Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Vammaispalvelut

Perussuomalaisten Helsingin valtuustoryhmä esitti eilen kaupunginvaltuustossa vuoden 2023 budjettia uudelleen valmisteltavaksi. Perussuomalaisten mielestä budjetti ei holtittomasta rahankäytöstään huolimatta korjaa kaupungin lukuisia ongelmia.

&#8211; Helsingin kaupungin rahankäyttö on holtitonta. Kaupunki lisää ensi vuonna menoja peräti 6 % eli lähes kolminkertaisesti sen, mitä strategiassa on sovittu. Valtavasta ylityksestä huolimatta budjetti ei korjaa niitä ongelmia, joita kaupungissa on esimerkiksi lääkäriin ja hammaslääkäriin pääsyn, varhaiskasvatuksen, vammaispalveluiden tai koulujen osalta, valtuustoryhmän puheenjohtaja Mari Rantanen painottaa.
Taloudellinen yhtälö on kestämätön
Perussuomalaiset olisivat maltillistaneet investointeja ja käyttäneet säästyneitä rahoja muun muassa lapsiperheiden hyväksi.
&#8211; Katsoimme, että ylisuuria investointeja ja asuntorakentamista olisi tullut vähentää johtuen sekä talouden epävarmuuksista että siksi, ettei Helsingin talous kestä nykyisen kaltaista muuttoliikettä. Helsingistä muuttaa pois nettoveronmaksajia ja tilalle muuttaa ulkomaalaisia, jotka käyttävät enemmän palveluita kuin maksavat veroja.
&#8211; Taloudellinen yhtälö on kestämätön ja on johtanut myös kouluissa tilanteeseen, jota ei ratkaista minkäänlaisella rahasummalla. Olisimme helpottaneet varhaiskasvatuksen kriisiä palauttamalla Helsinki-lisän kolmeen ikävuoteen asti. Haluamme perheille mahdollisuuden itse päättää, missä kohtaa taaperot laitetaan varhaiskasvatuksen piiriin, Rantanen kertoo.
Palkanmaksuongelmien pitkittyminen kohtuutonta
Perussuomalaiset esittivät valtuustossa myös toimenpiteitä Sarastian palkanmaksuongelmien pikaiseksi ratkaisemiseksi.
&#8211; Tilanne, jossa kaupungin työntekijät saavat palkkana mitä sattuu, on kohtuuton. Palkanmaksun ongelmien pitkittyminen kuukausikaupalla pilaa Helsingin maineen työnantajana. Työntekijät ansaitsevat korvauksia palkanmaksun viivästymisistä ja virheistä. Samoin kaupungin on selvitettävä Sarastian korvausvastuu tilanteessa, jossa kaupungille on myyty järjestelmä, joka ei toimi sovitulla tavalla, valtuustoryhmän varapuheenjohtaja Nuutti Hyttinen vaatii.
&#8211; Lisäksi edellytimme kaupunginvaltuustolle esitettäväksi selvitystä tilanteen ratkaisusta maaliskuun loppuun mennessä. Tämä kuitenkaan ei käynyt valtuuston enemmistölle, mikä viittaa siihen, että muissa ryhmissä palkanmaksun ongelmiin ei suhtauduta samalla vakavuudella.
&nbsp;

Perussuomalaisten Helsingin valtuustoryhmä: Kaupungin rahankäyttö holtitonta ja palkanmaksu sekaisin

Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunta käsitteli kokouksessaan (27.2.) kehitysvammaisten ja autismin kirjon henkilöiden asumispalveluiden ja työ- ja päivätoiminnan kilpailuttamista. Perussuomalaisten kaupunginvaltuutettu Mari Rantanen on huolissaan kilpailuttamisen lopputuloksesta.

