Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

valtuutetut

Maahanmuuton vaikutuksista julkiseen talouteen on nykyään saatavilla runsaasti tutkittua tietoa. Esimerkiksi ajatuspaja Suomen Perusta on useissa tutkimuksissaan tuonut esiin maahanmuuton talousvaikutuksia. Perussuomalaisten kuntavaikuttajat Joakim Vigelius Tampereelta ja Suvi Karhu Vantaalta kertovat nyt muiden puolueiden edustajien oudoista reaktioista maahanmuuttokeskusteluun valtuustoissa.

Kuntavaalien alla ajatuspaja Suomen Perusta julkaisi tutkimuksen Maahanmuuton kuntakohtaiset tilastotiedot, jossa tarkasteltiin maahanmuuton avainlukuja Suomen kunnissa. Tutkimus osoitti, että maahanmuutto on vuodesta toiseen <a href="https://www.suomenperusta.fi/julkaisu/maahanmuuton-kuntakohtaiset-tilastotiedot/">valtava rasite</a> kuntataloudelle.
Suomen Perusta on tällä viikolla päivittänyt tietokantaa tuoreilla tilastotiedoilla. Päivitetyn version kuntakohtaiset tilastotiedot koskevat vuotta 2020 ja tiedot ovat luettavissa osoitteessa www.kuntaluvut.fi
Älyllistä epärehellisyyttä
Perussuomalaisten kuntavaikuttajat, kaupunginvaltuutetut Joakim Vigelius Tampereelta ja Suvi Karhu Vantaalta katsovat, että maahanmuuton taloudellisista vaikutuksista keskustelu kunnallispolitiikassa on kuitenkin edelleen haasteellista – silloinkin kun käytössä olisi faktatietoa ja tilastoja.
Viime toukokuussa, kun Vantaan talousarviosta käytiin lähetekeskustelua, Karhu pyrki nostamaan esille numerotasolla maahanmuuton taloudellisia vaikutuksia. Karhu kuvailee muiden puolueiden valtuutettujen reaktioita ”mielenkiintoiseksi”.
&#8211; Lukuja ei suoraan pyritty kiistämään, mutta keskustelu kääntyi älyllisesti epärehelliseksi tyyliin ”ovathan lapsetkin menoerä”. Seurasin huvittuneena reaktioita, jotka seurasivat omasta, mielestäni melko rauhallisesta ja tosiasiapohjaisesta puheenvuorostani, Karhu sanoo.
Perussuomalaiset valtuutetut olivat perjantaina keskustelemassa Perusasiaa suomalaisille -nettiohjelman syksyn avausjaksossa.
<iframe loading="lazy" title="Perusasiaa - mitä maahanmuutto maksaa kotikunnassasi" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/VTImU49BC9U?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Kaksijakoinen ilmapiiri
Vigeliuksen mukaan maahanmuuton kustannuksiin liittyen keskusteluilmapiiri Tampereen valtuustossa on tyypillisesti kaksijakoinen.
&#8211; Joko maahanmuuton kustannuksista ei haluta puhua ollenkaan, eli kritiikki joko sivuutetaan kokonaan tai sitten siihen suhtaudutaan tavalla, että puheenvuorot vain pahentavat nykyisiä ongelmia.
Karhu toteaa, että opetus ja varhaiskasvatus tulee ensi vuonna viemään Vantaalla yli puolet kaupungin budjetista.
&#8211; Vantaalla käydään valtuutettujen kesken huomattavan paljon keskustelua siitä, että valtion täytyisi nyt maksaa meille enemmän tukia, koska kouluissa on niin paljon maahanmuuttajataustaisia, ja tarvitsemme siksi erityisapua. Siinä vaiheessa tekee mieli huomauttaa, että ei ole olemassa valtion taikaseinää, vaan veronmaksajat joutuvat kattamaan kaikki kulut.
Vigelius tunnistaa saman ilmiön.
&#8211; Myös Tampereen valtuustossa on keskusteluissa viitattu valtion avustuksiin. Mutta kun lasketaan, paljonko samalla Tampereella syntyy menoja kuten asumistukea, toimeentulotukea ja työttömyysetuuksia, puhutaankin jo kymmenistä miljoonista, eli isommista summista kuin muutaman miljoonan valtion avustukset.
Perussuomalaiset selvitti tukien tarpeellisuutta
Perussuomalaiset pyrkii kuntatasolla selvittämään maahanmuutosta kertyviä tarkkoja kuluja, jolloin on samalla mahdollista puntaroida kulujen tarpeellisuutta, mutta asioiden edistäminen on usein hankalaa.
Karhu kertoo, että viime vuoden lopussa, kun Vantaalla käytiin läpi tulevan vuoden talousarviota ja budjettineuvotteluita perussuomalaiset nosti esille maahanmuuton kulut. Perussuomalaiset esitti esimerkiksi tulkkauskulujen leikkaamista ihmisiltä, jotka ovat jo pitkään olleet maassa.
&#8211; Lisäksi yritimme selvittää, millaisia järjestöavustuksia kaupunki antaa tietyille järjestöille, ja ovatko tuet edes tarpeellisia. Muut puolueet hyökkäsivät perussuomalaisia vastaan antaen ymmärtää, että haluaisimme muka viedä rahat lasten urheiluharrastuksista ja leipäjonoista. On isosti turhauttavaa, kun muut puolueet haluavat ymmärtää asioita väärin.

