Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Valdis Dombrovskis

Keskustelu Euroopan unionin elvytyspakettiin osallistumisesta on käynnissä eduskunnassa. Perussuomalaiset kansanedustajat Mari Rantanen ja Jari Ronkainen ihmettelevät, miksi edelleen monissa puolustuspuheenvuoroissa väitetään elvytyspakettia kertaluontoiseksi.

Kreikan pääministeri Kyriakos Mitsotakis ja Espanjan pääministeri Pedro Sánchez <a href="https://www.politico.eu/article/greek-spanish-pms-see-joint-eu-debt-as-precedent/" data-saferedirecturl="https://www.google.com/url?q=https://www.politico.eu/article/greek-spanish-pms-see-joint-eu-debt-as-precedent/&amp;source=gmail&amp;ust=1620843633383000&amp;usg=AFQjCNEI47B_oeYi_SExXCV-SaQeK-PrpQ">olivat eilen yhtä mieltä siitä</a>, että elpymispaketin kautta otettavan yhteisvelan tulisi johtaa syvempään eurooppalaiseen fiskaalisen integraatioon.
&#8211; Elvytyspaketti on tasan yhtä ainutlaatuinen kuin sitä edeltävät ja sitä seuraavatkin tukipaketit. Väite kumottiin eilen taas kerran. Monestako suusta tämä tulee maailmalla kertoa, ennen kuin suomalaiset eurofiilit sen uskovat, kysyvät Mari Rantanen ja Jari Ronkainen.
Dombrovskis twiittaa yhtä ja sanoo toista
Talouskomissaari, latvialainen Valdis Dombrovskis <a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/7fd43a15-b005-4c03-a1cc-dc1f8ad1ff2c" data-saferedirecturl="https://www.google.com/url?q=https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/7fd43a15-b005-4c03-a1cc-dc1f8ad1ff2c&amp;source=gmail&amp;ust=1620843633383000&amp;usg=AFQjCNFfguULXbsdbdgwvr11J4VuAd2PYQ">peruutteli tänään suomenkielisessä twiitissään</a> aiempaa kantaansa elpymisrahastosta pysyvämpänä ratkaisuna.
&#8211; On aivan naurettavaa ja päälle liimattua, että latvialainen komissaari Dombrovskis twiittaa suomeksi täysin päinvastaista kuin puhuu englanniksi EU:n ja muiden jäsenmaiden suuntaan, Ronkainen kuvailee.
Seuraava tukipaketti odottaa jo nurkan takana
Kansanedustajakaksikko uskoo, että seuraava tukipaketti odottaa jo nurkan takana <a href="https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/artikkeli-1.1389397" data-saferedirecturl="https://www.google.com/url?q=https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/artikkeli-1.1389397&amp;source=gmail&amp;ust=1620843633383000&amp;usg=AFQjCNF0QsarA4Y2rMM6AXUU4Ev1oyvNfA">valtiovarainvaliokunnan mietintöön tehdyistä lausumakirjauksista huolimatta</a>. <a href="https://www.reuters.com/article/us-eu-recovery-idUSKBN2CR1D9" data-saferedirecturl="https://www.google.com/url?q=https://www.reuters.com/article/us-eu-recovery-idUSKBN2CR1D9&amp;source=gmail&amp;ust=1620843633383000&amp;usg=AFQjCNHrdg3dOcL3eVE8aBChriEvu8Ydug">EU:n virkamiesjohto kaavaileekin</a> elpymisrahastosta pysyvämpää työkalua erityisesti ilmasto- ja digitalouden kasvattamisessa.
&#8211; Kauankohan menee, kun tänään kuullut puheenvuorot vanhenevat ja uusi paketti on oven takana? Bryssel ei välitä tuon taivaallista suomalaisten valiokuntien lausumista. Suoraan sanottuna kansaa kusetetaan, Rantanen luonnehtii.

