Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

välikysymys taloudesta ja maahanmuutosta

Alaikäisten tekemät vakavat väkivaltarikokset ovat olleet jatkuvasti otsikoissa jo vuoden ajan. Väkivalta- ja ryöstörikoksissa sekä katujengeissä poliisin tilastojen mukaan maahanmuuttajataustaisilla on yliedustus. Humanitaarinen maahanmuutto tuo kansanedustaja Ari Koposen mukaan Suomeen muun muassa väkivaltaa, huumeita ja jengiytymistä, puhumattakaan negatiivisista taloudellisista vaikutuksista.

Erityisesti nyt syksyn aikana pääkaupunkiseudulla toimivien katujengien toiminta on poliisin mukaan muuttunut radikaalisti huonompaan suuntaan, ja jengien tekemistä useista viimeaikaisista ampumistapauksista on ollut vaaraa myös sivullisille. Keskusrikospoliisin mukaan myös jengirikollisuus on Suomessa kasvamaan päin. Kansainvälistyvä ja koveneva ilmiö on alkanut saada naapurimaamme Ruotsin kaltaisen rikollisuuden piirteitä. Rikollisryhmiä yhdistävät Lähi-idän kieli ja kulttuuri.
&#8211; On kohtuutonta, että näiden rikostilastojen valossa ja tällaisessa taloudellisessa katastrofissa hallitus suunnittelee lisäävänsä haittamaahanmuuttoa, päivittelee turhautunut kansanedustaja Ari Koponen.
Hallituksen tunnustettava ongelma
Vuonna 2019 ulkomaan kansalaisten osuus rikoksista epäillyistä oli Tilastokeskuksen mukaan erityisen korkea raiskausrikoksissa (38 % epäillyistä), verorikoksissa (29 %) ja lapsen seksuaalisissa hyväksikäytöissä (27 %), vaikka heitä on väestöstä vain alle 10 prosenttia.
&#8211; Kysyn kirjallisessa kysymyksessäni sisäministeri Maria Ohisalolta, onko hallitus valmis myöntämään, että maahanmuuttajataustaisilla henkilöillä on yliedustus rikostilastoissa ja nuorison jengiytymisessä. Jos ministeri ei pysty tunnistamaan ja tunnustamaan ongelmaa, niin se tuskin pystyy myöskään tekemään suomalaisten kannalta hyviä päätöksiä.
&#8211; Keskustapuolue näytti tästä tällä viikolla surullista esimerkkiä perussuomalaisten ja Liike Nyt -eduskuntaryhmän välikysymyskeskustelussa, missä keskustan ryhmäpuhuja laski lähinnä leikkiä haitallisen maahanmuuton ongelmista. Tämä on täysin väärä tapa lähestyä ongelman ratkaisua, päättää Koponen.
&nbsp;

Suomessa toimivia rikollisryhmiä yhdistävät Lähi-idän kieli ja kulttuuri – Koponen: ”Keskustan mielestä haitallisesta maahanmuutosta puhuminen tuntuu olevan leikinlaskun paikka”

Eduskunnassa käytiin eilen välikysymyskeskustelu hallituksen maahanmuuttopolitiikasta, sen suunnitelluista lievennyksistä ja taloudesta perussuomalaisten ja Liike Nytin välikysymyksen pohjalta. Välikysymyskeskustelua ennen perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra, SDP:n kansanedustaja Eveliina Heinäluoma ja vihreiden Hanna Holopainen nähtiin MTV:n haastattelussa.

