Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

valtion tulo- ja menoarvio

Ay-liikkeen aivoitukset lakko-Suomessa ovat jääneet taloustieteilijä Matti Virénille epäselväksi. Leikkauksia vastustetaan, mutta niistä päättäminen ei kuulu ammattiliitoille. Julkisen sektorin Molokin kita on Suomessa itse asiassa jo kasvun este, eikä verotusta kiristämällä katkaista menojen kasvua.

&#8211; Vähän vaikeata ylipäätään on ymmärtää, mistä on kysymys, <a href="https://www.permanto.fi/embed/video/229401409/279972301">kommentoi</a> emeritusprofessori Matti Virén meneillään olevaa lakkoaaltoa IRR-TV:n Ajassa-ohjelmassa.
&#8211; Nämä Hakaniemen &#8211; jos käytän tällaista yleistermiä &#8211; aivoitukset ovat jääneet ainakin minulle epäselviksi.
Hakaniemen hiljaisuus päättyi
Edellisen eli Sanna Marinin hallituksen aikana palkat laskivat kutakuinkin 10 prosenttia, mutta Hakaniemessä oltiin hipihiljaa. Nyt siis kaikki on toisin.
&#8211; Päällimmäisenä on kysymys siitä, että hallituksen leikkauksia vastustetaan. Mutta kaikella kohtuudella ne eivät kuulu ammattiliitoille.
Hallitus päättää julkisista menoista, ei mikään etujärjestö, Virén muistuttaa. Hän painottaa, että ammattiyhdistysliikkeen perustehtävä on puolustaa jäsentensä ostovoimaa sekä säällisiä työoloja.
Velkaantumisen tilannekuva hakusessa
Valtiolla on tällä hetkellä velkaa jotakuinkin 156 miljardia euroa ja miljardien takaukset vielä kaiken päälle. Velkaantumisen rinnalla valtion omaisuuttakin on myyty merkittävässä määrin.
&#8211; Jos valtiota olisi rahoitettu pelkästään velalla, summa olisi huomattavasti isompi.
&#8211; Mikä meidän kokonaistilanteemme loppujen lopuksi on, itse asiassa sitä isoa numeroa ei koskaan edes väläytetä käytävässä keskustelussa.
Menojen kasvu jatkuu
Leikkauksista puhutaan, mutta julkisten menojen kasvu jatkuu kaiken aikaa. Virenin mielestä Suomessa ei ole syytä puhua leikkauksista, toisin on vaikkapa Argentiinassa.
&#8211; Suomessa ei tapahdu julkisten menojen tasolla yhtään mitään.
Niinpä professorin on vaikeata löytää perusteita lakkoilulle. Toisin olisi, jos julkisia palveluita oikeasti romutettaisiin tai työsopimusjärjestelmää muutettaisiin totaalisesti.
&#8211; Ei meillä tapahdu mitään erikoista kansainvälisen perspektiivin näkökulmasta.
Julkinen sektori liian suuri
Suomen kasvun esteenä on Virénin mukaan julkisen sektorin koko, se on liian suuri rasitus tälle väkimäärälle ja kansantaloudelle.
Julkiset menot ovat 60 prosentin luokkaa kokonaistuotannon arvosta ja se on liikaa. Meillä on selässämme ”liian suuri reppu”.
&#8211; Kun julkinen sektori kasvaa, se kasvaa joka paikassa.
&#8211; Kaikki saavat ja kaikille jaetaan. Tätä on jatkunut nyt 50 vuotta. Seinä alkaa tulla vastaan.
Valtio ei ole taloyhtiö
Valtion menot eivät ole &#8221;annettuja”, Virén muistuttaa. Valtio ei ole asunto-osakeyhtiö, jossa talouden liikkumavara on melko vähäinen. Jos kustannukset nousevat, nostetaan vastikkeita.
&#8211; Poliitikot tuntuvat kuvittelevan, että valtio on taloyhtiö. Siellä ei ole mitään muuta vaihtoehtoa kuin kiristää verotusta.
&#8211; En tiedä yhtään ainoata maata maailmassa, joka on ratkaissut talousongelmansa verotusta kiristämällä.

