Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

valiokunnat

Ensimmäisen kauden europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen valittiin varsinaiseksi jäseneksi Euroopan parlamentin ulkoasiainvaliokuntaan sekä varajäseneksi kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokuntaan. 


&#8211; Tämä tuntuu lottovoitolta. Pienen maan ainoana perussuomalaisten meppinä odotusarvo ei ollut hirveän korkealla, koska kilpailu on niin kovaa. EU-tasolla ulkoasiainvaliokuntaan pääsee yleensä hyvin kokeneita poliitikkoja, entisiä ulkoministereitä ja ulkopolitiikan johtajia. Neuvotteluissa aivan loppumetreillä saatiin puristettua paikka perussuomalaisille, koska neuvottelimme paikoista pohjoismaisena blokkina, Sebastian Tynkkynen kertoo.
Pienen maan ääni esiin
Ennen nousuaan Euroopan parlamenttiin Tynkkynen ehti toimia eduskunnassa ulkoasiainvaliokunnassa vuoden.
&#8211; Lupasin ennen vaaleja toimia Suomen ja Euroopan turvallisuuden eteen niin Ukrainan tukemisen kuin tiukkaan Venäjä-linjaan vaikuttamisen myötä. Geopolitiikassa tapahtuu tällä hetkellä enemmän kuin pitkään aikaan ja tämän valiokuntapaikan myötä pienen myös pienen maan ääntä pääsee tuomaan esiin, jonka paras turva on sääntöperusteinen maailma, Tynkkynen kertoo.
Tiukempaa maahanmuuttopolitiikkaa
Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokuntaan eli LIBEen kuuluvat käsiteltävinä asioina esimerkiksi maahanmuutto, turvapaikka-asiat, terrorismi ja EU:n ulkorajojen valvonta. Suomalaisittain se vertautuu paljolti eduskunnan hallintovaliokuntaan.
&#8211; EU-tasolla varajäsenenä on mahdollisuus osallistua valiokunnan substanssityöhön täysillä &#8211; toisin kuin Suomen eduskunnassa, jossa varajäsen haetaan yleensä paikalle ainoastaan päätösvallan varmistamiseksi tai äänestyksiin. Aion käyttää tämän mahdollisuuden hyväksi perussuomalaisen tiukan maahanmuuttopolitiikan edistämiseksi. LIBE on meille erittäin tärkeä paikka, Tynkkynen toteaa.

Tynkkyselle kaksi merkittävää valiokuntapaikkaa europarlamentissa: ”Kilpailu on kovaa – tämä tuntuu lottovoitolta”

Perussuomalaisten europarlamentaarikko Teuvo Hakkarainen korostaa tehneensä Brysselissä työtä sillä alueella, jonka hän osaa. Hän painottaa keskittyneensä työssään metsäasioihin, koska ne ovat hänen osaamisaluettaan.
 
&#8211; Tulin Brysseliin tekemään työtä Suomen metsien puolesta. Metsäasioita on käsitelty paljon ja esimerkiksi ennallistamisasetus on erittäin tärkeä Suomelle. Meillä on aina ollut sanonta, että Suomi elää metsästä, ja se pitää paikkansa edelleenkin. Ennallistamisasetus uhkaa vakavasti muun muassa metsäteollisuuttamme, maatalouttamme ja yksityisomistusta yleensä, Teuvo Hakkarainen sanoo.
&#8211; Olin varjoraportoijana EU:n metsäpolitiikkaa linjaavissa raporteissa ja olen pitänyt aihetta mahdollisimman paljon esillä. Olen tehnyt yhteensä satoja muutosesityksiä mietintöihin ja lausuntoihin, pelkästään ennallistamisasetukseen tein 52 muutosesitystä.
Varsinainen työ tehdään valiokunnissa
Hän nostaa esiin valiokuntatyön merkitystä, sillä valiokunnissa valmistellaan täysistuntoon tulevat raportit ja niiden muotoiluihin vaikutetaan valiokunnissa äänestämällä.
&#8211; Vastuuvaliokuntani ENVI on parlamentin merkittävimpiä. Siellä vaikutetaan laajaan kirjoon asioita ilmastopolitiikasta metsästykseen ja teollisuuden päästöistä maatalouteen.
Lopuksi hän summaa kuluneita vajaata viittä vuotta:
&#8211; Työ europarlamentissa on ollut erittäin kiinnostavaa. Jos metsät eivät ole suomalaiselle mepille tärkeitä ja puolustamisen arvoisia, mikä sitten on? Olen ollut metsäpolitiikassa aktiivinen ja jättänyt muut asiat muille mepeille.

Hakkarainen europarlamenttivuosistaan: Työtä suomalaisten metsien puolesta

Eduskunta ja yliopistot kokeilevat syksyllä uutta tapa ottaa kansalaiset paremmin mukaan päätöksentekoon. Kuusisataa suomalaista kootaan kansalaisparlamenttiin käsittelemään polttoaine- ja huumausainepolitiikkaa koskevia kansalaisaloitteita. 