Riikka Purra totesi, että välikysymys tehtiin nyt nimenomaan siksi, että hallitus pyrkii edistämään veronmaksajille kalliiksi käyvää humanitaarista maahanmuuttoa.
&#8211; Haitallisella maahanmuutolla on merkittäviä taloudellisia vaikutuksia. Perussuomalaiset ovat tästä puhuneet vuosikausia, vaikka se ei aina tunnu menevän läpi. Nyt hallitus aikoo helpottaa humanitaarista maahanmuuttoa tavalla, joka tekisi Suomesta helpon kohdemaan, ja samaan aikaan julkinen talous on kriisiytynyt. Alijäämä ja velkasuhde ovat kasvussa, joten koimme, että asia on syytä tuoda esille, puheenjohtaja Riikka Purra sanoi <a href="https://www.mtv.fi/sarja/mtv-uutiset-live-33001002003/valikysymys-taloudesta-ja-maahanmuuttopolitiikasta-tasta-on-kyse-1497928">maikkarin haastattelussa</a>.
Halpatyövoima käy kalliiksi veronmaksajalle
Useiden tutkimusten mukaan niin humanitaarinen kuin työperäinenkin maahanmuutto on Suomelle erittäin kallista. Tämä johtuu esimerkiksi siitä, että maahanmuuttajat käyttävät runsaasti julkisia palveluja ja heille maksetaan erilaisia tulonsiirtoja. Moni ”työperäinen” ei tosiasiassa edes tule toimeen palkallaan, vaan palkan päälle haetaan tulonsiirtoja.
Vihreiden Hanna Holopaisen käsittämättömien puheiden mukaan hallituksen tavoittelema ”humaani maahanmuuttopolitiikka” olisi kuitenkin taloudellisesti Suomen etu.
Perussuomalaisten välikysymys liittyy esimerkiksi humanitaarisen maahanmuuttopolitiikan lievennyshankkeisiin, mutta MTV:n haastattelussa Holopainen sotki asiat keskenään ja alkoikin puhua työperäisestä maahanmuutosta, jota vihreiden mielestä tarvittaisiin Suomeen.
&#8211; Meillä on valtava työvoimapula ja tarvitsemme lisää maahanmuuttoa. On keksittävä toimenpiteitä, jotta kotoutuminen ja työllisyyden edistäminen nousevat keskiöön. Perheenyhdistäminen kuuluu vahvasti asiaan. Suomi ei välttämättä täytä kaikkia ihmisoikeusvaatimuksia. Nyt ei pidä vaikeuttaa tänne tulleiden ihmisten mahdollisuuksia sopeutua, Holopainen päästeli.
Huippuosaajat eivät halua Suomeen
Purra totesi rauhalliseen tyyliinsä, että vihreän kollegan väitteet eivät pidä paikkaansa.
&#8211; Jos katsomme tilastoja ja työllisyysastetta, työperäinen maahanmuutto on tyystin eri asia kuin sosiaaliperustainen humanitaarinen maahanmuutto. Perussuomalaiset tekee näiden välille selvän eron, ja lisäksi jaamme työperäisen maahanmuuton eri osiin.
Maailmalla liikkuvat kallispalkkaiset huippuosaajat yleensä haluavat töihin jonnekin muualle kuin Suomeen.
Osaajapula on pelkkää kuvitelmaa
Suomeen kohdistuva työperäinen maahanmuutto onkin tosiasiassa lähes kokonaan halpatyövoiman maahanmuuttoa, joihin työtehtäviin Suomessa jo olisi valmiiksi yllin kyllin työvoimaa. Halpatyötä tekevät tulijat eivät tule palkallaan toimeen.
Tosiasioista välittämättä Holopainen jatkoi Suomea vaivaavasta kuvitellusta ”osaajapulasta” selittämistä.
&#8211; Suomessa keskeisenä esteenä yritysten kasvulle on osaavan työvoiman pula. Suomessa meidän pitäisi edistää työllisyyttä, ehkäistä syrjäytymistä ja huolehtia osaavan työvoiman saatavuudesta, lausui Holopainen, joka ei ilmeisesti ole kuullutkaan, että Suomessa on jo nyt satoja tuhansia koulutettuja, suomen kieltä puhuvia ihmisiä työtä vailla. Heitäkin pitäisi nyt auttaa työllistymään ja kiireellisesti, koska työttömyyden hoitaminen on veronmaksajalle kallista.
Vihreät lisäisi vetovoimatekijöitä
Vihervasemmistolle tyypilliseen tapaan Holopainen ei pyrkisi ensi sijassa auttamaan Suomessa olevia työttömiä työllistymään, vaan vihreät mieluummin täyttäisi avoimet työtehtävät EU:n ulkopuolelta tulevilla maahanmuuttajilla.
&#8211; Suomi ei ole vielä tarpeeksi houkutteleva työperäisen maahanmuuton osalta, Holopainen jatkoi todellisuudesta irrallaan olevia visioitaan.
Purra korjasi välittömästi:
&#8211; Humanitaarisesta maahanmuutosta ei tule sitä kaipaamaanne osaajapotentiaalia. Se näkyy jo maahanmuuttajien työllisyysasteessa ja palkoissa. Perussuomalaisilla ei ole mitään sitä vastaan, että Suomeen tullaan tekemään töitä palkalla, jolla tullaan toimeen ja samalla integroidutaan yhteiskuntaan. Perussuomalaiset ei siis ole maahanmuuttovastainen puolue, mutta me kuitenkin kritisoimme Suomelle haitallista ja kustannuksia aiheuttavaa maahanmuuttoa, Purra tarkensi.
Aina väärä hetki puhua kustannuksista
SDP:n kansanedustajan Eveliina Heinäluoman mukaan ajankohta välikysymykselle on väärä koronakriisin vuoksi.
Purra kuitenkin huomautti, että juuri tässä tilanteessa hallituksen fokus pitäisi olla toimissa, joilla Suomi tulee selviämään koronasta ja suomalaisille saadaan apua.
&#8211; Nimenomaan juuri nyt ei olisi aikaa humanitaarisen maahanmuuton helpottamiselle. Oppositiolla on oikeus tehdä välikysymyksiä &#8211; juuri silloin, kun sisäministeriö on laittanut lausuntokierrokselle esityksen perheenyhdistämisen helpotuksista. Olemme kuulleet, että SDP ja keskusta eivät ole tehneet mitään asialle, vaikka ovatkin huomanneet, että esityksessä mennään hallitusohjelman kirjausta pidemmälle. Mielestämme tämä on omituista ja juuri nyt, tässä vaiheessa, oppositiolla on mahdollisuus vaikuttaa asiaan.
Hallitus panttaa kantaansa
Heinäluoma totesi, että hallitus ei ole vielä muodostanut kantaa esitykseen, joka siis on työryhmän valmistelemana päätynyt lausuntokierrokselle.
Holopaisen mukaan perheenyhdistämisen helpottamista puoltaisi tutkimustieto.
&#8211; Tutkimusten mukaan kotoutumisen tärkeä osa on se, että tänne tulleen henkilön ei tarvitse kantaa huolta konfliktialueelle jääneistä perheenjäsenistä.
Hallituksessa jo nyt eripuraa maahanmuutosta
Purra huomautti, että demarien ja vihreiden puheiden perusteella hallituksessa näyttäisikin olevan erimielisyyttä perheenyhdistämisen helpottamisesta. Myös keskustan ryhmäpuheenvuorossa kuultiin <a href="https://stage.sudev.fi/hallituksen-rivit-rakoilevat-maahanmuuttopolitiikan-vuoksi-keskustalta-irtiotto-vihrean-sisaministerin-pakolaiskiintiolinjauksista-karna-pudotteli-paalauseita/">irtiotto vihreiden maahanmuuttolinjauksista</a>.
&#8211; Siinä mielessä välikysymyksen ajoitus on täydellinen.
Purra totesi, että perheenyhdistämiseen liittyen jo esityksen lausuntokierroksella muun muassa Migri on nostanut esille, että uudistukset lisäisivät ankkurilapsiongelmaa.
&#8211; Toisaalta esityksessä itsessään kuvataan, että toimeentulovaatimuksen löysääminen vähentää kotoutumista, koska ei ole enää tarvetta löytää työpaikkaa, toisaalta toimeentulovaatimukseen voidaan myös jo nyt sisällyttää tulonsiirtoja.
&#8211; Jos tänne tullut ihminen haluaa asua ja elää täällä, on kaikkien edun mukaista, että tulija työllistyy, koska työssäkäynti on tärkein kotouttamisen kriteeri, ja työllistymisen kautta asiaa tuleekin tarkastella. Ei siis tule kysyä tulijalta, onko tämä kotoutunut ja sitten päätellä siitä. Kaiken maahanmuuttopolitiikan tulee kannustaa työllistymiseen, Purra sanoi.
Ihmissalakuljettajat tietävät, mihin kannattaa mennä
Edellisellä hallituskaudella tehtiin jonkin verran kiristyksiä maahanmuuttopolitiikkaan, mutta perussuomalaiset katsoo, että ne eivät ole riittäviä.
&#8211; Jos perheenyhdistämistä nyt helpotetaan radikaalisti, se on selvä vetovoimatekijä. Salakuljettajat ja liikkuvat siirtolaiset tietävät hyvin, mihin maahan kannattaa jättää turvapaikkahakemus, mistä saa helpoimmin suojelua ja mihin maahan saadaan helpoimmin perhe yhdistettyä.
&#8211; Meillä on olemassa iso uhka, että isot siirtolaismassat lähtevät liikkeelle. Jo nyt Keski-Euroopassa monissa maissa on nähtävissä selkeä piikki turvapaikkahakemusten lisääntymisessä. Siihen tietenkin vaikuttaa myös koronarajoitusten poistuminen, mikä itsessään aikaansaa liikkumisen lisääntymistä. Erityisesti tällaisessa tilanteessa Suomi ei saisi erottautua naapurimaistamme perheenyhdistämisessä, Purra sanoi.
Todellisuus ei ole kuin vihreät unelmat
Tällä hetkellä esimerkiksi Tanska ja Norja ovatkin kiristämässä perheenyhdistämisen ehtoja. Tanskan hallituksen linjauksen mukaisesti tavoitteena on pudottaa turvapaikkahakemusten määrä nollaan.
&#8211; Valitettavasti Suomi menee toiseen suuntaan. Se ei ole perussuomalaisten mielestä kestävää, Purra sanoi.
Vihreiden Holopaisen mukaan mitään uhkaa ei &#8211; yllättäen &#8211; olisi. Todellisuus on kuitenkin usein hyvin erilainen kuin vihreät unelmat.
&nbsp;

Vihreät vyöryttää todellisuudesta irrallaan olevia maahanmuuttounelmiaan: ”Valtava työvoimapula, tarvitsemme lisää” – Purralta tyly kuitti: ”Suomelle haitallista ja kustannuksia aiheuttavaa”

Yleisessä tiedossa on, että hallitus on unohtanut suomalaiset työttömät ja ministerit hihkuvat innoissaan työkeikkojen järjestämisestä ulkomaiselle halpatyövoimalle. Perussuomalaisia lukuun ottamatta oppositiostakaan ei silti juuri löydy suomalaisen työttömän ystäviä. Työttömiin nuivasti suhtautuvasta asenteesta antoi esimerkin eilen eduskunnan välikysymyskeskustelussa kokoomuksen kansanedustaja Arto Satonen.