PS-kansanedustajat elpymispaketista: ”Kertaluontoisuus on kumottu jo monesta suusta, miksi Suomessa väitetään muuta?”

Perussuomalaisten kansanedustaja Mauri Peltokankaan mielestä nyt käsittelyssä oleva elvytyspaketiksi naamioitu velkavankeushirviö on täysin mieltä vailla. Peltokangas ihmettelee hallituspoliitikkojen sinisilmäisyyttä ja kannustaa kansanedustajakollegoitaan sanomaan ei EU:n elvytyspaketille. Huomenna on oikea aika näyttää Suomen olevan kokoaan suurempi EU:ssa.

Mauri Peltokangas on hämmästynyt siitä, miten reilun 140 % korolla otettavaa lainaa kutsutaan eduskunnassa aivan pokkana hyväksi diiliksi. Peltokankaan mukaan elvytyspaketti on teknisesti ottaen laina 2,7 miljardin pääomalla ja 3,9 miljardin korko-osuudella, ja se kärsitään pääomineen pois pitkällä aikavälillä.
&#8211; Mitään varmuutta tosin ei ole siitä, nouseeko korko-osuus vielä entisestään. Hypätään siis vapaaehtoisesti mustaan aukkoon kansalaistemme veroeurojen kanssa reppu auki tietämättä, mitä tämä meille lopulta maksaa ja mihin lopulta sitoudutaan, Peltokangas sanoi.
Mielisairas yhtälö
Peltokankaan mielestä jokainen ekonomistikin tietää kyseessä olevan täysin mielisairaan yhtälön. Hän vaati hallitusta tuomaan näytille ne nerot, jotka väittävät elvytyspakettia viisaaksi politiikaksi tai miltään osin taloudellisesti järkeväksi.
&#8211; Mistä kumpuaa tällainen mielettömyys, ja kuka tämän mielettömyyden hyväksyy? Mielestäni on vastuutonta lähteä pönkittämään EU:n roskamaita ja muutamaa mahtimaata &#8211; niiden pankkeja. Tämä ei suomalaista teollisuutta elvytä.
&#8211; Jos ja kun on tarvetta kotimaata elvyttää, elvytetään itse omilla varoillamme, niillä varoilla, jotka nyt ollaan lappamassa muiden maiden hyödyksi, Peltokangas ehdotti.
Hallitus puhuu muunneltua totuutta
Perustuslakivaliokunta on kuluvana vuonna lausunnossaan todennut elpymispaketissa olevan kyse ”Suomen täysivaltaisuuden kannalta merkittävään toimivallan siirtoon Euroopan unionille tosiasiallisesti rinnastuvasta järjestelystä”. Peltokankaan mielestä kyseisen lausuman pitäisi herätellä Ruususen unestaan jo paatuneimmankin punamultasosialistin.
&#8211; Erikoisena pidän myös sitä, että suomalaisia pelotellaan! Salataan ja suhmuroidaan!
&#8211; Tänään olemme saaneet lukea uutisen, joka kertoo komission varapuheenjohtaja Valdis Dombrovskisin ja talouskomissaari Paolo Gentilonin suulla EU-komission jo harkitsevan elvytyspaketeista pysyvää toimintamallia. Vaikkakin tämä Valdis Dombrovskis osoittautui vähän niin kuin kokoomukseksi, tuuliviiriksi, joka on aamulla yhtä ja iltapäivällä toista mieltä.
&#8211; Näin ollen kuitenkin voidaan todeta Suomen pääministerin, valtiovarainministerin ja eurooppaministerin lausumat kertaluonteisuudesta harhaanjohtaviksi ja minun mielestäni suoraan kansankielellä sanottuna valheellisiksi. Ministerit! On aika lopettaa suunnitelmallisen muunnellun totuuden syytäminen eduskunnalle ja Suomen kansalle! Peltokangas vaati.
Suomen tulevaisuus vaakalaudalla
EU ei noudata omia sääntöjään. Peltokangas ihmetteli, miksi Suomen pitää olla nöyrä ja antaa periksi. Millainen arvopohja on sellainen, missä eletään omien sääntöjen vastaisesti ja valheen verhoissa päivät pitkät? Kun käsittelyssä on sotien jälkeisen ajan vakavin Suomen itsenäisyyteen vaikuttava asia, tulisi Peltokankaan mielestä käyttää sitä paljon puhuttua vaikutusvaltaa.
&#8211; Meillä ei sitä ole, jos emme sitä käytä! Hallitus pelottelee, että jos emme antaudu velkavankeuteen, vaikutusvaltamme hupenee. Mikä vaikutusvalta? Missä se vaikutusvalta luuraa, jos emme sitä nyt käytä?
&#8211; On irvokasta, että kansalle ei tuoda asioita esiin rehellisesti niiden oikeilla nimillä. On irvokasta, että tänään tämä sali eväsi kansalta mahdollisuuden kertoa neuvoa-antavan mielipiteensä käsittelyssä olevasta paketista. Nyt ei päätetä lillukanvarsista! Nyt päätetään Suomen tulevaisuudesta! Itse sanon tälle paketille jyrkästi ei, ja kannustan sinua, hyvä kollegani, tekemään rohkeasti samoin. Huomenna olisi se paikka näyttää, että Suomi on kokoaan suurempi EU:ssa.
&#8211; Arvoisat kollegat! Suomen kansa! Kansanedustajilla keihäänkärkenä tulisi mielestäni olla yhteinen ajatus – ja se ajatus on: &#8221;Tätä maata ei myydä eikä vuokrata!&#8221; Peltokangas korosti.
&nbsp;