Kansalaisparlamentti on uusi osallistumisen muoto, jolla kehitetään suomalaista demokratiaa. Kansalaisparlamentti rakentuu deliberatiivisen eli puntaroivan demokratian periaatteille. Puntaroivat kansalaiskeskustelut ovat yleistyneet viime vuosina nopeasti maailmalla, ja niitä on järjestetty esimerkiksi ilmastopolitiikkaan ja perusoikeuksiin liittyvistä kysymyksistä.
Kansalaisparlamentin tavoitteena on tuottaa tietoon ja harkintaan pohjautuva kansalaismielipide, jonka avulla voidaan lisätä päätöksenteon ja julkisen keskustelun moniäänisyyttä ja hyväksyttävyyttä. Kansalaisparlamentin järjestävät Åbo Akademi ja Tampereen yliopisto yhdessä Sitran, eduskunnan ja Stanfordin yliopiston kanssa.
Mielipiteet valiokunnille tiedoksi
Kutsut Suomen ensimmäiseen kansalaisparlamenttiin ovat lähteneet tällä viikolla. Kansalaisparlamenttiin kutsutut on valittu satunnaisotoksella, ja kuka tahansa täysi-ikäinen Suomessa asuva voi saada kutsun.
Kansalaisparlamentissa joukko kansalaisia kokoontuu kahden päivän ajaksi kuulemaan asiantuntijoita ja keskustelemaan pienryhmissä. Keskustelujen päätteeksi osallistujien mielipiteet kartoitetaan ja tulokset luovutetaan kansalaisaloitteita käsitteleville valiokunnille.

600 suomalaista pääsee osallistumaan kansalaisparlamenttiin – käsittelevät polttoaine- ja huumausainepolitiikkaa koskevia kansalaisaloitteita

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä päätti tänään perussuomalaisille kuuluvista valiokuntien puheenjohtajuuksista vaalikauden ajaksi.

Hallintovaliokunnan puheenjohtajaksi valittiin Mauri Peltokangas, talousvaliokunnan puheenjohtajaksi Sakari Puisto ja lakivaliokunnan puheenjohtajaksi Juho Eerola. Maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtajina toimivat ensimmäisen kaksivuotiskauden Jenna Simula ja seuraavat kaksi vuotta Ritva &#8221;Kike&#8221; Elomaa.
Suuren valiokunnan varapuheenjohtajana toimii Laura Huhtasaari, tarkastusvaliokunnan varapuheenjohtajana Veijo Niemi, sivistysvaliokunnan varapuheenjohtajana Ari Koponen ja perustuslakivaliokunnan varapuheenjohtajana Wille Rydman.

Perussuomalaiset valitsi valiokuntien puheenjohtajat

Hämmästyttävän moni tietotyöläinen hyödyntää tänään tekstirobottia päivittäisessä työssään. Tekoälystä höpöteltiin 70 vuotta ja lopulta läpimurto tapahtui vain muutamassa kuukaudessa. Eli heti sen jälkeen, kun OpenAI julkaisi ChatGPT:n viime vuoden lopulla. Moinen vauhti on saanut EU:n fariseukset varpailleen ja tarttumaan tukevalla otteella lakikirjan kulmaan.

Microsoftin alihankkija julkaisee tiettävästi näinä päivinä 20 dollarin työkalulla tehdyn demon, jonka avulla <a href="https://openai.com/blog/chatgpt">GPT-versioiden</a> tietokantaa voidaan muokata ja näin saada aikaan sovelluksia moniinkin tiedon jalostustarpeisiin.
Kyseisen työkalun avulla voitaisiin tehostaa merkittävästi esimerkiksi eduskunnan valiokuntien toimintaa siirtämällä kaikkien edustajien kyvykkyydet ja eri valiokuntien käsittelemät asiakokonaisuudet sekä kautta aikain tehdyt ratkaisut tietokantaan.
Ihmistyön tarve vähenee
Ja sitten ei muuta kuin porukat eduskunnan kuppilaan setvimään muutamassa sekunnissa syntynyttä, tekoälyn muodostamaa lausuntopohjaa käsiteltävänä olevasta asiasta.
Tämä ei ole vedätystä, vaan näkemys siitä, kuinka tekoälyn sovellukset tulevat lähivuosina vaikuttamaan vähentävästi myös koulutetun työvoiman tarpeeseen.
EU pyrkii hallitsemaan tekoälyä
Tekoälyn <a href="https://stage.sudev.fi/tiukkaa-taistoa-tekoalysta-google-haastaa-microsoftin-omalla-tekstirobotillaan/">rynnistykseen</a> on herätty myös EU:ssa, joka mielellään kontrolloi kaikkea maan ja taivaan väliltä. Tavoitteena on saada aikaan Ruotsin <a href="https://eurooppatiedotus.fi/2022/12/28/eu-puheenjohtajamaa-ruotsi-painottaa-turvallisuutta/">puheenjohtajakaudella</a> lainsäädäntöpohja, jonka mukaan kaikkien tekoälyä kehittävien ja soveltavien yritysten sekä hallintoalamaisten on raportoitava viranomaisille tekemisistään.
&#8211; Pohjimmiltaan kyse on siitä, että ihmisen hallinta tekoälyyn säilyy, eikä se lipsahda käsistämme. Toistaiseksi tämä toki on enemmänkin filosofinen kysymys, sillä emme ole vielä nähneet tekoälyn vakavimpia seurauksia, <a href="https://www.dn.se/sverige/ny-eu-lag-ska-hindra-ai-fran-att-lopa-amok/">pohdiskelee</a> Tukholman yliopiston EU-oikeuden dosentti Claes Granmar.

