Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Vakuudet

Taloustoimittaja Juhani Huopaisen ei lämpene vakuutteluille siitä, että Kreikan ongelmat olisivat takana päin. Huopaisen mukaan Bloomberg-uutistoimiston pääkirjoitukset, Financial Times, Wall Street Journal, Reutersin kolumnistit ja käytännössä kaikki kansantaloustieteilijät, jotka eivät ole poliittisessa ohjauksessa, kertovat kantanaan että Kreikan ongelmaa ei ole ratkaistu. 

Euroalueen kummallisuuksiin kuuluu, että mitään ei saada kestävästi ratkaistua, ja aina kaikki vaikeudet ovat muka takana, vaikka ne ovat todellisuudessa vasta edessä.
Kreikka on virallisesti päässyt pelastusohjelmastaan ulos 20. elokuuta 2018. Tänään pitäisi olla ensimmäinen päivä, kun &#8221;Kreikka seisoo omilla jaloillaan&#8221;, ja &#8221;tulevaisuus on valoisa&#8221;. Oikein &#8221;valoa näkyy tunnelin päässä&#8221;.
Ennen pelastusohjelman loppumista euroalueen valtiovarainministerit laativat Kreikalle viime kesäkuussa velkahelpotuksen. Euromaat siirsivät Kreikan velkojen eräpäivää kauas tulevaisuuteen ja myönsivät samalla kymmenen vuoden korko- ja lyhennysvapaan jakson. Samalla myönnettiin vielä viimeinen tukierä, jonka turvin Kreikka tulee toimeen jonkun aikaa.
Kreikan ei siis muutamaan vuoteen tarvitse murehtia lainalyhennyksistä tai lainojen koroista, eikä myöskään kiirehtiä lainamarkkinoille.
Velkahelpotuksessa lainojen kokonaissumma pysyy ennallaan. Voidaan siis teeskennellä, että Kreikkaa luotottaneet euromaat eivät ole hävinneet mitään, ja että lainatut rahat saadaan sitten joskus myöhemmin takaisin.
Niin varmaan.
Ensinnäkin, tarjoamalla matalakorkoista lainaa, ja myöhemmin pidentämällä sen laina-aikaa ja myöntämällä korko- ja lyhennysvapaata, on tehty tappiota. Jos joku on eri mieltä, niin ei muuta kuin vaan omalle pankinjohtajalle kertomaan, että asuntolaina pitää muuttaa satavuotiseksi, korkoja ei enää saa periä ja samalla pitää saada lyhennysvapaa. Tietenkin se on tappiota luotonantajalle.
Toiseksi, Kreikka on jo tehtyjen velkahelpotustenkin jälkeen velkakestävä hyvin epärealistisilla odotuksilla. Budjettiylijäämän ennen korkomenoja pitäisi olla 3,5 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen 2018-2022 ja sen jälkeen 2,2 prosenttia 2023-2060.
Vertailun vuoksi, Euroopassa 3,5 prosentin tasoisia ylijäämiä ovat aiemmin onnistuneet tekemään Sveitsi, Suomi Nokian ja it-kuplan huippuvuosina, Irlanti kiinteistökuplansa ollessa kuumimmillaan ja Norja silloin, kun öljyn hinta oli muutama vuosi sitten taivaissa.
Huonossa jamassa olevan maan on paljon vaikeampi synnyttää suuria budjettiylijäämiä. Verotulot eivät päätä huimaa, ja työttömien elättäminen kasvattaa menoja.
Kolmanneksi: se, että ongelma työnnetään vuosilla eteenpäin, ei korjaa ongelmaa. Kreikan poistuminen pelastusohjelman piiristä ei tarkoita, että Kreikka olisi maksanut pelastuslainat takaisin. Niitä on jo leikattu, ja Kreikkaa luotottaneet euromaat ovat kärsineet tappioita. Ja niitä tullaan leikkaamaan vielä lisää.
Kansainvälinen valuuttarahasto on jo ehtinyt ilmoittaa, että Kreikka tulee tarvitsemaan lisää velkaleikkauksia. Bloomberg-uutistoimiston pääkirjoitukset, Financial Times, Wall Street Journal, Reutersin kolumnistit ja käytännössä jokaikinen kansantaloustieteilijä, joka ei ole poliittisessa ohjauksessa (EU, Suomen Pankki tai VM) – sekä ennenkaikkea sijoittajapuolen analyytikot – kertovat, että Kreikan ongelmaa ei ole ratkaistu.
Mutta koska velkaleikkaustarve on nyt siirretty kauas tulevaisuuteen, asiasta ei välitetä.
<h4>Tämä myytiin meille, ja sinä ostit sen etkä valittanut</h4>
Miten tämä meille myytiin? Eurokriisin käynnistyessä ja tukipaketteja ensi kertaa tehtäessä Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen oli ”luottavainen” Kreikan takaisinmaksukykyyn. EU-komissaari Olli Rehn kertoi, että Kreikkaa luotottavat tahot eivät joudu pulaan. Alexander Stubb, Jyrki Katainen, Jutta Urpilainen ja moni, moni muu taho kertoi, kuinka kaikki kääntyy parhain päin. On vakuudet. Nyt on kaikki kunnossa. Vain populistit epäilevät.
Mikään ei muutu. Kun Kreikan velkahelpotuksista syntyi kesäkuussa päätös, Ranskan valtiovarainministeri Bruno Le Maire <a href="https://www.politico.eu/article/greek-deal-paves-way-for-august-bailout-exit/">kertoi</a> Kreikan velkaongelman olevan nyt takana. Oikeampi ilmaisu olisi ollut, että se velkaongelma on edessä. Petteri Orpo <a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/201806222201031144_pi.shtml">sanoi</a> huoneessa olleen historian siipien havinaa. Että kaikki näyttää nyt paremmalta.
Poliittisen kannatuksen menetyksen pelossa asioita kaunistellaan. Tavoite on siirtyä ajan myötä jonkinlaiseen liittovaltioon, missä euromaiden yhteinen velka ja valtioiden väliset tulonsiirrot poistavat toistuvien kriisitoimien tarpeen. Sellaiselle projektille ei valitettavasti ole suurta kannatusta, eikä sille ainakaan olisi kannatusta, mikäli äänestäjät oikeasti ymmärtäisivät, että liittovaltiossa yhdet takaavat ja maksavat, ja toiset sitoutuvat erittäin tiukkoihin sääntöihin. Ja mitä pahemmin joku ryssii, sen enemmän muut maksavat.
<h4>Kun varovaisuus on populismia ja katteeton optimismi vastuullisuutta</h4>
Perussuomalaiset ovat saaneet paljon syytöksiä aiheettomasta pelottelusta, vastuuttomuudesta ja pessimismistä. Se on kumma juttu, että vastaavanlaista syyttävää sormea ei osoiteta katteetonta optimismia ja vastuullisuudeksi kutsuttua vastuutonta riskinottoa harrastavien tahojen suuntaan. Ruotsi jäi kruunuun, eikä osallistunut Kreikan ”pelastamiseen”, eli ottamaan niskoilleen Kreikkaa aiemmin luotottaneita tahoja uhanneet tappiot. Suomi liittyi euroon, ja vaikka ei ollut Kreikkaa aiemmin luotottanut, päätyi Kreikan velkojaksi. Kyse on poliittisista valinnoista.
Mikäli euroalue halutaan pitää pystyssä ilman huomattavia taloudellisia ongelmia, jonkinlainen liittovaltiokehitys on välttämätöntä. Tätä ei sanota ääneen.
Peruuttamattomissa ratkaisuissa, kuten Suomen eurojäsenyys tai Suomen päätös luotottaa Kreikkaa, on ongelma. Ne ratkaisut voivat osoittautua virheellisiksi. Siksi euroalueen liittovaltiokehitystä pohdittaessa kannattaisi miettiä, kannattaako ostaa käytetty auto tahoilta, jotka ovat aiemmin myyneet meille Suomen jäsenyyden Euroopan rahaliitossa, Kreikan eurojäsenyyden ja Kreikan pelastuspaketit. Tahoilta, joiden suusta kuulee asioiden oikean tilan lähinnä vahingossa.