Peltokangas kannustaa kansanedustajia äänestämään ei EU:n elvytyspaketille: ”Nyt päätetään Suomen tulevaisuudesta”

Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen <a href="https://www.politico.eu/article/von-der-leyen-says-eu-misjudged-complexity-of-manfacturing-coronavirus-vaccines-on-large-scale/">myöntää viimein</a>, että koronarokotteen valmistus vie aluksi aikaa. Hän myöntää myös komission tehneensä virheen mahdollistaessaan rokoteviennin rajoitukset unionin ulkopuolelle. EU:n rokoteohjelman vaikeudet olivat syöstä unionin ilmiriitoihin.

EU:n toimintatapa vaikeuksissa on muiden syyttely. Ursula von der Leyen <a href="https://www.bloomberg.com/news/articles/2021-02-01/von-der-leyen-blames-eu-trade-chief-for-vaccine-export-gaffe">syytti muun muassa</a> varapuheenjohtaja Valdis Dombrovskisia rokoteohjelman farssista. Osansa ovat saaneet myös rokotevalmistajat.
EU pyöritti ajatusta estää rokotteiden vienti unionin ulkopuolelle. Tätä liikettä kauhisteltiin niin Irlannissa kuin Isossa-Britanniassakin. Kiista oli vaarantaa jopa Irlannin tasavallan ja Pohjois-Irlannin välisen pitkäperjantain rauhansopimuksen. Maailman terveysjärjestö WHO varoitti <a href="https://stage.sudev.fi/eun-rokotefarssi-horjuuttaa-unionia-brexitissa-britit-tekivat-kaiken-oikein/">rokotenationalismin</a> hidastavan pandemian taltuttamista.
EU vihjasi epäilevänsä rokotevalmistajien salakuljettavan rokotteita pois unionista.
Kritiikkiä piiloon
Von der Leyen on aivan ymmärrettävästi pettynyt EU:n rokoteohjelman tahmaiseen alkuun. Komissio halusi kuitenkin itse olla rokoteohjelman ruorissa.
Mahtipontiset puheet koko maailman rokottamisesta osoittautuivat varsin nopeasti poliittisten irtopisteiden keräilyksi. Rokoteohjelmasta piti tulla eurooppalainen menestystarina. Komissio itse melko varmasti kaavaili tehtäväkseen kunnian pokkaamisen.
Von der Leyen kipittikin <a href="https://www.politico.eu/article/blame-ursula-von-der-leyen-eu-vaccine-debacle/">piiloon hiljaisuuteen</a> vastatuulen iskiessä, Politico kirjoittaa. Saksan entisellä puolustusministeri von der Leyenillä ei ole johtajakokemusta. Sen puute saattaa selittää sen, ettei hän osannut kantaa virheistään vastuuta.
Komissio Saksan hallinnon satelliitti
Komission puheenjohtajan radiohiljaisuus ei koske saksalaismediaa. Hänen pitäisi toimia 27 jäsenmaan toimitusjohtajana. Olisi perin omituista, jos suuryrityksen toimitusjohtaja keskustelisi esimerkiksi vain yrityksen markkinaosaston kanssa.
