Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

valtion velat

Sisäministeri Maria Ohisalo tiedottaa blogissaan, että globaalin vastuun kantaminen on juuri nyt erityisen tärkeää. Suomeksi se tarkoittaa sitä, että taas otetaan lisää velkaa, jotta voidaan jakaa vastikkeettomasti rahaa kotimaan ulkopuolelle.

Maria Ohisalo tiedottaa blogissaan hallituksen puolesta uusista <a href="https://www.vihreat.fi/blogit/maria-ohisalo/2020/10/tuemme-taidetta-kulttuuria-turvallisuutta-julkista-liikennetta">rahoituskohteista</a>. Ohisalo esittää huolensa siitä, että koronapandemia ei koettele vain Suomea, vaan koko maailmaa. Ohisalon mielestä globaalin vastuun kantaminen on juuri nyt erityisen tärkeää.
Käytännössä Ohisalo tarkoittaa sitä, että taas joudutaan ottamaan lisää velkaa, jotta voidaan jakaa vastikkeettomasti rahaa kotimaan ulkopuolelle.
&#8211; On vaarana, että kriisin myötä kymmenet miljoonat ihmiset maailmalla putoavat takaisin köyhyyteen, ja vuosia kestänyt lupaava kehitys eriarvoisuuden vähentämiseksi valuu hukkaan, Ohisalo sirkuttaa.
Myös ilmastohankkeisiin 18 miljoonaa lisää
Ohisalo kirjoittaa, että jo ennestään massiiviseen kehitysapubudjettiin pannaan uutta rahaa entisten päälle.
&#8211; Teemme 50 miljoonan euron lisäyksen yleiseen kehitysyhteistyön rahoitukseen. Siitä viisi miljoonaa euroa kohdistetaan Maailman terveysjärjestö WHO:n koronaviruksen vastaiseen työhön kehitysmaissa, Ohisalo kertoo.
Myös vihreiden kärkihankkeeseen, eli ilmastonmuutoksen torjuntaan, laitetaan 18 miljoonaa euroa. Nämäkin rahat valuvat kotimaan ulkopuolelle.
&#8211; Määrärahoihin sisältyy myös 18 miljoonaa euroa, joilla tehdään ilmastokriisin vastaista työtä ympäri maailman, Ohisalo kertoo.
Mainitut rahasummat ovat siis lisää jo ennestään massiivisen kehitysapubudjetin päälle: tänä vuonna kehitysyhteistyön määrärahat ovat huimat 1 030 miljoonaa euroa. Suomi kylvää kehitykseen ja kaukomaille joka ikinen päivä lähes kolme miljoonaa euroa, 365 päivää vuodessa. Tämäkään rahasumma ei kuitenkaan riittänyt hallitukselle.
Valtion kokonaisvelka uhkaa nousta 135 miljardiin euroon
Kehitysapuna suomalaisten veronmaksajien rahoja siirtyy useita miljoonia tasaiseen tahtiin ulkomaille joka päivä, kuukausi ja joka vuosi. Oikeastaan ei voida puhua veronmaksajien rahoista, sillä Suomi elää velaksi.
Suomen nettolainanoton tarve kasvaa perjantaina julkistetun lisätalousarvion jälkeen noin 1,8 miljardia euroa. Valtioneuvoston mukaan valtion nettolainanotoksi arvioidaan noin 19,6 miljardia euroa tänä vuonna. Ensi vuonna valtion kokonaisvelka voi talousarvioesityksen perusteella nousta lähes 135 miljardiin euroon.
Suomalaisen veronmaksajan kannalta kehitysapurahat ovat kankkulan kaivoon kaadettuja varoja. Kehitysapurahaa hupenee esimerkiksi ex-presidentti Tarja Halosen <a href="https://stage.sudev.fi/ulkoministerio-jakoi-taas-miljoonia-maailmalle-suomalaisten-verovaroja-sujahti-kongoon-presidentti-tarja-halosen-kehityspoliittisiin-tehtaviin-ja-ykn-ymparistorahastoon/">luottamustehtäviin</a>, ulkoministeriön viestintähankkeisiin, globaaliiin kasvatukseen ja Somalian maahanmuuttovirastolle.
Avokätinen kehitysapu ei sovi koronakriisiin
Perussuomalaisten eduskuntaryhmä on useaan otteeseen todennut, että avokätinen kehitysapu ei sovi koronakriisiin. Perussuomalaisten mielestä Suomen on entistäkin tärkeämpää kohdentaa rajalliset resurssinsa ennen kaikkea oman kansan hyvinvointiin ja suomalaisen työn pelastamiseen, eikä kipata vastikkeetonta rahaa kaukomaille.
Perussuomalaiset katsovat, että valtionvelan kasvattaminen ilman säästötoimia ei ole vastuullista taloudenpitoa, vaan Marinin hallituksen pitää ennemminkin karsia valtion ylimääräisiä menoja.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho on usein todennut, että koronaviruspandemian aiheuttamien kustannusten hoitamisen yhteydessä ylimääräisiä julkisia menoja, kuten kehitysapua tulisi leikata.
&#8211; Perussuomalainen vaihtoehto on se, että lopetetaan rahan lapioiminen kehitysapuun, euron pelastamiseen ja globaalina sosiaalitoimistona toimimiseen, Halla-aho kirjoitti Twitterissä.