Kreikan pelastusohjelma päättyi, mutta ongelmia ei ole ratkaistu

Kreikan vaalit nostivat maan velka-asiat jälleen kansanedustajien huulille, kun eduskunnassa puhuttiin talous- ja rahaliiton vakaudesta. Kreikan veloista puhkesi ajankohtainen minidebatti.
Vasemmiston myönteinen Syriza-näkemys
Kokoomuksen Ben Zyskowicz ihmetteli ensin, onko vasemmistoliitto sitä mieltä, että Kreikan velkoja pitää leikata, kun sen kansalaiset ovat eläneet yli varojensa ja velkaantuneet kohtuuttomasti, ja Suomellakin on sieltä yli miljardin edestä saatavia.
Vasemmistoliiton ryhmäjohtaja Annika Lapintie kiitti, että Zyskowicz otti asian esille: hän kehui Syrizaa vaalivoitosta ja sanoi nyt päästävän hoitamaan Kreikan humanistista kriisiä ja purkamaan maan korruptiota, jota kokoomuksen ja SDP:n veljespuolueet eivät ole hallitusaikanaan hoitaneet. Hän muistutti, että Syrizan ohjelmassa vaaditaan juuri veronkiertäjien ja korruption suitsimista.
Lapinniemi väitti, että hyvä pankkiiri huolehtii Suomessakin siitä, että velallinen pysyy maksukykyisenä.
Soinin jyrkkä vastalause
Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini piti Lapinmäen näkemystä turhan aurinkoisena ja moittikin sitä.
&#8211; Synnin palkka on elatusmaksu. On tehty väärää politiikkaa ja nyt se maksatetaan koko Euroopan rahaliiton jäsenillä, Soini pohjusti.
&#8211; Jos katsotaan, miten asiaa on hoidettu &#8211; ja miten sitä jatkossa hoidetaan ja aiotaan väärällä tavalla jatkaa: ensin annettiin suoraa lainaa, se ei auttanut. Sen jälkeen perustettiin väliaikainen vakausväline. Sekään ei riittänyt. Sitten perustettiin pysyvä vakausmekanismi. Se ei riitä &#8211; ja nyt aletaan pyörittää EKP:n settelipainoa! EKP:sta on tulossa roskapankki, joka syytää rahaa minne sattuu!.
Kenellä on valta EU:ssa?
Sitten Soini pääsi peruskysymysten ääreen: kuka EU:ta lopulta hallitsee ja onko demokratialla siinä mitään sijaa?
&#8211; Saksan Angela Merkel on Euroopan vaikutusvaltaisin poliitikko. Hänellä ei ollut mitään sanomista siihen, että Euroopan keskuspankki alkaa painaa rahaa! Saksan ja Hollannin keskuspankin johtajat äänestivät sitä vastaan, Soini muistutti.
&#8211; Jokainen tietää, että inflatorinen politiikka on tuhoisaa, emmekä me missään tapauksessa tätä hyväksy. Olemme olleet oikeassa koko ajan ja kysynkin, miksi Suomen edustaja EKP:ssa, Erkki Liikanen (sd.) äänesti rahan painamisen puolesta, kun järkevät Saksan ja Hollannin keskuspankkien johtajat eivät niin tee?
Tukipaketteihin ei 
kannata lähteä mukaan 
Vasenryhmän Markus Mustajärvi tuki voimiensa Soinia tärkeän asian ottamisesta esille:
&#8211; Täällä on kaksi ryhmää, jotka ovat toimineet johdonmukaisesti tässä asiassa: perussuomalaiset ja vasenryhmä, Mustajärvi kehui.
&#8211; Kreikassa he, jotka vastustivat tukipaketteja, palkittiin pääministerin salkulla, kun meillä kovimmat vastustajat saivat maksimirangaistuksen. Se ei ole oikein. On selvää, ettei Kreikka suoriudu veloistaan, mutta peli olisi pitänyt vetää poikki jo kauan sitten.
&#8211; Aivan oikein, hyvä, Soini kiitti ja kehui hänkin vasenryhmää jämeristä kannoista tässä asiassa.
Perussuomalaisten Pirkko Ruohonen-Lerner  muistutti asiasta keskustellun eduskunnassa jo vuonna 2010: pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) aloitti tukipolitiikan ja Jyrki Kataisen (kok.) hallitus jatkoi sitä.
&#8211; Ben Zyskowicz (kok.) kannatti Kreikan tukipaketteja sillä perusteella, että tilanne on kuin rivitalossa, jonka yksi asunto palaa: kaikkien etu on rientää sammuttamaan tulipaloa. Nyt kun kaikki rivitalon asunnot ovat tulessa, niin mitkä ovat Zyskowiczin lääkkeet tähän tilanteeseen? Perussuomalaiset ovat olleet realistisia tässä asiassa koko ajan: tukipaketteihin ei kannata lähteä matkaan, Ruohonen-Lerner muistutti.
Maria Tolppanen (ps.) kehui Kreikkaa sinänsä siitä, että maa teki kumouksen vaalien kautta eikä asein &#8211; siitähän tässä oli kysymys, hän arvioi. Hän vaati kuitenkin Kreikkaa tilille vastuistaan.
&#8211; Suomessakin 20 vuotta sitten velkaantuneet ovat päässeet velkojen sovitteluun. Mutta takaajat eivät ole päässeet. Suomi onkin Kreikan kanssa takaajan asemassa. Seitsemästä miljardista minä olen huolissani, Tolppanen korosti.
EU rikkoo omia sääntöjään
&#8211; Miksi tässä tilanteessa ollaan? Siksi, että EU rikkoo omia sääntöjään. Perussopimuksen pykälät 123 ja 125 yksiselitteisesti kieltävät ottamasta toisen maan velkoja vastattavakseen. Tästä on kysymys ja tässä on rikottu peruskirjaa &#8211; ja tämän takia tässä suossa ollaan. Minulla on kanttia antaa tunnustus edustaja Mustajärvelle ja Yrttiaholle: he tiesivät tämän, he äänestivät tätä vastaan. Heidät potkittiin ryhmästä pois &#8211; ja nyt koko ryhmä on muka sitä mieltä mitä he vastustivat. Se ihmetyttää minua suuresti, Soini ihmetteli.

Eduskunta kinasteli Kreikan veloista: ”Vanhanen aloitti tukipolitiikan ja Katainen jatkoi sitä”