&#8211; Lautakunta palautti asian valmisteluun evästyksin, mutta on hyvä huomata, ettei lautakunnan evästykset suoraan sido virkamiehiä, vaan virkamiehet valmistelevat asian uudelleen päätöksentekoon.
&#8211; En voinut äänestää palautuksen puolesta, sillä olisin samalla hyväksynyt heikoimmassa asemassa olevien palveluiden kilpailutuksen. Koska palautus hyväksyttiin, en voinut hallintosäännön nojalla saada pöytäkirjaan hylkäysehdotusta, jolla olisin halunnut osoittaa, ettei perussuomalaiset Helsingissä halua kilpailuttaa vammaisten elämänmittaisia palveluja, Rantanen kirjoittaa Uuden Suomen blogissaan.
Rantanen perustaa kantansa seuraaviin seikkoihin:
1. Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen johtavien virkamiesten siirtyminen yksityiselle sektorille voi muodostaa jääviys- ja jatkuvuusongelman kaupungille.
2. Virkamiesten toimesta irtisanottiin palveluntuottajien ostopalvelusopimukset ja jätettiin käyttämättä niihin sisältyneet optiot. Optioiden kautta olisi myös voitu neuvotella näiden palveluntuottajien hinnoista. Tämä mahdollisuus jätettiin käyttämättä.
3. Kohtalaisen epäselväksi on jäänyt, millaisia huomioita erilaisissa kuulemisissa on tehty ja miten ne ovat vaikuttaneet palvelukuvauksen sisältöön. Lisäksi vammaisneuvoston lausunto ei ole ollut käytettävissä kuin vasta tänään. Näin suuren mittakaavan hankinnassa laaja, avoin lausuntokierros alan asiantuntijoilta ja asiakkailta sekä heidän läheisiltään olisi ollut perusteltu ja itse asiassa YK:n vammaissopimuksen vaatimakin.
4. Kilpailutuksessa on hinta merkittävin tekijä, joka on suhteeltaan elämänmittaisissa palveluissa kestämätön. Kokemus osoittaa, että laatupisteillä ei ole tarjousvastauksissa muuta merkitystä kuin että jokainen palveluntuottaja ilmoittaa täyttävänsä ne, jotta selviää voittajana. Liian matala hinta palveluissa saattavat aiheuttaa riittämättömien palveluiden ja avun tilanteita.
5. Palvelukuvauksissa esitetään asumispalveluiden alueeksi Helsinkiä ja seutukuntia. Käytännössä tämä rajaa helsinkiläisten kehitysvammaisten oikeutta valita asuinpaikkansa, jota YK:n vammaissopimuksen 19 artikla suojaa: &#8221;Vammaisilla henkilöillä on yhdenvertaisesti muiden kanssa mahdollisuus valita asuinpaikkansa sekä se, missä ja kenen kanssa he asuvat, eivätkä he ole velvoitettuja käyttämään tiettyä asuinjärjestelyä&#8221;.
6. Suurin ongelma kilpailuttamisessa on riski siitä, että asukkaat joutuvat vaihtamaan kotiansa mikäli nykyinen palveluntuottaja ei pärjää kilpailutuksessa. Myös palveluntuottajan vaihtuminen merkitsee suurta riskiä sujuvan arjen sekä toimivien yhteistyö- ja vuorovaikutussuhteiden katkeamisesta.
7. Ei myytävänä -kansalaisaloite luovutetaan eduskunnalle 7.3.2018. Kansalaisaloitteen on allekirjoittanut yli 72 000 suomalaista. Aloite tähtää siihen, että hankintalain 9 §:ään lisätään 16. kohdaksi soveltamisalueen seuraava rajaus: &#8221;Tätä lakia ei sovelleta sellaisten vammaispalveluiden hankintaan, joissa on kyse vammaisten henkilöiden välttämättömän huolenpidon ja tuen tarpeista ja tarpeisiin liittyvistä palveluista asumisessa ja jokapäiväisessä elämässä.&#8221; Helsingin kaupunki voisi olla edelläkävijä, joka tuntee inhimillistä vastuuta siitä, että vammaisen ihmisen koti on yhtä arvokas kuin kenen tahansa muun, eivätkä koti ja merkitykselliset hoitosuhteet ole myytävänä halvimmalla hinnalla. Tässä tilanteessa laajasti kannatetun kansalaisaloitteen tullessa pian eduskuntaan olisi Helsingin perusteltua odottaa mahdollisia lainsäädännön muutoksia.
8. Helsingin kaupunki voisi ohittaa myös koko kilpailutuksen palvelusetelimalliin siirtymisellä. Jyväskylän kaupunki päätti luopua vammaispalveluiden kilpailutuksesta ja otti käyttöön palvelusetelin. Tällä mallilla kaupunki pystyisi pitämään kustannukset hallinnassaan ja samalla hoitaa kehitysvammaisten ja autismin kirjon henkilöiden palveluiden järjestämisen ilman kilpailutuksen aiheuttamia inhimillisiä, surullisia vaikutuksia.
&#8221;Meillä on varaa, mutta ei tahtoa?&#8221;
Rantanen pelkää, että Helsingissä tulee siis olemaan vammaisia myytävänä, ei eniten vaan vähiten tarjoavalle.
&#8211; En saata ymmärtää miksi poliittinen tahto ei riitä kilpailutuksien lopettamiseksi ja siksikin on erittäin tärkeää, että hankintalakia muutetaan. Jos Jyväskylä on onnistunut järjestämään vammaispalvelut palvelusetelillä ilman kilpailutusta, miksi ei Helsinki?
Rantanen kertoo asian koskettavan Helsingissä 500-700 ihmisen kotia.
&#8211; Meillä on varaa, mutta ei tahtoa? Tämä ei edes ole puoluepoliittinen, vaan mitä suurimmassa määrin ihmisoikeuskysymys.
&#8211; Kun katson tytärtäni, tulee aina mieleen laulun sanat &#8221;minä suojelen sinua kaikelta, mitä ikinä keksitkin pelätä&#8221;. Valitettavasti minä en kykene suojelemaan häntä sydämettömyydeltä, tietämättömyydeltä enkä siltä, että hän on yhteiskunnalle euroja paperilla. Melko kovaa, vai mitä? tyttärensä omaishoitajana toimiva Rantanen kysyy.