Tekoälyn hyödyntäminen leviää kulovalkean tavoin – EU yrittää saada lainsäädännöllä henkeä takaisin pulloon

Kansanedustaja Mari Rantanen huomautti eilen eduskunnassa, että kokoomus on translain valmistelussa ja vielä valiokuntavaiheessa seisonut lain takana. Puolue esiintyi vasta viime metreillä näennäisen tomerana mediassa lakia kohtaan. Rantasen mukaan kokoomus on tehnyt äänestäjille poliittisen silmänkääntötempun vaatimalla teennäisen kriittisesti, että lain perusteella sukupuolta pitäisi saada vaihtaa korkeintaan kerran vuodessa.

Eduskunnan eilisessä translakikeskustelussa perussuomalaisten kansanedustaja Mari Rantanen sivalsi kokoomusta löperöstä ja välinpitämättömästä toiminnasta translain käsittelyssä.
Kokoomus alusta asti täysillä mukana
Rantanen sanoi sinänsä ymmärtävänsä, että translain kaltainen hullu esitys tulee vihervasemmistolaiselta hallitukselta, mutta kokoomuksen toiminta kummastuttaa.
&#8211; Silloin kun täällä käytiin lähetekeskustelu, kokoomuksella ei ollut mitään huomauttamista tähän koko lainsäädäntöön. Ja mitä kokoomus teki lakivaliokunnassa? Eivät mitään. He osallistuivat täydellä sydämellä lakivaliokunnan lausuntoon &#8211; ja siinä kohtaa he myöskin kannattivat sitä, että tämä pitäisi ulottaa alaikäisiin, Rantanen sanoi.
Hän huomautti myös, että kokoomus sai estettyä translain käsittelyn useissa valiokunnissa.
&#8211; Tässä salissa yritettiin lähettää tätä juuri näiden ongelmien vuoksi useampaan valiokuntaan, mitä KD esitti ja PS kannatti, tätä yritettiin lähettää puolustusvaliokuntaan, sivistysvaliokuntaan ja hallintovaliokuntaan, mutta kokoomuksen edustajat äänestivät tätä vastaan.
Rikotaanko yhteiskunnan peruspilarit?
Rantasen mukaan kokoomus on tehnyt äänestäjille poliittisen silmänkääntötempun vaatimalla teennäisen kriittisesti, että lain perusteella sukupuolta pitäisi saada vaihtaa ”korkeintaan kerran vuodessa”.
&#8211; Ja nyt aivan viime metreillä tullaan sitten ulos mediaan, että herranen aika, mehän vastustamme tässä sitä, että tämä pitäisi saada vaihtaa vain vuoden välein sen kuukauden sijaan. Tällä silmänkääntötempullako kokoomus meinasi, että asia on hoidettu?
Rantanen sanoi olevansa äärimmäisen pettynyt kokoomuksen toimintaan.
&#8211; On kuitenkin niin, että tässä pyritään nyt katsomaan sitä, rikommeko me tämän yhteiskunnan kaikki peruspilarit, kaikki biologiset faktat, perheen, avioliiton, äitiyden ja isyyden. Miten te voitte kannattaa tätä lakia? Rantanen sivalsi kokoomuslaisille, jotka istuivat salissa hiljaa kuunnellen.

Rantanen sivalsi kokoomusta eduskunnan translakikeskustelussa: ”Miten te voitte kannattaa tätä lakia?”

Perustuslakivaliokunta julkaisi hetki sitten lausuntonsa, jossa hallituksen esitys liikkumisvapauden ja lähikontaktien väliaikaisesta rajoittamisesta sai täystyrmäyksen. Perussuomalaiset kansanedustajat Arja Juvonen, Kaisa Juuso ja Minna Reijonen kritisoivat hallituksen lainvalmistelutyötä. 