Emeritusprofessori Matti Virén: ”En tiedä yhtään maata maailmassa, joka olisi ratkaissut talousongelmansa verotusta kiristämällä”

Hallituspuolueet ovat yksimielisiä valtiontalouden remonttitarpeista ja esitetyt luvut ovat suuria. Mutta säästää pitää ja lisätuloja hankkia, jos Suomi aikoo pysyä poissa EU:n tarkkailuluokalta. Bruttokansantuote ei ole kasvanut 15 vuoteen ja rakenteelliset uudistukset ovat jääneet tekemättä. Niiden aika on viimeistään nyt.

&#8211; Tosiaan nämä luvut ovat todella isoja, kun puhutaan miljardeista ja silloinhan on kyse tuhansista miljoonista. Joskus vuosia sitten olisi tehnyt ihan pahaa, kun ajattelee, missä alijäämissä pyörimme nyt, <a href="https://areena.yle.fi/1-66757560">kuvaili </a>valtiontalouden tilaa PS:n kansanedustaja Sakari Puisto Ylen aamussa keskiviikkona.
&#8211; Puolitoista miljardia on se vuodelle 2025 sidottu tavoite nyt ja siihen tulee vielä näillä näkymin se puolitoista miljardia lisää vuoteen 2027, Puisto tarkensi esillä olleita valtiontalouden lisäsäästötarpeita.
Työryhmältä ehdotukset kehysriiheen
Poliittisia ratkaisuja hahmotteleva hallituksen työryhmä aloitti tiistaina ja ehdotukset on tarkoitus tuoda kehysriiheen myöhemmin keväällä. Menokehyksissä pitää pysyä, se ainakin on selvää. Puolustuksesta sekä T&amp;K-menoista ei tingitä.
Sopeutukset eli kansankielellä leikkaukset ovat siis puolitoista miljardia euroa ensi vuodeksi ja lisää tulojakin eli käytännössä verotettavaa pitäisi kaivaa jostakin.
Esillä ovat tiettävästi olleet ainakin arvonlisäveron alennettujen verokantojen nosto ja puoltatoista miljoonaa kansalaista kuohuttava mahdollinen eläkeindeksin leikkaus.
Velkaantuminen hallintaan
Puisto huomautti, että Suomen BKT ei ole kasvanut reaalisesti oikeastaan ollenkaan yli viiteentoista vuoteen ja että monet rakenneuudistukset ovat jääneet tekemättä.
&#8211; Olisi äärimmäisen nolo asia, jos joudumme EU:n tarkkailuluokalle varsinkin sen jälkeen, kun olemme olleet näissä erilaisissa konservatiivista finanssipolitiikkaa ajavissa ryhmittymissä Euroopassa ja profiloiduttu näin. Kroonisten alijäämien ongelma ja velkaantuminen pitää hoitaa.
&#8211; Näkisin niin, että ilman tätä konservatiivista keskustaoikeistolaista hallitusta meiltä puuttuisi kokonaan näkymä siitä, miten velkaantuminen saataisiin hallintaan, Puisto sanoi.

Sakari Puisto Ylen aamussa: ”Kroonisten alijäämien ongelma ja velkaantuminen pitää hoitaa – olisi äärimmäisen noloa joutua EU:n tarkkailuluokalle”

Ruotsin puolivuosikausi EU:n puikoissa on päättymässä näillä näppäimillä. Espanjan johdolla unioni käsittelee loppuvuoden jäsenmaita voimakkaasti jakavia asioita kuten yhteisvelkaa ja yksittäisten valtioiden velkaantumisastetta. Ruotsin valtiovarainministeri varoittaakin vallan siirrosta Brysseliin.

