Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

valtion talousarvio

Eduskunnassa käsiteltiin tänään tiistaina hallituksen esitystä eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023. Perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen otti puheenvuorossaan kantaa nykyhallituksen holtittomaan velanottoon ja kyvyttömyyteen priorisoida menoja.

&#8211; Neljässä vuodessa hallitus on ottanut velkaa yli 40 miljardia euroa. Hallitus on nostamassa valtion velkasaldon yli 150 miljardiin euroon, ja valtion korkomenot nousevat tappiin. Hallituksen olisi pitänyt etsiä säästökohteita ja priorisoida menoja. Vaikeat päätökset tämä hallitus jättää härskisti seuraavan hallituksen toteutettavaksi, Olli Immonen totesi.
Immosen mukaan perussuomalaiset haluaa veronalennuksilla vahvistaa suomalaisen palkansaajan ostovoimaa ja luopua turhista menokohteista.
&#8211; Perussuomalaiset leikkaisivat muun muassa haitallisesta maahanmuutosta, kehitysavusta ja Yle-verosta, emmekä kaataisi rahaa tukipaketteihin EU:n kautta ylivelkaantuneille maille. Erityisesti tällaisessa taloudellisessa tilanteessa on tärkeää, että rahavirrat ulkomaille pysäytetään.
Talousarvioennuste on liian optimistinen
Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa, pakotteet sekä energia-, ruoka- ja kovaa vauhtia tulossa oleva eurokriisi haastavat Suomen entisestään vaikeaa taloustilannetta. Valtiovarainministeriö ennakoi Suomen talouden kasvavan vuonna 2023 0,5 prosentilla. Inflaation odotetaan rauhoittuvan ensi vuonna kolmen prosentin kieppeille.
&#8211; Valtiovarainministeriön talousarvioennuste on kuitenkin liian optimistinen yksinkertaisesti siitä syystä, että energian kallistuminen johtaa yksityisen kulutuksen supistumiseen, kun käytettävissä olevat varat eivät kasva hintojen mukana. Kannattavuusongelmia tulee esiintymään, ja työllisyysnäkymät todennäköisesti heikkenevät. Sosiaaliturvamenot tulevat kasvamaan, kun sähkölaskun saaneet pienituloiset hakevat toimeentulotukea, Immonen sanoi puheessaan.
Hallituksen piikki on auki
Immonen kritisoi hallitusta siitä, että se uskoo edelleen euron, vihreän siirtymän ja maahanmuuton olevan menestystarinoita Suomelle.
&#8211; Hallitus on täysin väärässä. Humanitaarisen maahanmuuton alkuperäisiin menomomentteihin ei ole koskettu lainkaan. Päinvastoin hallitus kaksinkertaisti pakolaiskiintiön vuodesta 2019 vuoteen 2022.
&#8211; Kaikilla riittää ymmärrystä Ukrainan pakolaisille, mutta valitettavasti hallitus on luonut väylän helpottaa humanitaarista maahanmuuttoa myös muista maista. Lisäksi hallitus on tehnyt terveydenhuollon, työlupien ja oleskelulupien helpottamiseksi kaiken mahdollisen. Hallituksen piikki on auki, ja tämä tulee veronmaksajille kalliiksi, Immonen kertoi.
Maahanmuuttajien kotouttaminen on heikkotehoista
Immonen muistutti, että työperäisen maahanmuuton osalta huomiota on kiinnitettävä elinkaarikustannuksiin.
&#8211; Selvitykset osoittavat, että osa saatavuusharkinnan piiriin kuuluvista EU:n ulkopuolelta saapuvista työntekijöistä päätyy työkomennuksen päätyttyä työttömiksi aiheuttaen huomattavaa rasitetta julkiselle taloudelle.
&#8211; Maahanmuuttajien kotouttaminen on kustannuksiinsa nähden heikkotehoista, ja julkisen talouden kestävyyden kannalta olisi edullisempaa minimoida sellaista maahanmuuttoa, joka edellyttää mittavia kotouttamistoimia, Immonen sanoi.
Suomi ei saa olla koko maailman sosiaalitoimisto
Immosen mukaan Suomen valtion ensisijainen tehtävä on toimia suomalaisten edunvalvojana.
&#8211; Suomi ei saa olla koko maailman sosiaalitoimisto. Piikki on laitettava kiinni. Hallituksen on pyrittävä minimoimaan humanitaarinen maahanmuutto ja muutettava se vähäinenkin väliaikaiseksi. Työperäisessä maahanmuutossa on vaadittava kykyä tulla toimeen omalla työtulolla sekä palautettava ajalliset ja tulorajalliset karenssit maahanmuuttajien oikeuteen sosiaaliturvaan.
Hallitus on kutsunut vihreää siirtymää ja oppivelvollisuuden pidentämistä rakenteellisiksi ja välttämättömiksi uudistuksiksi ja jopa kasvua ja työllisyyttä vahvistaviksi.
&#8211; Se on venyttänyt kestävyysajattelun puhtaasti fiskaalisesta tarkastelusta sukupuolten tasa-arvoon, kansainväliseen solidaarisuuteen, ilmastoon ja luonnon monimuotoisuuteen. Tämä on hämärtänyt valtiontalouden hoitamisen perimmäisiä tarkoituksia tavalla, joka ajan myötä vaarantaa valtion kriittiseksi katsottavat toiminnot, Immonen kritisoi.
Hiilineutraalius 2035 on täyttä utopiaa
Immosen mukaan Suomen tavoite hiilineutraaliudesta vuoteen 2035 mennessä on nykyisessä tilanteessa täysin utopiaa.
&#8211; Epärealistisen tavoitteen ajaminen johtaa virheinvestointeihin ja vaarantaa yhteiskunnan kriittisten toimintojen ylläpidon. Kriisitilanteissa arvojohtajuutta on tosiasioiden tunnustaminen eikä päiväunien mukaan toimiminen.
Immonen vaati hallitukselta isänmaallista talouspolitiikkaa, jossa keskitytään Suomen kansan kannalta tärkeisiin asioihin ja tuetaan Suomen taloutta.
&#8211; Tavallisten työssäkäyvien suomalaisten ostovoimaa ja kansantaloudellemme välttämätöntä yksityistä kysyntää ei tule heikentää. Kansa ansaitsee parempaa ja odottaa tekoja sen hyvinvoinnin varmistamiseksi, Immonen totesi.
&nbsp;