&#8211; Hallitus on saanut lukuisilta asiantuntijatahoilta sekä jopa eduskunnan puhemieheltä moitteita tavasta, jolla koronakriisiin liittyviä lakeja yritetään viedä läpi kiireellä ja hutiloiden. Tänään perustuslakivaliokunta totesi, että liikkumisrajoituksia koskevan esityksen perusratkaisu kieltää liikkuminen kokonaan on oikeasuhtaisuuden vastainen eikä välttämätön. Tämä farssi on pohjanoteeraus jopa tämän hallituksen tasolla, sosiaali- ja terveysvaliokunna jäsenet Arja Juvonen, Kaisa Juuso ja Minna Reijonen moittivat.
Virheitä korjattu valiokunnissa
Perussuomalaiset ovat kritisoineet puutteellista lainvalmistelutyötä useaan otteeseen.
&#8211; Hallitus on kerta toisensa jälkeen tuonut eduskuntaan esityksiä, jotka ovat niin reikäisiä, ettei niillä ole ollut mitään mahdollisuuksia mennä sellaisenaan läpi. Näitä sitten on jouduttu korjaamaan valiokunnissa. Liikkumisrajoitusesitys tuhlasi useita päiviä hallintovaliokunnan, perustuslakivaliokunnan, sivistysvaliokunnan, talousvaliokunnan sekä sosiaali- ja terveysvaliokunnan työaikaa, vaikka esityksen ongelmat olivat perustuslakivaliokunnan aikaisempien lausuntojen perusteella selvästi nähtävissä.
&#8211; Kysymys kuuluu, miksi hallitus ei ota palautetta vastaan ja valmistele esityksiä huolellisemmin? Juvonen, Juuso ja Reijonen ihmettelevät.
Tärkeät esitykset jäävät tekemättä
Liikkumisrajoitusesityksen toinen keskeinen ongelma oli tulkinnanvaraisuus.
&#8211; Perustuslakivaliokunta totesi, että esityksen perusteella oli käytännössä mahdotonta ennakoida, mikä on kiellettyä ja rangaistavaa liikkumista. Tulkinnanvaraisuuden takia kuitenkin hallitus joutui juuri korjaamaan liikunta- ja harrastetiloja koskevaa tilapäistä tartuntatautilain muutostaan. Kyseisestä esityksestä paistoi läpi arvovaltataistelu sosiaali- ja terveysministeriön ja aluehallintovirastojen välillä.
&#8211; Samaan aikaan, kun huonoja esityksiä korjaillaan, tärkeät esitykset, kuten ennakkotestitodistuksen vaatiminen rajalla, jäävät tekemättä, vaikka eduskunta olisi niitä edellyttänyt, perussuomalaiset huomauttavat.
Sekoilu aiheuttaa epävarmuutta
Erityisen kurjaksi hutilointi tekee rajoitusten kohteena olevien yrittäjien sekä heidän työntekijöidensä elämän.
&#8211; Kun tieto kaavailluista liikkumisrajoituksista tuli, monet yrittäjät ryhtyivät jo valmistelemaan henkilökuntansa lomauttamista. Hallituksen usein mielivaltaisista rajoituksista johtuva konkurssin pelko on roikkunut miekkana ravintola-alan yläpuolella jo vuoden verran, ja nyt vastaava uhka suunnattiin kaikkiin pääkaupunkiseudun ja Turun erikoisliikkeisiin sekä niiden työntekijöihin.
&#8211; Tämä on väärin ja kohtuutonta: tällainen sekoilu aiheuttaa tuhansille yrittäjille ja työntekijöille jatkuvaa epävarmuutta ja ahdistusta. Hyvä hallitus, ei näin!

Perussuomalaiset: Liikkumisrajoitusfarssi antaa pöyristyttävän kuvan hallituksen lainvalmistelusta

Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Riikka Purra moittii hallitusta siitä, että eduskunta on korona-aikaan joutunut käsittelemään useita maahanmuuttoon liittyviä hallituksen esityksiä ja hankkeita, joita on tuotu eduskuntaan ja valiokuntiin ja jotka on hyväksytty käytännössä ilman minkäänlaista laajempaa huomiota.