EU:n nyt neuvoteltavien budjettisäännösten mukaan jäsenmaan valtionvelka suhteessa bruttokansantuotteeseen saisi olla korkeintaan 60 prosenttia. Vuosittaisen valtion tulo- ja menoarvion alijäämä saisi olla korkeintaan kolme prosenttia. Säännöistä lipeäville valtioille on tulossa seuraamuksia, joista päätettäneen ennen vuodenvaihdetta.
Ihan kuriositeettina <a href="https://www.hs.fi/talous/art-2000009310755.html">mainittakoon</a>, että Suomen valtionvelan suhde bruttokansantuotteeseen on luokkaa 72 prosenttia (2022) ja budjetin <a href="https://tutkibudjettia.fi/etusivu">alijäämä</a> hulppeat 10 prosenttia (budjetti 2023).
Tällä me tienataan
EU:n <a href="https://stage.sudev.fi/elpymisvalineen-kustannukset-karkaamassa-kasista-puisto-suomen-saanto-elpymisvalineesta-suorastaan-kalpenee-sen-kustannusten-rinnalla/">elpymisväline</a> on vielä tuoreessa muistissa. Sillä rahoitettiin koronakriisistä toipumista runsaalla 800 miljardilla eurolla. Suomen maksuosuus tästä on 7,3 miljardia ja takaisin on saatu tai saadaan 2,6 miljardia euroa.
Nyt yhteisvelkaa sanotaan tarvittavan erityisesti vihreän siirtymän rahoittamiseen ja tätä varten ehdotetaan niin sanotun suvereniteettirahaston perustamista. Sillä rahoitettaisiin energiahuollon turvaavia sekä kriittiseen teknologiaan liittyviä hankkeita.
Suomen energiahuolto näyttäisi tosin ainakin median mukaan olevan kohtuullisessa kunnossa ja vihreä siirtymäkin näyttäisi olevan suunnitelmien sekä kokkapuheiden osalta hyvässä vauhdissa. Eli Suomessa markkinat hoitanevat vihreän siirtymän ilman unionin rahoitustakin.
Talousministeri varoittaa vallan keskittämisestä
Ruotsin porvarihallituksen valtiovarainministeri Elisabeth Svantesson <a href="https://www.svd.se/a/KnX3pE/svantesson-varnar-for-mer-makt-till-bryssel">summaa</a> puolivuotiskauden EU:n johdossa uutistoimisto TT:n kiertoartikkelissa iloitsemalla uusista budjettisäännöistä ja varoittamalla vaaroista, joita sisältyy vallan luovuttamisesta Brysseliin.
&#8211; Ei ole salaisuus, että Ruotsilla ja monilla muilla on erilaisia näkemyksiä talouskasvusta. Lainaa ei pitäisi olla liikaa, eikä suuntaus yhteiseen velanottoon ole kannatettavaa. Ruotsin kaltaiset maat maksavat ja muut hyötyvät väärin perustein. Jännitteitä on selvästi ilmassa.

Ruotsin valtiovarainministeri varoittaa EU:n vaikutusvallan kasvusta sekä yhteisvelasta

Ruotsin ensi vuoden tulo- ja menoarvio näyttää suuntaa koko vaalikaudelle. Oman kansan elinehtoja parannetaan ja muuta tehdään mahdollisuuksien mukaan. Talousarviota luonnehditaan ylimenokauden budjetiksi ja isompien uudistusten aika voi olla jo keväällä.