Saksan kanssa tehtyä viestintää lukuunottamatta von der Leyenin viestintä on jopa <a href="https://stage.sudev.fi/urpilaisen-ja-von-der-leyenin-yhteiskirje-olikin-tokero-kopio/">ala-arvoista</a>.
Politico kirjoittaa Euroopan komission päämajan olevan Saksan hallinnon satelliitti. Saksa ei kaihda käyttää tätä kätevää valtaansa koko unionin taluttamiseen.
Saksalle on esimerkiksi melko yhdentekevää, mitä Venäjällä tapahtuu. Kuka salamurhataan, kuka myrkytetään – Saksa ei taivu Nord Stream 2 -kaasuputken rakennuksesta, vaikka esimerkiksi <a href="https://www.dw.com/en/european-parliament-calls-for-halt-on-nord-stream-2-construction-after-navalny-arrest/a-56305956">Euroopan parlamentti</a> näin ei-sitovasti vaatiikin.
Saksan painostuksesta EU kiirehti solmimaan <a href="https://stage.sudev.fi/eun-ja-kiinan-valinen-investointisopimus-tayttaa-liikemiesten-toiveet-ilmasto-ja-ihmisoikeusaktivistit-seka-pk-yritysten-duunarit-voivat-unohtua/">Kiinan kanssa investointisopimuksen</a>, vaikka Kiinan ihmisoikeuksien taso on vähintäänkin <a href="https://www.bbc.com/news/world-asia-china-55794071">kyseenalaisella tasolla</a>. Yhtä lailla Hongkongin demokratian murskaaminen rautasaappaan alle ei huoleta Saksaa.
Korupuheilla ei näitä mahtimaita saada lopettamaan ihmisoikeuksien polkemista.
Muut EU:n jäsenmaat saavat pörhistellä rintojaan ja kehua olevansa kaikissa tärkeissä ja päättävissä pöydissä – kunhan kanta on sama kuin Saksalla. Ranska saa äänensä satunnaisesti kuuluviin.
Asiantuntijoilla ei niin väliä
Politico kirjoittaa von der Leyenin avustajakaartin tärkeimmän ominaisuuden olevan lojaalius häntä ja EU:ta kohtaan. Asiantuntemuus on toissijaista.
Nopeampien rokotesopimusten sijaan EU kitsasteli ja lähetti vielä kaupankäynnin neuvottelijan riitelemään valmistajien kanssa pilkkujen sijainneista pykäläviidakossa. Sopimusneuvottelut venyivät tämän vuoksi kuukausilla ja ensimmäiset rokotteet menivätkin ketterille ja maksuvalmiille maille.
Politico kirjoittaa: &#8221;Jos koskaan niin nyt EU:n olisi pitänyt olla valmis heittämään rahaa vaikka ikkunasta ulos. Miljoonat ihmishenget olivat kirjaimellisesti liipaisimella.&#8221;

Euroopan komission puheenjohtaja von der Leyen myöntää viimein: EU:n rokoteohjelmassa on tehty virheitä

Euroopan Unionissa on valtava paine kasvattaa yhteisvastuuta ja jakaa riskejä. VTT Heikki Koskenkylä kertoo Euroopan talouden hurjasta kuohunnasta. 