Suomessa on korkea rakenteellinen työttömyys. Satojatuhansia ihmisiä on vailla työtä, ja moni on vajaatyöllistetty. Parlamentaarisessa järjestelmässämme tämän porukan auttaminen on jätetty tylysti yksin perussuomalaisten vastuulle.
Eduskunnassa ei ole perussuomalaisten lisäksi toista puoluetta, joka olisi aidosti suomalaisen työttömän asialla ja joka pyrkisi löytämään keinoja suomalaisen työttömän työllistämiseksi.
Kaikki hallituspuolueet hehkuttavat silmät kiiluen työperäistä maahanmuuttoa ministerien samalla rakennellessa ohjelmiaan työperäisen maahanmuuton edistämiseksi.
Kaikki maahanmuutto rasittaa julkista taloutta
Perussuomalaiset ja Liike Nyt jättivät välikysymyksen hallituksen maahanmuuttopolitiikasta, sen suunnitelluista lievennyksistä ja taloudesta. Välikysymyskeskustelu käytiin tänään.
Eräitä poikkeuksia lukuun ottamatta kaikki kolmansista maista Suomeen kohdistuva maahanmuutto rasittaa raskaasti julkista taloutta. Merkitystä ei yleensä ole sillä, onko tulija työperäinen, yhdistetty perheeseen vai onko maahan päästy muiden humanitaaristen kanavien tai kiintiön kautta.
Perussuomalaisia lukuun ottamatta oppositiossakaan ei siis juuri ole suomalaisen työttömän ystäviä. Työttömiin nuivasti suhtautuvasta asenteesta antoi esimerkin tänään eduskunnan välikysymyskeskustelussa kokoomuksen kansanedustaja Arto Satonen.
Moni tulija suostuu orjapalkoille
Tutkitun tiedon perusteella on selvää, että matalapalkka-alojen maahanmuutto rasittaa Suomen julkista taloutta, sillä muuttajat maksavat keskimäärin vähemmän veroja kuin saavat tulonsiirtoja ja käyttävät julkisia palveluita.
Halpatyövoiman maahanmuutto lisäksi heikentää kotimaisen työvoiman palkkakehitystä, sillä ulkomaista työvoimaa ollessa saatavilla ei työnantajien tarvitse nostaa tarjottua palkkaa saadakseen työntekijöitä. Suomalaista työntekijää luonnollisesti ei auta se, että avoimeen työpaikkaan työllistyy EU:n ulkopuolelta saapunut maahanmuuttaja, joka usein suostuu tekemään töitä orjapalkalla.
Kokoomus tekee kaikkensa halpatyövoiman haalimiseksi
Kokoomuksen kansanedustaja Satosen puheiden perusteella kykypuolue on tekemässä kaikkensa, jotta Suomeen voitaisiin houkutella lisää halpatyövoimaa.
&#8211; Kokonaan eri asia on tämä työperäinen maahanmuutto, jota ilman Suomi ei pärjää, ja se on juuri niin kuin kokoomuksen ryhmäpuheenvuorossa sanottiin, että jotta tämä maa on vetovoimainen myös työperäiselle maahanmuutolle, niin tämän pitää olla myös turvallinen, Satonen hehkutti eduskunnassa tänään.
Satosen puheita voi mainiosti verrata siihen, että hän olisi vaihtoehtoisesti kaatanut saavillisen kylmää vettä suomalaisen pitkäaikaistyöttömän niskaan.
&nbsp;

Halpatyövoiman maahanmuutto maksaa maltaita ja laskee duunarien palkkoja, silti kokoomuksen mielestä Suomi ei pärjää ilman ”työperäisiä”

Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) kertoi eduskunnan välikysymyskeskustelussa tänään hurjia visioitaan työperäisen maahanmuuton kasvattamiseksi. Kallispalkkaisia ammattilaisia ei ole Suomeen tulossa jonoksi asti, mutta seuraava tulija saa myös laukunkantoapua perussuomalaisten eduskuntaryhmästä.

Maria Ohisalon mukaan hallitus tavoittelee työperäisen maahanmuuton vähintään kaksinkertaistamista nykytasosta vuoteen 2030 mennessä siten, että vähintään 50 000 työperäisen maahanmuuttajan kokonaislisäys toteutuu.
&#8211; Tavoitteena on, että vuoden 2030 jälkeen lisäys on vähintään 10 000:n vuositasolla, Ohisalo sanoi, mutta ei maininnut sanaakaan Suomessa olevien satojen tuhansien työttömien tilanteen parantamiseksi.
Ohisalo haluaa myös tarjota koulutusta ulkomaalaisille
Halpatyövoiman maahanmuuton edistämisen lisäksi Ohisalo tahtoo, että suomalaisen veronmaksajan rahoilla tarjotaan jatkossa entistä enemmän koulutuspalveluja kolmansista maista saapuville nuorille.
&#8211; Uusien ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä pyritään kolminkertaistamaan vuoteen 2030 mennessä nostaen samalla opiskelijoiden Suomeen työllistyminen ja jääminen 75 prosenttiin, Ohisalo sanoi tänään eduskunnan välikysymyskeskustelussa.
Järjestelmä ei houkuttele huippuosaajia
Perussuomalaisten puheenjohtaja, kansanedustaja Riikka Purra on usein todennut, että perussuomalaisilla ei ole mitään sitä vastaan, että Suomeen saapuu todellisia eri alojen huippuosaajia. Jutun juju piileekin siinä, että kallispalkkaisia ammattilaisia ei todellisuudessa ole Suomeen tulossa jonoksi asti.
– Mikäli haluatte houkutella maahan koulutettuja huippuosaajia, tehkää ihmeessä niin. Vähänlaisesti heitä on tulossa, vaikka prosesseihin on pumpattu lisää rahaa. Sen sijaan järjestelmämme houkuttelee aivan muunlaista maahanmuuttoa, Purra sanoi eduskunnassa.
Perussuomalaiset ja Liike Nyt jättivät välikysymyksen hallituksen maahanmuuttopolitiikasta, sen suunnitelluista lievennyksistä ja taloudesta. Välikysymyskeskustelu käytiin tänään.
Lupaus tarkoitettu pidettäväksi
Vaikka perussuomalaiset pyrkii ensi sijassa löytämään keinoja suomalaisen työttömän työllistämiseksi, perussuomalaiset ei vastusta oikeiden osaajien saapumista Suomeen veronmaksajiksi.
Kansanedustaja Sheikki Laakso esitti eduskunnassa tänään jopa tarjoavansa kantoapua laukkujen kuljettamiseen, jos todellinen osaaja päättää tulla tänne.
&#8211; Perussuomalaiset eivät vastusta oikeasti osaajien tänne tuloa. Minä voin henkilökohtaisesti luvata tulla kantamaan heidän laukut, kun he tulevat tänne maahan &#8211; se on lupaus. Minä pidän tämän lupauksen. Oikeasti, kun tulee niitä osaajia, niin tervetuloa, ja lyhennetään ne päivät välittömästi niin pieniksi kuin mahdollista, Laakso sanoi.
Maahanmuutto ei ole ihmelääke
Hän huomautti kuitenkin, että maahanmuutosta ei ole ihmelääkkeeksi työvoimapulaan.
&#8211; On turhaa väittää, että me jotain työvoimapulaa hokkuspokkus maahanmuutolla pelastetaan, koska tilanne on se, että suurin ongelma on se, että me ei saada työvoimaa näihin suomalaisiin pk-sektorinkaan yrityksiin, koska meidän koulutustaso on romahtanut äärettömän huonoksi.
&nbsp;

Jos todellinen huippuosaaja päättää tulla maksamaan veroja Suomeen, kansanedustaja Sheikki Laakso kantaa laukut – perussuomalaiset ei vastusta oikeiden osaajien saapumista

Perussuomalaisten Jussi Halla-aho heitti eduskunnan välikysymyskeskustelussa tunnettuun tyyliinsä vastaansanomatonta faktaa ja järkipuhetta maahanmuutosta.