Suomi ei saa olla koko maailman sosiaalitoimisto – ”Piikki on laitettava kiinni”

Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta antoi tänään lausuntonsa hallituksen ensi vuoden talousarviosta. Perussuomalaisten kansanedustajat Rami Lehto, Riikka Slunga-Poutsalo ja Jukka Mäkynen jättivät lausuntoon eriävän mielipiteen. Perussuomalaiset pitävät esitystä tuhlailevana, eikä hallituksen työllisyyspolitiikka vastaa edes keskeisimpiin haasteisiin.

Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan perussuomalaisten kansanedustajien Rami Lehdon, Riikka Slunga-Poutsalon ja Jukka Mäkysen mielestä Sanna Marinin hallitus on unohtanut vastuullisen talouspolitiikan.
&#8211; Valiokunnan kuulemat asiantuntijat kritisoivat hallitusta tästä. Julkisen talouden alijäämä jatkuu talouden noustessa, ja kuntatalouden tila heikkenee. Talouden tasapainottaminen ja leikkaukset jätetään seuraavan hallituksen ongelmaksi. Maamme velkaantuu leväperäisesti tulevien sukupolvien kustannuksella, Lehto, Slunga-Poutsalo ja Mäkynen kritisoivat.
Panokset työllisyyteen jääneet vähäisiksi
Hallituksen panostukset työllisyyteen ja kasvun edellytysten vahvistamiseen ovat jääneet vähäisiksi. Hallitus on luonut tilanteen, jossa niin matkailu-, kulttuuri- kuin liikunta-alakin joutuvat elämään jatkuvan epävarmuuden kanssa, kun lainsäädäntöä tehdään huonosti valmisteltuna ja määräaikaisia lakeja jatketaan kolmen kuukauden sykleissä.
&#8211; Tämä sekä haittaa yrityksiä että heikentää niiden työntekijöiden hyvinvointia. Lainsäädännön yritysvaikutuksia ei arvioida usein lainkaan, eikä työllisyysvaikutuksia arvioida yleisesti hyväksytyillä menetelmillä, Lehto, Slunga-Poutsalo ja Mäkynen huomauttavat.
Muualta kopioidut köyhän miehen mallit tuskin toimivat
Työmarkkinoiden ongelmia ei ratkaista pelkillä organisaatiouudistuksilla. Työvoimapalveluita ollaan mylläämässä niin kuntakokeilulla, aktiivimalli kakkosella kuin Työkanava-yhtiölläkin. Kaikkia uudistuksia vaivaa se, että yritetään tehdä liian paljon liian vähällä rahoituksella.
&#8211; Mikromanagerointi pahentaa tilannetta entisestään, kun toimijoille ei anneta riittävää liikkumavaraa järkevään toimintaan, vaan kaikille työttömille halutaan järjestää tasan samanlaiset haastattelut, vaikka osa työllistyisi itsenäisestikin nopeasti ja toiset taas tarvitsisivat enemmän tukea.
&#8211; Kaikkien näiden uudistusten onnistumisen kannalta avainasemassa ovat riittävät resurssit ja rahoitus, joita hallituksella kuitenkaan ei ole tarjota. Muualta kopioidut mallit köyhän miehen versioina tuskin toimivat odotetulla tavalla, Lehto, Slunga-Poutsalo ja Mäkynen varoittavat.
Maahanmuutto on hallitukselle itseisarvo
Työperäisen maahanmuuton ja työvoiman hyväksikäytön torjunnan osalta hallitus toimii ristiriitaisesti. Hallitus ratkaisee kohtaanto-ongelmaa lähinnä työperäistä maahanmuuttoa lisäämällä. Maahanmuutto on hallitukselle itseisarvo.
&#8211; Parasta työllisyyspolitiikkaa julkisen talouden kannalta olisi kuitenkin pyrkiä työllistämään maassa jo olevat työttömät. Puheissa esiintyvien huippuosaajien sijasta maahan kuitenkin tulee halpatyövoimaa työskentelemään suomalaisia heikommilla työehdoilla.
&#8211; D-viisumin käytön laajentaminen kuormittaa lupapalveluita entisestään, eikä käyttöönoton riskejä ole kunnolla arvioitu. Ulkomaalaisen työvoiman hyväksikäyttöä pyritään ratkaisemaan antamalla hyväksikäytetyille oleskelulupa, mutta hyväksikäyttäjiä ei rangaista. Yhtään ongelmaa näin ei ratkaista, vaan luodaan hyväksikäytetyksi tulemisesta uusi laittoman maahanmuuton väylä, Lehto, Slunga-Poutsalo ja Mäkynen tiivistävät ongelman.
&nbsp;