Maahanmuuton kustannuksista ei yleensä haluta puhua valtuustoissa – perussuomalaisten esittämä kritiikki sivuutetaan, asiat ymmärretään tahallaan väärin

Perussuomalaiset lähti kuntavaaleihin nostamalla esille sen, että perussuomalaisia äänestämällä kuntalainen sai ”kaksi asiaa yhden hinnalla”. Samalla äänellä oli mahdollista valita suoran selän ja terveen maalaisjärjen omaava edustaja päättämään paikallisista asioista paikalliseen kunnanvaltuustoon &#8211; ja myös lähettää terveisensä punavihreän hallituksen politiikasta. Sadat tuhannet suomalaiset tarttuivat tarjoukseen.

Kuntavaalit ovat olleet osa perussuomalaisen kenttäväen elämää jo pitkään. Ehdokkaiden kerääminen alkoi jo puolitoista vuotta sitten, kunnes väliin tuli korona ja sitten vaalitkin siirtyivät.
&#8211; Lopulta tulivat vaalitkin. Olosuhteet eivät olleet helpot, mutta kova työ kantoi tulosta, Perussuomalaisten puoluesihteeri Simo Grönroos sanoi tänään tuumaustunnilla.
Puoluesihteeri halusi kiittää erikseen jokaista, lähes kuutta tuhatta suomalaista, jotka lähtivät perussuomalaisten ehdokkaiksi, ja samalla asettivat itsensä alttiiksi kritiikille, leimautumiselle ja pettymyksille.
&#8211; Ilman näitä lähes kuutta tuhatta ehdokasta, Perussuomalaiset ei olisi noussut vaaleissa merkittäväksi kuntapuolueeksi. Jokainen mukaan lähtenyt ehdokas on näiden vaalien sankari.
Perussuomalaisilla kattavin ehdokasverkosto
Grönroos huomauttaa, että kuntavaalit eivät ole puolueelle helpot vaalit.
&#8211; Liki 6 000 saatua ehdokasta vaati runsaasti työtä, suostuttelua ja maanittelua. Tyhjiä kuntia jäi lopulta koko maahan ainoastaan neljä, mikä tarkoitti sitä, että meillä oli kaikista puolueista kattavin ehdokasverkosto.
<iframe loading="lazy" title="Halla-aho ja Grönroos: vaalien jälkilöylyt Tuumaustunnilla" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/df-pxj68XvI?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Perussuomalaiset lähti vaaleihin nostamalla esille sen, että perussuomalaisia äänestämällä kuntalainen sai ”kaksi asiaa yhden hinnalla”.
&#8211; Samalla äänellä oli mahdollista valita suoran selän ja terveen maalaisjärjen omaava edustaja päättämään paikallisista asioista paikalliseen kunnanvaltuustoon. Samalla äänellä sai myös lähettää terveisensä punavihreän hallituksen politiikasta.
&#8211; Sadat tuhannet suomalaiset tarttuivat tarjoukseemme ja vaaleissa saimme 580 uutta valtuustopaikkaa ja kannatuksemme nousi 5,6 %. Samaan aikaan hallituspuolueiden kannatus laski vielä enemmän kuin me nousimme.
Työ alkaa nyt &#8211; asiat laitetaan tärkeysjärjestykseen
Vaalit opettivat jälleen kerran sen, että gallupit eivät äänestä. Grönroos toteaa, että kuntapolitiikka onkin maratonlaji, jossa kannatus rakennetaan ajan ja näyttöjen kautta.
&#8211; Perussuomalaiset on nyt yli puolessa kunnista yksi kolmesta suuresta puolueesta. Perussuomalaiset on nyt oikea kuntapuolue.
&#8211; Työ ei suinkaan ole nyt tehty, vaan se alkaa vasta nyt. 1350 valtuutettuamme aloittavat elokuussa neljä vuotta kestävän urakan asioiden laittamiseksi tärkeysjärjestykseen ja työn sen puolesta, että ideologiseen vouhotukseen saataisiin laitettua jotain rajaa. Perussuomalaiset eivät ole enää huutavan ääni korvessa, vaan meillä on nyt poliittista painoarvoa myös kunnissa.

