Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

valistus

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla

Kansanedustaja Ari Koponen on jättänyt ministerin vastattavaksi kirjallisen kysymyksen, jossa vaatii toimia sähkösavukkeiden käytön ehkäisyyn. Viime vuosina erityisesti nuorten kohdalla sähkösavukkeiden käyttäjämäärä on räjähtänyt hälyttävälle tasolle. Koponen on huolissaan siitä, miten sähkösavukkeet vaikuttavat nuoriin ja heidän kehitykseensä.

On tosiasia, etteivät kuluttajat tiedä, mitä sähkösavukkeet sisältävät. Sähkösavukkeita ja niiden nesteiden sisältöä on vastikään tutkittu Itä-Suomen yliopistossa. Tulokset olivat järkyttäviä. Nesteistä löytyi raskasmetalleja, kuten kuparia, sinkkiä ja suuria määriä lyijyä.
Itä-Suomen yliopiston emeritusprofessori Kirsi Vähäkankaan mukaan testeissä löytyi myös aineita, joista ei edes tiedetä.
Sääntelyä ja valistustyötä tarvitaan
&#8211; Kauhistuttavaa! Emme voi vierestä katsoa, kun nuoret myrkyttävät itseään jopa tuntemattomilla aineilla. Tähän on pakko löytyä konkreettisia toimia pikimmiten, vaatii Ari Koponen.
Koponen katsoo, että kouluilla, perheillä ja niiden välisellä yhteistyöllä voidaan myös tehdä paljon. Hän kysyy, kuinka sähkösavukkeiden käyttöä voidaan ehkäistä ja miten varmistutaan, ettei nuorillemme tule markkinoilta hengenvaarallisia myrkkyjä sähkösavukkeiden muodossa. Sääntelyä tarvitaan ja myös valistustyötä kouluissa.
&nbsp;

Koponen vaatii toimia sähkösavukkeiden käytön ehkäisyyn: ”Emme voi vierestä katsoa, kun nuoret myrkyttävät itseään jopa tuntemattomilla aineilla”

Koronarokotteiden ottaminen on ollut selvästi verkkaisempaa Ruotsin ongelmalähiöissä kuin muualla valtakunnassa. Syitä ovat muun muassa asukkaiden tietämättömyys ja epäluulo viranomaisia kohtaan. Tulokset näkyvät tilastoissa.