Perussuomalaiset ja Liike Nyt jättivät välikysymyksen hallituksen maahanmuuttopolitiikasta, sen suunnitelluista lievennyksistä ja taloudesta. Tänään oli välikysymyskeskustelun aika, ja perussuomalaiset esitti täysistuntosalissa vastaansanomatonta faktapuhetta siitä, millaista Suomen maahanmuuttopolitiikan tulisi olla.
Tulijoista suurin osa ei työllisty
Kansanedustaja, perussuomalaisten edellinen puheenjohtaja Jussi Halla-aho totesi puheenvuorossaan, että kaikilla mielekkäillä mittareilla humanitaarinen maahanmuutto on vahingollista Suomelle ja mille tahansa länsimaiselle yhteiskunnalle.
Humanitaarisella maahanmuutolla tarkoitetaan turvapaikkajärjestelmää käyttävää siirtolaisuutta sekä sen generoimaa perheperusteista maahantuloa.
&#8211; Suurin osa tulijoista ei työllisty tai alityöllistyy tai työllistyy tehtäviin, joita ei olisi edes olemassa ilman maahanmuuttoa, kuten tulkeiksi tai kaikenkirjaviksi monikulttuurikoordinaattoreiksi, Halla-aho sanoi.
&#8211; Tulijat etenkin islamilaisista maista ovat myös räikeästi yliedustettuina sellaisessa henkeen ja terveyteen kohdistuvassa rikollisuudessa, joka kaikkein konkreettisimmin vaikuttaa tavallisten suomalaisten turvallisuuteen. Normaali valtio pyrkisi suojelemaan itseään ja kansalaisiaan tällaiselta muuttoliikkeeltä, ei mahdollistamaan ja lisäämään sitä.
Haittamaahanmuutto ei ole kohtalo vaan valinta
Halla-aho totesi, että jo nykyiset siirtolaismäärät ovat Euroopalle tuhoisia niin taloudellisesti kuin sosiaalisestikin, eivätkä ne helpota globaalia pakolaisongelmaa.
&#8211; Suomi kaataa miljardeja euroja muutamien tuhansien onnekkaiden ylläpitoon kaikilla mukavuuksilla pääkaupunkiseudun lähiöissä sen sijaan, että auttaisimme sillä rahalla miljoonia ihmisiä esimerkiksi rahoittamalla kouluja, majoitusta tai viemäröintiä pakolaisleireillä.
Halla-aho muistutti, että toisin kuin usein annetaan ymmärtää, haittamaahanmuutto ei ole mikään kohtalo, vaan se on valinta.
&#8211; Ei ole sattumaa, että Suomi on yksi somalien ja irakilaisten ykköskohteista Euroopassa, kun taas esimerkiksi Viroon ja Japaniin ei edes pyritä. Miksi? Ne ovat tismalleen samojen kansainvälisten sopimusten piirissä. Me voimme muuttaa omaa politiikkaamme niin, että me pääsemme nopeammin eroon tänne tulleista aiheettomista turvapaikkaturisteista, mutta ennen kaikkea meidän pitää karsia niitä syitä, joiden vuoksi nämä ihmiset ylipäätään pyrkivät tänne eivätkä esimerkiksi Japaniin tai Viroon.
Miksi kotouttaminen ei tuota tulosta
Halla-aho totesi, että on kiistatonta, että tärkeimmät humanitaariset maahanmuuttajaryhmämme — somalit, irakilaiset ja afgaanit — ovat integroituneet erittäin huonosti.
&#8211; Perussuomalainen ratkaisu on torjua kaikin keinoin tällaista maahanmuuttoa. Kaikkien muiden puolueiden ratkaisu on, että jatketaan ja lisätään tällaista maahanmuuttoa mutta kotoutetaan enemmän. Herätys! Tämän linjan kannattajilla on Suomessa kaikki valta niin kunnissa kuin valtion tasolla.
&#8211; Jos ongelmat ratkeavat kotouttamisella, miksi te ette ole kotouttaneet? Perussuomalaisetko sen ovat estäneet oppositiosta käsin? Jos te taas olette kotouttaneet, miksi tulokset ovat näin surkeita? Paraneeko tilanne, kun tulijoiden määrää lisätään? Halla-aho kysyi.
&nbsp;

Halla-aho: Normaali valtio pyrkii suojelemaan itseään ja kansalaisiaan huonolta maahanmuutolta, ei mahdollistamaan ja lisäämään sitä

Eduskunnassa käytiin keskiviikkona keskustelu perussuomalaisten välikysymyksestä maahanmuuttopolitiikkaa ja taloutta koskien. Perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen kritisoi salipuheessaan liberaalia maahanmuuttopolitiikkaa kannattavia vanhoja puolueita siitä, että nämä harhaanjohtavasti väittävät humanitaarisen maahanmuuton olevan Suomelle rikkaus ja voimavara.