Riikka Purra kertoo, että korona-aikaan hallitus on rikkonut puolueiden, eduskunnan ja valtioneuvoston yhdessä sopimaa sääntöä, jonka mukaan eduskuntaan tuodaan vain sellaisia hallituksen esityksiä, jotka ovat joko kiireellisiä tai jotka selvästi kuuluvat koronan hoitoon, joko taloudellisesti tai muulla tavoin.
&#8211; Eduskunnan kyselytunnilla viime torstaina pääministeri Sanna Marin viittasi tähän todeten, että ”hallitus on pyrkinyt kunnioittamaan niitä pelisääntöjä, joita eduskunta on meiltä edellyttänyt. Että tämän koronakriisin aikana ei tuotaisi ristiriitoja herättäviä esityksiä eduskuntaan.”
<iframe loading="lazy" title="Tuumaustunnilla Halla-aho, Purra ja Salminen: Mitä kaikkea hallitus touhuaa koronaverhon varjossa?" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/WL-YTBAzD1w?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Purra sanoo, että kyseisiä pelisääntöjä on rikottu jo useasti.
&#8211; Erityisesti johtamani valiokunta eli hallintovaliokunta on usein saanut käsitellä koronaan liittymättömiä paketteja, osa toki niin sanotusti poliittisesti neutraaleja, osa päinvastoin hyvinkin repiviä.
Vihreät yrittävät miellyttää äänestäjiään
Purra arvioi, että syy sille, miksi näistä asioista ei juuri julkisuudessa puhuta, liittyy puolueiden asemiin.
&#8211; Hallituksessa sekä sisä- että ulkoministeriö ovat vihreiden hallinnassa. Kaikki maahanmuuton helpotukset ovat juuri nyt selvästi vihreäideologisia, silloinkin kun niitä julkisesti on saatu puolustamaan joku muu hallituspuolue.
&#8211; Vihreiden kannatus on ollut laskusuuntaista eikä puolue ole päässyt nauttimaan parrasvaloista kuten pääministeripuolue. Sen on kuitenkin omien äänestäjiensä miellyttämisen ja agendansa edistämisen takia saatava näitä voittoja, vaikka sitten yhtenäisyyttä vaativaan korona-aikaan.
Pääministeri ei puutu
Purra ei muista kuulleensa pääministerin ottavan kantaa näihin lakimuutoksiin ja hankkeisiin tai sanovan niistä mitään.
&#8211; Entinen valtiovarainministeri Katri Kulmuni, muun keskustan ryhmän tukiessa, yritti muutaman esityksen kohdalla puolustaa näennäisesti maanviljelijää, vaikka jokainen esitykset lukenut tietää, että kyse ei ole maataloudesta. Uskoisin myös keskustan tietävän sen, vaikka eivät olisi esitystä lukeneetkaan, Purra sanoo.
Muiden hallituspuolueiden intressi olla hiljaa
Purran mukaan tällä hetkellä näyttää siltä, että muiden hallituspuolueiden intressi onkin tällä hetkellä olla maahanmuuttoon liittyvistä lakiesityksistä hiljaa.
&#8211; Pääministeri ei uskalla ottaa riskiä, että kannatus notkahtaisi, mikäli hän puolustaisi vihreää maahanmuuttolinjaa tai suomalaisen työntekijän aseman heikennystä. Niinpä vakaassa maailmanpelastamismoodissa oleva vihreä puolue saa huseerata mielin määrin maahanmuuttoon liittyvissä asioissa. Ja pikkulinnut kertovat, että lisää on luvassa.

Vihreät johtavat sisäministeriötä – hallitus puuhastelee poikkeusolojen aikana maahanmuuton helpotusten kanssa: ”Pääministeri ei uskalla puuttua asiaan”

Lainvalmistelun puutteet ovat keväällä nousseet jälleen esille. Perussuomalaisten kansanedustaja, varatuomari Leena Meri sanoo, että nykyään hallituksen esityksiä tehdään valitettavan usein kovalla kiireellä, mikä näkyy esitysten laadussa.