Kolme miljoonaa euroa joka päivä ei riitä: Hallitus lisää kehitysapua 50 miljoonalla eurolla – velaksi, tottakai!

Hallituksen keskiviikkona eduskunnalle esittämä lisäbudjetti lisää valtion menoja siten, että nettolainanotto nousee kuluvana vuonna 18,8 miljardiin euroon. Kokonaiskuva julkisen talouden tilasta on kansanedustaja Ari Koposen mukaan hälyttävä.

Suomen BKT supistuu voimakkaasti ja lomautukset jatkuvat. Hallituksen elvytyskokonaisuudella pyritään lieventämään koronakriisin aiheuttamaa kysynnän alentumista, mutta työllisyyttä lisääviä toimia tässäkään ei ole.
Rahaa laitetaan massiivisiin infrainsvestointeihin
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan toimitusjohtajan Aki Kangasharjun mielestä budjetissa hämärtyy vahvasti se, millaista elvytystä nyt oikeasti tarvitaan.
&#8211; Rahaa laitetaan hyvin massiivisesti julkisiin infrainvestointeihin, jota muualla Euroopassa pidetään varsin toimimattomina tapana elvyttää taloutta. Osalla tästä summasta olisi voitu korottaa sen sijaan väliaikaisesti kotitalousvähennystä tai Saksan mallin mukaisesti alentaa reippaasti arvonlisäveroa. Olen ehdottanut itse näitä molempia toimenpidealoitteissani. Nämä olisivat nopeita ja vaikuttuvia toimia niin työllisyyden kuin kulutuksen kasvattamisen kannalta, Ari Koponen ehdottaa.
Toimenpidekokonaisuus lapsiin, nuoriin ja osaamistason vahvistamiseen on sen sijaan sivistysvaliokunnan jäsenen mielestä tärkeä.
&#8211; Erityisesti tukiopetuksen vaatima tarve poikkeusolojen jälkeen on suuri ja tähän tulee varata riittävästi resursseja. Ilokseni huomasin, että opetus‑ ja kulttuuriministeriö on avannut 84 miljoonan erityisavustuksen, jota kunnat voivat jo hakea, kertoo Koponen.
Säästöjä toimimattomasta kehitysavusta 
Hallitus väittää, ettei ole kohteita mistä leikata. Koposen mielestä meillä olisi ainakin kaksi nopeaa reittiä saada 700 miljoonaa euroja lainarahan tilalle, eikä se vaikuttaisi suomalaisten elämään millään lailla.
&#8211; Verovapautta nauttivien, kymmeniä miljoona osinkoja makselevien, ay-liikkeiden tulisi lopettaa vastuunvälttely ja osallistua talkoisiin. Ex-ministeri Katri Kulmuni kertoi vastauksessaan kirjalliseen kysymykseeni hallituksen selvittävän onko 5 prosentin lähdevero verovapaille osingoille vuoteen 2022 mennessä mahdollinen. Tällä tavoin saataisiin 400 miljoonaa euroa lisää vuodessa. Nyt julkisen talouden suunnitelman veroperustemuutoksissa ei ole enää mainintaakaan tästä ay-liikkeiden verottamista. Miksi emme muutenkaan aseta samoja sääntöjä kaikille, eli normaali pääomavero kaikista sijoituksista? Koponen ihmettelee.
Myös priorisointia on tehtävä. Kaikista ei-välttämättömistä menoista tulisi pidättäytyä.
&#8211; Maksamme toimimatonta ja korruptoituneita valtarakenteita pönkittävää kehitysapua yli miljardin tänä vuonna &#8211; eli yli 3 miljoonaa euroa päivässä. Tämä on jaloa, mutta omaksi velaksi täysin vastuutonta. Hallitus ei ole valmis leikkaamaan kehitysavusta senttiäkään, sen sijaan jopa paisutti summaa viime vuodesta 300 miljoonalla. Miksi hallitus ei halua käyttää näitä rahoja työllisyyteen ja kriisin hoitoon ensisijaisesti kotimaassa?

Koponen: ”Hallituksen ennätyssuuri budjetti on jalo, mutta omaksi velaksi täysin vastuuton”

valtion velat

Kolme miljoonaa euroa joka päivä ei riitä: Hallitus lisää kehitysapua 50 miljoonalla eurolla – velaksi, tottakai!

Koponen: ”Hallituksen ennätyssuuri budjetti on jalo, mutta omaksi velaksi täysin vastuuton”

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025