Perussuomalaiset jätti 20.1 <a href="http://www.perussuomalaiset.fi/news/valikysymys-eurokriisin-hoidosta-ja-kreikan-tilanteesta/" target="_blank">välikysymyksen</a> eurokriisin hoidosta ja Kreikan tilanteesta. Perussuomalaiset vaatii hallitusta kertomaan välikysymykseen vastatessaan suoraan, mistä Kreikan kriisissä ja sen hoitamisessa on todella kysymys. Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jari Lindström vetosi välikysymyksen tiedotustilaisuudessa myös mediaan.
&#8211; Toivon kriittistä suhtautumista hallituksen vastauksiin: tähänastisen kokemuksen perusteella vastaukset ovat enimmäkseen ympäripyöreitä latteuksia.
PS pitänyt ainoana linjansa
Puheenjohtaja Timo Soini perusteli välikysymyksen jättämistä sillä, että asia on yleisen moraalin kannalta tärkeä.
<blockquote>&#8221;Suomalaisten veronmaksajien ei ole syytä olla huolissaan rahan lainaamisesta Kreikalle, sillä Suomi tulisi tekemään lainajärjestelyllä tuntuvaa voittoa.&#8221;<cite>Matti Vanhanen</cite></blockquote>
&#8211; Kreikan tukipolitiikka oli ainoa syy, jonka takia perussuomalaiset jäivät ulos Jyrki Kataisen (kok.) hallituksesta. Ja perussuomalaiset on ainoana puolueena ollut tukipolitiikasta johdonmukaisesti samaa mieltä – ja oikeassa!
Slovakia ei suostunut maksamaan 
&#8211; Slovakia jäi ainoana euromaana tukipaketeista ulos, eikä sille tapahtunut mitään! Eurokriisi olisi jo historiaa, jos syylliset olisi pantu maksamaan, Soini manaa.
”Vakuudet”, joilla ei ollut mitään virkaa
Soini moitti voimakkaasti vasemmistoliittoa, joka edellisten eduskuntavaalien alla vastusti voimakkaasti EU-tukia, mutta kääntyi niiden kannalle, kun hallitukseen halutti niin kovasti. SDP taas hankki Jutta Urpilaisen (sd.) johdolla niin sanotut ”vakuudet”, joilla ei ole mitään virkaa, ja nyt valtiovarainministeri Antti Rinne (sd.) vakuuttaa Kreikan maksavan velkansa.
Perussuomalaisten puheenjohtaja muistutti myös, että Suomen Kreikka-vakuuksien arvo on nolla: kyseessä on tuottojenvaihtosopimus. Hallitus julkisti sopimukset vasta oikeuden päätöksen jälkeen julistettuaan itse ne salaisiksi.
<a href="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2015/01/timosoini_CE5R3493_2.jpg"><img decoding="async" class="alignright size-full wp-image-19576" src="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2015/01/timosoini_CE5R3493_2.jpg" alt="timosoini_CE5R3493_2" width="100%" srcset="https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2015/01/timosoini_CE5R3493_2.jpg 1024w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2015/01/timosoini_CE5R3493_2-80x50.jpg 80w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2015/01/timosoini_CE5R3493_2-300x186.jpg 300w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2015/01/timosoini_CE5R3493_2-140x88.jpg 140w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2015/01/timosoini_CE5R3493_2-100x62.jpg 100w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2015/01/timosoini_CE5R3493_2-60x38.jpg 60w" sizes="(max-width: 1024px) 100vw, 1024px" /></a> 
Soini muistutti entisen valtionvarainministeri Jutta Urpilaisen ja Kreikan valtiovarainministeri Evangelos Venizeloksen ns. vakuuksien allekirjoitustilaisuudesta.
&#8211; Mikseivät muut maat tuottojenvaihtosopimusta halunneet? Koska se on kallis eikä se tuota – se on huono diili! Sellaisia saa Lontoosta päivittäin, hinta on 600 puntaa tunti. Suomi maksoi sopimuksesta summan, jolla olisi saanut 11 lastensairaalaa. Sopimus ei nyt tuota – ja lastensairaalaa rakennetaan lipaskeräyksellä ja Cheekin konsertilla! On väitetty yhtä, totuus on toinen, Soini sivalsi.
Pääministeri Vanhanen: Kreikalle lainaaminen on Suomelle reilusti voitollista
&#8211; Saapa nähdä, onko puheenjohtaja Antti Rinteen ja valtiovarainministeri Antti Rinteen eurolinja sama. Ja entäpä keskusta – Matti Vanhanenhan (kesk.) aloitti koko tukihomman, Soini aprikoi.
Vanhanen <a href="http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/vanhanen-kreikalle-lainaaminen-suomelle-reilusti-voitollista/1834878" target="_blank">totesi</a> pääministeriaikanaan, että suomalaisten veronmaksajien ei ole syytä olla huolissaan rahan lainaamisesta Kreikalle, sillä Suomi tulisi tekemään lainajärjestelyllä tuntuvaa voittoa.
Euroalue syväjäässä
Eurokriisi on nyt jatkunut viisi vuotta. Koko euroalue on jäässä. Sen sijaan USA, Japani ja Britannia kasvavat, euromaista vain Saksa. Vaikeuksissa ovat myös Espanja, Portugali ja Irlanti, joka pakotettiin pankkitukiin. Ja sielläkin käydään oikeutta pankista, joka manipuloi markkinoita ja otti ylimääräisiä voittoja.
&#8211; EU tiesi tästä, mutta vaati silti pankin pelastamista, Soini syytti.
Islanti sen sijaan teki niin kuin perussuomalaiset alun perin esittivät: ei pelastettu pankkeja vaan kansa. Työttömyys on nyt neljässä prosentissa ja Islanti maksaa velkojaan vapaaehtoisesti.
<a href="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2015/01/marialohela_CE5R3526.jpg"><img decoding="async" class="alignright size-full wp-image-19575" src="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2015/01/marialohela_CE5R3526.jpg" alt="marialohela_CE5R3526" width="100%" srcset="https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2015/01/marialohela_CE5R3526.jpg 1024w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2015/01/marialohela_CE5R3526-300x200.jpg 300w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2015/01/marialohela_CE5R3526-100x66.jpg 100w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2015/01/marialohela_CE5R3526-56x38.jpg 56w" sizes="(max-width: 1024px) 100vw, 1024px" /></a> 
Välikysymystä olivat kommentoimassa Timo Soini, Jari Lindström ja Maria Lohela. 
Kreikka-vastuut kerrottava kansalle
Suomen Kreikka-vastuut lienevät noin 7 miljardia. Soini vaatiikin nyt välikysymyksessään hallitusta paljastamaan tarkan luvun.
Kreikan sunnuntaina järjestettävien parlamenttivaalien tuloksella on merkitystä myös suomalaisille veronmaksajille. Jos ennakkosuosikki Syriza voittaa vaalit, Kreikan lähtö eurosta nopeutuu.
Soini lähetti terveisiä Kreikkaan matkanneelle Paavo Arhinmäelle (vas.).
&#8211; Toivottavasti Paavo Arhinmäki kertoo kreikkalaisille, että me kannatimme kaikkia niitä tukipaketteja, joita te nyt vastustatte, Soini muistutti hymyillen.

PS eurokriisistä: Kertokaa kansalle suoraan, mistä tässä on kysymys!