Leena Meren mukaan lainvalmistelu, tai paremminkin lainvalmistelun korjaaminen, kaatuu nykyään melko usein eduskunnan valiokuntien niskoille.
&#8211; Voidaan esimerkkinä mainita lakivaliokuntaan keväällä tulleet konkurssilainsäädännön ja ulosottokaaren väliaikaiset muutokset, joissa asiantuntijoiden kuulemiset oli tehty osin huolimattomasti.
&#8211; Myös sidosryhmien kuuleminen lainvalmistelun yhteydessä saattaa olla heikkotasoista. Esimerkiksi voidaan nostaa asunto-osakeyhtiölain ja yhdistyslain muutokset vähän aikaa sitten, joiden lakien valmistelussa ei oltu kuultu ollenkaan puolueiden edustajia, vaikka puolueet ovat olennainen ja merkittävä osa suomalaisessa yhdistyskentässä. Valiokunnassa pyrimme sitten paikkaamaan asiaa sillä, että pyysimme pikaisella aikataululla lausunnot puolueilta.
Lainvalmistelun puutteet ovat korostuneet varsinkin koronaan liittyvien ja korona-aikaan valmisteltujen esitysten kohdalla. Muutama viikko sitten eduskunnan lähetekeskustelussa hallituksen esitys ravintoloiden koronatuesta sai osakseen moitteita kansanedustajilta, jotka huomasivat esityksen ongelmat, koskien muun muassa ravintoloiden menetettyä myyntiä kompensoivan tuen laskemisajankohtaa.
Yllättäen hallitus jopa itse myönsi, että esitys oli puutteellinen.
&#8211; Kiireisesti tehtyyn esitykseen jää aina tarkennettavaa ja eduskunnan on syytä tarkkaan käydä läpi korjaustarpeet liittyen korvauksen vertailuajankohtaan sekä yritystukien yhteensovittamiseen, valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk.) kirjoitti Twitterissä.
Vaikutusarviointien puutteet ongelmana
Melko yleinen lainvalmistelun puute on huolimaton vaikutusarviointi. Oikeusministeriön säädösehdotusten vaikutusarviointiohjeiden mukaan vaikutusarvioinnin tulisi kattaa taloudelliset vaikutukset, vaikutukset viranomaisten toimintaan, ympäristövaikutukset sekä muut yhteiskunnalliset vaikutukset.
Vaikutusarviointien selvittäminen on erityisesti ministeriöiden virkamiesten vastuulla. Arviointien pitäisi kattaa lakiesityksen arvioidut vaikutukset mahdollisimman laajasti. Meren mukaan siihen nähden, että vaikutusarviointeja tehdään virkatyönä, arvioinnit jäävät usein melko heppoisiksi.
&#8211; Välillä joitain arviointeja ei ole tehty ollenkaan. Tällöin ei voida puhua laadukkaasta lainvalmistelusta. On tietyllä tavalla ymmärrettävää, että juuri tänä keväänä on sorvattu kiireellisiä ja täsmällisiä lakiesityksiä koronan vuoksi, mutta niidenkin esitysten osalta olisi tullut pyrkiä toiminaan huolellisesti, Meri sanoo.
Hän toteaa, että heikko vaikutusarviointi saattaa olla jopa vaarallista.
&#8211; Vaikutusarvioinnin puutteet saattavat ensinnäkin johtaa siihen, että lailla ei ole tavoiteltua vaikutusta tai vaikutus jää hyvin vajaaksi. Toisaalta lailla myös saattaa usein olla yllättäviä vaikutuksia, joita ei ole etukäteen osattu edes ennakoida. Lainvalmistelussa tehdyt virheet muutenkin kertaantuvat soveltamistilanteessa – varsinkin jos valmisteluvaiheessa laista jää olennaisia, kuten täytäntöönpanoon liittyviä asioita pois, Meri sanoo.
Arviointineuvosto huomauttanut puutteista
Pääministeri Juha Sipilän hallituskaudella valtioneuvoston kansliaan perustettiin lainsäädännön arviointineuvosto, joka on riippumaton, hallituksen ulkopuolinen toimielin. Sen tehtävänä on antaa lausuntoja hallituksen esityksistä ja niiden vaikutusarvioinneista. Arviointineuvosto on kevään aikana usein huomauttanut lakiesitysten puutteista.
Maaliskuussa arviointineuvosto antoi lausunnon hallituksen esitysehdotuksesta energiatehokkuuslain ja eräiden muiden lakien muuttamiseksi. Esityksessä havaittiin useita ongelmia, kuten tekemättä jääneet vaikutukset yritysten toimintaan. Arviointineuvosto myös totesi, että kyseisessä esityksessä käytettyä terminologiaa pitäisi tarkentaa, jotta ehdotuksesta ylipäätään voisi muodostaa käsityksen vaikutusarvioinnista.
Meri sanoo itse havainneensa, että lainvalmistelun laatu vaihtelee jonkin verran, käsiteltävästä asiasta ja ministeriöstä riippuen.
&#8211; Jos mietitään vaikka EU-oikeuteen perustuvia lakeja; ne ovat olleet melko sotkuisia ja ne usein myös tulevat eduskuntaan verrattain myöhään. Kokonaisuutta voi olla vaikea hahmottaa kiireessä, joten eduskunnankin mahdollisuudet vaikuttaa esitykseen voivat jäädä vähäiseksi.
Virkamiesten pitäisi skarpata
Meri huomauttaa, että lainvalmistelusta on olemassa selkeä ohjeistus, eli hallituksen esityksen laatimisohje, jota virkamiesten tulisi seurata.
&#8211; Sitä noudattamalla on mahdollista päästä hyvään lopputulokseen. Samalla olisi muistettava, mitä varten lainsäädäntöä tehdään: ei sääntelyn itsensä vuoksi vaan siksi, että lait palvelevat kansalaisia parhaalla mahdollisella tavalla. Pitäisi pyrkiä siihen, että lainsäädännöllä aidosti tuotetaan ihmisille hyvinvointia ja lisäarvoa.
Vaikutusarviointien osalta valmisteltava laki tosin itsessään ohjaa valmistelijoiden työtä.
&#8211; Totta kai taloudelliset vaikutukset on aina huomioitava. Toisaalta taas joissakin hyvin teknisluonteisissa esityksissä esimerkiksi vaikutukset sukupuolten tasa-arvoon saattavat jäädä vähemmän olennaisiksi esityksen kannalta, Meri sanoo.
Hän katsoo, että lainsäädännön määrää ei pitäisi lisätä laadun kustannuksella. Huonon maineen kansalaisten keskuudessa saanut työttömyysturvan aktiivimalli kuitenkin otettiin käyttöön alun perinkin puutteellisena.
Meri sanoo, että aktiivimalli oli jo alkujaan huonosti valmisteltua lainsäädäntöä. Kansanedustaja arvioi, että aktiivimalli tehtiin poliittisen paineen alla ja vain siksi, että hallituspuolueet olivat keskenään sopineet asiasta.
&#8211; Kuten perustuslakivaliokuntakin aikoinaan huomautti: aktiivimalliin jäi valuvika, eli yksilöllisen harkinnan puuttuminen, mutta silti aktiivimallista pidettiin kiinni, nythän se on jo kumottu. Poliittinen uppiniskaisuus johti siihen, että voimassaoloaikanaan aktiivimalli lähinnä vain aiheutti sekaannusta sekä kansalaisille että viranomaisille.
Lainsäätäjä voi tarjota myös porkkanaa
Vuoden 2004 hallituksen esitysten laatimisohjeissa korostetaan sitä, että hallituksen esityksessä olisi myös esitettävä vaihtoehtoja oikeudelliselle sääntelylle. Vaihtoehtoisten ohjauskeinojen lisääminen nostettiin myös pääministeri Sipilän hallitusohjelman osaksi, jossa tavoitteena oli sääntelyn keventäminen sekä turhan sääntelyn purkaminen. Vaihtoehtoisia ohjauskeinoja on useita: esimerkiksi tiedottaminen, itsesääntely tai erilaiset verokannustimet.
Meri sanookin, että liiallinen lainsäädäntö eli normitulva on todellinen ongelma. Meri painottaa, että mikäli lainsäätäjä voi päästä tavoiteltuun lopputulokseen muuten kuin holhoamalla, tulisi muita vaihtoehtoja miettiä avoimesti.
&#8211; Lähtökohtaisesti ihmiset ovat rationaalisia ja järkeviä, joten pelkästään tiedon jakaminen voi usein riittää. Holhoamista ja rajoittamista tulisi välttää silloin, kun se on mahdollista ja kun tavoitteet voidaan saavuttaa muilla tavoilla.
Meren mukaan lainsäätäjän tulisi pystyä tarjoamaan myös porkkanaa, eikä pelkästään keppiä.
&#8211; Monissa tapauksissa lainsäätäjällä on mahdollisuus pyrkiä tavoiteltuun lopputulokseen myös taloudellisten kannustimien, kuten verohelpotuksien kautta.

