Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Vapaa kielivalinta

Perussuomalaiset julkaisi maanantaina uuden <a href="https://www.perussuomalaiset.fi/ajankohtaista/psn-suomalaisuusohjelma-2022-on-julkaistu/">Suomalaisuusohjelmansa</a>. Mäenpää pitää sinänsä melko ajattomiin aiheisiin ja jo pitkälti puolueen vakiintuneisiin kantoihin keskittyvää ohjelmaa tärkeänä uutena keskustelunavauksena politiikan kuumaan syksyyn erityisesti pakkoruotsikysymyksen noustessa sosiaalisessa mediassa pinnalle.

&#8211; Toimiessani ammatillisena erityisopettajana olen tuskaillut asian kanssa ja näen, että pakkoruotsi vaikeuttaa ja sekoittaa monien nuorten kieliopintoja. Keskittyminen englannin opetukseen antaisi monelle nuorelle paremmat mahdollisuudet omaksua englannin kieli, kun esimerkiksi autoalalla useimmat korjausoppaat ja ohjelmat ovat englanniksi, huomauttaa perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää.
Tärkeä avaus kielivapauden puolesta
Ohjelma jakaantuu kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa ”Suomalaisuuden uhkat ja puolustaminen” käsitellään puolueen verkkosivujen mukaan elämänmuotomme kulttuurisia uhkia ja niihin vastaamista yleisesti. Ohjelman toisessa osassa ”Suomen kieli yhdistää meitä kaikkia” käsitellään kansakuntamme kielellisiä uhkia ja haasteita sekä niiden käytännöllistä ratkaisua.
Mäenpää toivoo, että nyt julkaistu ohjelma avaa syväluotaavan keskustelun Suomen nykyisen kielipolitiikan eli lähinnä pakkoruotsin perusteiden onttoudesta. Hän on aiemminkin ottanut kantaa kielivapauden puolesta.
&#8211; Ruotsia ei tarvita suomenkielisissä kunnissa, joissa ruotsia äidinkielenään puhuvia on vähemmän kuin yksi kahdestasadasta. Kun ruotsi on siis faktisesti hyödytöntä, sen opiskelua on vaikea nähdä hyödyllisenä. Tästä syystä ruotsista saadaan usein välttäviä arvosanoja, mikä heikentää monien suomenkielisten mahdollisuuksia jatko-opintoihin. Kansa ei kaipaa pakkoruotsia, ei lehmänkaupoilla eikä ilman, huomautti Mäenpää jo vuonna 2019 <a href="https://www.uusisuomi.fi/uutiset/perussuomalaisilta-pakkoruotsitykitys-eduskunnassa-tuolileikkipuolue-rkp-kyykyttaa-nuorisoamme/fe2dc30d-40b2-36b1-a84b-983fc5afc9b9">eduskuntakeskustelussa</a>.
Ruotsia ei tarvita juurikaan arkielämässä
Ohjelmassa muistutetaan, että suomen kieli yhdistää kaikkia Suomessa asuvia.
&#8211; Suomen kieli on kansakuntamme erityispiirre, se on kansamme olemassaolon välttämätön ehto ja edellytys. Omaksumme kulttuurin kielemme kautta. Ilman omaa kieltä meitä ei olisi. Kieli on itsetuntomme ja yhteisöllisyytemme perusta. Kuulumme suomalaisiin kansana ja kansakuntana suomen kielen kautta, Mäenpää lainaa ohjelmaa.
&#8211; Väite ”Suomi on kaksikielinen maa” vaatii täsmennystä. Suomalaisethan voivat olla suomenkielisiä tai ruotsinkielisiä, mutta tosiasia on, että harva suomalainen tarvitsee ruotsia arkielämässään, hän jatkaa.
Pakkoruotsin puolesta ei ole esitetty järkeviä perusteita
Ruotsin kielen osaamistarve Suomessa, tai pikemminkin tarpeettomuus, asettuu oikeisiin mittasuhteisiin, kun tunneargumentaation sijaan tarkastellaan kielen yleisyyttä koko maassa. Vuoden 2021 tilastojen mukaan kansalliskielten puhujista (noin 5 088 000) on suomenkielisiä 94,3 % ja ruotsinkielisiä 5,7 %.
Lisäksi vieraskielisiä on noin 458 000 eli noin 8,3 %. Mäenpää muistuttaakin, että vuosienkaan veivaamisen jälkeen julkisessa keskustelussa ei ole saatu esitettyä kaikille suomalaisille pakollisen ruotsinkielen opiskelun puolesta kestäviä järkiperustetuita.
Pakkoruotsi purettava kaikilla asteilla
Koko maata koskevat kielivaatimukset ovatkin suomenkielisten kannalta epätarkoituksenmukaisia ja aiheuttavat ylimääräisiä haasteita työuralla etenemisessä. Vaatimukset eivät useinkaan ole palvelujen järjestämisen tai tehtävien hoidon kannalta välttämättömiä.
Erityisesti monille suomalaisnuorille perussuomalaisten linjaukset olisivat toteutuessaan suuri helpotus: ohjelma tarjoaa kieliopintoihin pakon sijaan enemmän vapautta.
&#8211; Ohjelma ei ole sanahelinää, vaan se esittää aitoja ja konkreettisia ratkaisuja kielivapauden puolesta.
&#8211; Annan muutaman esimerkin: lisätään kielivalintojen joustavuutta tekemällä ruotsista valinnainen kieli peruskoulussa, luovutaan ruotsin kieltä koskevista osaamisen vaatimuksista lukioissa, ammattikouluissa, korkeakouluissa ja yliopistoissa, poistetaan ruotsinkielisten ns. kielikiintiöt yliopistoista sekä luovutaan kielitaitolain mukaisesta vaatimuksesta ymmärtää tyydyttävästi ruotsia hyvinvointialueilla, joiden asukkaista selvä enemmistö on suomenkielisiä, luettelee Mäenpää.
Lisää toimenpiteitä ja tavoitteita ruotsin kielen opetuksen suhteen voi halutessaan lukea puolueen verkkosivuilta suoraan itse <a href="https://www.perussuomalaiset.fi/wp-content/uploads/2022/09/SuomalaisuusohjelmaIso.pdf">ohjelmasta</a>.
&nbsp;