Nato nousi puheenjohtajatentissä vahvasti esille, vaikkei siitä tulevissa EU-vaaleissa äänestetäkään. Väistyvä pääministeri Jyrki Katainen sanoi puolueensa kannattaneen Nato-jäsenyyttä jo 10 vuotta, mutta muut puolueet eivät suostu keskustelemaan asiasta. Rkp:n Carl Haglund totesi, että hänen mielestään tilanne on muuttunut ja asia on tullut ajankohtaiseksi keskustelun kannalta.
Sen sijaan keskustan Juha Sipilän mielestä tilanne ei ole Suomen kannalta muuttunut. Puheenjohtaja Timo Soinin (ps.) mielestä Suomella voi olla vain yksi puolustuspolitiikka ja ulkoasiainvaliokunnassa, jota hän johtaa, on nähty hyväksi sotilaallinen liittoutumattomuus ja Nato-optio. Myös SDP:n Antti Rinne piti hyvänä, että Suomi pitää päätösvallan itse.
Suomen Katainen kysyi, mitä maailmalla pitäisi tapahtua, jotta Nato-jäsenyydestä keskusteleminen olisi ajankohtainen?
&#8211; Suomen pitäisi kohdata sotilaallisia uhkia, Sipilä vastasi.
Soini muistutti, ettei Nato-jäsenyys olisi välttämättä läpihuutojuttu: kaikkien Nato-maiden pitäisi se hyväksyä ja sanoi, ettei itse ole nyt sen kannalla.
Haglundinkaan mielestä puolustusratkaisu ei voi perustua Nato-optioon.
Hallituksesta ei paljon jäljellä
Hallituksen tilanteesta Soini totesi, että kyllä se mätänee:
&#8211; Pääministeri otti hatkat, valtiovarainministeri sai potkut. Vasemmistoliitto antoi itse itselleen potkut. Ei ole paljon jäljellä, Soini teilasi.
SDP:n Antti Rinteeltä kysyttiin, aikooko hän nostaa yhteisöveron uudelleen 24 prosenttiin, hän kun on veron alennusta moittinut rajusti. Kysyttiinpä jopa, aikooko hän palauttaa perintöveron.
Rinne vastasi, että hän arvostelee yhteisöveron rajua alennusta yhä, mutta hallituksessa hän toimii sen mukaan, kuten porukka on aikaisemmin päättänyt.
Komissaarikysymys vaalien mukaan
Katainen sanoi mieltyneensä EU-tehtävistä ja hakeutuvansa mielellään alan töihin, mutta jos se ei onnistu, niin sitten töitä haetaan Suomesta.
Puheenjohtajilta kysyttiin, pitävätkö he Kataista hyvänä komissaariehdokkaana sekä sitä, onko asia kansallinen kysymys? Soini vastasi, että hän sinänsä on hyvä ehdokas, mutta asia pitäisi ratkaista eurovaalimenestyksen mukaan: onko demokraattista, että asiasta päättäisi vain kokoomus ennen kuin EU-vaaleja on edes pidetty.
&#8211; On outoa, että vaaleilla valittu pääministeri vaihtaa tehtävänsä vaaleilla valitsemattomaan EU-virkaan, Soini sivalsi.
Katainen vastasi, että tämä &#8221;Soinin federalistinen näkemys&#8221; on outo, että EU:n virkamiehetkin pitäisi valita vaaleilla.
Soini ihmetteli, että kun pääministeriltä kysytään, miten aiotte mennä Suomea EU:ssa edustamaan &#8211; niin nyt hän ei edustakaan Suomea!
Onko oikea hetki jättää tämä laiva, Kataiselta kysyttiin. Tämä vastasi, että pitää osata luopua, jotta uudet ihmiset ja ajatukset pääsevät esiin.
Vakuuspaketit olivat kalliit
Soini sanoi, että pankkien valvonta on hyvä asia, mutta yhteisvastuu ei, koska se johtaa liittovaltiota kohti.
Keskustelussa sivuttiin myös Kreikan tukipaketteja. Soini muistutti, mikseivät muut maat ottaneet vakuuspakettia:
&#8211; Koska se oli kallis. Suomi maksoi 1,4 miljardia euroa pysyvään EVM-rahastoon, muut maksoivat vähitellen. Suomi kärsi siinä 50 miljoonan euron tappion, ehti Soini sanomaan juontajien vastusteluista huolimatta.
Natosta sanottiin yhtä ja toista enimmäkseen vältellen. Tuore oppositioedustaja Paavo Arhinmäki (vas.) löysi Nato-jäsenyydelle hinnan:
&#8211; Natoon liittyminen veisi Suomen koululaisten ruokapöydistä kalapuikot.
Soini vastasi tähän tuota pikaa:
&#8211; Vaikka kalapuikot eivät eurovaaleihin kuulukaan, niin koululaisten maitoasia EU:lle jo kuuluukin, Soini myhäili.
Fennovoiman kohtalo?
Puheenjohtajilta kysyttiin, mitä Fennovoiman ydinvoimaprojektille pitäisi tehdä, jos Suomesta ei löydy asiaan osakepääomaa. Soinin mielestä kotimainen enemmistö pitäisi ehdottomasti löytyä, mutta hanketta ei pidä hylätä pelkästään venäläisen osapuolen mukanaolon takia. Hankkeen lupa pitäisi kyllä käsitellä eduskunnassa asianmukaisesti, vanhalla Toshiban luvalla ei lupaa pitäisi myöntää.
Sipilän mielestä kotimaisen enemmistön löytymisen ratkaisee, tarvitaanko voimalaa vai ei. Jos enemmistöä ei löydy, sitten rakennetaan ratkaisut kotimaisen bioenergian varaan. Katainen sanoi myös, että markkinat ratkaisevat. Hän vetosi suomalaisiin yrityksiin: haluavatko ne sähköä tietyllä hinnalla vai eivät. Rinne oli samoilla linjoilla: jos ei kotimaista pääomaa löydy, sitten siirrytään kotimaisten energianlähteiden varaan.
Sipilä moitti hallituksen korvanneen bioenergian hiilellä.
&#8211; Koksia kattilaan, sanoo hallitus, Soini säesti.
Rinteen &#8221;eka kerta&#8221;
SDP:n tuore puheenjohtaja osallistui tenttiin nyt ensimmäistä kertaa. Toistuvasta utelusta huolimatta Rinne ei suostunut vastaamaan, rupeaako hän valtiovarainministeriksi. Hän sanoi, että asia päätetään puolueessa yhteisen keskustelun jälkeen.

Pankkiunioni ja Nato nousivat pintaan MTV3:n eurovaalikeskustelussa

Pieni kädenliike piirtää pyöreitä, sinisiä koukeroita paperiin, tekee allekirjoitusta. Se on samanlainen kuin tuhannet aikaisemmatkin, saman käden vuosien varrella piirtämät.
Allekirjoitus on lupaus. Hieman samanlainen lupaus kuin naimisiin mentäessä puolisolle ojennettava sormus. Silminnähtävä osoitus siitä, mitä antajansa tahtoo ja haluaa. Jotain sellaista, minkä halutaan säilyvän, ikuisesti.
Mitä allekirjoituksemme tekijä tahtoi? Puolisoako? Elämänkumppania? Tavallaan.
Allekirjoituksessa luki: ”Jutta Urpilainen”, ja se kirjoitettiin sopimukseen, jossa liitettiin hänet itsensä, hänen maansa eteläisen Euroopan kurjimpiin kolkkiin. Niihin, joihin edes hunni Attila ei tohtinut koskea. Mikäli paikalla olisi ollut juristin sijaan pappi, olisi hän arvatenkin kysynyt:
”Tahdotko sinä, Suomen valtionvarainministerinä, perustaa taloudellisen liiton niiden valtioiden kanssa, jotka eivät ole itse kyenneet asioistaan huolta pitämään? ”
”Entä tahdotko luovuttaa hyvän tahtosi eleenä yhteiseen liittoon 1,4 miljardia euroa ja ottaa sitä vastaan niin sanotut vakuudet, arvoltaan vähäiset taikka sitäkin pienemmät?”
”Ja viimeiseksi kysyn sinulta: tahdotko ottaa kansalaistesi vastattavaksi 12,5 miljardin euron velkavastuut? Kun niitä tullaan teiltä pyytämään, on kokonainen viikko aikaa niiden keruuseen.”
Rakkaus on sokea, sanotaan. Ja niin kuljettivat pienet sormet kynää kuin itsestään, juosten loppuun koukeroisen allekirjoituksen. Pieni ”tahdon” purkautui huuliltaan, kun loppuun saakka ennätti. ”Niinpä julistan teidät yhteen liitetyiksi. Osoittakaa toisillenne tukea nyt, aina, ikuisesti, maailman loppuun asti.”
+ + +
Rakas lukija. Toivoisin, että yllä kirjoitettu olisi satua. Ja samoin toivoisin, että satu olisi jo tullut päätökseen.
Mutta me emme ole vielä päätösjaksossa. Vasta muutama luku on kirjoitettu, eikä tätä kirjaa voi laskea kesken käsistään pois. Suuren Euroopan suureen ideaan rakastuneet höyrypäät pitävät tällä hetkellä lyhyttä hengähdystaukoa. Se tauko jatkuu toukokuun 26. päivään saakka, eurovaalien jälkeiseen päivään. Sen jälkeen rakentaminen jatkuu. Täysin huolimatta siitä, mitä seuraavan puolen vuoden aikana puhutaan.
Osa kaikkein kiihkeimmistä eurointoilijoista näyttää hidastaneen vauhtia. Jopa kaikkien federalistien äiti Alexander Stubb toteaa, että säätelyssä on jo ”menty liian pitkälle”. Aivan kuin Euroopan liittovaltion rakentaminen ei yhtäkkiä olisikaan enää niin kovin tärkeää ja merkityksellistä. Epäselväksi jää, miksi hallituspuolueiden ykkösketju on ennennäkemättömällä innolla rynnimässä mukaan johonkin sellaiseen, jossa on jo ”menty liian pitkälle”.
Aivan äskettäin Euroopan komission varapuheenjohtaja Viviane Reding esitti EU:n kehittämistä ”todelliseksi liittovaltioksi”. Vain hetki ennen sitä oli komission puheenjohtaja Manuel Barroso todennut EU:n tarvitsevan ”yhä lisää integraatiota ongelmiensa ratkaisemiseen”. Kuinkas muuten? EU ei lopeta vapaaehtoisesti liittovaltiohanketta. Unionin alueella asuu 500 miljoonaa ihmistä &#8211; enemmän kuin Yhdysvalloissa.
Luopuisiko Yhdysvaltojen presidentti Barack Obama vapaaehtoisesti asemastaan? Tuskin. Ihmiset, joilla on ote satojen miljoonien ihmisten elämään, eivät milloinkaan luovu vallastaan.
He eivät luovu meistä. Mutta meillä on mahdollisuus sanoa: ”Riittää jo”. Kun kaukaisten maiden kosioretkeläiset tulevat vonkausreissulle, me voimme sanoa: ”Emme tahdo”.
Kirjoitus on julkaistu <a href="https://stage.sudev.fi/lehtiarkisto/perussuomalainen-12014/">Perussuomalainen 1/2014</a> -lehdessä.