Rantanen: Helsingissä myydään vammaisia vähiten tarjoavalle

Perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen on jättänyt eduskunnassa <a href="http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/la_33_2014_p.shtml" target="_blank">lakialoitteen</a> vammaisneuvostojen saattamisesta lakisääteiseksi. Juvonen sai lakialoitteelleen 108 kansanedustajan allekirjoituksen – määrä on poikkeuksellisen suuri.
&#8211; Kansanedustajat ovat ottaneet aloitteen vastaan sydämellä. Siitä kiitos heille. Eduskunnassa työskentelee hyvin ymmärtäväisiä edustajia, Juvonen kiittää.
Juvonen kertoo saavansa paljon yhteydenottoja ja palautetta vammaisilta henkilöiltä. Moni on kohdannut sellaisia tosielämän tilanteita, joissa oma toive ja asia on hukkunut yhteiskunnan syvään valtamereen: palvelusektori ei ole kuullut, apua ei ole saanut  tai asioiden käsittely on kestänyt kohtuuttoman pitkään, Juvonen kertoo.
&#8211; Yksi hyvin syvästi koskettanut asia on ollut Espoossa vammaisiin henkilöihin kohdistunut omaisuusrikosten sarja, jossa asumispalveluyksikössä vammaisten henkilöiden tileiltä varastettiin yli 3000 euroa rahaa. Syyllistä ei ole saatu kiinni, Juvonen suree.
&#8211; Suomalainen yhteiskunta eriarvoistuu vauhdilla. Meillä on valtavasti tehtävää siinä, että ihmisten asiat tulevat kuulluksi ja ihminen nähdyksi. Vammaisneuvosto-lakialoite nostaa vammaisen henkilön esille. Hänkin on ehkä juuri sitä työpaikkaa vailla. Hänelläkin on ehkä taloudellista ongelmaa, yksinäisyyttä, avun tarvetta ja syrjäytymistä. Hän liikkuu ovesta ulos, käy kaupassa ja matkustaa. Ympäristön tulee olla hänelle esteetön ja turvallinen, Juvonen kuvailee.
Juvosen lakialoitteen tarkoituksena on vahvistaa vammaisten henkilöiden mahdollisuutta päästä vaikuttamaan heitä koskeviin asioihin, sekä osallistumaan kunnissa käytävään päätöksentekoon ja keskusteluun. Vammaisneuvostot tekevät aloitteita ja esityksiä vammaisille tärkeistä asioista. Lakialoitteen tarkoitus on myös yhdenvertaistaa vammaisneuvostot ja vanhusneuvostot keskenään, sillä vanhusneuvostot ovat vanhuspalvelulain mukaan kunnille lakisääteisiä, mutta vammaisneuvostot kehitysvammalain mukaan ei.