Mäenpää perussuomalaisten Suomalaisuusohjelmasta: Tosiasiassa harva suomalainen tarvitsee ruotsia arkielämässään

Vapaaehtoista ruotsin kielen opetusta kannattavan yhdistyksen puuhamies Ilmari Rostila ottaa Iltalehden blogissa osaa kuumana käyvään presidentinvaalikeskusteluun. Hän on tyytyväinen siihen, että Huhtasaari tukee ruotsin kielen opintojen vapaaehtoisuutta.

&#8211; Presidenttiehdokkaista vain Laura Huhtasaari kannattaa vapaaehtoista ruotsia, sanoo siis ei pakolliselle ruotsin opiskelulle. Kaikki muut ehdokkaat kannattavat pakollista ruotsia, Rostila kirjoittaa.
&#8211; Suomenkielisillä on oikeus kieleen perustuvaan yhteenkuuluvuuteen ja minäkäsitykseen. Suomalaisuus yhteenkuulumisena on vapaaehtoista tahtomista ja ajattelua, ei alamaisuutta. Tämä oikeus yritetään meiltä ryöstää.
Ilmari Rostila on yhteiskuntatieteiden tohtori, Vapaa kielivalinta ry:n ja Suomalaisuuden liiton puheenjohtaja.
Lue Rostilan koko blogi <a href="https://blogit.iltalehti.fi/ilmari-rostila/2018/01/25/laura-olet-suomalaisten-yla-vitonen-ruotsi-vapaaehtoiseksi/">Iltalehden sivuilta</a> &gt;

Tohtori Rostila kehuu Iltalehdessä Huhtasaarta: ”Kaikki muut ehdokkaat kannattavat pakollista ruotsia.”

Italiassa Firenzessä puhunut EU-komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker kertoi englannin kielen menettävän brexitin myötä merkitystään Euroopassa. Ranskan kielellä puhunut Juncker sai kommentistaan yleisöltä railakkaat aplodit.

Juncker kutsui Britannian EU-eroa tragediaksi, mutta huomautti että Englanti oli se, joka EU-eroa hakee. EU ei halunnut Britannian eroavan.
Euroopan unionilla <a href="http://ec.europa.eu/education/policy/linguistic-diversity/official-languages-eu_fi">on</a> 24 virallista kieltä ja työkieltä.
Asiasta <a href="http://www.bbc.com/news/world-europe-39816044">kirjoitti</a> BBC.