Puoluesihteeri Grönroos kiittää kaikkia perussuomalaisten kuntavaaliehdokkaita: ”Jokainen mukaan lähtenyt ehdokas on näiden vaalien sankari”

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho analysoi tiistaina kuntavaalien tulosta tuumaustunnilla. Vaalien lopputulosta voi tarkastella monella eri mittarilla, mutta olennaisinta lienee kuitenkin saavutettujen valtuustopaikkojen määrä verrattuna edellisiin vaaleihin.

Halla-aho toteaa, että kun vaalituloksia käy läpi paikkakuntakohtaisesti, voi nähdä selviä trendejä.
&#8211; Keskusta, SDP ja vihreät vajoavat, kokoomus nousee hitusen, perussuomalaiset kasvavat erittäin voimakkaasti. Ennen vaaleja Suomessa oli 59 kuntaa, joissa oli vain yksi perussuomalainen valtuutettu. Näistä 47:ssä valtuustoryhmä kasvoi vaaleissa. Uusia yhden valtuutetun kuntia tuli 11 kappaletta aiemmista nollakunnista.
&#8211; Niistä kunnista, joissa oli valmiiksi perussuomalainen valtuustoryhmä, ryhmän koko kasvoi 207:ssä kunnassa. 114:ssä kunnassa ryhmä vähintään kaksinkertaistui. Ryhmä pysyi ennallaan 26 kunnassa. Valtuustoryhmä pieneni vain 16:ssa kunnassa, mutta näistäkin osa johtui valtuuston koon pienentymisestä kuntaliitosten seurauksena, Halla-aho sanoo.
Jalansija melkein kaikissa Suomen kunnissa
Halla-aho painottaa, että perussuomalaiset tekivät puolueen historian parhaan kuntavaalituloksen ja historiallisen suuren voiton suhteessa edeltäviin vaaleihin.
&#8211; Emme aivan päässeet tavoitteeseemme suurissa ja keskisuurissa kaupungeissa, mihin luultavasti vaikutti eniten matala äänestysaktiivisuus. Koska suuret äänestäjämassat asuvat kaupungeissa, tämä näkyy kokonaisääniosuudessamme. Mutta yksi näiden vaalien merkittävimmistä asioista tapahtui sen vihreän värikartan alla, hiukan katseilta piilossa.
&#8211; Olemme saaneet jalansijan melkein kaikissa Suomen kunnissa, ja olemme kasvaneet voimakkaasti melkein kaikkialla, missä meillä jo oli jalansija. Tämä tosiasia valkeni toden teolla itsellenikin vasta eilen, kun perkasin tuloksia kunta kerrallaan, Halla-aho sanoo.
Muutos ei tapahdu yhdessä yössä
Halla-aho nosti jälleen esille, että muut puolueet ja media pitävät perussuomalaisia edelleen tilapäisenä häiriönä.
&#8211; Meidän vaalituloksiimme kohdistuu aina räjähdysmäisiä ”jytkytysodotuksia”. Jos ne eivät toteudu, muut huokaisevat helpotuksesta ja lällättelevät meille analyyseissään. ”Ei tullut kuntajytkyä, vaan tuli lötky ja tussahdus”, he sanovat.
&#8211; Se muutos, jota me ajamme, ei kuitenkaan tapahdu rytisten eikä yhdessä yössä. Se tapahtuu sillä, että kasvamme osaksi päätöksentekojärjestelmää, sekä kunnissa että muilla tasoilla, ja muutamme sitä sisältä päin. Nämä vaalit ovat osa sitä prosessia ja antavat meille mahdollisuuksia, jos osaamme ja maltamme niitä hyödyntää. Meillä on nyt erittäin hyvät asetelmat kunnissa, kun ymmärrämme, mitä on tapahtunut ja pidämme jalat maassa ja perussuomalaisen aatteen kirkkaana mielessä.
Halla-aholle itselleen nämä olivat neljännet kuntavaalit. Tuumaustunnilla perussuomalaisten puheenjohtaja kiitteli jo toistamiseen puolueväkeä hyvästä yhteishengestä vaalikampanjan aikana.
&#8211; Kiitos teille kaikille. Tie kuntavaaleihin on ollut pitkä ja raskas, mutta myös antoisa ja unohtumaton.
<iframe loading="lazy" title="Halla-aho ja Grönroos: vaalien jälkilöylyt Tuumaustunnilla" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/df-pxj68XvI?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
&nbsp;

Kuntavaalien tuloksissa selkeä trendi: Keskusta, SDP ja vihreät vajoavat – perussuomalaiset kasvavat voimakkaasti