Järvan alue Tukholmassa koostuu ongelmalähiöistä, joista ehkä tunnetuin on Rinkeby. Alikulkutunneliin on pysäköity yksinäinen rokotusbussi ja sen ympärillä häärii muutama ihminen. Kolme terveydenhuollon henkilökuntaan kuuluvaa <a href="https://www.dn.se/sverige/trots-kampanjer-och-satsningar-har-ar-var-tredje-fortfarande-ovaccinerad/">auttaa</a> kansalaisia täyttämään lomakkeita ja samalla kääntämään kielitaidottomille informaatiota siitä, mistä tässä touhussa kysymys.
Rokotuskattavuus Rinkebyssä on Tukholman alhaisin, valistuksesta ja ahkerasta kampanjoinnista huolimatta. Covid-19-rokotteen toisen annoksen on ottanut 60 prosenttia ja kolmannen 21 prosenttia alueen asukkaista. Koko Ruotsissa vastaavat luvut ovat 20–30 prosenttiyksikköä korkeammat, kertoo Dagens Nyheter.
Työt hoitoalalla loppuvat rokottamattomilta
&#8211; Tyypit eivät tiedä mitä tapahtuu, jos he ottavat rokotteen, pelkäävät muuttuvansa zombeiksi tai jotain. Jotkut ovat kokonaan lopettaneet opiskelun tai työnteon, koska eivät halua ottaa rokotetta, kertoo 19-vuotias Zehra Mohamed ja sisko nyökkäilee vieressä.
&#8211; Rokottamatonta henkilökuntaa ei voi olla sairaiden ja hauraiden joukossa. Riskeeraisimme heidät, jos luopuisimme periaatteistamme. Kyllä tämä on myös ongelma. Itse olen potilaiden puolella, heitä vartenhan hoitolaitokset ovat, sanoo Tukholman kaupungin terveydenhoitoneuvos Anna Starbrink.
Ikä suurin riskitekijä
Koronakuolleisuus on Tukholmassa ollut suurinta Skärholmenin ja Rinkeby-Kistan alueilla. Skärholmenissa koronaan on kuollut 23 ihmistä 10 000 asukasta kohden. Näillä alueilla suurin osa asukkaista on pienituloisia, niukasti koulutettuja ja ulkomailla syntyneitä. Hyvinvoivan väestön Östermalmilla tautiin on kuollut 12 ihmistä 10 000 asukasta kohden.
Ikä on kuitenkin suurin yksittäinen <a href="https://www.dn.se/sverige/sa-har-slog-pandemin-stadsdel-for-stadsdel/">riskitekijä</a> koronakuolleisuudessa. 80-vuotiaalla on huomattavasti suurempi riski kuolla koronaan kuin 40-vuotiaalla. Ikärakenne vaihtelee eri kaupunginosien välillä. Jos tämä otetaan huomioon, on mahdollista, että kaupunginosien vertailu näyttäisi erilaiselta.
Kaksi kolmasosaa Ruotsin 61 eri <a href="https://theglobalvillage.se/wp-content/uploads/2021/03/Fakta-f%C3%B6r-f%C3%B6r%C3%A4ndring-Final-version.pdf">ongelmalähiöissä</a> asuvista on alle 45-vuotiaita. Yli 65-vuotiaiden osuus populaatiosta on vain 12 prosenttia.
&nbsp;

Vieraskieliset väistelevät rokotuksia – valistuksesta ja kampanjoinnista huolimatta

KOLUMNI Yksikin huumekuolema on liikaa. Huumausaineiden käyttöön linkittyvät monenlaiset haitat ja niitä usein seuraavat surulliset ihmiskohtalot vetävät minut hiljaiseksi.