Ruotsin nykyiset hallituspuolueet sekä hallitusta valtiopäivillä tukeva ruotsidemokraatit osallistuivat vuoden 2023 tulo- ja menoarvion valmisteluun valtiopäivätyöskentelyn yhteydessä. Budjetti on kuitenkin pohimmiltaan sosialidemokraattisen vähemmistöhallituksen aikaansaannos ja näistä syistä johtuen siinä on monta puumerkkiä.
&#8211; On tärkeätä muistaa, että uusi hallitus on ollut vallassa vasta muutaman viikon. Siinä ajassa ei vielä hokkuspokkus-temppuja tehdä, älytön ajatuskin. Olemme vasta neljän vuoden vaalikauden alussa ja vaalilupausten täyttämisen aika on myöhemmin, <a href="https://www.dn.se/ekonomi/fyra-tunga-ekonomer-om-nya-regeringens-budget/">muistuttaa</a> Lars Jonung, kansantaloustieteilijä ja vanhempi professori Lundin yliopistosta.
&#8211; <a href="https://www.regeringen.se/sveriges-regering/finansdepartementet/statens-budget/">Budjetin</a> menokattoa on nostettu, vaikka se tälläkin hetkellä on ylijäämäinen. Uusille hankkeille on tilaa, jos niitä halutaan tuoda kevään lisäbudjettiin. Tämä vahvistaa vaikutelmaa siirtymäkauden budjetista, määrittelee puolestaan kansantaloustieteilijä Klas Eklund.
Budjetti on ylijäämäinen
Budjetti on ylijäämäinen, vaikka maan talouden on laskettu kutistuvan ensi vuonna 0,4 prosenttia. Menoja ei siis tarvitse kattaa velalla. Budjetissa valtion menot ovat 1 247 478 141 000 kruunua eli runsaat 116 miljardia euroa ja tulot 1 279 473 213 000 kruunua eli runsaat 119 miljardia euroa.
Ruotsidemokraatit allekirjoitti hallitusneuvotteluiden yhteydessä moderaattien, kristillisdemokraattien ja liberaalien kanssa niin sanotun <a href="https://moderaterna.se/app/uploads/2022/10/Tidoavtalet-Overenskommelse-for-Sverige.pdf">Tidö-sopimuksen</a>, jossa määriteltiin vaalikauden tavoitteet. Proopuska koostuu seitsemästä yhteistyöprojektista sekä budjettiosiosta ja painopistealueiden toteuttaminen alkaa nyt.
Vähemmän kiintiöpakolaisia ja kehitysapua
Kansainvälistä apua leikataan 7,3 miljardilla kruunulla (674 M€) ja kokonaisuudessaan tuet ulkomaille kutistuvat 15 prosenttia. Uusi hallitus on hylkäämässä demarihallituksen tavoitteen suunnata kehitysapuun prosentti bruttokansantuotteesta.
Kiintiöpakolaisten määrän leikkaaminen minimiin eli viidestä tuhannesta 900 henkilöön vuodessa säästää valtion kuluja 390 miljoonaa kruunua (36 milj. €).
Kulttuuri saa miljardin vähemmän rahaa kuin edellisenä punavihreän vallan vuonna. Summa on nyt 9,033 miljardia kruunua (840 milj. €). Budjetin kutistuminen <a href="https://www.dn.se/kultur/en-miljard-mindre-till-kulturen-i-regeringens-budget/">perustuu</a> osin pandemiatukien leikkauksiin. Myös aikuisten ilmainen sisäänpääsy valtion museoihin jää historiaan.
Leikkaukset julkisen palvelun mediaan aloitetaan <a href="https://www.svt.se/kultur/kulturbudgeten-tillbaka-pa-prepandemisk-niva">laskemalla</a> SVT-veron maksukattoa 1,87 prosentista 1,75 prosenttiin. Leikkaus ei vielä näy ensi vuonna SVT:n, Ruotsin radion ja UR:n budjeteissa, sillä maksuja on kertynyt tilille oletettua enemmän.