Perussuomalaiset: Hallituksen työllisyyspolitiikka ei vastaa edes keskeisimpiin haasteisiin – ”Mikromanagerointi pahentaa tilannetta entisestään”

Kansanedustaja, diplomi-insinööri Lulu Ranne osallistui tänään perussuomalaisten ryhmän edustajana parlamentaariseen keskusteluun hallituksen sisäilmakirjauksista sekä Terveet tilat 2028 -ohjelmasta. Ranne nosti erityisesti esiin sisäilmauhrien tilanteen parantamisen sekä virkavastuun toteutumisen sisäilmakatastrofeissa.

&#8211; Ongelmat ovat olleet tiedossa pitkään ja meillä on periaatteessa lait, jotka turvaavat kaikille oikeuden turvallisiin ja terveisiin työ- ja toimintatiloihin. Oikeus ei kuitenkaan toteudu arjessa. Home- ja kosteusvaurioille altistuu päivittäin jopa 800 000 suomalaista. Heistä jo yli 100 000 on sairastunut vakavasti. Terveet tilat 2028 -ohjelmasta ei kuitenkaan juuri löydy ongelmille ratkaisuja tai konkretiaa. Ollaanko edelleen haluttomia auttamaan uhreja ja asettamaan kunnallisia viranhaltijoita vastuuseen laiminlyönneistään, joiden seuraukset ovat yhteiskunnalle kalliita ja yksilöille jopa traagisia? Lulu Ranne kysyy.
Syyllisiä etsitään väärästä suunnasta
Ranteen mukaan jo sairastuneita, vammautuneita ja sisäilmakodittomia vähätellään, leimataan ja painostetaan edelleen. Sairastumisen syitä peitellään. Esimerkiksi rakennusten kosteusvaurioiden yhteydestä sairastumisiin on kuitenkin hyvää tieteellistä näyttöä (&#8221;Ympäristö- ja terveys&#8221;, prof. Juha Pekkanen 15.2.2021).
&#8211; Sisäilmaoireista kärsiville tuputetaan &#8221;aivojumppaa&#8221; ja terapiaa. Syyllisiä etsitään ahkerasti esimerkiksi perheiden sisältä, mutta rakennusten ongelmia ei haluta myöntää, saati tutkia lisää. Fyysisesti oireilevat eivät ole psyykkisesti sairaita, vaikka useat sisäilmaoireet ahdistavatkin.
Suomessa jopa tuhannet perheet ovat joutuneet törkeän painostuksen kohteeksi, kun ovat vaatineet lapsilleen lain mukaan kuuluvia terveitä koulutiloja. Opettajia on pakotettu olemaan hiljaa sisäilmaongelmista. Lukuisten sisäilmasairaiden lasten kohdalla on jopa ryhdytty tehtailemaan lastensuojeluilmoituksia. Työpaikalla, päiväkodeissa ja koulussa sairastuneet on heivattu kokonaan sosiaaliturvan ulkopuolelle. Perheet ovat joutuneet jättämään kotinsa, Ranne luettelee epäkohtia.
Laiminlyönnit kriminalisoitava
Ranne esitteli tilaisuudessa perussuomalaisten ehdotuksia ratkaisuiksi. Väärinrakentaminen, huollon ja valvonnan laiminlyönnit on Ranteen mukaan kriminalisoitava.
Nykyinen lainsäädäntö on käytännössä heikko eikä esimerkiksi virkavastuu toteudu. Lisäksi tarvitaan ryhmäkanneoikeuden laajentaminen kattamaan myös sisäilmaongelmista aiheutuneisiin terveysongelmiin liittyvät siviiliriita-asiat.
&#8211; Virkavastuussa olevat kuntien terveys-, työsuojelu- ja rakennustarkastajat sekä koulujen ja kuntien johto laiminlyövät tehtäviään. Heillä on velvollisuus huolehtia siitä, että esimerkiksi varhaiskasvatus- ja koulutilat sekä kaikki muutkin kuntien työskentelytilat ovat terveelliset ja turvalliset, mutta he ovat usein ennemmin lojaaleja kuntatyönantajiensa resurssivaikeuksille kuin oppilaiden oikeuksille. Heitä myös painostetaan. On jopa tapauksia, joissa rakennusvalvonnassa on todettu, että tiettyihin rakennuksiin ei voi mennä, koska siitä seuraa hirveä lasku kunnalle. Rakennusvalvontaan, terveystarkastuksiin ja työsuojeluun liittyvät tehtävät olisikin Ranteen mukaan jatkossa siirrettävä riittävän kauas rakennuksesta vastuussa olevista kunnista esim. maakuntatasolle.
&#8221;Nyt tarvitaan konkretiaa, ei päivittelyä&#8221;
Ranne vaatii, että rakennetun ympäristön aiheuttamalle sairaudelle on annettava tautiluokitus, koska syy-yhteys pystytään riittävällä todennäköisyydellä varmistamaan. Kun henkilö poistuu altistumisalueelta tarpeeksi pitkäksi aikaa, loppuvat sisäilmaoireet.
&#8211; Kun sairaudet on virallisesti luokiteltu, pääsevät uhrit tarvittavaan kuntoutukseen, saavat oikeudenmukaisen sosiaaliturvan sekä pääsevät eläkejärjestelmän piiriin, toteaa Ranne.
Ranteen mielestä valtion talousarvioon on varattava määrärahat kohdistettaviksi home- ja kosteusvauriosairauden tutkimukseen, diagnostiikkaan sekä evakkotalojen rakentamiseen.
&#8211; Lisäksi on perustettava rakennetun ympäristön aiheuttamien sairauksien poliklinikoita, joista vähintään yksi yliopistollisen sairaalan yhteyteen. Nyt tarvitaan konkretiaa, ei vatvomista ja päivittelyä.