Korviini kantautui taannoin pysäyttävä tieto erityisesti nuorten huumeongelmien yleisyydestä myös Varsinais-Suomessa. Poliitikoilta niin valtakunnan politiikassa kuin kuntapäätöksenteossakin tarvitaan tiukkoja toimia tässä ja nyt eikä kymmenen vuoden päästä. Miksi asialla on kiire? Nostetaan esille hieman tilastofaktoja.
Huumeiden käyttö Suomessa on yleistynyt merkittävästi viime vuosikymmeninä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuonna 2019 julkaiseman tilastoraportin pohjalta esimerkiksi kannabiksen käyttö ja kokeilu 15-69-vuotiaiden suomalaisten keskuudessa on peräti nelinkertaistunut vuosien 1992 (6 %) ja 2018 (24 %) välillä. Kannabis on selvästi yleisin käytetty huumausaine, mutta myös amfetamiinin, ekstaasin ja kokaiinin kokeilut ovat lisääntyneet tuntuvasti. Käyttö ja kokeilut ovat yleistyneet aivan viime vuosina keskimääräistä nopeammin. Eniten huumeiden kokeilu ja käyttö ovat yleistyneet 25-34-vuotiaiden nuorten aikuisten kohdalla. Tutkimukseen vastanneista tämän ikäryhmän edustajista peräti 45 prosenttia ilmoitti käyttäneensä jotain laitonta huumetta joskus elämässään.
Huumeiden käytön ja kokeilun yleistyminen johtaa väistämättä niihin liittyvien haittojen lisääntymiseen. Tilastokeskuksen eri rikostyyppien kehitystä koskevasta tilastosta selviää, että huumausainerikosten määrä on noussut vuosien 2015-2019 välillä 23 410:sta yli 31 000:teen. Tämä kehityskulku on erittäin hälyttävä, koska huumeiden käytön yleistyminen lisää rikollisuutta. Erityisesti järjestäytynyt rikollisuus voimistuu huumausainemarkkinoiden kasvun myötä. Myös rajat ylittävä kansainvälinen rikollisuus saa Suomessa yhä merkittävämpää jalansijaa huumausainekaupan kautta.
Tilastokeskuksen kuolemansyytilastosta ilmeni, että huumausainekuolemien määrä oli 261 vuonna 2018. Kasvua edellisvuoteen nähden oli 61. Vielä vuonna 2007 huumekuolemia oli alle 150. Peräti 65 % huumausainekuolemista vuonna 2018 oli tapaturmaisia myrkytyskuolemia. Eniten lisääntyivät 20–29-vuotiaiden kuolemat. Huumeisiin kuolleiden määrä on Suomessa ja muissa Pohjoismaissa korkeampi kuin muualla Euroopassa.
Huumeiden käyttöön ja kokeiluun liittyvä kuoleman riski on varteenotettava ja muut terveyshaitat ovat yleisiä. Huumeet ovat vakava riski yksilön elämänhallinnalle ja vaikuttavat vahvasti ongelmien kasaantuessa myös lähipiiriin. Huumeiden käyttöön liittyvät ongelmat yleistyvät käsi kädessä niiden käytön kanssa.
Tämä kehityskulku on saatava pysäytetty hinnalla millä hyvänsä. Erityisen huolestuttava seikka on huumausaineongelmien yleisyys nuorison parissa. Jos tähän ei löydetä keinoja puuttua, on varteenotettava riski, että ongelmat lisääntyvät räjähdysmäisesti tulevaisuudessa. Poliisi ja tulli tarvitsevat lisää resursseja laittoman huumekaupan torjumiseksi. Tarvitaan heidän työtään helpottavia lainsäädäntömuutoksia. Myös huumausainerikosten rangaistusten riittävyyttä tulee harkita huolella.
Valistustyöhön ja nuorille suunnattuihin tukipalveluihin on kohdennettava nykyistä enemmän resursseja sillä ongelmien ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen ovat avainasemassa tuloksellisessa päihdepolitiikassa. Terveydenhuollossa ja sosiaalityössä on pureuduttava tehokkaammin huumeiden käyttäjien auttamiseen.
Olen laatinut toimenpidealoitteen, jossa vaadin hallitusta ryhtymään laajamittaisiin poikkihallinnollisiin toimiin huumeiden käytön vähentämiseksi. Lopuksi haluan korostaa entistä sallivamman asenneilmapiirin riskejä. Suhtautuminen huumeisiin on useiden eri tutkimusten mukaan aiempaa positiivisempi. Jopa maamme kärkipoliitikot ovat ilmaisseet myönteistä suhtautumista huumausaineiden käyttöä kohtaan. Minusta tämä on vaarallinen tie.
Meidän jokaisen tuleekin miettiä, onko huumeista saatava hetken huuma kaikkien niiden aiheuttamien haittojen väärti? Nyt tarvitaan vastuullista päätöksentekoa ja lujia ratkaisuja paisuvan huumeongelman selättämiseksi. Emme voi katsella sivusta, kun yhä useampi nuori lipsuu hämärille poluille.
Ritva ”Kike” Elomaa 
kansanedustaja (ps.)

Elomaa: Hallituksen pitää ottaa huumeiden käytön haitat tosissaan

valistus

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla

Koponen vaatii toimia sähkösavukkeiden käytön ehkäisyyn: ”Emme voi vierestä katsoa, kun nuoret myrkyttävät itseään jopa tuntemattomilla aineilla”

Vieraskieliset väistelevät rokotuksia – valistuksesta ja kampanjoinnista huolimatta

Elomaa: Hallituksen pitää ottaa huumeiden käytön haitat tosissaan

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025