Asiat hukkuvat ”yhteiskunnan syvään valtamereen” – lakialoitteella tukea vammaisille

Idea amici-toiminnasta tuli Italiasta Suomeen pastori, teologi ja tietokirjailija Jaakko Heinimäen mukana, kertoo palveluesimies Tarja Uusitalo haminalaisesta Ravimäkiyhdistyksestä.
&#8211; Hän kävi Roomassa ravintolassa, jonka henkilökunta koostui kehitysvammaisista. Me tartuimme hänen eräässä lehtikolumnissaan esittämään ideaan. Suomeksi amici tarkoittaa ystävää, Uusitalo tarkentaa.
Ravimäkiyhdistyksen amici-toiminta käynnistyi ravintolapalveluista viime vuoden Hamina Tattoo
-tapahtumassa, ja Helsingin Messukeskuksessa järjestetyillä Viini, ruoka ja hyvä elämä -messuilla. Tänä vuonna neljä kehitysvammaista työllistyi Auto amiciin. Asiakkaiden antama palaute on ollut Tarja Uusitalon ja autopuolesta ohjaajana vastaavan Janne Ensolan mukaan hyvää.
&#8211; Tavoitteena on nostaa esille kehitysvammaisten kyvykkyyttä ja potentiaalia. Perinteisesti kehitysvammaiset on sijoitettu töihin jonkin yrityksen nurkkaan tekemään yksinkertaisia töitä, Uusitalo tietää.
Toiminta laajenee
Amici-toiminnan ohjaajat korostavat sitä, että kehitysvammainen voi olla paitsi avustavissa töissä, myös asiantuntija omalla alallaan aivan ”normaalin” työntekijän lailla.
&#8211; Asiakaspalvelu höllentää rajaa normaalin väestön ja kehitysvammaisten välillä, Tarja Uusitalo sanoo tyytyväisenä.
&#8211; Kuinka moni meistä osaa, ja muistaa  olla ylpeä omasta ammattitaidostaan? Meidän porukka osaa, ja tuo sen esille. Se on se yksi sokeri tässä hommassa.
Amicissa tehdään töitä korvausta vastaan, joten sen voisi kuvitella olevan kilpailija normaaleille yrityksille. Janne Ensola sanoo, että haminalaisilta autoalan yrityksiltä ei ole tullut poikkipuolista sanaa amicin toiminnasta. Päinvastoin: yhteistyötä ollaan virittelemässä amicin ja viereisessä hallissa toimivan automaalaamon välille. Kuvio menisi niin, että amicilaiset tekisivät maalauksen viimeistelyä ja autojen kestovahausta.
Toiminta voi olla periaatteessa mitä vain, ja haminalainen malli on laajenemassa muuallekin Suomeen yhteistyössä Kehitysvammaliiton kanssa. Valtakunnallinen Ystävät-ravintolaketju on laajenemassa vielä kuluvan vuoden aikana ainakin Kristiinankaupunkiin, Mäntsälään ja Helsingin seudulle.
Monta estettä työllistymiselle
Pienehkönä, sosiaalipalveluja tarjoavana yhdistyksenä Ravimäkiyhdistys ry on ollut notkea toiminnan käynnistäjä. Päätöksiä voidaan tehdä nopeasti, ja toiminta on innovatiivista. Tämä onkin tarpeen, sillä vajaakuntoisten työllistämistä koskevassa lainsäädännössä ja toimintamalleissa on vielä kehittämistä.
&#8211; Kehitysvammaisten työllistymistä tutkitaan ja kehitetään nyt Kehitysvammaliitossa. Meillä tämä on sosiaalipalvelua, eivätkä amicilaiset ole tavallisessa työsuhteessa. Se vaikuttaa muun muassa palkkoihin, lomiin ja työsuhde-etuihin.