Sisäilmauhrit edelleen paitsiossa – virkavastuu ei toteudu, eivätkä somaattiset oireet poistu terapialla

Perussuomalaisten kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan jäsen Vilhelm Junnila piti tiistaina värikkään puheen budjettikeskustelussa eduskunnassa. Vuotta aiemmin ministeri Pekka Haavisto oli samassa yhteydessä lainannut kirjailija Leo Tolstoin romaania Anna Kareninaa ja nyt Junnila äityi lainaamaan Tolstoin ”Sota ja rauha” -teosta.

&#8211; Kaikki tämä synnytti hänen päässään mielikuvitusmaailman, joka tuotti hänelle tuolla hetkellä nautintoa, Vilhelm Junnila lainasi Tolstoita ja viittasi hallituksen ensimmäiseen budjettiin.
Julkinen talous huolettaa
Puheessaan Junnila kiitti valiokuntaa hyvästä yhteistyöstä ja mainitsi julkisen talouden huolettavan useita muitakin.
&#8211; Jos talouskasvu ei toteudu hallituksen arvioimalla tavalla, jos ennustepoikkeama on esimerkiksi puoli prosenttiyksikköä, näyttäytyvät hallituksen tekemät pysyvät menonlisäykset erityisen vaarallisessa valossa. Kolmen miljardin euron kertaluontoiset panostukset johtavat kolmessa vuodessa 1,6 miljardin euron lisäpaineeseen, Junnila totesi.
Työllisyyttä vähentävät työllisyystoimet
Valtion budjetti perustuu julkisen talouden suunnitelmaan, jonka selkäranka on työllisyysasteen nostaminen 75 prosenttiin. Hallituksen toimista valtaosa perustuu Junnilan mukaan palkkatukeen.
&#8211; Se tarkoittaa, että ihmisen palkkausta subventoidaan määräaikaisesti valtion taholta. Hallituksen linja ei siis ole puuttua siihen, ettei palkalla tule toimeen, vaan käyttää tempputyöllistämistä tilastojen kaunistamisessa. Tämä ei kuulosta duunarimyönteiseltä linjalta, Junnila totesi.
&#8211; Samassa yhteydessä on viitattava eduskunnan tietopalvelun laskelmiin, että tempuista huolimatta hallituksen työllisyystoimet itse asiassa vähentävät työllisyyttä! Onkin onniteltava ministeri Harakkaa, ettei hän ole enää se, joka joutuu näitä julkisuudessa selittämään.
”Jos teet jotakin, tee se hyvin”
Junnilan mukaan hallituksen budjetilla on muitakin yhtymäkohtia mainittuun sota- ja rauha -teokseen.
&#8211; Teoksessa on oiva vihje hallitukselle: &#8221;Jos teet jotakin, tee se hyvin. Jos taas et osaa tai et halua tehdä työtäsi hyvin, on parempi, ettet tee sitä ollenkaan, Junnila totesi.
Lopuksi Junnila esitti valtiovarainvaliokunnassa tehdyn perussuomalaisten vastalauseen 1 mukaista epäluottamusta hallitukselle. Asiasta äänestetään keskiviikkona.