&#8211; Meille väitetään, että tätä kautta Suomeen saadaan tuottavia moniosaajia ja uusia veronmaksajia. Totuus tämän harhaanjohtamisen takana on kuitenkin toinen. Todellisuudessa humanitaarinen maahanmuutto on Suomelle valtava taloudellinen rasite. Lisäksi se on turvallisuusuhka sekä ilmiö, joka heikentää yhteiskunnan sisäistä koheesiota.
<h4>Maahanmuuttajien työllisyysasteet jäävät pieniksi</h4>
Immosen mukaan maahanmuuton suurimmat kustannukset aiheutuvat vuosien kuluessa turvapaikanhakijan, pakolaisen ja perheenyhdistettävän maahan saapumisesta.
&#8211; On tärkeää ymmärtää, että vastuullinen maahanmuuttopolitiikka tässä hetkessä on nimenomaan investointi tulevaisuuteen.
Monet maahanmuuttajaryhmät eivät työllisty eivätkä kotoudu Suomeen. VATT:n tilastoraportin mukaan Irakissa, Somaliassa ja Afganistanissa syntyneiden henkilöiden työllisyysasteet jäävät 10–15 vuoden maassaoloajan jälkeenkin todella kauas kantaväestön työllisyysasteista.
&#8211; Miehillä työllisyysasteet jäävät kantaväestöä noin 40–50 prosenttiyksikköä pienemmiksi ja naisilla noin 60 prosenttiyksikköä pienemmiksi. Lisäksi kyseisissä maissa syntyneiden palkat jäävät 15 vuoden maassaoloajan jälkeen murto-osaksi kantaväestön palkoista, Immonen sanoo.
<h4>Maahanmuuttajille peräti 40 prosenttia toimeentulotuista</h4>
Suomen Perusta -ajatuspajan tuoreen julkaisun mukaan Afganistanissa syntyneiden keskimääräinen toimeentulotuki on vielä 20 vuoden maassaoloajan jälkeenkin yli kymmenenkertainen verrattuna kantaväestöön.
&#8211; Afganistanissa syntyneistä 18–64-vuotiaista peräti 61 prosenttia sai toimeentulotukea vuonna 2017. Kantaväestössä vastaava osuus oli 7,3 prosenttia. Irakissa ja Somaliassa syntyneillä tuet ovat puolestaan noin 15-kertaiset 20 vuoden jälkeen, Immonen avaa.
&#8211; Kaikkiaan maahanmuuttajat saivat vuonna 2018 yhteensä peräti 40 prosenttia pääkaupunkiseudun toimeentulotuista.
<h4>Riippuvuus sosiaalituista heikentää huoltosuhdetta</h4>
Immosen mukaan humanitaarinen maahanmuutto ja maahanmuuttajien riippuvuus sosiaalituista heikentävät entisestään Suomen heikkoa taloudellista huoltosuhdetta.
&#8211; Tietyissä maahanmuuttajaryhmissä työllistyneiden henkilöiden keskimääräinen vaikutus julkiseen talouteen on usein negatiivinen johtuen muun muassa matalista työtuloista ja heidän maksamiensa verojen vähyydestä verrattuna käytettyihin palveluihin ja saatuihin tulonsiirtoihin.
&#8211; Talouden kannalta merkittävää on myös se, että usein työllistyneet maahanmuuttajat työskentelevät kansantalouden kannalta hyödyttömissä ja tuottamattomissa, julkisen sektorin rahoittamissa ammateissa, kuten tulkkeina ja erilaisina monikulttuurisuusohjaajina, Immonen sanoo.
<h4>Vastuutonta ja lyhytnäköistä politiikkaa</h4>
Immonen kritisoi hallitusta siitä, että se on kaikista tosiasioista piittaamatta edistämässä Suomelle vahingollista maahanmuuttoa helpottamalla muun muassa jo ennestään löysää perheenyhdistämistä.
&#8211; Tämä on erittäin vastuutonta ja lyhytnäköistä politiikkaa. Samalla, kun muut Pohjoismaat tiukentavat maahanmuuttopolitiikkaansa, Suomi löysentää omaansa.
Immosen mukaan suomalaisten päättäjien harjoittama maahanmuuttopolitiikka on ollut pitkään epäonnistunutta.
&#8211; Politiikan on tosiasioiden valossa muututtava. Suomen ei tule ottaa enää vastaan ihmisiä sellaisista maista, joista tulevat eivät kokemusperäisesti työllisty. Lisäksi mahdollisimman moni huonosti kotoutunut maahanmuuttaja tulee palauttaa takaisin lähtömaahansa. Humanitaarisen maahanmuuton lopettaminen ja avun keskittäminen pakolaislei­reille olisi kiistatta sekä suomalaisen yhteiskunnan että pakolaisten edun mukaista.
<h4>Olemme luisumassa Ruotsin tielle</h4>
Immosen mukaan nykyinen maahanmuuttopolitiikka ja sen mukanaan tuomat ongelmat murentavat kansalaisten luottamusta julkista valtaa ja poliittista järjestelmää kohtaan.
&#8211; Olemme luisumassa kovaa vauhtia Ruotsin tielle. Suomella alkaa olla viimeiset hetket käsillä kääntää kehityksen suunta ja minimoida maahanmuuttokatastrofin vauriot. Kyse on poliittisesta valinnasta. Suomelle vahingollinen maahanmuuttopolitiikka on hallituksen poliittinen valinta. Perussuomalaiset valitsisivat toisin.
<hr />
Oikaisu 21.10.2021 klo 16:49: Jutussa mainittiin aiemmin virheellisesti VTT:n työllisyysasteita koskeva tilastoraportti. Kyse on VATT:n tilastoraportista.

Immonen: Maahanmuutto ei ole rikkaus ja voimavara vaan valtava taloudellinen rasite – ”Suomella käsillä viimeiset hetket kääntää suunta”

Eduskunnan välikysymyskeskustelussa tänään sisäministeri Maria Ohisalo mainitsi nimeltä useita Suomea velvoittavia ihmisoikeusasiakirjoja, kuten Euroopan ihmisoikeussopimus, kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskeva yleissopimus ja YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus. Ohisalo vihjasi, että maahanmuuttopolitiikan kiristäminen edellyttäisi sopimuksista irtautumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Leena Meri joutui korjaamaan.

Perussuomalaiset ja Liike Nyt jättivät välikysymyksen hallituksen maahanmuuttopolitiikasta, sen suunnitelluista lievennyksistä ja taloudesta. Välikysymyskeskustelussa tänään sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) sivuutti täysin maahanmuuton taloudelliset kustannukset, vaikka ne olivat välikysymyksen oleellinen osa.
Ikävistä numeroista puhumisen sijaan Ohisalo muistutti, että hallitus on sitoutunut huolehtimaan perus- ja ihmisoikeusvelvoitteiden toteutumisesta, ja että hallituksen tavoitteena on edistää myönteistä perhepolitiikkaa ja lapsen oikeuksien toteutumista.
&#8211; Meitä velvoittavat kansainväliset velvoitteet. Mistä kansainvälisistä sopimuksista perussuomalaisten mielestä pitäisi luopua? Ohisalo sanoi.
Sisäministerin yritys jäi heikoksi
Seuraavaksi Ohisalo luetteli ministeriaitiosta Suomea velvoittavia ihmisoikeusasiakirjoja, kuten Euroopan ihmisoikeussopimus, kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskeva yleissopimus ja YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus.
&#8211; Mistä näistä perussuomalaiset haluaa Suomen irtautuvan, haluaisin tietää, Ohisalo yritti, ikään kuin Suomella ei olisi mahdollisuuksia kiristää kalliiksi käyvää maahanmuuttopolitiikkaansa.
Tanska täysin eri linjalla kuin Suomi
Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Leena Meri huomautti Ohisalolle, että Suomea velvoittavat kansainväliset sopimukset eivät edellytä Suomen maahanmuuttopolitiikan löysentämistä.
&#8211; Mainitsemanne kansainväliset sopimukset eivät edellytä ollenkaan tällaisia löysennyksiä, mitä te haluatte tehdä. Vai väitättekö muka, että Tanska ei toimi kansainvälisen oikeuden mukaisesti? Meri kysyi.
Tanskan, joka on mukana samassa sopimusjärjestelmässä kuin Suomikin on, maahanmuuttopolitiikka on kääntynyt täysin toiseen suuntaan. Tanskan sosiaalidemokraattinen pääministeri Mette Frederiksen <a href="https://yle.fi/uutiset/3-11751633">linjasi</a> tammikuussa, että hallituksen tulevaisuuden tavoitteena on nolla turvapaikkahakemusta.
Huonoihin päätöksiin ei tarvitse takertua
Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan sisäministeriö lähetti lausuntokierrokselle perheenyhdistämistä edistävän ja helpottavan lakiesityksen ilman ennakkoon käytyjä neuvotteluja. Ministeri Ohisalon esitys meni selvästi pidemmälle kuin hallitusohjelmaan tehty kirjaus.
Loppukesästä asti perussuomalaiset ovat ihmetelleet, miksi muut hallituspuolueet eivät puutu asiaan ja miten ylipäänsä tällainen esitys on voitu lähettää lausuntokierrokselle tällaisessa tilanteessa.
Meri huomautti hallitukselle, että huonoista päätöksistä ei tarvitse pitää väkisin kiinni.
&#8211; Haluaisin hallituspuolueilta vastauksen kysymykseen: lopetatteko te tämän esityksen valmistelun? Jos esitys ei mielestänne ole hyvä, niin tehän voitte jo täällä ilmoittaa, että te ette kannata tätä, Meri sanoi.