Koronaviruksen aiheuttama kriisi yllätti pahasti EU-maat. Talvella viruksen tuloa Eurooppaan vähäteltiin, eikä siihen varauduttu lainkaan. Kun Italian karmea tilanne selvisi maaliskuussa, tuli nopeasti suuri hätä alkaa suunnitella keinoja viruksen torjumiseen ja sen vaikutusten vähentämiseen.
Pääosin toimenpiteet ovat olleet maakohtaisia. Velkaa otetaan paljon lisää, lainoja taataan ja suoraa tukea kasvatetaan erityisesti pk-sektorin yrityksille ja palkansaajille. Usean maan julkiset velka-asteet ovat hyvin korkeat jo nyt, Italia 137, Espanja 95, Ranska 100, Kreikka 170 prosenttia. Nämä velka-asteet voivat kasvaa jopa 10-20 prosenttiyksikköä. Budjetin alijäämät kasvavat viiteen, jopa kymmeneen prosenttiin bruttokansantuotteesta. Vakaus- ja kasvusopimuksen raja on vain kolme prosenttia.
Koronakriisi on ainakin lyhyellä ajalla ennennäkemättömän suuri. Se on toisaalta valtava tarjontapuolen shokki ja toisaalta suuri kysyntäshokki. On varsin suuri yhteisymmärrys, että talouksien elvyttämiseen tarvitaan laajaa keynesiläistä finanssipolitiikkaa. Sen rahoittamiseen tarvitaan lisää velkaa ja ehkä verojen korotustakin. Tämä tulee olemaan hankalaa, koska euroalueella julkinen velka suhteessa BKT:een oli vuonna 2019 jo 90 prosenttia BKT:sta. Vakaus- ja kasvusopimuksen raja on 60 prosenttia. Korkeimmat velka-asteet ovat mailla, jotka näyttävät eniten kärsivän koronasta.
Tämä tilanne on johtanut monen maan taholta vaatimuksiin kasvattaa yhteistä vastuuta ja lisätä riskien jakoa EU-maiden kesken. Yhdeksän maata on vaatinut yhteisesti taattuja velkakirjoja, joita kutsutaan koronabondeiksi. Ne olisivat eräänlaisia eurobondeja. Saksa, Hollanti, Suomi ja useat muut maat ovat vastustaneet yhteisiä velkoja.
Viime viikolla EU:n finanssiministereiden kokouksessa saatiin lopulta päätös yhteisistä tukitoimista. Niistä suurin on Euroopan vakausmekanismin EVM:n lainat runsaat 200 miljardia euroa. Lainoihin ei tule niin tiukkoja ehtoja kuin eurokriisin aikaan. Ehtona on, että lainavarat tulee käyttää terveydenhoitomenoihin.
Toinen päätös oli Euroopan investointipankin EIB:n lainanantokapasiteetin nostaminen 200 miljardilla eurolla. Lainat myönnetään yrityksille. Kolmas päätös oli komission myöntämä 100 miljardia euroa työttömyysturvan rahoittamiseen. Yhteensä tukipaketti on siis runsaat 500 miljardia euroa.
Tukipaketti herätti voimakasta kritiikkiä erityisesti Italiassa. Italian velka-aste on lähes 140 prosenttia ja velkaa on peräti noin 2400 miljardia euroa. Italia ei katso sovitun tuen riittävän ja uhkaa erota EU:sta ja eurosta. Se vaatii koronabondeja. Kiristynyt ilmapiiri EU-maiden kesken on johtanut useiden kilpailevien ehdotusten tekoon koskien talouksien elvyttämistä kriisin jälkeen.