Junnilalta ”sotaa ja rauhaa” ja epäluottamusta hallitukselle

”Pihtiputaan mummo” ja ”Jämsän äijä” kyselevät ihmeissään, missä viipyvät 0,7 hoitajamitoitus, hoitotakuu, tuhat lääkäriä ja 4 000 hoitajaa? aloitti perussuomalaisten kansanedustaja Toimi Kankaanniemi, kun eduskunnassa käytiin läpi valtion talousarviota.

&#8211; Peruspalveluministeri Krista Kiuru, te lupasitte Ylen Aamu-tv:ssä 3.7.2019 näistä esityksiä tämän syksyn aikana. Onko lupauksillenne käynyt samoin kuin vappusatasellenne ja vasemmistoliiton 101 euron opintorahan korotukselle? Katteettomia lupauksia, perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron pitänyt Toimi Kankaanniemi muistutti.
&#8211; Näiden sijaan hallitus lisää miljoonilla puoluetukia ja jatkaa kaikkien 83 poliittisen avustajansa palkkausta. Niitä perusteltiin EU-puheenjohtajuudella. Hallitus ei ole huomannut, että puheenjohtajuus päättyy tähän vuoteen.
Lisää velkaa, veroja ja työttömyyttä
Perussuomalaiset vaatii leikkauksia kaikkiin poliittisen toiminnan määrärahoihin ja poliittisten suojatyöpaikkojen karsimista.
&#8211; Moitimme myös vaalilupausten pettämistä. Meidän mielestämme valtion talousarvion voi tiivistää näin: kokonaisveroaste nousee, velka kasvaa ja työttömyys lisääntyy.
&#8211; OECD, komissio ja tänään Suomen Pankki ennustavat talouskasvun hidastumista. Hallitus ei tähän reagoi. Se on vastuutonta, Kankaanniemi totesi.
&#8221;Ottakaa vastuu, ministerit!&#8221;
Kankaanniemi huomautti, että ensi syksynä pitäisi olla 30 000 työpaikkaa lisää, mutta talousarvio tuhoaa eduskunnan tietopalvelun mukaan 5 000 työpaikkaa. Julkisen talouden tasapaino pitäisi saavuttaa vuonna 2023, mutta talousarvio kasvattaa alijäämää 2,2 miljardilla eurolla.
&#8211; Hallituksen kaksi päätavoitetta siis karkaa saavuttamattomiin. Tämä tietää seuraavalle hallitukselle vaikeita päätöksiä vuoden 2015 kevään tapaan.
&#8211; Hallitus ulkoisti työllisyyspolitiikkansa seitsemälle työryhmälle. Niissä ei ole puoleen vuoteen saatu aikaan muuta kuin kuntakokeilun jatkaminen. Hallitus alistuu etujärjestöjen orjaksi. Talouden tasapainotus- ja työllisyystavoite ovat erittäin tärkeitä, mutta toimenpiteet puuttuvat. Ottakaa vastuu, ministerit! Kankaanniemi vaati.
Hallitus ottaa velkaa ja myy valtion omaisuutta
SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta varoitti jo viime keväänä, että hallituksen työllisyystavoite ”lähes väistämättä johtaa sosiaaliturvan leikkauksiin”.
&#8211; Tällä tiellä ollaan. Jo ensi syksynä umpikuja uhkaa. Valtiovarainvaliokunnan mietinnössä varoitetaan, että ”julkiseen talouteen ei synny sellaista liikkumavaraa, jolla voidaan varautua tuleviin tapahtumiin ja väestön ikääntymisestä aiheutuviin mittaviin menopaineisiin”. Tämä varoitus on syytä ottaa vakavasti.
&#8211; On huolestuttavaa, että hallitus ottaa velkaa ja myy valtion omaisuutta ja käyttää näitä varoja kulutusmenoihin. Näin tekee vain hullu mies Huittisista ja Marinin-Kulmunin vasemmistohallitus! Syövät enemmän kuin tienaavat! Kankaanniemi totesi.
Palkkatuki syrjäyttää aitoja työpaikkoja
Perussuomalaiset ihmettelevät, miksi hallitus ei ole puuttunut edes kohtaanto-ongelmaan jo nyt. Esimerkiksi kohtuuhintaisen asuntotuotannon määrä romahtaa ensi vuonna. Muuttotukeen löytyy hyvin niukasti rahaa. Yritysten poisto-oikeuksia helpotetaan hyvin rajatusti. Tutkimus, kehitys ja innovaatiot jäävät riittävää rahoitusta vaille.