Kova taistelu bensan hinnasta
Bensiinin ja dieselin hintoja piti laskeman reilummin, kuin mitä budjetin mukaan nyt tapahtuu. Bensan hinta laskee pumpulla 14 äyriä ja dieselin 40 äyriä litralta.
Vähäinen hinnanlasku johtuu osittain inflaation lisäämisestä polttoaineveroon aina vuodenvaihteessa. Silti kyseessä on budjetin kallein uudistus, joka vähentää valtion tuloja 6,7 miljardia kruunua (620 milj. €)
Ruotsidemokraattien talouspoliittinen asiantuntija Oscar Sjöstedt on <a href="https://www.svd.se/a/4oBpqa/sd-toppen-om-brutna-loftet-hoppas-valjarna-har-forstaelse">tyytyväinen</a> budjettiin ylipäänsä. Polttoaineiden veronalennuksen niukkuus jäi kuitenkin jurppimaan. Sjöstedt kamppaili paljon suuremman alennuksen puolesta.
&#8211; En halua mennä yksityiskohtiin, mutta ruotsidemokraatit vetivät melkoisen kovaa linjaa neuvotteluissa. Muut puolueet olivat vastaan ja priorisoivat aivan muita hankkeita. Jos emme olisi puolustaneet äänestäjää, veroa olisi korotettu ja hinta pumpulla olisi noussut, Sjöstedt kertoo.
Pienoinen yllätys budjetissa oli sähköautojen hankintatuen poisto, joka toteutettiin saman tien. Tukea jaettiin vuodesta 2018 kaikkiaan 270 000 uuden auton ostoon. Tukeen oli varattu ensi vuodeksi 3 miljardia kruunua (279 milj. €). Erityyppiseen latausinfraan investoidaan kuitenkin 1,49 miljardia kruunua (138 milj. €).
Helpotuksia toimeentuloon ja elämään
Ruotsidemokraattien vaalilupauksen mukaisesti valtio ei leikkaa pandemian ajaksi korotettua työttömyysturvaa sekä karenssiin ja muihin työehtoihin liittyviä helpotuksia. Toimenpiteen kustannusvaikutus on 5,8 miljardia kruunua (540 milj. €).
Maaseudulla asuvien ja omalla autolla töissä käyvien elämän ehtoja tuetaan nostamalla kilometrikorvausta hintaan 1,6 miljardia kruunua (148 milj. €). Maatalousdieseliltä poistetaan vero ja osa raideliikenteen parannuksiin tarkoitetusta tuesta suunnataankin maanteiden parannustöihin.
Laajakaistaan valtio laittaa 600 miljoonaa kruunua (56 milj. €). Töissä jatkavat yli 65-vuotiaat saavat ylimääräisen alennuksen tuloveroihin, kaikkiaan 770 miljoonan kruunun edestä (72 milj. €)
Korkeita sähkölaskuja kompensoidaan niin kotitalouksille kuin yrityksille.
Turvaa ulkoista ja sisäistä uhkaa vastaan
Ruotsi panostaa yleiseurooppalaisen linjan mukaisesti maanpuolustukseen ja väestönsuojeluun. Määrärahoja korotetaan ensi vuonna 5 miljardia kruunua (465 milj. €). Nato-tason puolustusbudjetti on koossa vuoteen 2026 mennessä.
Hallitus on luvannut tarttua voimakkain otteen jengirikollisuuteen ja niinpä lisämäärärahoja on oikeustoimeen tulossa ensi vuodeksi 1,4 miljardia kruunua (130 milj. €). Rahoilla palkataan lisää poliiseja ja myös turvallisuuspoliisi Säpo saa osansa.