Kuntavaaleissa perussuomalaiset teki erinomaisen vaalituloksen, sillä kannatus kasvoi 5,6 prosenttiyksikköä ja valtuutettujen määrä nousi 580:llä. Perussuomalaiset myös nosti omaa kannatustaan eniten kaikista puolueista, vaikka mediassa saavutusta on vähätelty, koska vaalitulos ei täysin vastannut perussuomalaisten gallup-kannatusta.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho analysoi tiistaina kuntavaalien tulosta tuumaustunnilla. Halla-ahon mukaan tulos oli täysin odotettavissa aiempien kokemusten valossa.
&#8211; Vuonna 2012 jäimme vaaleissa noin 3 prosenttiyksikköä edeltävästä gallup-tuloksesta, ja suunnilleen sama toistui nytkin. Ne, jotka kannattavat perussuomalaisia, ovat keskimäärin vähemmän ahkeria käyttämään äänioikeuttaan. Kuntavaaleissa äänestysprosentti jää matalaksi, ja me kärsimme siitä enemmän kuin moni muu. Tänä vuonna prosentti jäi erityisen matalaksi, todennäköisesti vaalien ajankohdan vuoksi, Halla-aho sanoo
Tavoitteesta ei jääty kauas
Kuntavaalin tulos perussuomalaisille on kaikkien aikojen paras.
&#8211; Saimme sunnuntaina historiallisen vaalivoiton sekä valtuustopaikoissa että ääniosuudessa. Vuosi sitten asetimme tavoitteeksi kaksinkertaistaa ehdokasmäärän, valtuustopaikkojen määrän ja äänimäärän. Tämä oli jättiläismäinen tavoite ottaen huomioon sen takamatkan, jolta me lähdemme haastamaan perinteisiä alueellisia mahtipuolueita. Silti emme jääneet tavoitteesta kovin kauaksi, Halla-aho muistuttaa.
<iframe loading="lazy" title="Halla-aho ja Grönroos: vaalien jälkilöylyt Tuumaustunnilla" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/df-pxj68XvI?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Hän jatkaa, että viime kädessä vaalitulosta ei ole syytä verrata gallup-kannatukseen, vaan nimenomaan edellisten kuntavaalien tulokseen.
&#8211; Vaalitulosta ei pidä mitata suhteessa kunnianhimoisiin tavoitteisiin tai mielipidekyselyihin vaan aiemmin vallinneeseen tilanteeseen ja aiempiin vaaleihin. Tosin totean, että perussuomalaisten vaalivoiton kyseenalaistamisessa on varmaankin eniten kyse toimittajakunnan itseterapioinnista ja vaalijännityksen laukeamisesta.
Monessa kunnassa kolmen suurimman joukossa
Halla-aho nostaa esille muutamia yksityiskohtia, jotka eivät tule heti näkyviin valtakunnallisista tuloksista.
&#8211; Suomen poliittinen värikartta on edelleen pääosin vihreä. Keskustan vihreä, kuten kollegani, puheenjohtaja Saarikko sanoo. Kokoomus ja demarit ovat suurimpia puolueita kaupungeissa, RKP rannikolla ja nyt myös perussuomalaiset eräillä paikkakunnilla. Haluankin tässä yhteydessä esittää puoluetoimiston erityiset onnittelut Haminaan, Hämeenkyröön, Kankaanpäähän, Kihniöön, Orimattilaan ja Ylöjärvelle, joissa perussuomalaiset ovat nyt suurin puolue. Salossa olemme valtuustoryhmän koossa jaetulla kärkisijalla.
Värikartta on kuitenkin harhaanjohtava, koska se näyttää vain kunnan suurimman puolueen.
&#8211; Yhtä harhaanjohtavaa olisi värjätä koko Suomen kartta punaiseksi sillä perusteella, että SDP on eduskunnan suurin puolue. Tällainen esitystapa piilottaa sen massiivisen muutoksen, joka kunnissa sunnuntaina tapahtui. Perussuomalaiset ovat nyt toiseksi suurin puolue 62 kunnassa. Olemme kolmanneksi suurin puolue 110 kunnassa. Siis noin 180 kunnassa olemme kolmen suurimman puolueen joukossa.
Ehdokasasettelu onnistui
Halla-aho sanoo, että myös perussuomalaisten ehdokasasettelu onnistui, sillä ehdokaslista oli 289 kunnassa. Vain neljässä kunnassa ei ollut mahdollista äänestää perussuomalaisia.
&#8211; Suomessa oli ennen vaaleja 43 kuntaa ilman perussuomalaisia valtuutettuja. Arvatkaa, montako niitä on vaalien jälkeen? Yhdeksän. Saimme 34:ään aiemmin tyhjään kuntaan perussuomalaisen valtuustoryhmän. Vain yhdestä kunnasta katosi vaaleissa perussuomalainen valtuustoryhmä.
Kynnys ehdolle lähtemiseen on kepun tai RKP:n hallitsemissa pienissä kunnissa korkea, ja ehdokkaiden hankkiminen on edellyttänyt kovaa kenttätyötä paikallisyhdistyksiltä ja piireiltä.
&#8211; Mutta kuten näemme, perussuomalaiselle viestille on kysyntää, jos ihmisille vain annetaan mahdollisuus äänestää sitä. Tienraivaajia tarvitaan. Esimerkiksi Pomarkussa, Virroilla ja Ähtärissä noustiin nollasta neljään valtuutettuun kussakin. Pyhäjärvellä nollasta seitsemään. Eräillä paikkakunnilla kaikki perussuomalaisten listoilla olleet tulivat valituiksi.
&#8211; Etenkin niissä kunnissa, joissa perussuomalainen valtuustotoiminta polkaistaan tyhjästä käyntiin, piirien on syytä ottaa heti koppi uusista valtuutetuistamme ja opastaa heidät alkuun. Samoin apua ja neuvoja tarvitaan niillä paikkakunnilla, joissa valtuustoryhmät ovat voimakkaasti uusiutuneet.