&#8211; Hallitus lupaa palkkatukea, mutta se sopii vain vajaatyökykyisille. Muutoin se on kallis keino ja se syrjäyttää aitoja työpaikkoja.
&#8211; Korot ovat nollassa, mutta siitä huolimatta investoinnit ovat jäissä. Syy on luottamuksen puute, joka kohdistuu punavihreään hallitukseen. Se palautuu vain teoilla, ei tyhjillä lupauksilla.
Perussuomalaiset vaatii pikaisia yritys- ja työllisyystoimenpiteitä.
&#8211; Julkistamme pian oman yli 80 kohdan työllisyystoimenpideohjelman työn ja yrittäjyyden edistämiseksi. Palaamme siihen pian.
Saastuttaja maksakoon päästöistä
Perussuomalaiset vaatii realistista ilmastopolitiikkaa. Se pitää olla suhteuttaa ongelmaan. Suomen päästöt ovat noin 1,1 promillea globaaleista päästöistä. ”Saastuttaja maksaa” on perussuomalaisten linja niin kotimaassa kuin kansainvälisesti.
&#8211; Hallitus panee ilmastopolitiikkansa raskaimmin maaseudun vähävaraisten ihmisten sekä autoilijoiden ja yrittäjien maksettavaksi. Samalla intoilu uhkaa johtaa maailman puhtaimman tuotannon siirtymistä niihin maihin, joissa ei päästöistä välitetä. Missä viipyvät hiilitullit?
&#8211; Historian rajuin kuntatalouden kriisiytyminen on johtamassa jopa 2-5 prosenttiyksikön veroprosentin kiristyksiin, velanoton kasvuun, yt-neuvotteluihin, irtisanomisiin ja mm. vanhuspalvelujen ja koulupalvelujen heikkenemiseen, Kankaanniemi varoitti.
Veronkorotukset iskevät vähävaraisimpiin
Perussuomalaiset vaatii hallitukselta kiireesti kuntien tehtävien uudelleen arviointia, kunta-valtio-suhteen uudistamista ja valtiolta lisärahaa kuntapalveluihin. Myös aluepolitiikkaa on tehostettava. Alueellinen ja sosiaalinen eriarvoistumiskehitys on katkaistava.
&#8211; Tuemme lisäyksiä koulutukseen, perusturvaan ja eläkkeisiin. Sen sijaan polttonesteiden veron 250 miljoonan euron korotus lyö rajusti päin työllisyyttä, yrittäjyyttä ja oikeudenmukaisuutta. Isku on pahin maaseudun vähävaraisille ihmisille, Kankaanniemi huomautti.
&#8211; Muistutamme, että hallitus kiristää talousarvioehdotuksensa mukaan kokonaisveroastetta ensi vuonna 0,3 prosenttiyksiköllä. Kuntaveron ja maksujen kiristykset tulevat vielä tämän päälle. Pieni- ja keskituloisen palkan- tai eläkkeen saajan käytettävissä oleva rahamäärä ei ensi vuonna kasva. Tämä on kohtuutonta vähävaraisia kohtaan.
Ei enää vastikkeetonta rahaa ulkomaille
Perussuomalaiset esittävät leikkauksia tehottomiin elinkeinotukiin, ei kuitenkaan maataloustukiin, joita EU leikkaa rajusti.
&#8211; Presidentti Mauno Koivisto totesi aikanaan, että valtio, jonka vaihtotase on negatiivinen ja joka velkaantuu, ei voi antaa vastikkeetonta rahaa ulkomaille. Niinpä esitämme leikkausta näihin määrärahoihin sosialidemokraattisen Koiviston neuvon mukaan, Kankaanniemi ehdotti.
&#8211; Perussuomalaisten vastalauseessa on 192 lausumaehdotusta. Ne ja määrärahaehdotuksemme ovat sosiaalisesti ja alueellisesti oikeudenmukaisia ja kansallista etuamme kestävästi edistäviä lisäyksiä ja vähennyksiä sekä toimenpiteitä.
&nbsp;

Perussuomalaiset valtion talousarviosta: Kylmää kyytiä luvassa – kokonaisveroaste nousee, velka kasvaa ja työttömyys lisääntyy

Perussuomalaiset haluavat varmistaa, että talouskasvusta pääsevät viimein nauttimaan kaikki kansalaiset. Ketään ei saa jättää yksin. Haluamme panostaa Suomeen ja suomalaisiin, ja olemme tarjonneet vaihtoehtobudjetissamme hallituksen esitystä selvästi oikeudenmukaisemman vaihtoehdon, painotti perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron eduskunnassa pitänyt kansanedustaja Sami Savio.