Hollannin valtiovarainministeri Wopke Hoekstra ehdotti ensin yhteistä rahastoa, johon Hollanti lupasi miljardi euroa. Ranskan valtiovarainministeri Bruno le Maire laittoi paremmaksi ja ehdotti 500 miljardin rahastoa. Vielä suurempaa ehdotti komission varapuheenjohtaja Valdis Dombrovskis, peräti 1500 miljardin rahastoa, joka rahoitettaisiin yhteisillä velkakirjoilla. Hänestä kyse ei olisi koronabondeista. Dombrovskis väittää, että hänen ehdotus tulisi esille EU:n huippukokouksessa 24.4.2020. Hän nimeää rahastonsa jälleenrakennuksen rahastoksi (Lähde: <a href="https://www.spiegel.de/wirtschaft/soziales/corona-hilfe-eu-kommissionsvize-valdis-dombrovskis-fuer-wiederaufbaufonds-von-1-5-bilionen-euro-a-20027f70-9e6d-4fd9-84a9-ee49a908e26d">Spiegel Online</a>).
Uusin ehdotus on Vesa Vihriälältä, joka toimii hallituksen vastanimitetyn talouspoliittisen työryhmän puheenjohtajana (<a href="https://voxeu.org/article/make-room-fiscal-action-through-debt-conversion">Vox Policy Portal</a>). Vihriälä ehdottaa, että EKP:n hallussa olevista valtioiden velkakirjoista osa muutettaisiin ikuisiksi lainoiksi, joilla ei olisi korkoa eikä kuoletusta. Tällaisilla perpetuaalilainoilla on yleensä korko, mutta ei kuoletusta. Vihriälän perustelu tällaiselle velkahelpotukselle (engl: debt relief) on se, että usean maan velka-asteet ovat jo niin korkeita, että ne eivät selviä veloistaan. Elvyttämisen vaatima lisävelka voisi johtaa ne ja erityisesti Italian velkasaneeraukseen, jolloin euro ja jopa EU voisivat hajota. Hänen mukaan velka-asteita on pakko alentaa. Hänen mallillaan se onnistuisi näppärästi. Mitään valtiota ei suosittaisi, koska velkoja muutettaisiin EKP:n pääoma-avaimen mukaan ikuisiksi ja ne siis jäisivät EKP:n taseeseen. EKP:llä on nyt noin 2000 miljardia euroa jäsenmaiden lainoja taseessa ja määrä kasvaa edelleen. Euroalueen kokonaisvelka 2000 miljardia EKP:n taseessa on 18 prosenttia yhteenlasketusta BKT:sta.
Tämä suoranainen ehdotusten suma johtaa varmasti kiihkeään keskusteluun EU:n huippukokouksessa ensi viikolla. Ongelma on siinä, että kaikissa ehdotuksissa yhteisvastuu ja riskien jako maiden kesken kasvaisi huomattavasti. Vaarana on, että lähdettäessä tälle tielle vastaavia keinoja tultaisiin vaatimaan jatkossakin. Yhteisen velan määrä saattaisi kasvaa valtavasti. Jos sitten joku päivä esimerkiksi Italia ajautuisi velkasaneerauksen, jossa velkoja leikattaisiin niin siitä tulisi valtavat tappiot muille maille. Suomelle voisi tulla tällöin jopa kymmenen miljardin euron tappiot.