Perussuomalaisista kuntavaalien suurin voittaja: Valtuustopaikkojen määrä miltei kaksinkertaistui – Halla-aho: Kunnissa tapahtui massiivinen muutos

Perussuomalaisten vaalivalvojaisissa Jyväskylässä oli sunnuntai-iltana tyytyväinen tunnelma, sillä puolue keräsi kaupungissa ison vaalivoiton.

Jyväskylässä perussuomalaisten tuloksena oli yhdeksän valtuustopaikkaa, mikä on neljä enemmän kuin viime kuntavaaleissa. Puolueen kannatus oli 12,9 prosenttia. Keskusta ja vihreät menettivät Jyväskylässä kaksi paikkaa valtuustossa.
Perussuomalaisista eniten ääniä sai Jyväskylässä ensi kertaa kuntavaaleihin osallistunut Kaisa Garadew. Hän sai 674 ääntä.
43-vuotias Garadew on muun muassa perussuomalaisten puoluevaltuuston jäsen ja Jyväskylän seudun perussuomalaiset ry:n varapuheenjohtaja.
&#8211; On todella hyvät fiilikset. Meillä on ollut mahtava porukka ja kampanja. Kymmentä paikkaa tavoiteltiin Jyväskylässä, mutta tästä on hyvä jatkaa. Ollaan todella tyytyväisiä tähän tulokseen, Gradew sanoi.
<img loading="lazy" decoding="async" class="alignnone size-full wp-image-79052" src="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2021/06/Kaisa-Garedew-1.jpg" alt="" width="640" height="320" />
Arjen osaamista
Garadew tuntee hyvin lapsiperheiden arjen, sillä hänellä on miehensä kanssa yhteensä viisi päiväkoti- ja kouluikäistä lasta. Hän haluaa viedä Jyväskylää eteenpäin monipuolisesti.
&#8211; Lapset sekä perheet perheenäitinä on ollut se ykkösteema ja koulut, mutta myös turvallisuus, maahanmuuttopolitiikka ja yrittäjien menestys täällä Jyväskylässä, Garadew luetteli.
&#8211; Olen todella kiitollinen kaikille äänestäjille. Tämä rohkaisee eteenpäin, että kansa alkaa heräämään perusuomalaisten politiikalle. Meidän politiikka puree ja sillä on kannatusta.
Neuvottelutaitoa tarvitaan
Jyväskylän perussuomalaisten äänikuninkaaksi nousi urakoitsija Kauko Isomäki (pääkuvassa) 638 äänellä.
Kansanedustaja Toimi Kankaanniemi keräsi Jyväskylän perusuomalaisista kolmanneksi eniten ääniä ja saaliiksi tuli 540 ääntä. Kankaanniemen tavoin Isomäki on ollut pitkään päättämässä yhteisistä asioista.
&#8211; Olen ollut kauan mukana politiikassa. Se vaatii neuvottelu- ja kompromissitaitoa. Kuntoani ja elinvoimaa olen koettanut pitää yllä juoksemalla ja takana on 78 maratonia. Vaalitulosta juhlin menemällä puhalluttamaan selluvillaa rivitalokohteeseen, Isomäki kertoi.
<img loading="lazy" decoding="async" class="alignnone size-full wp-image-79051" src="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2021/06/Jyvaskyla-vaalivalvojaiset.jpg" alt="" width="640" height="320" />
Kovin tulos maakunnassa
Jyväskylän vaalivalvojaisissa perussuomalaisten Keski-Suomenpiirin puheenjohtaja Jyrki Niittymaa puhkui intoa, kun puolue ohitti vihreät maakunnassa ja keskusta menetti paikkoja.
Perussuomalaiset kasvattivat eniten ääniosuuttaan Keski-Suomessa eli 5,8 prosenttiyksikköä, mutta keskusta ja SDP pysyivät maakunnan suurimpina puolueina.
&#8211; Tulos oli erittäin hyvä. Meillä oli ennen vaaleja 51 valtuutettua Keski-Suomessa ja nyt siihen tuli toinen mokoma lisää. Tämä oli oikein hyvä voitto, Niittymaa tuumi.
Perussuomalaisilla oli iso määrä ehdokkaita kuntavaaleissa.
&#8211; Kampanja oli hyvä ja lyhyt. Vaalit ryntäsi päälle vaikka niitä siirrettiin. Porukka keräsi itsensä uudelleen. Kiitän ehdottomasti kaikkia, jotka osallistuivat näihin talkoisiin. Meitä oli paljon ja meillä on hyvä yhteishenki. Muistutan kaikkia valittuja, että heidän pitää kiittää kaikkia äänestäjiä luottamuksesta ja niitä, jotka olivat ehdolla, Niittymaa totesi.
Perussuomalaisten Keski-Suomen vaalipäällikkö Pekka Katajan mielestä äänestäjät kaipasivat muutosta, koska ovat kyllästyneet yksinvaltaan ja kabinettipolitiikkaan, jota keskusta ja demarit ovat harjoittaneet. Perussuomalaiset ovat vastaus avoimelle päätöksenteolle.
&#8211; Vaalit menivät meillä todella hyvin. Se kertoo, että ihmiset haluavat muutosta. Monissa kunnissa me rynnätään merkittävästi valtaan ja se on keskustalta pois. Tyytyväinen täytyy olla tulokseen. Se on hirveän hyvä nousu.