Ohisalo luetteli ministeriaitiosta ihmisoikeussopimuksia – Leena Meri napautti takaisin: ”Kansainväliset sopimukset eivät edellytä näitä löysennyksiä, joita te haluatte tehdä”

Eduskunnan välikysymyskeskustelussa tänään keskustan kansanedustaja Mikko Kärnä esitti puolueensa ryhmäpuheenvuoron, joka oli sangen erikoinen keitos väärinymmärtämistä, perättömiä väitteitä ja Kärnälle tyypillistä provosointia. Puheesta kävi kuitenkin ilmi, että keskusta ei tue sisäministeri Ohisalon esittämää pakolaiskiintiön paisuttamista.

Perussuomalaiset ja Liike Nyt jättivät hallitukselle vastattavaksi välikysymyksen maahanmuuttopolitiikasta, sen suunnitelluista lievennyksistä ja taloudesta.
Hallituspuolueista ainakin <a href="https://stage.sudev.fi/hallituksesta-valaytetaan-pakolaiskiintion-kymmenkertaistamista-veronmaksajia-uhkaa-miljardien-lisalasku-kaikki-auttamistyo-tehdaan-velkarahalla/">Vihreät ja RKP ovat valmiita</a> vastaanottamaan tulijoita Suomeen lähes rajattomasti, kustannuksista välittämättä ja jopa täyttämään avoimet työpaikat turvapaikanhakijoilla.
Täysin omille linjoilleen lähtenyt vihreä sisäministeri Maria Ohisalo on väläyttänyt Suomen pakolaiskiintiön tuplaamista eli nostamista kahteen tuhanteen ihmiseen. RKP:n kansanedustaja Eva Biaudet on puheissa maininnut jopa kiintiön kymmenkertaistamisen.
Kärnä pudotteli päälauseita
Eduskunnan välikysymyskeskustelussa tänään keskustan kansanedustaja Mikko Kärnä esitti puolueensa ryhmäpuheenvuoron, joka oli sangen erikoinen keitos väärinymmärtämistä, perättömiä väitteitä ja Kärnälle tyypillistä provosointia.
Päälauseiden varaan rakennetusta puheesta kävi kuitenkin ilmi, ettei keskusta ainakaan puheiden tasolla tue sisäministeri Ohisalon kaavailemaa pakolaiskiintiön paisuttamista.
&#8211; Keskusta ei tue pakolaiskiintiön tuntuvaa nostamista. Perheenyhdistämisten helpottamisessa keskusta on sitoutunut hallitusohjelmassa sovittuun, Kärnä sanoi.
Kärnän mielestä eduskunta kuitenkin käsitteli tänään ”epävälikysymystä”. Niin ikään Kärnän mukaan välikysymys perustuisi ”perättömille väitteille”.
Kepu pettää aina
Poliittisessa debatissa hallituspuolueiden edustajien juhlallisiin vakuutuksiin ei yleensä ole luottaminen, joten keskustankin toimintaa on mahdollista arvioida vasta jälkikäteen. Keskusta on tunnettu takinkääntäjäpuolue.
Politiikan yksi vanhimpia totuuksia onkin maksiimi, jonka mukaan <a href="https://stage.sudev.fi/kepu-pettaa-aina-muistatko-viela-mita-ex-paaministeri-juha-sipila-vakuutti-2014-keskusta-vastustaa-yhteista-velkaa-ja-liittovaltiokehitysta/">kepu pettää aina</a>.
Vuonna 2014 keskusta vakuutti silloisen puheenjohtajansa Juha Sipilän suulla vastustavansa yhteistä velkaa ja liittovaltiokehitystä. Elvytyspakettiäänestyksen myötä kepu on kuitenkin vienyt Suomen yhteisvelkavankeuteen jopa vuosikymmenien ajaksi.

Hallituksen rivit rakoilevat maahanmuuttopolitiikan vuoksi – keskustalta irtiotto vihreän sisäministerin pakolaiskiintiölinjauksista, Kärnä pudotteli päälauseita

Perussuomalaiset ja Liike Nyt jättivät välikysymyksen hallituksen maahanmuuttopolitiikasta, sen suunnitelluista lievennyksistä ja taloudesta. Sisäministeri Maria Ohisalon (vihr.) lausuntokierrokselle lähettämä lausuntokierros perheenyhdistämisten helpottamisesta meni selvästi hallitusohjelman kirjausta pidemmälle. Ohisalon vastaus kiersi maahanmuuton taloudelliset kustannukset kokonaan, vaikka ne olivat välikysymyksen oleellinen osa.