Vihriälältä shokkiehdotus: osa EKP:n hallussa olevista valtioiden velkakirjoista muutettaisiin perpetuaaleiksi – ikuisiksi lainoiksi, joilla ei olisi korkoa eikä kuoletusta

Euroopan keskuspankin pääjohtaja Christine Lagarde <a href="https://www.ft.com/content/61ef385a-1129-11ea-a225-db2f231cfeae">haluaisi tehdä EKP:sta</a> suurten keskuspankkien ilmastonmuutossoturin. EKP:n hallintoneuvostossakin istuva Saksan keskuspankin johtaja Jens Weidmannin mielestä tehtävä <a href="https://uk.reuters.com/article/us-ecb-climatechange-bundesbank/german-central-banker-pushes-back-on-calls-for-ecb-to-fight-climate-change-idUKKBN1Y226X">ei kuulu keskuspankeille</a>.

Christine Lagarde saa vihreään rintamaansa tukea Ranskan keskuspankin johtaja François Villeroy de Galhaulta. Hänen mukaansa ilmaston lämpeneminen voisi aiheuttaa stagflaatiosokin. Sen myötä se koskisi EKP:n hintavakauden mandaattia.
Stagflaatiossa talous ei kasva, mutta inflaatio kasvaa. Tämä ilmiö koettiin 1970-luvulla öljykriisin aikana.
Ilmastonmuutos poliitikoille
Yhdysvaltain keskuspankin johtaja Jerome &#8221;Jay&#8221; Powell kertoi suoraan, että taistelu ilmastonmuutosta vastaan ei kuulu keskuspankin tehtäviin. Tehtävä kuuluu vaaleilla valituille poliitikoille.
Englannin keskuspankin johtaja Mark Carney aikoo mitata pankkien rasituskokeissa mahdollisia ilmastonmuutoksen aiheuttamia vaikutuksia niiden rahoitusoloihin. Hän ei kuitenkaan aio käyttää rahapolitiikkaa ilmastonmuutoksen torjuntaan.
Weidmann kertoi, että ottaessaan strategisen päämäärän ilmastonmuutoksen torjuntaan EKP voi luhistua taakkansa alle.
– Poliitikot demokraattisella oikeutuksellaan päättävät sen, miten yhteiskunnan tulee kamppailla ilmastonmuutosta vastaan. He kantavat myös vastuun teoistaan, Weidmann sanoi.
Weidmannia tukee myös Helsingin yliopiston taloustieteen dosentti Tuomas Malinen. <a href="https://stage.sudev.fi/taloustieteen-dosentti-olli-rehn-pitaisi-erottaa/">Hän kertoi</a> Weidmannin ja Powellin tavoin, että keskuspankin tulee olla tasapuolinen markkinatoimija.
Pankkien sääntelyyn vihreitä aukkoja?
Tehtävänsä pian aloittava Euroopan komission talousasioista vastaava varapresidentti Valdis Dombrovskis haluaisi tutkia, voisiko vihreään teknologiaan sijoittavien pankkien sääntelyä helpottaa.
Dombrovskis miettii pienempiä pääomapuskureita pankeille, jotka luotottavat ekoystävällisiä yrityksiä. Nämä pankit voisivat siten varata vähemmän pääomaa mahdollisten luottotappioiden kattamiseksi.
Kriitikot muistuttavat, että sääntelyn tarkoituksena on huolehtia pankkien vakavaraisuudesta. EKP:n pankkivalvontaosaston johtaja Andrea Enria <a href="https://www.ft.com/content/bddc3850-1054-11ea-a7e6-62bf4f9e548a">tyrmää</a> Dombrovskisin ajatuksen täysin.
Dombrovskis myöntää itsekin, ettei vihreys tarkoita samaa asiaa kuin riskittömyys.

Valdis Dombrovskis

PS-kansanedustajat elpymispaketista: ”Kertaluontoisuus on kumottu jo monesta suusta, miksi Suomessa väitetään muuta?”

Peltokangas kannustaa kansanedustajia äänestämään ei EU:n elvytyspaketille: ”Nyt päätetään Suomen tulevaisuudesta”

Euroopan komission puheenjohtaja von der Leyen myöntää viimein: EU:n rokoteohjelmassa on tehty virheitä

Vihriälältä shokkiehdotus: osa EKP:n hallussa olevista valtioiden velkakirjoista muutettaisiin perpetuaaleiksi – ikuisiksi lainoiksi, joilla ei olisi korkoa eikä kuoletusta

Keskuspankkiirit eri mieltä vihreän teknologian suosimisesta

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025