Vammaisjärjestöt ovat viime vuosina käynnistäneet keskustelua vammaisten henkilöiden työllistymisen esteistä. Työnantajilla ei aina ole riittävästi tietoa esimerkiksi niistä tukitoimenpiteistä, joita vammaisten työllistymiseen on saatavilla. Monissa kunnissa näyttää toiminnan tasoksi riittävän kehitysvammalain ja sosiaalihuoltolain mukaisen työtoiminnan ulkoistaminen tavallisille työpaikoille. Myös vaikeus yhdistää järkevästi palkkatuloja ja kansaneläkelain mukaista työkyvyttömyyseläkettä on iso työllistymisen este.
Oma palkka – oma elämä 
Janne Ensola sanoo, että varsinkin nuoremmille, omillaan asuville vajaakuntoisille sillä on suuri henkinen merkitys, tuleeko elämiseen tarvittava raha eläkkeenä vaiko palkkana. Tietenkään kaikista vajaakuntoisista ei ole töihin, mutta joka tapauksessa puhutaan suuresta työvoimareservistä sitten kun sitä tarvitaan.
Eikä asiassa ole kysymys vain kehitysvammaisista: vajaakuntoisuutta ja normaalin työllistymisen vaikeutumista aiheuttavat myös mm. mielenterveyden häiriöt sekä alkoholiongelmat.
&#8211; Toivomme avointa, uteliasta ja ennakkoluulotonta suhtautumista näihin ihmisiin. Kysymyksessä on melkoinen työvoimareservi, jota voitaisiin käyttää nykypäivän hektisessä työelämässä vapauttamaan vaikkapa sosiaali- ja terveydenhoitopuolen asiantuntijoita muihin tärkeisiin työtehtäviin, Tarja Uusitalo painottaa.
<table style="border: 1;">
<tbody>
<tr>
<td style="padding: 15px; color: white; background: #065f97;">NÄKÖKULMA: TAVOITTEENA ITSENÄINEN ELÄMÄNoin vuosi sitten perussuomalaisten kansanedustaja Kauko Tuupainen teki lakialoitteen vammaisvaltuutetun viran perustamiseksi Suomeen. Aloite on tällä hetkellä eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnassa. Tuupainen toivoo, että se etenee eduskunnan käsittelyyn vielä tällä eduskuntakaudella.
&#8211; Suomessa on suuri määrä eri tavoin vammautuneita ihmisiä, joita pompotellaan luukulta luukulle, kansanedustaja Tuupainen kertoo aloitteensa taustoista.
&#8211; Tarvittava apu pitäisi saada yhdeltä ”luukulta”, sillä byrokratia ei saa haitata vammaisten elämää.
Myös vammaiset ovat itse muuttumassa, sanoo erityistutkija Marika Ahlsten Kehitysvammaliitosta.
&#8211; Meillä on nyt nuoria kehitysvammaisia, jotka ovat kasvaneet nuoriksi tavallisissa päiväkodeissa ja peruskouluissa. Heillä on myös usein toisen asteen koulutus, ja erilaisia ajatuksia siitä mitä he haluavat opiskella ja tehdä työkseen. Ne ovat jotakin ihan muuta kuin ne perinteiset, yksinkertaiset puu- ja käsityöalan alihankintatyöt kunnallisessa toimintakeskuksessa.
Kauko Tuupainen pitää valitettavana sitä, että kehitysvammaisille ei edelleenkään tarjota riittävästi koulutusvaihtoehtoja, eikä mahdollisuuksia saada tutkintoon johtavaa koulutusta omalla asuinpaikkakunnallaan. Haminasta liikkeelle lähtenyttä ajatusta kehitysvammaisten ja muiden vajaakuntoisten amici-toiminnasta hän pitää hyvänä.
&#8211; Kas kummaa, kun ajatus keksitään vasta nyt. Kehitysvammaisen nuoren elämänkaari on samanlainen kuin muillakin nuorilla. Vahvana tavoitteena tulee olla itsenäisen elämän tukeminen.</td>
</tr>
</tbody>
</table>
Teksti on julkaistu Perussuomalainen 12/2013 -lehdessä.

