Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

valuvika

Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron keskustan välikysymykseen sosiaali- ja terveydenhuollon lähipalveluista sekä hyvinvointialueiden rahoituksen turvaamisesta esitti kansanedustaja Minna Reijonen. Reijonen lupasi hallituksen käärivän hihat ja ryhtyvän hartiavoimin töihin sille jätetyn sotkun korjaamiseksi. Ensin Reijonen kuitenkin halusi muistettavan, miten tähän on tultu.
 
Minna Reijonen muistutti, että Marin-Saarikon hallitus johti sotealaa painostuksella ja pakolla, olipa kyse työskentelystä korona-aikana tai hoitajien työtaistelusta. Ahdinko oli varmasti Marinin hallituksella tiedossa.
&#8211; Alan veto- ja pitovoimaa ei kuitenkaan ratkottu työntekijöitä kuuntelemalla ja työoloja parantamalla. Uudistus tehtiin hallinto edellä. Saatiin uusi hallintotaso ja suuri joukko erittäin hyvin palkattuja johtajia, joista hyvinvointialueiden ylimmät johtajat nauttivat noin seitsemäntoistatuhannen euron kuukausipalkkoja.
&#8211; Moni asiantuntija katsoi, että kolmannes tai jopa neljännes toteutuneesta hyvinvointialueiden määrästä olisi riittänyt, mutta tämä ei välikysymyksen tekijöille – teille, Annika Saarikon keskusta – käynyt, vaan alueita piti saada lisää, kustannuksista välittämättä. Vai olisiko muka mahdollista, että keskusta ei olisi osannut arvioida hyvinvointialueiden kuluja, kun olemassa oleva henkilöstö siirtyy suoraan niiden palkkalistoille, mutta sen lisäksi jokainen – yli kaksikymmentä aluetta – tulee saamaan myös oman hallintonsa? Reijonen kysyi.
Valmiiksi alibudjetoitu sote
Soteuudistuksen tarkoituksena piti olla se, että suomalaiset saavat tarvitsemansa hoidon ja samalla saataisiin hillittyä väestön ikääntymisestä aiheutuvaa kustannuskasvua. Tästä ei Reijosen mukaan voi olla epäselvyyttä yhdelläkään puolueella.
&#8211; Keskustan räätälöimän mallin lopputuloksena kuitenkin suurin osa säästöpotentiaalista menetettiin. Hallinto on tarpeettoman raskas, ja tietojärjestelmiä jäi edelleen käyttöön satoja, ellei tuhansia. Näiltä osin piikki oli auki, kaikkialta muualta sitten pitäisi säästää. Eli voidaan sanoa, ettei valittu malli alun alkaenkaan vastannut tarkoitustaan.
&#8211; Uudistus oli lähtökohtaisesti myös alibudjetoitu. Valitussa mallissa kunnilla oli motiivi minimoida hyvinvointialueille siirtyvät kustannukset jäljelle jäävien valtionosuuksiensa maksimoimiseksi. Nyt viime hallituksen rahoitusmallin ja -laskelmien tuloksena alueet ovat ahdingossa, kaikki ovat alijäämäisiä ja useampi on aloittanut yt-neuvottelut, Reijonen huomautti.
Sotehyöty vanhoille maakuntapuolueille
Sote-uudistuksen suurimpia hyötyjiä näyttää Reijosen mukaan olevan vanhat maakuntapuolueet ja niiden piiriosastot.
&#8211; Niille uudistus on tuonut uutta suoraa puoluetukea ja piilopuoluetukea. Suomi on maailman vähiten korruptoitunein maa, mutta taas löytyy poliittiselle eliitille kokouspalkkioita, ryhmärahoja ja kaiken maailman demokratiarahoja joka lähtöön. Toimittajat toivottavasti selvittävät jossain kohtaa, millaisella taustalla hyvinvointialueille on palkattu strategiajohtajia, yli-, ali- ja välijohtajia.
Velkabileistä vastuunkantoon
Reijosen mukaan pahinta on se, että Sanna Marinin hallitus ei missään vaiheessa asettanut asioita tärkeysjärjestykseen. Kunnianhimosta ei karsittu edes koronapandemian tai Ukrainan sodan aikana. Veronmaksajien rahoja viskottiin toissijaisiin kohteisiin. Viime hallituskaudella valtionvelka nousikin ennätyksellisellä 40 miljardilla eurolla.
&#8211; Mistään ylimääräisistä menoista ei velkabileissä tingitty. Velat korkoineen jätettiin seuraavan hallituksen ongelmaksi. Korkomenot ovat nyt ensi vuodelle nelinkertaistumassa.
&#8211; Pääministeri Orpon hallitus, jonka suomalaiset valitsivat kantamaan vastuuta ja lopettamaan jatkuvan yli varojemme elämisen tulevien sukupolvien kustannuksella, pyrkii maltillistamaan sotekustannusten kasvua 1,4 miljardilla verrattuna tilanteeseen, jossa mitään ei tehdä. Eli pyrimme edes jotenkin toteuttamaan sitä soteuudistuksen taustalla olevaa tarvetta ja alkuperäistä ideaa, Reijonen sanoi.
”Te veitte sen väkisin läpi”
Perussuomalaisten vastaus Annika Saarikolle oli selkeä:
&#8211; Muistatteko mitä me perussuomalaiset sanoimme teille tässä salissa kaksi vuotta sitten? Sanoimme: jos uudistus johtaa huonompaan tilanteeseen, se kannattaa jättää tekemättä. Sanoimme, että katastrofi uhkaa Suomea teidän soteuudistuksenne muodossa. Sanoimme, ettei tämä uudistus nopeuta hoitoon ja lääkärille pääsyä. Kyllä te tämän tiesitte.
&#8211; Te veitte sen silti läpi väkisin. Vauhdilla ja vimmalla. Viisaus unohtui. Tällä välikysymyksellä te, arvoisa keskusta, syytätte nykyistä hallitusta omasta soteuudistuksestanne, omasta rahoitusmallistanne ja niihin liittyvistä valuvioista. Silti me yritämme korjata, mitä korjattavissa on. Tämä hallitus tekee kaikkensa, että teidän jättämänne sotku siivotaan, Reijonen totesi.