Eduskunnassa keskusteltiin tänään valtion talousarviosta vuodelle 2019.
&#8211; Vaikka hallitus on pääsemässä maailmantalouden kasvun vauhdittamana työllisyystavoitteeseensa, ei kestävyysvaje ole poistunut vaalikauden aikana. Ikäsidonnaiset menot ja vaimea talouskasvu ovat synnyttämässä kestävyysvajeen, jonka mittaluokka on lähes 4 prosenttia BKT:sta. Kestävyysvajeen poistaminen jää seuraavan hallituksen tehtäväksi, perussuomalaiset muistuttivat.
&#8211; Maatalouden ja maaseudun palvelujen alasajo on kiihtynyt viime aikoina. Keskustajohtoisen hallituksen EU-politiikka on liittovaltiomyönteistä ja EU:n rahoituskehykset uhkaavat tuhota maaseutumme lopullisesti. Suomen kansa unohtuu.
Sote-uudistus ei tuo säästöjä
Keskeinen uhka julkiselle taloudelle lähivuosina ovat sote-uudistuksen aiheuttamat kustannukset.
&#8211; Säästöjä ei tulla saavuttamaan. Päinvastoin sote-kustannuksia lisäävät mm. palkkojen yhtenäistäminen, ICT-kustannukset ja kasvanut palveluiden käyttö. Tämä nostaisi väistämättä myös asiakasmaksuja.
&#8211; Kustannusten alentamiseksi seuraavan hallituksen täytyy etsiä aktiivisesti uusia mahdollisuuksia kansalaisten toimintakyvyn ylläpitämiseksi. Myös hyvinvointiteknologioihin on panostettava, kansanedustaja Sami Savio totesi.
Työelämän muutokset vaativat lisäkoulutusta
Koulutus ja elinikäinen oppiminen tulevat nousemaan entistä suurempaan rooliin. Suuri joukko nuoria on työelämän ja koulutuksen ulkopuolella.
&#8211; Nämä nuoret on saatava mukaan työelämään pysyvän syrjäytymisen estämiseksi. Seuraavalla vuosikymmenellä on koulutettava ja jatkokoulutettava miljoona kansalaista. Koulutuksen laatu ja riittävät resurssit on varmistettava. Tarvitsemme älykästä koulutusta sekä jatkokoulutuksen osalta kohdennettua osaamista. Koulutuksen ja tutkimuksen määrärahoja on kasvatettava kautta linjan, kuten vaihtoehtobudjetissamme esitämme.
&#8211; Työelämä on murroksessa. Tulevan hallituksen on purettava kannustinloukkuja, koska nykyinen hallitus on epäonnistunut tehtävässä. On syytä tehdä sotu-uudistus, jossa sovitetaan palkkatulo, etuudet ja muut tulot yhteen. Työn vastaanottamisen on oltava aina kannattavaa ja mahdollisten etuuksien maksuun ei saa tulla katkoksia pätkätöitä vastaanotettaessa, perussuomalaiset huomauttivat.
Keskiluokalla valtava taakka maksajan roolissa
Nousukaudesta huolimatta syvän taantuman aikoina tehtyjä kipeitä, heikommassa asemassa oleviin kohdistuneita leikkauksia ei ole peruttu. Kansaneläkeindeksi ja jopa rintamalisät on jäädytetty myös ensi vuodelle.
&#8211; Palkat ovat nousseet merkittävästi enemmän kuin eläkkeet ja perusturva. Monella kansalaisella kaikki lisäansiot ovat kuitenkin kuluneet kohonneisiin asumisen ja liikkumisen kustannuksiin. Esimerkiksi sähkön siirtohinnat ovat karanneet hallituksen toimettomuuden takia kohtuuttomiksi.
&#8211; Keskiluokkaisen, tavallisen suomalaisen palkansaajan hyvinvointi on uhattuna. Hänen osakseen on jäämässä vain maksajan rooli ja jatkuvasti laskeva elintaso. Asumisen ja liikkumisen kustannuksia tulee alentaa. Perussuomalaiset ovatkin esittäneet vaihtoehdossaan konkreettisen toimenpideohjelman, Savio muistutti.
Erityisen heikossa asemassa olevat unohdettu
Erityisen heikossa asemassa ovat pientä työeläkettä saavat vanhukset, jotka hallitus tuntuu unohtaneen täysin. Asiakasmaksuja ja omavastuita on korotettu eikä vanhustenhuoltoon ole panostettu riittävästi.
&#8211; Me perussuomalaiset vaadimme, että hyvinvointimme rakentaneiden ikäihmisten asema hoidetaan nyt kuntoon. Olemme esittäneet vaihtoehtobudjetissamme lukuisia uudistuksia eläkeläisten aseman kohentamiseksi. Myös keskituloisten ja lapsiperheiden taloudellista asemaa ja ostovoimaa pitää parantaa.