Töitä kehitysvammasta huolimatta – järkevää työtä tekeville käsille

Kansanedustaja Arja Juvonen (ps.) parantaisi vammais- ja vanhusneuvostojen asemaa Suomessa. Juvosen mielestä vammais- ja vanhusneuvostojen tehtäväksi on muotoutumassa sivustaseuraajan ja ohikommentoijan rooli. Nykyinen tilanne johtaa Juvosen mukaan väärille raiteille:
&#8211; Esimerkiksi voimme nostaa vaikkapa Helsingin sosiaali- ja terveysviraston tekemän kesäkuisen päätöksen, jossa Helsinki päätti poistaa 4 000:lta vaikeavammaiselta oikeuden maksuttomaan joukkoliikenteeseen. Päätös tehtiin kuulematta Helsingin vammaisneuvostoa, Juvonen kertoo.
Vammaispalvelulain mukaan kunnanhallitus voi asettaa vammaisneuvoston ja heinäkuussa 2013 tulleen vanhuspalvelulain mukaan kuntien vanhusneuvostot on asetettava vuoteen 2014 mennessä. Juvosen mukaan neuvostojen rooli on kuitenkin vain näennäinen, sillä vammais- ja vanhusneuvostot eivät ole päättäviä elimiä.
&#8211; Todellinen päätäntävalta puuttuu ja siksi heidän tärkeät asiansa jäävät usein kunnan päätöksenteossa huomioimatta ja jopa kuulematta, Juvonen kertoo.
Hän kertoo jättäneensä hallitukselle kirjallisen kysymyksen vammais- ja vanhusneuvostojen tilanteesta Suomessa. Neuvostoille tulee Juvosen mukaan antaa lisää ääntä, mutta myös päätäntävaltaa.
&#8211; Näissä neuvostoissa tunnetaan nimittäin ne asiat joista puhutaan, Juvonen muistuttaa.

Vaikeavammaiset menettivät oikeuden maksuttomaan joukkoliikenteeseen – vammaisneuvosto sivuutettiin

Perussuomalaisten kansanedustaja Kimmo Kivelä peräänkuuluttaa kirjallisessa kysymyksessään vammaisvaltuutetun viran perustamista. Vammaiset henkilöt kohtaavat Kivelän mukaan jatkuvasti epätasa-arvoista kohtelua ja syrjintää elämänsä kaikilla alueilla.
&#8211; Vammaisjärjestöt ovat jo pitkään, mutta tuloksetta, vaatineet, että vammaisten henkilöiden oikeuksien toteutumista valvotaan perustamalla Suomeen valtakunnallinen vammaisvaltuutetun virka.
Kivelän mukaan sekä edellinen että nykyinen hallitus ovat hidastelleet asiassa. Kumpikaan ei ole käynnistänyt riittäviä kansallisia lainsäädäntömuutoksia, vaikka asia on kirjattu hallitusohjelmaan.
Kirjallinen kysymys kokonaisuudessaan <a href="http://tiedotteet.perussuomalaiset.fi/eduskunta/kirjallinen-kysymys-ykn-vammaissopimuksen-voimaan-saattaminen/" target="_blank">täällä</a> &gt;