EU-komission puheenjohtaja: Englannin kieli menettää merkitystään jatkossa

Tuore eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho (ps.) esitti ensimmäisen painavan linjauksensa heti nimittämisensä jälkeen.

&#8211; Ensiksi haluan edistää kulttuurialan yrittäjien toimintamahdollisuuksia Suomessa. Toiseksi tehtäviini kuuluu korjata monien nuorisojärjestöjen tukiin liittyvät epäkohdat, Terho linjasi valtioneuvoston linnassa perjantaina ministerivalan jälkeen.
Terho viittasi ongelmilla jo vuosia jatkuneeseen riesaan, joka Perussuomalaiset Nuoret –järjestöllä on ollut valtion avustusten saannissa. Perussuomalaiset nuoret ovat saaneet vuodesta toiseen vain murto-osan siitä, mitä vanhojen puolueiden nuorisojärjestöt saavat.
Näin kävi sittenkin, kun perussuomalaisista tuli suuri puolue ja myös nuorisojärjestö kasvoi siinä mukana. Asiasta väännettiin kättä etenkin Paavo Arhinmäen (vas.) vaikuttaessa kulttuuriministerinä. Hän vaikutti asiaan niin, ettei lisärahaa herunut nuorille edes valitusten jälkeen.
<h4>Vuosikausien taisto</h4>
Perussuomalaiset Nuoret haki avustuksiin korotusta vuodesta 2012 alkaen. Vuonna 2014 järjestö sai tukea 30 000 euroa, kun kokoomusnuoret saivat 600 000 euroa. Asiasta päätti kulttuuriministeriö. Perusteena kuului mm, ettei nuorella järjestöllä ollut muka tuen vaatimaa laajaa toimintaa, minkä nuorisojärjestö kiisti.
PS-nuorten tuolloinen puheenjohtaja, nykyinen kansanedustaja Simon Elo vaati asiaan korjausta ja ihmetteli, että yhden järjestön ajatukset eivät kelpaa tuen saantiin.
&#8211; On myös erikoista väittää, että me syrjisimme jotain. Mitään sellaista emme ole tehneet, ja mitään sellaista ei opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksessä näytetä toteen, Elo <a href="http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/693462/Psnuoret+nyrpeana+Koknuorten+valtiontuet+yli+600000+euroa">sanoi</a> lokakuussa 2014 Turun Sanomissa.
Tuossa vaiheessa asiasta päätti kulttuuriministerinä toiminut Pia Viitanen (sd.).
Suomen Uutiset on seurannut tukiasiaa jo vuosien ajan. Valtakunnallisten nuorisojärjestöjen tukirahoista on lohkaistu vuosittain miljoonakaupalla rahaa poliittiseen toimintaan. Toiminta hakee tökeryydessään vertaistaan. Tämän jutun lopusta löydät aikaisempia kirjoituksia tästä aiheesta.
<h4>Kielikokeilu jatkuu</h4>
Terholta kysyttiin, miten lähellä ruotsin kieli on häntä kulttuuriministerinä. Terho vakuutti, että hallituksen linja pysyy ennallaan, mutta kielikokeilu jatkuu.
&#8211; Olen itse kotoisin alun perin ruotsinkielisestä suvusta, joka muutti nimensä Terhoksi vuonna 1906. Olen kasvanut kaksikielisellä Kirkkonummella. Olen elänyt suurimman osan elämääni ympäristössä, joka on kaksikielinen. Mutta se ei tietenkään muuta oman puolueeni eikä henkilökohtaista kielipoliittista linjaani siinä, että ajamme kielipoliittisen vapauden toteutumista. Tällä vaalikaudella tehdään mitä hallitusohjelmassa luvataan eli kielikokeilu jatkuu, Terho lupasi.
Kielikokeilussa 2200 oppilasta saa valita, opiskeleeko ruotsia vai jotakin muuta kieltä. Alueellinen kokeilu koskee myös lukioita ja ammatillisia kouluja. Hallituksen esitys on parhaillaan lausuntokierroksella.
<h4>Meidän tulee olla ylpeitä</h4>
Terho korosti, kuinka suomalaisten tulee olla ylpeitä kulttuuristaan itsenäisyytemme sadantena juhlavuonna.
&#8211; On suuri kunnia vastaanottaa kulttuuriministerin tehtävät tänä itsenäisyyden juhlavuonna. Juhlimme itsenäisyyttä yhdessä, yhtenäisinä ja iloisesti. Meidän tulee olla ylpeitä kulttuurisaavutuksistamme. Meidän tulee yhdessä viedä niitä eteenpäin ja katsoa tulevaisuuteen. Kulttuuri on kansakunnan sielu, Terho tiivisti.
Samalla presidentti nimitti maa- ja metsätalousministeriksi Jari Lepän (kesk.) ja oikeusministeriksi Antti Häkkäsen (kok.).