Lainvalmistelun laatu sortunut – Meri: ”Huono valmistelu kaatuu yhä enemmän eduskunnan niskoille”

Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pitää EU:n valiokuntien puheenjohtajapaikkajakoa demokratiaa halveksuvana.

Brysselistä kuului viikonloppuna kummia: sen sijaan, että valiokuntien puheenjohtajapaikat jaettaisiin normaaliin tapaan parlamenttiryhmien voimasuhteiden mukaisesti, IS:n haastattelema kokoomuksen europarlamentaarikko Sirpa Pietikäisen mukaan EPP, sosiaalidemokraatit, liberaalit ja vihreät aikovat jakaa paikat keskenään.
&#8211; Tämä toimintatapa halveksuu demokratiaa, mikä sinänsä ei ole yllätys tai mitenkään uutta. EU ei ole ennenkään välittänyt jäsenvaltioiden kansalaisten demokraattisissa vaaleissa ilmaisemastaan mielipiteestä, vaan on pyrkinyt painostamaan erilaisin tavoin jäsenvaltioita, joiden kansalaiset ovat äänestäneet vallanpitäjien mielestä väärin. Tällä kertaa touhun härskiys on kuitenkin noussut aivan uudelle tasolle, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen moittii.
Brexit seurausta liittovaltiokehityksestä
Kokoomuksen Pietikäinen perustelee demokratian ohittamista sillä, että puheenjohtajapaikkaa pitäviltä ryhmiltä täytyy voida odottaa yhteistyökykyä ja -tahtoa.
&#8211; Näkemys on varsin erikoinen, koska keskeinen osa politiikkaa on se, että eri puolueet ovat asioista keskenään eri linjoilla. Kaikki puolueet eivät näe liittovaltiota kotimaidensa kansallisen edun mukaisena, eikä EU:n viime vuosien kehityssuunta olekaan ollut useimpien jäsenvaltioiden edun mukainen. Mikäli jäsenvaltioita olisi aidosti kuunneltu ja eri mieltä olevien mielipiteet huomioitu, brexitiä ei välttämättä olisi tullut, Antikainen pohtii.
EU:ta odottaa DDR:n kohtalo
Entistä Itä-Saksaa hallitsi näennäinen monipuoluedemokratia, jossa valtaa piti Kansallinen rintama, johon kuului viisi eri puoluetta ja muutama järjestö.
&#8211; Todellinen valinnanvara äänestäjiltä kuitenkin puuttui, sillä puolueet olivat olemassa vain näön vuoksi. Nyt näyttää siltä, että EPP, sosiaalidemokraatit, liberaalit ja vihreät ovat muodostamassa EU-tason kansallisen rintaman, joka tekee haluamansa päätökset liittovaltion edistämiseksi äänestäjien tahdosta välittämättä.
&#8211; On vain ajan kysymys, milloin EU kokee näillä toimintatavoilla saman kohtalon kuin DDR, kun kansalaiset kyllästyvät siihen, että heidän tahtonsa yli kävellään kerta toisensa jälkeen, Antikainen arvioi.