Kivelä vauhdittaisi vammaisvaltuutetun viran perustamista

Jyväskyläläinen perussuomalaisten kansanedustaja Kauko Tuupainen vaatii perustettavaksi vammaisvaltuutetun virkaa. Tuupainen on tehnyt asiasta lakialoitteen. Samaan tehtävätyyppiin kuuluvat jo Suomessa lapsiasiavaltuutettu, tasa-arvovaltuutettu ja vähemmistövaltuutettu.
&#8211; Lähdin lakialoitteen tekoon, koska niin monet vammaisten omaiset Keski-Suomesta ottivat huolissaan minuun yhteyttä. Tuntuu, että vammaisia pompotetaan jatkuvasti luukulta luukulle. Muutos tulisi niin, että vastaus vammaisten ongelmiin tulisi vammaisvaltuutetun toimistosta eli tiedon saisi yhdeltä luukulta, eikä tarvitsisi soittaa sen tuhanteen toimistoon., Tuupainen kuvaa.
Hommat eivät vammaisvaltuutetulta loppuisi. Valtuutetun toimistoineen tulisi mm. arvioida vammaisten henkilöiden etujen ja oikeuksien toteutumista sekä seurata heidän elinolosuhteitaan. Lisäksi tehtäväksi tulisi pitää yhteyksiä vammais-, omais- ja muihin vastaaviin järjestöihin.
Yhtenä työsarkana olisi myös vammaisten arjen asioiden esiin nostaminen. Valtuutetun tulisi edistää rakennetun ympäristön ja palvelupisteiden liikkumisen, toimimisen, näkemisen, kuulemisen ja kommunikoinnin esteiden poistamista. Vammaisvaltuutetun toimintapiiriin kuuluisivat kaikki Suomen lähes puoli miljoonaa vammaista kansalaista.
Liitot tukevat vahvasti aloitetta
Nyt kuitenkin näyttää siltä, että valtion tulo- ja menoarviossa ei ole määrärahoja vuodelle 2013 vammaisvaltuutetun viran perustamiseksi. Mutta Tuupainen ei aio jättää asiaa tähän.
&#8211; Ei, en luovuta. Aion pitää asiaa esillä jatkuvasti. Kirjoitan asiasta lehtiin, pidän puheita ja palaan asiaan eduskunnassakin, kun vuoden 2014 budjetin valmistelut alkavat. Voidaan myös ajatella niin, että perustetaan yhteinen vammais- ja vanhusvaltuutetun virka. Vallankin jos tuntuu, että tuo vuosikustannus eli runsaat 500 000 euroa on liian paljon vammaisvaltuutetun virkaan ja toimistoon, Tuupainen esittää.
Tuupaiselle ovat antaneet täyden tukensa vammaisjärjestöistä mm. Invalidiliitto, Näkövammaisten Keskusliitto, Kuuloliitto, Hengitysliitto ja Vammaisliitto.
Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmassa ei ole vammaisvaltuutettua, mutta sen sijaan siellä on eläinsuojeluasiamiehen viran perustaminen.  Kansanedustaja Tuupainen on tuohtunut hallituksen arvojärjestyksestä.
&#8211; Minä ja enemmistö Suomen kansasta pidämme ihmisten suojelemista ja heidän asioidensa hoitamista tärkeämpänä kuin eläinsuojeluasiamiestä.
Teksti: Seppo Huhta 
Kuva: Matias Turkkila

Vammaispalvelut

Perussuomalaisten Helsingin valtuustoryhmä: Kaupungin rahankäyttö holtitonta ja palkanmaksu sekaisin

Rantanen: Helsingissä myydään vammaisia vähiten tarjoavalle

Asiat hukkuvat ”yhteiskunnan syvään valtamereen” – lakialoitteella tukea vammaisille

Töitä kehitysvammasta huolimatta – järkevää työtä tekeville käsille

Vaikeavammaiset menettivät oikeuden maksuttomaan joukkoliikenteeseen – vammaisneuvosto sivuutettiin

Kivelä vauhdittaisi vammaisvaltuutetun viran perustamista

Tuupainen: vammaisvaltuutetun virka perustettava

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Viikon suosituimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025