Turkkila: Kaukaiset kosijat

Äänestäisitkö ehdokasta, joka lupaa jokaiselle kansalaiselle vaahtomuovipatjan ja jääkaapin? Vai äänestäisitkö häntä, joka lupaa eläkeläisille ihmisten keskimääräiset vuositulot ylittävän vanhuuseläkkeen? Ehkä häntä, joka lupaa ”palauttaa asiat normaaliksi”? Vai häntä, joka lupaa kaikille omakotitaloa rantatontilla ja Mersua. Vai äänestäisitkö mieluiten häntä, joka lupaa vakuudet, joita ei ole mahdollista saada?
Vaahtomuovipatjoja lupasi Iba Der Thiam, joka pyrki Senegalin presidentin virkaan. Hulppea eläke oli SDP:n lupaus vuoden 1906 tienoilla. Herrat Eetu Salin, Väinö Tanner ja Sulo Wuolijoki eivät nähneet puolueensa lupauksen rahoittamisessa erityisiä murheita, koska rahat oli tarkoitus ottaa ”riistäjäin pussista”. Normaaliuden palauttamista lupasi Yhdysvaltain presidenttiehdokas Warren G. Harding, mutta tarina ei kerro, minkä vuosisadan normaaliuteen oli tarkoitus palata. Hulvattoman rantatonttilupauksen esitti puolestaan kommunistien riveistä 2011 eduskuntaan yrittänyt Onni Rissanen. Hän ei tullut valituksi.
Vaalilupaukset ovat vaalilupauksia, ja ne haihtuvat usein ilmaan vaalien jälkeen. Vuonna 2011 kävi toisin. Valtionvarainministeriksi noussut Urpilainen määräsi ministeriönsä virkamiehet toteuttamaan mahdottomuutta. He tekivät, minkä pystyivät, mutta tulos oli niin surkea, että katsottiin parhaaksi tehdä kaksi asiaa: Ensinnäkin sopimusjärjestely salattiin. Toiseksi, järjestely obfuskoitiin. Eli tehtiin tarkoituksellisen vaikeaksi ymmärtää.
Salaus tehtiin lain vastaisesti, kuten myöhemmin kävi ilmi. Entä asian varsinainen sisältö?
Valtioneuvoston tiedonanto, tiistai 28.2.2012. Ministeri Urpilainen esitteli eduskunnalle vakuusjärjestelyn:
”Suomi on turvannut Kreikka-riskinsä vakuuksilla”  .. ”Suomen vakuus kattaa Kreikka-riskin”  .. ”Suomen laskennallinen osuus Kreikalle ERVV:n kautta annettavasta uuden ohjelman lainapääomasta on noin 2,25 miljardia euroa, ja tälle osuudelle Suomi saa vakuudet.” 
Urpilaisen puolue- ja hallitustoverit tarttuvat välittömästi noihin sanoihin ja alkoivat toistaa niitä papukaijan lailla. Jouko Jääskeläinen (kd.), Mikael Jungner (sdp.), Annika Lapintie (vas.), Johanna Karimäki (vihr.) ja Miapetra Kumpula-Natri (sdp.) toistelevat ministerin mantraa korkotuotoista. Kokoomuslaiset olivat oudon hiljaa. 
Urpilaisen sanat eivät olleet enää vaalilupauksia. Ne olivat ministerivastuulain alaisuudessa lausuttuja sanoja eduskunnalle. Tällaisten sanojen on oltava totta.
Urpilainen perusteli täysiä vakuuksia sillä, että 30 vuoden aikana korko kerryttää vakuustilille talletetut 924 miljoonaa euroa täyteen 2,25 miljardiin. Näin voi käydä vain, mikäli ei tehdä eroa nimellisten ja reaalisten eurojen välillä. Käsittelin tätä eroa edellisessä kirjoituksessani.
Menneiden aikojen alkemistit yrittivät luoda kultaa muista metalleista, mutta tehtävä oli yhtä mahdoton kuin Urpilaisen virkamiehillä. Kupari ei muutu kullaksi eikä yksi miljardi muutu kahdeksi. Asia avautuu arkijärjelläkin:
Mikäli Urpilaisen alkemia toimisi, voitaisiin esimerkiksi pullopanttijärjestely muuttaa sellaiseksi, että kaikkia juomia voisi noutaa kaupasta ilmaiseksi. Olut, kokis, smurffilimu – kaikkia saisi noutaa Siwoista ja supermarketeista niin paljon kuin kassiin tai Corollaan mahtuu. Juomat juotaisiin ja tyhjät pullot kiikutettaisiin kauppoihin. Panttirahaa ei maksettaisi heti, vaan se tallennettaisiin kauppiaan hallinnoimalle panttitilille. Tilille kertyisi korkoa. Marketin pitäjän pitäisi odottaa jokunen vuosikymmen, mutta lopulta korko ehtisi kerryttää juoman hinnan verran rahaa panttitilille. Kauppiaan ei tarvitsisi veloittaa juomista mitään ja lopuksi maksettaisiin vielä pullopantti.
Menikö oikein? No ei mennyt, esimerkissämme ei ole järjen häivääkään. Mutta valitettavasti Suomen Kreikka-vakuusjärjestely on kyhätty kasaan samalla alkemialla.
Olemme tilanteessa, missä ministeri väittää suuressa salissa 924 miljoonan olevan sama asia kuin 2,25 miljardia. Väite on mieletön. Jos tämä ei ole eduskunnan harhaanjohtamista, niin en tiedä, mikä on.
Kirjoitus on julkaistu Perussuomalainen 8/2013 -lehdessä.

Vaalilupaus: ilmaiset juhannusjuomat

Pohjois-Suomesta oleva Veli-Pekka Leivo kirjoittaa Uudessa Suomessa tiukkaan sävyyn vasemmistoliiton linjasta ja erityisesti Jyrki Yrttiahon (vr.) potkuja. Raisiolainen Yrttiaho on syntyisin Pelkosenniemeltä Etelä-Lapista.
Leivo arvelee, että ilman puoluehallituksen älynväläystä tuskin kukaan olisi tullut tietäneeksi Yrttiahon puheesta SKP:n kokouksessa. Nyt siitä sen sijaan tuli valtakunnan kuuma uutinen.
&#8211; Mitä ihmettä puoluehallitus kuvittelee tällä oikein saavuttavansa? Haluavatko he, että me väärinajattelijat lähdemme ja Team Audi saa jatkaa ilman, että heidän linjansa kyseenalaistetaan? Vai haluaako puoluehallitus tuhota Vasemmistoliiton perustan ja sysätä puolueemme lopullisesti marginaaliin? Vai ovatko he ihan oikeasti noin vieraantuneita todellisuudesta, Leivo kysyy.
Hän pitää onnena onnettomuudessa, ettei puoluehallitus päätä Yrttiahon erottamisesta, vaan Raision vasemmisto.
&#8211; Toivottavasti Raision Vasemmistoliitto toteaa, että puoluehallitus pitäkööt tunkkinsa. Audin takapenkiltä on mukava huudella, mutta tällainen toiminta hyödyttää vain ja ainoastaan Vasemmistoliiton vastustajia, Leivo jyrähtää.
&nbsp;