Vaikka hallituksen budjettiesitykseen sisältyy monia ongelmakohtia, on valtiovarainvaliokunta kuitenkin tehnyt siihen perussuomalaisten mielestä joitakin hyviä korjauksia.
&#8211; Se on muun muassa palauttanut talousarvioon ruoka-apujärjestöjen tuen, kuten perussuomalaiset vaihtoehtobudjetissaan aiemmin syksyllä esittivät. Suurin kiitos tästä erinomaisesta ja oikeudenmukaisesta päätöksestä kuuluu valiokunnan kunta- ja terveysjaostolle ja erityisesti sen puheenjohtajalle, edustaja Toimi Kankaanniemelle.
Ilmasto- ja saastetullit käyttöön
Perussuomalaiset ottavat ilmasto- ja ympäristökysymykset vakavasti.
&#8211; Korostamme, että teollisuuden säilyttäminen Suomessa on ympäristö- ja ilmastoteko, koska maassamme tuotteet valmistetaan varsin puhtaasti ja luontoa kunnioittaen. Suomea lukuun ottamatta muut EU-maat eivät ole päässeet lähellekään Pariisin sopimuksen tavoitteita.
&#8211; Suomen pitää vaatia puhtaamman tuotannon suosimista. Saastuttamalla ja ympäristöä pilaamalla valmistetuilta tuotteilta tulee poistaa kilpailuetu.
Perussuomalaiset esittävät ilmastotullien käyttöönottoa tuotteille, jotka on valmistettu eurooppalaisia ympäristönormeja noudattamatta jättävissä maissa ja joita vastaavia tuotteita voi hankkia lähempää ekologisemmalla jalanjäljellä.
&#8211; Tullien tuotoilla voitaisiin pienentää jäsenmaiden maksuosuuksia EU:n budjetista ja samalla ohjata tuotantoa vähemmän saastuttavaan suuntaan.
Löperö turvapaikkapolitiikka kuriin
Hallitus julkisti joulukuussa 2015 erittäin hyvän turvapaikkapoliittisen toimenpideohjelman. Se olisi toteutuessaan tehnyt Suomesta merkittävästi vähemmän houkuttelevan maan kyseenalaisista syistä turvapaikkaa hakevien henkilöiden keskuudessa.
Ohjelmaan sisältyvät muun muassa kirjaukset Irakin kanssa tehtävän palautussopimuksen neuvottelemisesta, minimipalveluin varustettujen palautuskeskusten perustamisesta sekä laittomasti maahan tulleiden ihmisten henkilöllisyyden selvittämisestä.
&#8211; Hallitus ei ole kuitenkaan halunnut noudattaa tätä laatimaansa hyvää ja monipuolista ohjelmaa, eikä se ole muutoinkaan suhtautunut kansalaisten turvallisuudestaan esittämään huoleen läheskään riittävällä vakavuudella.
&#8211; Joulukuussa julkaistussa kansallisen turvallisuuden katsauksessa todetaan, että Suojelupoliisin seuraamien terrorismin torjunnan kohdehenkilöiden määrä on kasvanut jo 370 henkilöön. Tilanne on kansallisen turvallisuutemme näkökulmasta täysin kestämätön, perussuomalaiset totesivat.
Hallitus ei nauti perussuomalaisten luottamusta
Savio totesi, että hän joutuu tekemään edellä mainituista syistä seuraavan, perussuomalaisten vastalauseeseen sisältyvän epäluottamuslause-ehdotuksen:
&#8211; Eduskunta toteaa, että hallitus ei ole halunnut eikä kyennyt toteuttamaan sellaista maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaa, joka takaa suomalaisten lasten ja aikuisten fyysisen ja henkisen koskemattomuuden. Koska hallitus ei lisäksi ole toteuttanut laatimaansa turvapaikkaohjelmaa, se ei nauti eduskunnan luottamusta.

valtion talousarvio

Suomi ei saa olla koko maailman sosiaalitoimisto – ”Piikki on laitettava kiinni”

Perussuomalaiset: Hallituksen työllisyyspolitiikka ei vastaa edes keskeisimpiin haasteisiin – ”Mikromanagerointi pahentaa tilannetta entisestään”

Sisäilmauhrit edelleen paitsiossa – virkavastuu ei toteudu, eivätkä somaattiset oireet poistu terapialla

Junnilalta ”sotaa ja rauhaa” ja epäluottamusta hallitukselle

Perussuomalaiset valtion talousarviosta: Kylmää kyytiä luvassa – kokonaisveroaste nousee, velka kasvaa ja työttömyys lisääntyy

PS: Suomalaisten valitsemien päättäjien on puolustettava kotimaamme ja kansalaistemme etua

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025