Sampo Terho lupaa: Nuorisojärjestöjen rahoitukseen saadaan järjestys

Hallitusohjelman mukainen kokeilu vapaasta kielivalinnasta etenee vihdoin. Hallitus on juuri päättänyt asiasta.

&#8211; Tämä on historiallinen hetki Suomen kielipolitiikassa. Suomessa on opiskeltu pakollista ruotsia vuosikymmeniä ilman, että nuorille on tarjottu tai edes harkittu muita vaihtoehtoja. Tänään hallitus sopi, että 2200 nuorta saa valita itse, tarvitsevatko ruotsin sijaan enemmän jonkun toisen kielen taitoa, iloitsee perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Sampo Terho.
Lakiesitys kielikokeilusta lähtee lausuntokierrokselle välittömästi. Kokeiluun osallistuvat koululaiset vapautetaan ruotsin opiskelusta myös lukiossa tai ammatillisissa opinnoissa.
&#8211; Kaikkia nuoria koskeva pakollinen ruotsin opiskelu on rasite monipuoliselle kieliosaamiselle eikä monessa osin Suomea vastaa elinkeinoelämän tarpeita. Kannustan kuntia hakemaan mukaan kokeiluun. Tämä on ainutlaatuinen tilaisuus, Terho painottaa.
Kokeilua seurataan erilaisin mittarein.
&#8211; Kielikokeilun tulosten pohjalta päästään tulevaisuudessa tekemään johtopäätöksiä koko pakkoruotsijärjestelmän mielekkyydestä. Kokeilu on siten merkittävä ensiaskel kohti kielivapautta ja yksilöllisyyttä kunnioittavaa kielipolitiikkaa.

Perussuomalaisten Terho: 2200 koululaista saa tehdä vapaan kielivalinnan – ei pakollista ruotsia

Jämsän kaupunginvaltuustossa tehtiin 13.2. päätös hakeutua kokeilualueeksi, jossa luovutaan pakollisesta ruotsin kielen opetuksesta, mikäli Sipilän hallitus aloittaa hallitusohjelmassa luvatun alueellisen kielikokeilun.

Jämsän valtuuston tahdonilmaisua voidaan pitää jopa historiallisesti merkittävänä, sillä aikaisemmin joustavampaa kielipolitiikkaa on vaadittu vain Itä-Suomessa johtuen alueellisista tarpeista venäjän kielen osaamiseksi, kirjoittaa Vapaa kielivalinta ry:n puheenjohtaja, professori Ilmari Rostila Iltalehden <a href="http://blogit.iltalehti.fi/ilmari-rostila/2017/02/24/jamsa-haluaa-luopua-pakkoruotsin-opettamisesta/">blogissaan</a>.
&#8211; Keskisuomalaisen kaupungin kanta kielipoliittisen joustavuuden puolesta heijastelee yleisemmin suomenkielisten näkökulmaa. Jämsä toi asian toivottavasti koko Suomen kuntapäättäjien pöydälle, Rostila kirjoittaa.
Asia yhdisti yli puoluerajojen ja kielikokeilun puolesta äänesti kahdeksan perussuomalaista, viisi keskustalaista, neljä sosialidemokraattia, kolme Uuden Jämsän valtuutettua sekä yksi valtuutettu kokoomuksen, kristillisdemokraattien ja vasemmistoliiton ryhmistä.
Kielikokeilu on suunniteltu aloitettavaksi ensi syksynä, mutta hallitus ei ole vielä linjannut, miten ja missä kokeilu toteutettaisiin. Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasosen tammikuussa Ylelle antaman haastattelun mukaan päätöksiä kielikokeilusta tullaan tekemään kuluvan kevään aikana.

Jämsän kaupungilta historiallinen päätös – hakeutuu vapaaehtoisen ruotsin opetuksen kokeilualueeksi

Ritva &#8221;Kike&#8221; Elomaa (ps.) nosti Porissa esille hallitusohjelmaan kirjatun alueellisen kielikylpykokeilun, joka ei ole vielä edistynyt.