Ruotsidemokraattien puumerkki näkyy valtion budjetissa: Tulot ylittävät menot, työttömyyskorvauksiin ei kosketa ja kehitysavusta leikataan

Ruotsin valtiopäivät hyväksyi melkoisten kiemuroiden jälkeen opposition esittämän tulo- ja menoarvion vuodeksi 2022. Kansalaisten elinoloja helpotetaan laskemalla liikennepolttoaineiden verotusta sekä tuloveroja. Kansalaisten turvallisuutta puolestaan lisätään miljardisatsauksilla.

”Ehkä oudoin päivä Ruotsin poliittisessa historiassa”, <a href="https://www.svt.se/nyheter/inrikes/problemen-hopar-sig-for-andersson">otsikoi</a> SVT uutisjuttunsa keskiviikkona illalla. Ruotsiin valittiin maan historian ensimmäinen naispääministeri ja jo muutamaa tuntia myöhemmin hän joutui jättämään eroanomuksensa. Jopa Anneli Jäätteenmäen saavutukset kalpenevat tälle suoritukselle.
Sosialidemokraattinen ”pikapääministeri” Magdalena Andersson kaatui seitsemässä tunnissa siihen, että valtiopäivät äänesti nurin hänen budjettiesityksensä ja valitsi sen sijaan ruotsidemokraattien, kokoomuksen ja kristillisten yhdessä muokkaaman tulo- ja menoarvioesityksen vuodelle 2022.
Vihreiden pirtaan porvaribudjetti ei sopinut, joten he vetäytyivät hallitusvastuusta. Ruotsiin on nyt mahdollisesti tulossa sosialidemokraattien yksin muodostama vähemmistöhallitus. Näin toimitaan siksi, että valtiopäivävaalit ovat edessä jo ensi vuoden syyskuussa. Pääministeriksi palannee Magdalena Andersson.
Lisää työtä ja vähemmän veroja
Ruotsin valtiopäivät lienee kuunnellut työmies Matti Putkosen <a href="https://stage.sudev.fi/perussuomalaiset-esittaa-sahkon-ja-polttoaineiden-veron-alentamista-neljanneksella-keskivertoperheelle-lahes-500-euroa-enemman-kateen-vuodessa-hallituksen-vaihtoehdosta-tulossa-1-200-euron-lisalask/">neuvoja</a>, sillä opposition budjetin myötä liikennepolttoaineiden veroa alennetaan 0,50 kruunua litralta alkaen 1. toukokuuta 2022.
Ansiotyön verotusta kevennetään ruotsalaismedioiden tietojen mukaan 8 miljardia kruunua ja kevennykset suunnataan pien- ja keskituloisille. Jokaisen työssä käyvän verotus kuitenkin laskee ainakin 150 kruunua kuukaudessa.
Eläkeläisten verotus laskee samaten 150 euroa kuukaudessa 13 000 kruunun kuukausieläkkeestä. Asumistuki nousee 200 kruunua kuussa yksinasuvilta eläkeläisiltä ja pariskunnilla puolet tästä.
Pitkäaikaistyöttömien työllistymistä helpotetaan laskemalla työnantajien kustannuksia, jos he palkkaavat pitkään vailla työtä olleen. Tavoitteena on, että jokainen työkykyinen saa ja tekee kykyjään vastaavaa työtä. Tukiyhteiskunnasta halutaan pois.
Maahanmuuttoa leikataan
Maahanmuuttoa on tarkoitus leikata EU:n määrittelemälle minimitasolle. Maahantuloa vaikeutetaan myös nostamalla vaadittavan minimitulon määrää. Prioriteetti numero yksi on kuitenkin laittoman maahanmuuton hillitseminen. Maahanmuuttovirasto saa 75 miljoonaa kruunua lisää valvottujen tilojen ja jalkapantojen lukumäärän kasvattamiseen.
Ruotsidemokraattien päätavoitteet maahanmuuton rajoittamiseksi ja laittomien maahanmuuttajien sekä rikollisten palauttamiseksi lähtömaihinsa eivät juurikaan näy vielä vuoden 2022 budjetissa. Pääpaino on vuoden 2022 valtiopäivävaalien jälkeisessä ajassa, jolloin nykyinen oppositio saattaa olla hallitusvastuussa.
Lisää poliiseja ja poliiseille lisää liksaa
Koululaitoksen määrärahat kasvavat 400 miljoonaa ja peräti kaksi miljardia satsataan esikoulujen ryhmien pienentämiseen. Näin pyritään osaltaan estämään jo lapsena alkavaa syrjäytymistä.
Kansalaisten turvallisuutta parannetaan parantamalla poliisien palkkausta ja lisäämällä poliisien määrää. Poliisin palkka nousee 1 250 kruunua kuukaudessa. Toimet ulottuvat aina vuoteen 2024 asti, johon mennessä on tarkoitus palkata 10 000 poliisia lisää. Myös teknistä valvontaa ja oikeuslaitoksen resursseja lisätään tuntuvasti.
Ruotsin budjetti vuodelle 2022 on suuruudeltaan 1 137 miljardia kruunua. Valtion tulojen arvioidaan kuitenkin nousevan 1 189 miljardiin kruunuun.
&nbsp;

Ruotsin valtiopäivät hyväksyi opposition budjetin: Liikennepolttoaineiden ja ansiotulojen verotusta kevennetään – kansalaisten turvallisuutta lisätään

Ruotsi on kriisissä ja kaikki tekeminen pitää politiikassa nähdä tätä taustaa vasten. Tätä mieltä ovat Jimmie Åkesson ja Oscar Sjöstedt Dagens Nyheterin julkaisemassa mielipidekirjoituksessa. Ruotsidemokraattien varjobudjetti kasvattaisi jokaisen kansalaisen ostovoimaa ja loisi edellytykset uusille työpaikoille.