Pohjoisen vasemmistolainen hurjana

Suomen Pankin (SP) entinen johtaja Heikki Koskenkylä varoittaa, että Suomella on edessään pitkällisiä oikeudenkäyntejä Kreikan vakuuksien toimeenpanosta.
Koskenkylä johti pitkään SP:n rahoitusmarkkinaosastoa. Hän seurasi Argentiinan velkasaneerausta ja Yhdysvaltain energiajätti Enronin ja investointipankki Lehman Brothersin kaatumista.
&#8211; Velkajärjestelyt johtavat usein pitkiin oikeudenkäynteihin. Sama voisi olla edessä myös Suomella, Koskenkylä toteaa MTV3:n <a href="http://www.mtv3.fi/uutiset/talous.shtml/2013/06/1764607/suomen-pankin-ex-pomo-suomen-pitaisi-erota-eurosta">haastattelussa</a>.
Tämä johtuu siitä, että runsaan 900 miljoonan euron varmuustili on kolmannen tahon hallussa ja sen saamisesta päättää lontoolainen oikeusistuin. Mahdollisen vakuuksien laukeamisen kohdalla olisi Koskenkylän mukaan tiukan takana selvittää, kuka saa rahoista jotain rippeitä.
&#8211; Kenenkään on turha väittää, että se olisi jotenkin selvä juttu. Siitä on niin monta esimerkkiä &#8211; Argentiinan tapaus ja monta muuta.
Hän pitää selvänä, ettei Suomella ole perinteisiä vakuuksia, vain epämääräinen koronvaihtosopimus. Vakuudet perustuvat pääasiassa tuleviin tuotto-odotuksiin, joista ei ole mitään varmuutta.
Velkasaneerauksia tulee
Koskenkylä pitää velkasaneerauksia väistämättöminä.
&#8211; Tämä nykyinen rakenne on kestämätön. Ja se tarkoittaa sitä, että heikoimmat pitäisi heittää ulos ja osa ottaa velkasaneeraukseen eli velkojen leikkaukseen. IMF on ollut jo pitempään sitä mieltä, Koskenkylä toteaa. Muuten järjestelmä kaatuu niiden maiden päälle, jotka pystyvät rahoittamaan järjestelmää.
Koskenkylä esittää harkittavaksi jopa eroa eurosta. 

Financial Times pitää vakuussopimusta turhana
Financial Timesin <a href="http://ftalphaville.ft.com/2013/06/04/1522742/finlands-greek-collateral-still-pointless/?Authorised=false">Alphaville-blogi</a> nälvii taas Suomen Kreikka-takuita. Suomen valtiovarainministeriön selitykset sopimusten oivallisuudesta eivät lehteä vakuuta. Blogin mukaan VM vähättelee todennäköisintä arviota eli EU:n päätöstä Kreikan velkaehtojen keventämisestä. Tämä veisi vakuuksilta pohjan pois. Alphavillen mukaan Suomella ei ole mahdollisuutta estää velkojen leikkausta, toisin kuin VM:n valtiosihteeri Martti Hetemäki on väittänyt
&#8211; Suomen Kreikka-&#8221;vakuuksien&#8221; ilmeinen hyödyttömyys on kaiken kaikkiaan hyvin kiusallista ja tällä hetkellä hirvittävän julkistakin&#8221;, Alphaville kirjoittaa.

Suomen Pankin johtaja varoittaa pitkistä vakuusoikeudenkäynneistä

Keskustan kansanedustaja Mauri Pekkarinen tyrmää SDP:n puheenjohtajan Jutta Urpilaisen (sd.) puheet täysistä Kreikka-vakuuksista.
&#8211; Kun Jutta Urpilainen (sd. puhuu, että Suomella on kaikissa tilanteissa toimivat täysimääräiset vakuudet, niin se ei ole niin, Pekkarinen sanoi tiistaiaamuna Ylen Ykkösaamussa. Hän totesi samalla, ettemme ole täysin vakuudettomiakaan: ns. vakuudet kattavat hänen arvionsa mukaan 20-40 prosenttia Suomen Kreikka-lainoista.
&#8211; Se ei ole perinteisessä mielessä vakuus, vaan se on tuottojenvaihtosopimus, Pekkarinen totesi.
Juridinen ja poliittinen riski
Laukeavatko takuut joskus maksuun? Saako Suomi silloin jotakin? Pekkarisen mielestä sitä pitää vielä miettiä. Hän viittaa takuutilille talletettuun 924 miljoonaan euroon.
&#8211; Ovatko he hyvää hyvyyttään antaneet miljardi euroa Suomelle? Vai löytyykö jokin salainen järjestely, joka liittyy esimerkiksi Kreikan panttaamattomuussopimuksiin?
Niiden nojalla Kreikka ei voinut myöntää Suomelle perinteistä valtioiden välistä takausta.
&#8211; Jos muut Kreikan velkojat pystyvät todistamaan, että Kreikka on kiertänyt Suomen kanssa tekemällään johdannaisvaihtosopimuksella Kreikkaa sitovan panttaamattomuussopimuksen, niin se on vahva juridinen riski! Toinen riski on poliittinen: jos euro on hajoamistilassa ja Suomea vaaditaan osallistumaan talkoisiin. Mutta juridinen riski on suurempi, Pekkarinen arvioi.
Brax: Sopimus ei ollut tavanomainen eikä edullinen
Vihreiden kansanedustaja Tuija Brax oikoo myös Urpilaisen (sd.) selitystä Kreikan lainojen ns. vakuussopimusten luonteesta.
&#8211; Kun kuulee puhuttavan, että sopimus on liike-elämässä tavanomainen ja edullinen, niin juristina arvioin, että liike-elämän järjestelyt eivät ole tavallisesti näin monimutkaisia &#8211; eivätkä näin kalliita.
Brax puhui asiasta Ylen Ykkösaamussa, johon osallistuivat myös keskustan Mauri Pekkarinen ja kokoomuksen Marja Matikainen-Karlsson. Pekkarisen mielestä Suomen pitäisi olla täydellisesti riippumaton ulkomaisesta asiantuntemuksesta.
&#8211; On vaikea uskoa, että ministeriö olisi ulkoistanut osaamistaan, mutta jos niin on ollut, olisi se paha virhe.
Matikainen-Karlsson pitää ongelmana sitä, ettei Suomessa ole rahoitusalan osaamista, jolla olisi voitu tehdä tällaiset järjestelyt omin voimin.
&#8211; Pitäisi olla entistä enemmän pankkialan rahoitusosaamista, muutakin kuin yritysmaailman rahoitusalalta. Koulutusta ja tietotaitoa pitäisi sillä alalla lisätä.
Brax piti selvänä, ettei ministeriöltä voi edellyttää Britannian ja Kreikan lakien tuntemista.
&#8211; Mutta että Suomen julkisuuslakiakin selvitetään ulkoisista lähteistä &#8211; se on väärin, Brax katsoo.