Perussuomalaiset kasvatti kannatustaan Jyväskylässä ja Keski-Suomessa – ”Ihmiset haluavat muutosta”

Myöhään sunnuntai-iltana varmistui, että perussuomalaiset on tehnyt historiansa parhaan kuntavaalituloksen keräten 14,6 prosentin kokonaiskannatuksen. Valtuustopaikoissa laskettuna perussuomalaisille tulee 580 uutta valtuutettua. Pääministeripuolue SDP puolestaan menettää 247 valtuustopaikkaa ja keskusta menettää jopa 376 paikkaa.

Kun liki kaikki äänet oli laskettu sunnuntai-iltana, oli perussuomalaiset nousemassa Suomen neljänneksi suurimmaksi kuntapuolueeksi.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho sanoi myöhään illalla, että poliittinen vaikuttaminen on pitkän matkan laji, joka koostuu useista välietapeista.
&#8211; Jokaisesta etapista on suoriuduttava kunnialla, jotta voi menestyä seuraavassa. Ensimmäinen ja tärkein etappi meille oli ehdokkaiden keruu. Toinen oli vaalikampanja ja kolmas oli äänestys.
Halla-aho muistutti kaikkia, että vaikka vaalien tulos on nyt tiedossa, maailma ei ole tullut valmiiksi, vaan työt jatkuvat.
&#8211; Heti vaalien jälkeen alkavat paikkaneuvottelut kunnallisissa ja ylikunnallisissa elimissä. Paikat on neuvoteltava sekä muiden puolueiden kanssa sekä omien kesken. Kun tästä on selviydytty, siirrytään viidennelle etapille eli varsinaiseen työhön kuntalaisten ja perussuomalaisten arvomaailman edustajina.
Vaalitulos on koko ehdokaslistan tulos
Vaalipäivään on kohdistunut suuria odotuksia ja toiveita.
&#8211; Kukaan ei suhtaudu välinpitämättömästi henkilökohtaiseen vaalitulokseensa, vaikka moni saattaa niin uskotella itselleen. Suurin osa ehdokkaista ei tule valituksi valtuustoihin, oli vaalitulos mikä hyvänsä. Se harmittaa, jos se osuu omalle kohdalle. Melkein kaikki meistä, allekirjoittanut mukaan lukien, tietävät kokemuksesta, miltä se tuntuu, Halla-aho sanoi.
Halla-aho muistutti sekä valittuja että valitsematta jääneitä vaalijärjestelmän luonteesta.
&#8211; Hyvin harva menee vaaleissa läpi henkilökohtaisella äänimäärällä. Nekään, jotka menevät, eivät olisi saaneet henkilökohtaista äänimääräänsä, elleivät olisi olleet perussuomalaisten listalla, joukkueen jäsenenä.
&#8211; Vaalitulos on koko ehdokaslistan tulos. Ne, jotka menevät vaaleissa läpi, menevät läpi koko listan yhteisäänimäärällä. Tämä kannattaa aina muistaa sekä henkilökohtaisen riemun että pettymyksen keskellä.
Vastustajat tehneet kaikkensa estääkseen menestyksen
Halla-aho myös nosti esille, että perussuomalaisten poliittiset vastustajat &#8211; ja osin media &#8211; ovat tehneet kaikkensa estääkseen perussuomalaisten vaalimenestyksen.
&#8211; Jos siitä huolimatta menestymme, kuten olemme tehneet, ne tekevät kaikkensa estääkseen meitä hyödyntämästä voittoamme. Ne yrittävät myrkyttää keskinäisiä välejämme ja välejämme muiden puolueiden kanssa.
Uusille perussuomalaisten valtuutetuille Halla-aholla oli muutama käytännön neuvo.
&#8211; Seuraavien päivien aikana hyeenalauma väijyy teidän lausuntojanne ja kommenttejanne. Niistä otetaan ja levitetään kuvakaappauksia ja muilta perussuomalaisilta pyydetään niihin kommentteja. Teille soitellaan heti huomisaamuna, kun olette unisia ja teiltä kärtetään kommentteja jonkun toisen esittämiin kommentteihin. Älkäämme antako heille sitä, mitä he toivovat. Vietetään tänään aikaa ystävien kesken, iloitaan menestyneiden puolesta ja tsempataan niitä, jotka eivät tällä kertaa menestyneet.
Halla-aholle itselleen nämä olivat neljännet kuntavaalit. Perussuomalaisten puheenjohtaja kiitteli puolueväkeä hyvästä yhteishengestä vaalikampanjoinnin ajan.
&#8211; En ole koskaan kokenut tällaista yhteishenkeä ja yhteen hiileen puhaltamista.