&#8211; Sosialidemokraatit panostavat mielellään moraaliposeeraukseen lisäämällä muovipussien, kodinkoneiden, jätteidenpolton, lentämisen ja autoilun verotusta. Mikään inhimillisen toiminnan alue ei ole turvassa uusien verotuskohteiden etsinnältä. Läiskitään veroa vaatteille ja kengille sekä kupilliselle kuumaa työmatkalla, kaikkea tätä suunnitellaan.
Näin julistavat ruotsidemokraattien puheenjohtaja Jimmie Åkesson ja talouspoliittinen asiantuntija Oscar Sjöstedt Dagens Nyheterissä. <a href="https://www.dn.se/debatt/i-sds-budgetforslag-far-alla-svenskar-10-000-kronor/">Mielipidekirjoituksessaan</a> he kertovat ruotsidemokraattien varjobudjetista, jolla koronapandemian aiheuttama talouskriisi selätetään.
Ostovoimaa, veronkevennyksiä ja turvallisuutta
Åkessonin ja Sjöstedtin mukaan tärkeintä on satsata kansalaisten ostovoiman kasvattamiseen, työpaikkojen luomiseen ja ylipäänsä talouskasvuun. Laajat ja tuntuvat verohelpotukset erityisesti työnantajille auttaisivat pitämään kiinni nykyisestä työvoimasta ja helpottaisivat rekrytoimaan uutta väkeä.
Panostukset oikeuslaitokseen lisäisivät kansalaisten turvallisuutta ja yleishyödyllisten tie- ja ratainvestointien aikaistaminen auttaisivat talousvaikeuksissa painivia kuntia.
&#8221;Koronatonni jokaiselle&#8221;
Välittömänä toimena yksityisen kulutuksen lisäämiseen ruotsidemokraatit antaisivat jokaiselle Ruotsin kansalaiselle 10 000 kruunua (950 €) puhtaana käteen. Alle viisivuotiaalle summa olisi 5 000 kruunua.
&#8211; Raha kuuluu kaikille, nuorille ja vanhoille, terveille ja sairaille, töitä paiskiville ja työttömille. Tuki ei saa vaikuttaa muihin tuloihin, tämä vähentää väärinkäytösten mahdollisuuksia ja hallinnon kustannuksia. Kaikki ovat kärsineet pandemiasta ja Ruotsi on vastuussa jokaisesta kansalaisestaan.
Talouden alasajo pysäytetään
Koronatonni tulisi maksamaan valtiolle 91,7 miljardia kruunua (8,7 miljardia euroa) vuonna 2021. Kulutusverot toisivat summasta takaisin valtiolle miljardi kruunua. Valtio velkaantuisi enemmän kuin voimassaolevalla demarihallituksen budjetilla. Tavoitteena on kuitenkin estää talouden laskeva kierre toimimalla mahdollisimman nopeasti ja siksi lisävelkaantuminen on hyväksyttävä.
Veronkevennysten sekä koronatonnin yhteisvaikutus lopettaisi Åkessonin ja Sjöstedtin mukaan talouden alasajon ja antaisi eväät uuteen nousuun. Koronatonnin vaikutus yksinään olisi ensi vuonna suurempi kuin veronkevennysten ja sen etuna valtiontalouden kannalta olisi määräaikaisuus, velkaelvytys on lopetettava niin pian kuin mahdollista.
Paluu budjettikuriin
Ruotsidemokraatit leikkaisivat varjobudjetissaan hallituksen monivuotisia hankkeita ja valtion tulo- ja menoarvio olisi siten tasapainossa ja lisävelanotto päättynyt vuonna 2023. Sen jälkeen valtion velkaa maksetaan pois pontevammin kuin istuvan hallituksen suunnitelmissa.
Ruotsidemokraatit haluavat leikata myös epäonnistuneen maahanmuuttopolitiikan kuluja.
&#8211; Myrskyn silmässä on hyvä muistaa, että aikanaan elämä palaa taas normaaliksi. Emme saa kuitenkaan antaa tämän kriisin mennä hukkaan. Meidän on vahvistettava valtiota, turvallisuutta ja kansaa. Me haluamme investoida Ruotsiin.
&nbsp;

valtion tulo- ja menoarvio

Emeritusprofessori Matti Virén: ”En tiedä yhtään maata maailmassa, joka olisi ratkaissut talousongelmansa verotusta kiristämällä”

Sakari Puisto Ylen aamussa: ”Kroonisten alijäämien ongelma ja velkaantuminen pitää hoitaa – olisi äärimmäisen noloa joutua EU:n tarkkailuluokalle”

Ruotsin valtiovarainministeri varoittaa EU:n vaikutusvallan kasvusta sekä yhteisvelasta

Ruotsidemokraattien puumerkki näkyy valtion budjetissa: Tulot ylittävät menot, työttömyyskorvauksiin ei kosketa ja kehitysavusta leikataan

Ruotsin valtiopäivät hyväksyi opposition budjetin: Liikennepolttoaineiden ja ansiotulojen verotusta kevennetään – kansalaisten turvallisuutta lisätään

Ruotsidemokraatit panostaisivat kansalaisten ostovoimaan ja uusiin työpaikkoihin: ”Koronatonni jokaiselle ruotsalaiselle”

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025