Pekkarinen: Urpilaisen on turha puhua täysistä vakuuksista

Suomi ei saanutkaan Kreikasta vakuuksia, kertoo Helsingin Sanomat. Vakuutena markkinoitu sopimusjärjestely ei olekaan varsinainen vakuus, vaan monimutkainen johdannaissopimus, jonka ehdot rajoittavat mahdollisia korvauksia Suomen lainatakauksille.
Lehden mukaan valtiovarainministeriön laskelma sopimuksen tuotosta on oletus, joka ei välttämättä toteudu.
Jo valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen (sd.) perusväite: &#8221;Suomi on saanut Kreikalta vakuudet&#8221; oli vale: paitsi että vakuuksia ei ole, Suomi ollut myöskään tehnyt sopimusta Kreikan valtion kanssa, vaan kreikkalaisten liikepankkien kanssa. Pankit eivät ole antaneet Suomelle vakuutta. Niiden kanssa on tehty luottojohdannaissopimus.
Suomi voi saada hyvityksen vain, jos Kreikka rikkoo sopimustaan Euroopan vakautusvälineen ERVV:n kanssa. Jos taas eurovaltiot sopivat ERVV:n lainojen leikkauksista tai muista huojennuksista ja Suomi saa tästä takaustappioita, Suomi ei saa &#8221;vakuusjärjestelystä&#8221; hyvitystä.
Kreikan velkojen leikkaus näyttää todennäköiseltä, koska maan julkisen talouden velka kasvaa tänä vuonna yli 180 prosenttiin BKT:sta.
&nbsp;

HS: Kreikasta ei saatukaan vakuuksia

Perussuomalaisten kansanedustaja Ville Vähämäki on huolissaan hallituksen aikeista antaa tämän vuoden ensimmäisessä lisätalousarviossaan Kreikalle 41,88 miljoonaa euroa suoraa budjettitukea. Rahat tähän saadaan Suomen Pankilta, joka puolestaan on saanut saman summan korkotuottoina EKP:lta.
&#8211; Suomen Pankki joutuu käyttämään valtiota välikätenä eli bulvaanina, koska laki Suomen Pankista estää tuen antamisen Euroopan Unionin jäsenvaltiolle, Vähämäki sanoo.
Vaikka lakia ei suorastaan tässä rikottaisi, Vähämäki epäilee voimakkaasti, ettei Suomen Pankissa ja maan hallituksessa suunniteltu 41,88 miljoonan euron kierrätys pankista valtion budjetin kautta Brysseliin ole täysin laillista.
Vähämäki on tehnyt asiasta kantelun oikeuskanslerille. Hän toivoo, että selvitettäisiin etukäteen, rikkooko kierrätyssuunnitelma Suomen Pankista annetun lain kieltosäännöstä tai sen henkeä. Julkisen rahoituksen kieltoa täydentävät saman lain lisäkiellot, joilla estetään tietynlaiset kiertämisjärjestelyt, jotka osaltaan ilmaisevat kieltosäännöksen henkeä siihen suuntaan että em. kierrätys on lain vastainen.
Vähämäki pyytää myös selvitystä siitä, onko valtioneuvoston päätös siirtää lisätalousarviossaan 41,88 miljoonaa euroa Kreikan valtiolle Suomen Pankista annetun lain vastainen. Kyseisessä momentissa säädetään Suomen Pankin voiton käyttämisestä karkeasti niin, että puolet voitosta tulee osoittaa vararahastoon ja muu osa valtiolle ”käytettäväksi valtion tarpeisiin”, ellei pankkivaltuusto erityisestä syystä toisin päätä.
&#8211; Suomen Pankin ei pidä käyttää hallitusta välikätenä eli bulvaanina, jonka kautta kierrätettäisiin Suomen Pankin voittovaroja Brysseliin. Etukäteisselvitys siitä, onko kyseessä lain kiertäminen, on erittäin suotava, ettei taas tarvitse hakea Korkeimmalta Hallinto-oikeudelta oikeaa laintulkintaa, Vähämäki toteaa.

Vähämäki: Suomen Pankki käyttää Suomen valtiota bulvaanina Kreikan tuen maksamisessa

Eduskunnan kyselytunnilla pari viikkoa sitten Soini kysyi Kreikka-vakuuksien perään. Hän kertoi jo tuolloin, ettei sopimuksissa ollut edes sanaa &#8221;vakuus&#8221;. Soini valisti kansaa monimutkaisesta &#8221;total return swap&#8221; sopimusjärjestelystä. Niin ministerien kuin hallituspuolueitten kansanedustajat todistelivat, että vakuudet on. Rahaa on tilillä. Hyvin yllättävää mielestäni oli, että Keskustan puheenjohtaja Sipilä yhtyi hallituksen kuoroon väittämällä vakuuksien olevan olemassa.Tuolloin valtiovarainministeriö ei ollut vielä julkaissut kaikkia sopimuspapereita. Maanantaina se sitten julkaisi loputkin pakon edessä pitkin hampain, viivytellen oikeuden päätöksen jälkeen. Salassa yrittivät pitää nimenomaan Soinin mainitsemat sopimuspaperit. Taloussanomat kertoi <a href="http://www.taloussanomat.fi/jan-hurri/2013/05/29/epaily-vahvistuu-kreikka-vakuudet-yhta-tyhjan-kanssa/20137544/170" target="_blank">totuuden</a>. Nyt ymmärtää sen ettei mikään muu maa halunnut tällaisia &#8221;vakuuksia&#8221;. Mitään vakuutta ei siis käytännössä ole. Kuluja sen sijaan kyllä on.

Kallis kasvonaamio demareiden vuoksi

Korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) mielestä valtionvarainministeriön (VM) olisi pitänyt kunnioittaa oikeuden päätöstä Kreikka-vakuussopimuksen julkistamisessa.
– Suomessa on totuttu siihen, että oikeuden lainvoimaisia päätöksiä noudatetaan hallinnossa eli tässä tapauksessa VM:ssä, kommentoi KHO:n viestintäpäällikkö Teuvo Arolainen asiaa yleisesti Taloussanomissa.
Taloussanomat kertoi viikonloppuna, ettei VM ole antanut Kreikka-vakuuksista nähtäväksi kuin yhdet paperit. VM puolusteli tätä sillä, että eri sopimusten väliset erot ovat pieniä.
Professori Olli Mäenpää huomauttaa, että VM on antanut kuvan, että se mielellään olisi julkistanut asiapaperit, mutta silti se on ollut &#8221;pontevasti&#8221; niiden julkistamisen esteenä.
– Ministeriö tuntuu pelanneen kaksilla korteilla. Toiminta ei ole ollut johdonmukaista, Mäenpää moittii <a href="http://www.taloussanomat.fi/politiikka/2013/05/27/kho-vmn-olisi-pitanyt-noudattaa-oikeuden-paatosta/20137471/12" target="_blank">Taloussanomissa</a>.
&nbsp;