Antikainen: Liittovaltiointoilijat viittaavat kintaalla demokratialle ja näyttävät EU:n todelliset kasvot

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä esittää seuraavia kansanedustajia valiokuntien varsinaisiksi jäseniksi:
Lakivaliokunta: Leena Meri (pj.), Mari Rantanen ja Sebastian Tynkkynen.
Maa- ja metsätalousvaliokunta: Ritva &#8221;Kike&#8221; Elomaa (vpj.), Mikko Lundén ja Jenna Simula.
Perustuslakivaliokunta: Olli Immonen, Sakari Puisto ja Jukka Mäkynen.
Puolustusvaliokunta: Jari Ronkainen (vpj.), Juha Mäenpää ja Veijo Niemi.
Tulevaisuusvaliokunta: Ari Koponen ja Jussi Wihonen.
Sosiaali- ja terveysvaliokunta: Arja Juvonen, Kaisa Juuso ja Minna Reijonen.
Ympäristövaliokunta: Sheikki Laakso, Mauri Peltokangas ja Petri Huru (Laura Huhtasaari).
Hallintovaliokunta: Riikka Purra (pj.) , Jussi Halla-aho (Mika Raatikainen) ja Mauri Peltokangas.
Liikenne- ja viestintävaliokunta: Jouni Kotiaho, Sheikki Laakso ja Ano Turtiainen.
Sivistysvaliokunta: Ari Koponen, Kaisa Juuso ja Sanna Antikainen.
Suuri valiokunta: Jani Mäkelä (vpj.), Olli Immonen, Ritva &#8221;Kike&#8221; Elomaa, Jussi Halla-aho (Mika Raatikainen) ja Lulu Ranne.
Talousvaliokunta: Veikko Vallin, Sakari Puisto ja Minna Reijonen.
Tarkastusvaliokunta: Veijo Niemi ja Sebastian Tynkkynen.
Tiedusteluvalvontavaliokunta: Riikka Slunga-Poutsalo ja Mari Rantanen.
Työ- ja tasa-arvovaliokunta: Rami Lehto, Riikka Slunga-Poutsalo ja Jukka Mäkynen.
Ulkoasiainvaliokunta: Mika Niikko (pj.), Tom Packalén ja Ville Tavio.
Valtiovarainvaliokunta: Ville Vähämäki, Sami Savio, Vilhelm Junnila ja Jari Koskela.

valiokunnat

Tynkkyselle kaksi merkittävää valiokuntapaikkaa europarlamentissa: ”Kilpailu on kovaa – tämä tuntuu lottovoitolta”

Hakkarainen europarlamenttivuosistaan: Työtä suomalaisten metsien puolesta

600 suomalaista pääsee osallistumaan kansalaisparlamenttiin – käsittelevät polttoaine- ja huumausainepolitiikkaa koskevia kansalaisaloitteita

Perussuomalaiset valitsi valiokuntien puheenjohtajat

Tekoälyn hyödyntäminen leviää kulovalkean tavoin – EU yrittää saada lainsäädännöllä henkeä takaisin pulloon

Rantanen sivalsi kokoomusta eduskunnan translakikeskustelussa: ”Miten te voitte kannattaa tätä lakia?”

Perussuomalaiset: Liikkumisrajoitusfarssi antaa pöyristyttävän kuvan hallituksen lainvalmistelusta

Vihreät johtavat sisäministeriötä – hallitus puuhastelee poikkeusolojen aikana maahanmuuton helpotusten kanssa: ”Pääministeri ei uskalla puuttua asiaan”

Lainvalmistelun laatu sortunut – Meri: ”Huono valmistelu kaatuu yhä enemmän eduskunnan niskoille”

Antikainen: Liittovaltiointoilijat viittaavat kintaalla demokratialle ja näyttävät EU:n todelliset kasvot

Perussuomalaisten esitykset valiokuntiin

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025