Edelleen koronaepidemiasta kärsivän maan julkisen talouden tila, budjetin alijäämät sekä velan ja menojen kasvu huolestuttavat perussuomalaisia eivätkä ole siinä jamassa, että olisi minkäänlaista syytä etsiä entisestään lisää menokohteita maan ulkopuolisista ja maailmanparantamiseen liittyvistä hankkeista.
&#8211; Hallituksen toiminta viime päivinä ja viikkoina näyttää, että sillä ei ole kykyä pysyä edes omissa päätöksissään. Kun mieluisat tahot vaativat lisää, euroja on kyllä tarjolla, totesi perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra puheenvuorossaan.
Ministeriö edistämässä maahanmuuttoa ohi hallitusohjelman
Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan sisäministeriö lähetti lausuntokierrokselle perheenyhdistämistä edistävän ja helpottavan lakiesityksen ilman ennakkoon käytyjä neuvotteluja. Ministeri Maria Ohisalon esitys meni selvästi pidemmälle kuin hallitusohjelmaan tehty kirjaus. Loppukesästä asti perussuomalaiset ovat ihmetelleet, miksi muut hallituspuolueet eivät puutu asiaan ja miten ylipäänsä tällainen esitys on voitu lähettää lausuntokierrokselle tällaisessa tilanteessa.
&#8211; Kyse ei ole vain toimeentuloedellytyksen poistamisesta alaikäisen henkilön käynnistämissä perheenyhdistämisissä, vaan myös kansainvälistä suojelua ja toissijaista suojelua saaneiden toimiessa perheenkokoajana. Myös maahantulon kiertämisen säännöksiä lievennetään alaikäisen kohdalla. Hallituksessa kaavaillaan myös pakolaiskiintiön nostoa ja muunlaisia humanitaarisen maahanmuuton helpotuksia, joiden taloudelliset vaikutukset ovat merkittäviä.
&#8211; Perheenyhdistämistä helpottavalla esityksellä Suomesta tulisi Länsi-Euroopan liberaaleinta perheenyhdistämispolitiikkaa harjoittava valtio. Lievennyksiä ovat ajaneet turvapaikkateollisuudessa oleellisesti mukana olevat järjestöt, jotka väittävät, että nykyinen perheenyhdistäminen on liian vaikeaa, vaaditaanhan siinä ihmisiltä jonkinlaisia tuloja – tuloja, joihin muuten saa laskea mukaan esimerkiksi asumistuen. Näitä lobbareita ministeriössä on nyt kuultu, Purra kertoi.
Hallitus lisää vetovoimatekijöitä
Perheenyhdistämisen helpottaminen on vetovoimatekijä. Huolestuttavia siirtolaisuuteen ja turvapaikanhakemiseen liittyviä ilmiöitä on tällä hetkellä käynnissä niin Valko-Venäjällä ja Liettuan, Latvian ja Puolan raja-alueilla kuin Afganistanissa sekä Kreikkaan ja Kanarialle suuntautuvilla salakuljettajien reiteilläkin. Siirtolaishybridivaikuttamista tapahtuu varsin lähellä Suomea. Suomen ulkoraja on riski kaikissa oloissa, eikä länsirajaakaan saada kuriin, vaikka turvapaikanhakijat eivät oikeasti kuulu vapaan liikkuvuuden piiriin Schengen-alueella.
&#8211; Koronan jälkeisen matkustamisen elpyessä siirtolaisten liikkuminen on kasvanut nopeasti. Esimerkiksi Saksassa tämän vuoden osalta turvapaikanhakemisen luvuissa on kasvua yhteensä lähes 40 prosenttia. Erityisen voimakkaasti on kasvanut afganistanilaisten hakijoiden määrä. Koko EU-alueella afganistanilaiset jättivät hakemuksia yli 10 000 pelkästään elokuun aikana.
Myös Suomen tulee ottaa ohjat omiin käsiinsä
EU:n ulkoministerit kokoontuivat maanantaina pohtimaan, mitä Valko-Venäjän kiristyneelle siirtolaishybriditoiminnalle pitäisi tehdä. Ulkoministeri Pekka Haavisto kertoi pitävänsä erityisen huolestuttavana sitä, että Minskiin lennätetään siirtolaisia, joita rohkaistaan väärillä tiedoilla ylittämään raja EU:n puolelle. Salakuljettajat ovat luvanneet rahat takaisin, mikäli rajanylitys EU:hun ei onnistu.
&#8211; Tämä kuvaa yleisestikin turvapaikkajärjestelmän ongelmia ja EU:n kyvyttömyyttä niiden edessä. Tällaisten uhkien vallitessa jäsenmaiden uskoisi tekevän kiristyksiä ja varautuvan suurempiin ongelmiin. Ja näin useat maat tekevätkin. Jäsenmaat rakentavat jopa fyysisiä aitoja, lainsäädännöllisistä kiristyksistä puhumattakaan.
&#8211; Siksikin Suomen hallituksen suunnitelmat kulkea toiseen suuntaan ovat käsittämättömiä. Miksi annatte sinisilmäisyydelle vallan tällaisessa tilanteessa? Tieto löperön politiikan muuttumisesta entistä löperömmäksi leviää Lähi-idässä ja muualla helposti. Salakuljettajat ja liikkujat kyllä tietävät, mihin suuntaan kannattaa lähteä, Purra huomautti.
Turvapaikka tai perhesyyt – lopputulos on sama
Perheenyhdistäminen on jo pitkään ollut suurin maahanmuuton reitti Suomeen. Ennen koronaa vuonna 2019 Suomi myönsi jo yli 10 000 perheperusteista oleskelulupaa. Hallitus hämärtää tätä tosiasiaa esittämällä, että kyse on jotenkin erilaisesta maahanmuutosta. Toki mukana on kaikenlaista perheenyhdistämistä, mutta Purran mukaan kyse on usein kuitenkin juuri siitä samasta maahanmuutosta, joka keskimäärin aiheuttaa suuria kustannuksia ja myös muita ongelmia.
&#8211; Lopputuloksen kannalta on yhdentekevää, onko henkilö saapunut perheenkokoajana vai perheenjäsenenä. Tämä yhdistettynä siihen, että kansalaisuuden saa Suomessa hyvin pian ja helposti, johtaa nopeaan ongelmallisen maahanmuuton lisääntymiseen, mikä näkyy erityisesti pääkaupunkiseudulla.
&#8211; Sisäministeriön esitys lisää myös kannustimia lähettää alaikäinen yksin matkalle pohjoiseen. Maahanmuuttovirasto epäilee lausunnossaan esityksen lisäävän ankkurilapsiongelmaa. Myös valtiovarainministeriö esittää lausunnossaan taloudellista ja budjettipoliittista kritiikkiä esitystä kohtaan. Suojelupoliisi omassa lausunnossaan huomauttaa, että hallituksen esittämät muutokset ulkomaalaislakiin alaikäisten toimiessa perheenkokoajana helpottaisivat kansallista turvallisuutta uhkaavien yksilöiden Suomeen pääsyä.
Hallituksella on ja on ollut mahdollisuus estää helpotukset
Hallituksesta kuului välikysymyksen jättämisen jälkeen, että perussuomalaiset ampuvat savikiekkoa, joka ei ole edes ilmassa. Purra pitää huvittavana sitä, että täysin sama kielikuva esiintyi sekä sosialidemokraattien että keskustan ryhmäpuheenjohtajien ulostuloissa. Purra huomautti, että ministeriön esitys on ollut tulilla kuukausien ajan ja hallituspuolueet olisivat milloin tahansa voineet vaatia sen pois vetämistä tai edes hallitusohjelmakirjauksen mukaiseksi muuttamista. Näin ei kuitenkaan ole toimittu.
&#8211; Vieläkin teillä on mahdollisuus. Sisäministerin vastauspuheenvuoro ei valitettavasti antanut sen suuntaisia viitteitä. Arvoisat ministerit sosiaalidemokraateista ja keskustasta, vetäkää pois tämä esitys – ja lopettakaa vihreiden peesaaminen niin tässä kuin muissakin kansakuntamme kannalta oleellisissa asioissa, Purra vetosi hallitukseen.
Haitallisen maahanmuuton kustannukset edelleen tabu
Suurin osa maahanmuuton kustannuksista syntyy sosiaaliturvamenoista ja palveluista. Välittömät kustannukset, kuten vastaanottokulut tai kotouttaminen, ovat murto-osa niistä.
&#8211; Ministeri Ohisalon vastauksessa ei käsitelty juuri lainkaan taloudellisia kustannuksia, vaikka ne ovat välikysymyksemme oleellinen osa. Maahanmuuton kustannukset ovat edelleen eräänlainen tabu poliittisessa keskustelussa – tällaisessakin taloustilanteessa. Jopa oikeistopuolueista kuulee väitettävän, että maahanmuuton aiheuttamia kustannuksia ei muutaman vuoden jälkeen enää tulisi huomioida maahanmuuton kustannuksina, koska henkilöt ovat olleet jo niin kauan maassa ja muuttuneet esimerkiksi espoolaisiksi.
&#8211; Suojelua saaneiden täytyy asua Suomessa vain neljä vuotta kansalaisuuden saamiseksi. On kestämätön ajatus, että neljän vuoden jälkeen näitä asioita ei olisi oleellista enää huomioida tai edes selvittää. Toissijaista on, puhummeko vieraskielisistä, maahanmuuttajista, maahanmuuttajataustaisista, ulkomaalaistaustaisista, vasta kansalaisuuden saaneista tai vaikka uusespoolaisista. Oleellisia ovat tilastojen tarjoamat päivänselvät luvut taloudellisista vaikutuksista. Todellisuus ei pimittämällä tai kiertelemällä muuksi muutu.
Taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset haitallisia
Hyvin suuriin kustannuksiin johtavat yhtäältä matalat työllisyysasteet ja palkat, toisaalta merkittävästi laajempi tulonsiirtojen käyttö kantaväestöön verrattuna myös pitkän maassaoloajan jälkeen. Heikko pärjääminen jatkuu myös toisessa sukupolvessa. Nykymuotoisella kotouttamisella ei ole vaikutusta tähän. Ruotsissa, jossa kotoutetaan kaikkein eniten, ulkomaalaistaustaisten ja kantaväestön ero työllisyysasteissa on OECD-maiden suurin.
&#8211; Maahanmuutto kuormittaa yliedustetusti myös useita muita yhteiskunnan verorahoitteisia sektoreita lastensuojelusta poliisitoimen kautta oikeuslaitokseen. Kaikella tällä on merkittävä kustannusvaikutus. Usein näistäkään asioista ei sovi puhua. Päivitellään vain, kuinka ovat niin ruuhkaisia ja kuormittuneita palveluita, Purra kertoi.
Kaikelle perheenyhdistämiselle toimeentuloedellytys
Tällainen maahanmuutto pahentaa Purran mukaan Suomen kestävyysvajetta sekä lisää vero- ja velkataakkaa. Suomen rajalliset resurssit on kohdistettava maan omien vähäosaisten ja apua tarvitsevien auttamiseen. Perheenyhdistämisoikeuden kytkeminen riittävään toimeentuloon ja muihin perheenyhdistämisdirektiivin sallimiin lisäkriteereihin tukee integroitumista ja vähentää kustannuksia.
&#8211; Mikäli haluatte houkutella maahan koulutettuja huippuosaajia, tehkää ihmeessä niin. Vähänlaisesti heitä on tulossa, vaikka prosesseihin on pumpattu lisää rahaa. Sen sijaan järjestelmämme houkuttelee aivan muunlaista maahanmuuttoa.
Hallitus vain lisää veronmaksajien taakkaa
Suomen julkinen talous on kriisissä valtiosta kuntiin, eikä lyhyeksi jäävä kasvu Purran mukaan onnistu korjaamaan kroonisia alijäämiä tai taittamaan velkaantumista.
&#8211; Vastuuntuntoinen hallitus ei tällaisessa tilanteessa tekisi muita kuin suomalaisten hyvinvointia, turvallisuutta ja maan taloudellista elpymistä tukevia toimia. Niinpä teen seuraavan epäluottamuslause-esityksen: Humanitaarisen maahanmuuton vauhdittaminen ja houkuttelu on vastuutonta ja epäoikeudenmukaista maamme omia kansalaisia ja veronmaksajia kohtaan. Koska hallitus lisää entisestään veronmaksajan taakkaa toissijaisilla ja oman ideologiansa mukaisilla hankkeilla, se ei enää nauti luottamustamme, Purra päätti puheenvuoronsa.
&nbsp;