KHO: Valtiovarainministeriön olisi pitänyt antaa Kreikka-paperit heti

&#8211; Eikö pitäisi puhua myös 30 vuoden inflaation vaikutuksesta Suomen Kreikalle antamaan lisälainaan ja sen vakuuteen?
Tämän Kreikan vakuuksia koskevan kysymyksen esitti vasemmistoliiton pitkäaikainen meppi Esko Seppänen vuoden 2012 alussa. Paljon on tapahtunut tuon kysymyksen jälkeen, mutta asia on ajankohtaisempi kuin koskaan.
Kreikan vakuuksien mekaniikka perustuu korkoa korolle -ajatukseen. VM on perustanut laskelmansa siihen oletukseen, että vaikka Suomi saikin aluksi vain 40 prosentin vakuudet, eli 880 miljoonaan vakuussumman, korkotuotot nostavat kolmenkymmenen vuoden kuluessa vakuussumman lopulta täyteen sataan prosenttiin. Vastaava täysi vakuussumma olisi siis 2,2 miljardia euroa.
Tämä olisi tietenkin toivottava tilanne. Suomen lainalla olisi täydet vakuudet, ja vaikka Kreikka ei pystyisi maksamaan velkojaan takaisin, me saisimme omamme takaisin. Tällöin valtionvarainministeri Jutta Urpilaisen väite Suomen saamista vakuuksista toteutuisi.
Käykö näin?
Suomen vakuustilillä on 880 miljoonaa euroa. On totta, että tämä summa kasvaa korkoa. Mutta on yhtä totta, että inflaatio syö summaa vähä vähältä. Kysymys kuuluu: kuinka paljon inflaatio vaikuttaa?
Rahan arvo katoaa ajan myötä
Tulevaa inflaatiota arvioidessa on tapana käyttää Tilastokeskuksen määrittelemää elinkustannusindeksiä. Laskutoimitus (kts faktaboksi) kertoo, että kolmessakymmenessä vuodessa rahan arvo putoaa alkuperäisestä 43 prosenttiin.
Rahan inflaatio pitää yhtä arkikokemuksen kanssa .Euro tänään on enemmän kuin euro kolmenkymmenen vuoden päästä. Sama pätee miljardeihin.
Toivottoman alhaiset valtion velkakirjalainojen korot
Entä korkokertymä? VM oli ottanut tavoitteekseen kolmen prosentin tuottotavoitteen. Valtiovarainministeriön (VM) valtiosihteeri Martti Hetemäki ilmoitti kuitenkin 15.5 Ylen uutisille, että Suomen ja Kreikan välisen vakuussopimuksen vakuuksien tuotot ovat olleet pettymys. Vakuuspotin tämänhetkinen vuosituotto on ollut VM :n mukaan noin puolen prosentin luokkaa.
&#8211; Pitkällä tähtäimellä 3 prosentin korko ei ole epärealistinen, mutta tällä hetkellä on, Hetemäki totesi STT:n uutisen mukaan.
Tuleville vuosille ennustetaan vastaavaa korkokehitystä. Muun muassa Handelsbankenin arvion mukaan EKP ei nosta korkotasoa ennen vuotta 2018.
Kukaan ei voi varmuudella sanoa, mikä on korkotaso 30 seuraavan vuoden kuluessa. Lasketaan luvut auki kolmella eri skenaariolla, olettaen, että vuosittainen korkotaso on joko huono, kohtuullinen tai hyvin korkea.
Skenaario punainen: 0,5 prosentin korkotaso
Mitä tapahtuu, jos korkotaso pysyy jatkuvasti 0,5 prosentin alhaisella tasolla?
Vakuustilillä on VM:n mukaan siis 880 miljoonaa euroa. Mikäli koko 30-vuotisjakson ajan vallitsee matala 0,5 prosentin korkotaso, löytyy 30 vuoden päästä tilillä on 1 010 418 072 euroa.  Eli miljardi rapiat päälle. Tämän luvun nimi on vakuuksien nimellisarvo. Aika paljon jää puuttumaan sadan prosentin vakuuksista, siis 2,2 miljardista. Mutta vielä olennaisempaa on kysyä Esko Seppäsen kysymys:
&#8211; Eikö pitäisi puhua myös 30 vuoden inflaation vaikutuksesta?
Pitäisi. Me puhumme siitä nyt.
Kuten edellä  totesimme, rahan arvo putoaa kolmessakymmenessä vuodessa  43 prosenttiin. Käy ilmi, että Suomen saamien vakuuksien reaaliarvo on enää 434 miljoonaa. Tämä summa on vain 20 prosenttia siitä, mitä täydet vakuudet edellyttäisivät. Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä päätyi taannoisessa kommentissaan täsmälleen samaan prosenttilukuun. STT uutisoi asian seuraavasti: ”Sipilä on varma, että Suomi saa takaisin ainakin 20 prosenttia Kreikalle antamastaan lainatakuusta. Loput hänen mielestään syö kuitenkin devalvaatio.” Sipilän kommentti oli hieman epätarkka, sillä se piti sisällään oletuksen, että korkotaso pysyy ainakin 0,5 prosentin tasolla ja ettei inflaatio merkittävästi nouse nykytasosta.
Skenaario sininen: 3 prosentin korkotaso
Edellä kuvattu malli olettaa, että korkotaso on pysyvästi matala. Mitä tapahtuu, mikäli korkotaso on se, minkä Hetemäki ennusti, eli 3 prosenttia vuodessa?
Tällä korkotasolla vakuuksien nimellisarvo todellakin kohoaa lähelle täyttä 100 prosentin vakuutta ja 2,2 miljardin summaa, mutta vain, mikäli inflaatio jätetään huomiotta. Kun ajan hampaan vaikutus lisätään ”hetemäkeläiseen” korkotasoon, ylletään ainoastaan 42 prosentin reaalihintaisiin vakuuksiin.
Skenaario vihreä: 6 prosentin korkotaso
Kuinka korkeita korkotuottoja vakuussijoitusten sitten oikein pitäisi nauttia, jotta päästäisiin valtionvarainministeri Urpilaisen peräänkuuluttamiin ”täysiin vakuuksiin”? Vastaus vaati toimitukselta tuokiojumpan taulukkolaskennan parissa, mutta vaiva palkittiin. Vastaus osuu hyvin lähelle kuutta prosenttia.
Näin korkeaa tuottoa ei korkosijoituksille valittavasti ole mahdollista saada. Ei tänään, ei huomenna, ei koskaan. Vaikka korot joskus nousisivatkin kuuteen prosenttiin tai sen yli, inflaatio kohoaisi vastaavasti. Valtion velkakirjasijoituksilla ei voi päästä tuottotasoon, joka ylittäisi inflaation kolmella prosentilla. VM on yrittänyt parhaansa, mutta on päässyt vain puoleen prosenttiin per vuosi. Ja siitäkin luvusta pitää vähentää vielä inflaatio. Vuonna 2011 se oli 3,4 prosenttia. Eli vuotuinen ”korkotuotto” on -2,9 prosenttia.
Lopuksi
Vedetään vielä yhteen: mikäli korkotaso pysyy nykyisenä 0,5 prosentissa, Suomen vakuudet ovat inflaatio huomioiden vain 20 prosentin suuruiset. Mikäli päästään kolmen prosentin viralliseen Hetemäki&#8211;tavoitetasoon, saadaan 42 prosentin reaalivakuudet. Mutta mikäli yllämme jollain intiaanikonstilla vuotuiseen kuuden prosentin tuottoon, pääsemme täysiin reaalivakuuksiin. Tämä on valitettavasti rahoitusteoreettinen mahdottomuus, joten Suomen Kreikka-vakuudet jäävät auttamatta vajaiksi.
Täysikokoinen graafi <a href="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2013/05/Vakuudet_kaavio_800x500.png" target="_blank">täältä</a> &gt;
Lue myös: <a href="https://stage.sudev.fi/?p=4611">Urpilaisen mahdoton matematiikka</a> &gt;
&nbsp;
<table style="border: 1;">
<tbody>
<tr>
<td>FAKTABOKSI: ELINKUSTANNUSINDEKSIN LASKEMINEN
Kuinka paljon rahan arvo on muuttunut 30 edellisen vuoden aikana? Tilastokeskuksen taulukoista selviää vuoden 1983 pisteluku (797) sekä vuoden 2012 pisteluku (1863). Jakolasku (797/1863=0,43) kertoo, että rahan arvo on kolmessakymmenessä vuodessa pudonnut 43 prosenttiin. Siis alle puoleen.Inflaatio voitaisiin myös ennustaa käyttämällä joko Suomen Pankin ilmoittamaa rahanarvokerrointa tai EKP:n omaa kahden prosentin vuosittaista inflaatiotavoitetta. Molemmat menetelmät antavat samansuuruisen arvion kuin elinkustannusindeksikin. Rahan arvo puolittuu kolmessakymmenessä vuodessa.</td>
</tr>
</tbody>
</table>
Teksti on julkaistu Perussuomalainen 7/2013 -lehdessä.

Vakuudet

Kreikan pelastusohjelma päättyi, mutta ongelmia ei ole ratkaistu

Eduskunta kinasteli Kreikan veloista: ”Vanhanen aloitti tukipolitiikan ja Katainen jatkoi sitä”

PS eurokriisistä: Kertokaa kansalle suoraan, mistä tässä on kysymys!

Pankkiunioni ja Nato nousivat pintaan MTV3:n eurovaalikeskustelussa

Turkkila: Kaukaiset kosijat

Vaalilupaus: ilmaiset juhannusjuomat

Pohjoisen vasemmistolainen hurjana

Suomen Pankin johtaja varoittaa pitkistä vakuusoikeudenkäynneistä

Pekkarinen: Urpilaisen on turha puhua täysistä vakuuksista

HS: Kreikasta ei saatukaan vakuuksia

Vähämäki: Suomen Pankki käyttää Suomen valtiota bulvaanina Kreikan tuen maksamisessa

Kallis kasvonaamio demareiden vuoksi

KHO: Valtiovarainministeriön olisi pitänyt antaa Kreikka-paperit heti

Urpilainen pakotti virkamiehensä alkemisteiksi – Kreikka-vakuudet jäävät väkisinkin vajaiksi

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025