&#8211; Kielikylpykokeilun piti olla eduskunnassa käsittelyssä jo viime vuonna, mutta siihen ei vielä ehditty tarttua. Nyt katsomme, että hanke käynnistetään viimeistään vuoden kuluttua, Elomaa sanoi perussuomalaisten eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Porissa.
Kielikylpykokeilussa on kyse alueellisesta hankkeesta, jossa pakkoruotsin opiskelusta osittain luovutaan. Elomaan mukaan hanke ei ole suunnattu ruotsin kielen opiskelua vastaan.
&#8211; Kyse on vain siitä, että elinkeinoelämämme vaatii nyt muiden kielten osaajia. Toisaalta vapaaehtoisuus voisi myös edistää ruotsin kielen opsikelun suosiota. Nythän se ei ole kovin suosittua.
&#8211; Suomen perustuslaissa ei määrätä, että kenenkään olisi pakko opiskella ruotsia. Niinpä ruotsinkieliset palvelut Suomessa on turvattava muulla tavoin kuin pakkoruotsin opiskelulla.

Elomaa: ruotsinkieliset palvelut turvattava muulla tavoin kuin pakkoruotsin opiskelulla

Vauhdikkaasti käynnistynyt pakkoruotsin poistamiseen tähtäävä <a href="https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1939" target="_blank">kansalaisaloite</a> saa taustatukea eduskuntaryhmän puheenjohtajalta Sampo Terholta (ps.). Terho on koonnut <a href="http://www.sampoterho.net/?p=3664" target="_blank">blogiinsa</a> listan niistä väitteistä, joilla pakkoruotsia tyypillisesti kannatetaan, sekä tarjoaa perustelunsa sille, miksi nämä väitteet eivät ole kestävällä pohjalla.