Ohisalon vastaus välikysymykseen kiersi koko ongelman – hallitus helpottamassa haitallista maahanmuuttoa yli hallitusohjelman kirjausten

Sosialidemokraattien kansanedustaja Antti Lindtman pesee kätensä sisäministeriön työryhmän esityksestä, joka yhdistäisi turvapaikanhakijoiden perheet ilman tulorajoja. Kansanedustaja Jani Mäkelä totesi Ylen aamussa perussuomalaisten olevan sosialidemokraattien linjoilla maahanmuutossa &#8211; tosin tanskalaisten sosialidemokraattien.

Sosialidemokraattien eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman otti torstaina <a href="https://areena.yle.fi/1-50655345#autoplay=true">Ylen aamussa</a> poliittista etäisyyttä kohuun ulkomaalaislain muuttamisesta turvapaikanhakijoiden perheitä yhdistettäessä. Hänen mukaansa työryhmän esitys kaikkien tulorajojen poistamisesta ei ole hallitusohjelman mukainen, vaan peräisin vihreältä sisäministeriltä.
&#8211; Tämä ei siis ole hallituksen esitys. Tämä on sisäministerin, sisäministeriön asettaman työryhmän esitys, joka on lausunnoilla ja joka todella poistaisi kokonaan nämä tulorajat.
&#8211; Pidän selvänä, että nyt kun lausuntopalaute on saatu, niin hallitus vielä tarkastelee tätä esitystä enemmän sinne hallitusohjelmassa linjattuun suuntaan.
”Ottakaa mallia Tanskan puolueveljiltä”
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 1. varapuheenjohtaja Jani Mäkelä huomautti Lindtmanin puheisiin vedoten, että perussuomalaisten ”välikysymys tekee tehtävänsä jo ennen sen esittämistä”.
&#8211; Jos järkevämmät hallituspuolueet, sosialidemokraatit ja keskusta, ovat jo valmiita loiventamaa sitä tosi jyrkkää esitystä, jonka sisäministeriö on laatinut, niin silloinhan meidän välikysymyksemme on tehnyt tehtävänsä.
Mäkelän mukaan vihreiden johtama sisäministeriö on lähtenyt viemään maahanmuuttopolitiikkaa todella huolestuttavaan suuntaan, joka on pohjoismaisen linjan vastainen ja houkuttelee Suomeen turvapaikanhakijoita. Tanskalaiset sosialidemokraatit ovat maahanmuuttolinjauksissaan oikealla tiellä, ja Mäkelä kehottikin Lindtmania kumppaneineen ottamaan oppia juuttien maasta.
&#8211; Perussuomalaisten linja tässä on aika pitkälle sama, kuin esimerkiksi Tanskan sosialidemokraattien: humanitäärinen maahanmuutto nykymuodossaan ei toimi ja pitäisi siirtyä enemmän paikan päälle auttamiseen. Toivonkin, että Suomen sosialidemokraatit ottavat Tanskan puolueveljiltä mallia.
&nbsp;

välikysymys taloudesta ja maahanmuutosta

Suomessa toimivia rikollisryhmiä yhdistävät Lähi-idän kieli ja kulttuuri – Koponen: ”Keskustan mielestä haitallisesta maahanmuutosta puhuminen tuntuu olevan leikinlaskun paikka”

Vihreät vyöryttää todellisuudesta irrallaan olevia maahanmuuttounelmiaan: ”Valtava työvoimapula, tarvitsemme lisää” – Purralta tyly kuitti: ”Suomelle haitallista ja kustannuksia aiheuttavaa”

Halpatyövoiman maahanmuutto maksaa maltaita ja laskee duunarien palkkoja, silti kokoomuksen mielestä Suomi ei pärjää ilman ”työperäisiä”

Jos todellinen huippuosaaja päättää tulla maksamaan veroja Suomeen, kansanedustaja Sheikki Laakso kantaa laukut – perussuomalaiset ei vastusta oikeiden osaajien saapumista

Halla-aho: Normaali valtio pyrkii suojelemaan itseään ja kansalaisiaan huonolta maahanmuutolta, ei mahdollistamaan ja lisäämään sitä

Immonen: Maahanmuutto ei ole rikkaus ja voimavara vaan valtava taloudellinen rasite – ”Suomella käsillä viimeiset hetket kääntää suunta”

Ohisalo luetteli ministeriaitiosta ihmisoikeussopimuksia – Leena Meri napautti takaisin: ”Kansainväliset sopimukset eivät edellytä näitä löysennyksiä, joita te haluatte tehdä”

Hallituksen rivit rakoilevat maahanmuuttopolitiikan vuoksi – keskustalta irtiotto vihreän sisäministerin pakolaiskiintiölinjauksista, Kärnä pudotteli päälauseita

Ohisalon vastaus välikysymykseen kiersi koko ongelman – hallitus helpottamassa haitallista maahanmuuttoa yli hallitusohjelman kirjausten

Perussuomalaisten välikysymys taloudesta ja maahanmuutosta – Mäkelä kehottaa demareita ”ottamaan mallia tanskalaisilta puolueveljiltään”

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025