Perussuomalaisille iso vaalivoitto, Halla-aholta kiitokset kenttäväelle vaalityöstä: ”En ole koskaan kokenut tällaista yhteishenkeä ja yhteen hiileen puhaltamista”

Perussuomalaisten työmies Matti Putkonen muistuttaa, että raha on Suomen kunnissakin rajallinen resurssi. Hallituksen hiilineutraali Suomi 2035 -toimenpideohjelma kuitenkin antaa kunnille vapaat kädet kurittaa tavallisia suomalaisia esimerkiksi tietulleilla. &#8211; Päätökset naapurikunnan asukkaiden työmatkojen haittaamisesta tehdään jatkossa kuntien valtuustoissa, Putkonen sanoo.
 
Matti Putkonen huomauttaa, että kaikella on hintansa tässä maailmassa. Sanna Marinin johtaman hallituksen ideologiset hankkeet ovat johtamassa siihen, että tulevaisuudessa kuntien veronmaksajat joutuvat maksamaan kallista hintaa.
&#8211; Tavalliset suomalaiset pakotetaan maksamaan miljardeja EU-elvytyspaketista, hallituksen hiilineutraalisuustavoitteesta ja haittamaahanmuutosta, Putkonen harmitteli maanantaina Tuumaustunnilla.
<iframe loading="lazy" title="Maahanmuuton kuntakohtaiset kustannukset - Tuumaustunnilla Purra &amp; Salminen" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/TVoSlZnfeXY?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Hallitus vaatii tavallisilta suomalaisilta suuria taloudellisia uhrauksia eikä tunnu ymmärtävän, että jo nyt Suomessa liian monella asustelee matti kukkarossa.
&#8211; SDP, keskusta ja vihreät väittävät, että keskustelu siitä, kuinka tavallisilta suomalaisilta ovat rahat loppu ei kuulu kuntavaaleihin. Kokoomuslaiset ovat toistaiseksi olleet hallitusta myötäilevä taustakuoro, eräänlainen hallituksen äänetön yhtiömies. Lieneekö kokoomuksen tavoite päästä pikaisesti hallitukseen apupuolueeksi? Putkonen kysyy.
Valtuutettujen noustava öljykapinaan
Perussuomalaisten työmies muistuttaa, että suomalainen veronmaksaja osallistuu valtionosuusjärjestelmän kautta kuntien kaikkien peruspalvelujen rahoitukseen.
&#8211; Siksi EU-elvytyspaketti on yksi olennaisimmista asioista tulevissa kuntavaaleissa. Kun Marinin hallitus kokoomuksen tuella kippaa yli 6 miljardia euroa veronmaksajien rahaa Italiaan ja muuhun Etelä-Eurooppaan, niin nämä rahat ovat sitten poissa kaikkein heikoimmassa asemassa olevilta suomalaisilta. Rahan tuhlaaminen Etelä-Eurooppaan on pois tavallisilta kuntalaisilta. Se romuttaa valtionosuusjärjestelmän kautta kuntien rahoituspohjan.
Hallituksen hiilineutraali Suomi 2035 -toimenpideohjelma lisäksi antaa kunnille vapaat kädet kurittaa tavallisia suomalaisia esimerkiksi tietulleilla.
&#8211; Päätökset naapurikunnan asukkaiden työmatkojen haittaamisesta tehdään jatkossa kuntien valtuustoissa. Edelleen samaisen ohjelman mukaan tuhansien kuntien omistamien rakennusten öljylämmitys tulee vuoteen 2024 mennessä vaihtaa ns. kestävämpiin lämmitysmuotoihin. Tästäkin päätetään jatkossa kuntien valtuustoissa. Kehotan kaikkia tulevia valtuutettuja nousemaan kapinaan ja varmistamaan, että kunnan kiinteistöjä saa jatkossakin lämmittää öljyllä.
Myös haittamaahanmuutto rokottaa kuntien taloutta
Kevään kuntavaaleissa myös haittamaahanmuutto nousee keskeiseksi teemaksi viimeistään silloin, kun kuntalaisille selviää, kuinka paljon haittamaahanmuutto rokottaa kuntien taloutta.
&#8211; Tulevina vuosina monen kunnan uudet valtuutetut joutuvat miettimään, millä toimilla kunnan talous saadaan tasapainoon. Tulevat ikävät leikkauspäätökset tehdään arvopohjalta eli joudutaan päättämään, leikataanko haittamaahanmuutosta vai vanhusten hoidosta. Rahat eivät yksinkertaisesti riitä kaikkeen. Kunnanvaltuustoilla on itsenäinen päätösvalta otetaanko kuntaan kiintiöpakolaisia vai ei.
Putkonen lausuu kaikille kuntapäättäjiksi pyrkiville, että ikävien tosiasioiden tunnustaminen ja realismi ovat erityisen tärkeitä yhteisten asioiden hoitamisessa ja päätöksenteossa.
&#8211; Raha on kunnissakin rajallinen resurssi. Siksi asiat on laitettava tärkeysjärjestykseen. Ainoastaan näin turvataan rahoitus kuntalaisten kannalta tärkeiden ja välttämättömien palveluiden rahoittamiseen.