Perussuomalaiset tylytti Saarikkoa: ”Mistään ylimääräisistä menoista ei teidän velkabileissä tingitty”

Elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk.) aamulla esittelemään yritysten kustannustukeen on vaarassa tulla erittäin vakava valuvika, varoittaa perussuomalaisten kansanedustaja, diplomi-insinööri Lulu Ranne.

&#8211; Ministeri Lintilän mukaan yritykselle kuuluvasta kustannustuesta vähennetään 70 % yrityksen Ely-keskukselta tai Business Finlandilta saamasta kehittämisrahoituksesta. Tässähän ei ole mitään järkeä tai logiikkaa!
Kehittämisrahoituksella negatiivinen vaikutus
Ranne muistuttaa, ettei Ely-keskusten tai Business Finlandin myöntämä kehittämisrahoitus suinkaan ole vastikkeetonta rahaa. Jokaista saamaansa 1,00 euroa kohden yrityksen on käytettävä 1,25 euroa, jota nimenomaan ei saa käyttää niihin kustannuksiin, joihin kustannustuki on tarkoitettu.
&#8211; Kehittämisrahoituksella on muutaman kuukauden tähtäimellä erittäin negatiivinen vaikutus sitä saaneen yrityksen kassaan. Nyt näitä yrityksiä siis vielä rangaistaan siitä, että ne käyttävät kehittämiseen enemmän rahaa kuin saavat, ja vielä etupainotteisesti, Ranne ihmettelee.
Kassakriisejä loppukesästä?
Ranne pelkääkin, että nyt huhti-toukokuussa kehittämisrahoituksen ennakoita saaneista yrityksistä merkittävä osa ajautuu kassakriisiin viimeistään heinä-elokuussa. Samalla niiltä ollaan viemässä mahdollisuus saada kustannustukea niihin kiinteisiin kustannuksiin, joihin kehittämisrahoitusta ei saa käyttää, ja joihin muut yritykset saavat tukea.
&#8211; Toinen ongelma on jaksotus. Kustannustukea voi hakea kahdelle kuukaudelle, kun kehittämisprojekti voi kestää esim. 6-12 kuukautta. Ei pitkälle ajalle tarkoitettua kehittämisavustusta voi vähentää yhden tai kahden kuukauden kiinteistä kuluista. Ainoa oikea tapa yhteensovittaa kehittämisrahoitus ja kustannustuki on vähentää kehittämiseen kohdistuvat palkat kustannustuen perusteena käytettävästä palkkasummasta. Se on täysin mahdollista, koska tukea saadakseen yrityksen on kuitenkin haettava sitä Valtiokonttorilta ja annettava tietoja, Ranne paukuttaa.
Ranne vaatiikin kirjallisessa kysymyksessään, että hallitus tarkastelee kustannustuen yhteensovittamissäännöt nyt uudelleen, kun esitys on muutenkin vielä ihan levällään.

Ranne: Yritysten kustannustukeen tulossa vakava valuvika

valuvika

Perussuomalaiset tylytti Saarikkoa: ”Mistään ylimääräisistä menoista ei teidän velkabileissä tingitty”

Ranne: Yritysten kustannustukeen tulossa vakava valuvika

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025