EU-elvytyspaketti romuttaa valtionosuusjärjestelmän kautta kuntien rahoituspohjan

Valtuutetut valitsivat järjestäytymiskokouksessaan 23.8. uudeksi puheenjohtajakseen Riikka Slunga-Poutsalon (ps.), varapuheenjohtajakseen Ilmari Nurmisen (sd.) ja sihteerikseen Leena Uikkasen Kelasta. 12 valtuutetusta 7 on valtuutettuna ensimmäistä toimikauttaan. Kaikki varavaltuutetut ovat uusia.

Eduskunnan valitsemat 12 valtuutettua valvovat Kelan hallintoa ja toimintaa. He valitsevat Kelan hallituksen jäsenet ja tilintarkastajat sekä vahvistavat Kelan tilinpäätöksen ja myöntävät vastuuvapauden hallitukselle. Valtuutettujen toimikausi kestää 4 vuotta.
– Seuraavan neljän vuoden aikana tavoitteena on selkeyttää Kelan roolia sosiaaliturvan kehittäjänä ja toimeenpanijana. Jokaisen etuuden ja numeron takana on ihminen, joka pitää kohdata yksilönä. Jo syksyn aikana tehtävämme on valmistella uuden pääjohtajan rekrytointi ja valita Kelalle hallitus, Slunga-Poutsalo sanoo.

valtuutetut

Maahanmuuton kustannuksista ei yleensä haluta puhua valtuustoissa – perussuomalaisten esittämä kritiikki sivuutetaan, asiat ymmärretään tahallaan väärin

Puoluesihteeri Grönroos kiittää kaikkia perussuomalaisten kuntavaaliehdokkaita: ”Jokainen mukaan lähtenyt ehdokas on näiden vaalien sankari”

Kuntavaalien tuloksissa selkeä trendi: Keskusta, SDP ja vihreät vajoavat – perussuomalaiset kasvavat voimakkaasti

Perussuomalaisista kuntavaalien suurin voittaja: Valtuustopaikkojen määrä miltei kaksinkertaistui – Halla-aho: Kunnissa tapahtui massiivinen muutos

Perussuomalaiset kasvatti kannatustaan Jyväskylässä ja Keski-Suomessa – ”Ihmiset haluavat muutosta”

Perussuomalaisille iso vaalivoitto, Halla-aholta kiitokset kenttäväelle vaalityöstä: ”En ole koskaan kokenut tällaista yhteishenkeä ja yhteen hiileen puhaltamista”

EU-elvytyspaketti romuttaa valtionosuusjärjestelmän kautta kuntien rahoituspohjan

Kelan valtuutettujen puheenjohtajaksi nousee Riikka Slunga-Poutsalo

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Viikon suosituimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025