Terhon lista ohessa:
Väite 1: &#8221;Onhan kouluissa muitakin pakollisia aineita, kuten matematiikka ja biologia, miksei siis myös ruotsi&#8221; – Pakollisia aineita saa kouluissa olla jatkossakin, mutta yhtäkään niistä ei voi perustella sillä, “että onhan muitakin pakollisia aineita, siksi myös tätä opiskellaan”. Tässähän ei perusteluna ole lainkaan asiasisältöä. Minkä tahansa aineen opiskelusta on osoitettava olevan hyötyä niille, joille se on pakollista. Matematiikan ja biologian perustiedot ovat tarpeellisia kaikille ja kaikkialla maailmassa, eli niille on selkeät yleishyödylliset perusteet, jotka ruotsilta puuttuvat.
2. &#8221;Ruotsin opiskelu on hyvä tapa oppia muitakin kieliä&#8221; – Varmasti vielä parempi tapa oppia muita kieliä on lukea niitä itseään, eikä ensin vuosia ruotsia.
Pakkoruotsi edistää kansainvälisyyttä&#8221; – Todellisuudessa maamme hirttäytyminen kahteen kansainvälisesti pieneen kieleen (suomi ja ruotsi) on paremminkin nurkkakuntaista, ei avautumista kansainvälisyydelle.
3. &#8221;Pakkoruotsi on osa pohjoismaista identiteettiämme&#8221; – Jokaisella on oikeus itse päättää identiteetistään, eikä kaikille suomalaisnuorille nimenomaan pohjoismaisuus ole keskeisin osa identiteettiä. Erityisen omituista on, että ”pohjoismaisuus” syntyisi nimenomaan ruotsin osaamisella, eikö suomi ole aivan yhtä pohjoismainen kieli?
4. &#8221;Ruotsi on meille tärkeä vientimaa&#8221; – Tämä pitää sinänsä paikkansa, mutta ei kelpaa pakkoruotsin perusteeksi. Ensinnäkin maailmankaupan kieli on englanti. Toisekseen vienti Saksaan ja Venäjälle on myös meille tärkeää, eikä meillä silti ole väitetty olevan tarvetta pakkosaksalle tai pakkovenäjälle. Ylipäänsä on järjetön väite, että jos esimerkiksi tehdas tuottaa tavaraa jota viedään Ruotsiin, jokaisen työntekijän tehtaan liukuhihnallakin täytyisi osata puhua ruotsia, jotta kaupankäynti onnistuu.
5: &#8221;Ruotsin kieli on sivistävää&#8221; – Ehkäpä, mutta voiko kukaan tosissaan väittää, että se on sivistävämpää kuin vaikkapa ranska, saksa, espanja tai mikä tahansa muu kieli, jota osa oppilaista lukisi mieluummin kuin ruotsia?
6: &#8221;Ruotsi ja ruotsin kieli ovat keskeinen osa historiaamme&#8221; – Kyllä, mutta historiaa opiskellaan historian tunneilla. Kielten opetuksen täytyy tähdätä tulevaisuuden tarpeisiin, ei menneisyyteen. Menneisyyteen ei voi työllistyä, eikä edes lähteä turistimatkalle kieliosaamistaan hyödyntämään.
7: &#8221;Kaksikielisyys on rikkaus&#8221; – Tämä on mielipide eikä järkiperustelu. Jokaisella on tietenkin oikeus omaan mielipiteeseensä, mutta toisaalta kukaan ei voi toisen puolesta määrätä, mitä toisen on koettava rikkaudeksi. Suomen valtion perustuslaillinen kaksikielisyys ei myöskään edellytä pakkoruotsin ylläpitämistä.
8: &#8221;Pakkoruotsi edistää kielellistä monimuotoisuutta&#8221; – Monimuotoisuus ei mitenkään edisty siitä, että kaikki kansalaiset pakotetaan lukemaan yhtä ja samaa kieltä laajemman kielivalikoiman sijaan. Päinvastoin, kieliosaamisen monimuotoisuus kapenee pakkoruotsin takia.
9: &#8221;Meidän pitäisi opiskella enemmän kieliä, ei vähemmän&#8221; – Kielivapauden ajatus ei ole vähentää kielten opiskelua, vaan että ruotsin sijaan saisi koulussa opiskella jotain muuta kieltä. Eli kielivapauden myötä suomalaisten kielitaito ei vähenisi vaan monipuolistuisi.
10: “En ole koskaan kuullut kenenkään valittavan, että osaa useampia kieliä”– Tämä on varmasti periaatteessa totta, mutta itse ainakin olen kuullut hyvin monien valittavan sitä, että joutui lukemaan nimenomaan ruotsia kieliosaamisensa laajentamiseksi, eikä saanut vapautta lukea jotain suurempaa maailmankieltä sen sijaan.
11: &#8221;Kun jokaisen on luettava pakkoruotsia, kaikille taataan yhdenvertaiset mahdollisuudet päästä kaksikielisyyttä vaativiin virkoihin&#8221; – Pakkoruotsijärjestelmän purkaminen tulisikin aloittaa juuri virkakelpoisuusvaatimuksista, joille ei ole mitään käytännöllisiä perusteita. Riittää, että kaikissa virastoissa ja laitoksissa on joku, joka osaa antaa ruotsinkielistä palvelua. Kaikkien ei tarvitse sitä osata.
12: &#8221;Pakkoruotsi on välttämätöntä siksi, että ruotsinkieliset saisivat Suomessa palvelua&#8221; – Ruotsinkieliset palvelut tulee ensisijaisesti turvata ruotsinkielisten omalla työvoimalla, mutta tätä voidaan lisäksi täydentää vapaaehtoisilla ruotsin lukijoilla, joita varmasti riittäisi edelleen paljon. On muistettava, että ruotsinkielisiä on vain noin 5 % kansalaisista. Jos siis esimerkiksi puolet suomenkielisistä opiskelisi ruotsia, potentiaalisia palvelun tarjoajia olisi jo kymmenkertainen väestönosa ruotsinkielisiin nähden. Toisaalta taas RKP ei itsekään usko pakkoruotsin turvaavan palveluita, koska vuonna 2010 Keski-Pohjanmaan aluehallintopäätöksessä RKP vaati liitoksen Vaasan kanssa ja esitti perusteluksi, että Oulun pakkoruotsin läpäisseitten virkamiesten ruotsin kielen taito oli riittämätöntä ruotsinkielisten palveluiden tarjoamiseen.
13: &#8221;Pakkoruotsi on välttämätöntä kaikille, kun eihän sitä koskaan tiedä, jos joskus vanhemmiten muuttaisi Ruotsiin&#8221; – Sitäkään ei tiedä, muuttaako Viroon, Venäjälle, Espanjaan, Kiinaan tai EU-hommiin ympäri Eurooppaa. Jokaiseen tulevan elämän mahdolliseen käänteeseen ei koulussa voida varautua pakko-opetuksella, vaan on parempi harjoitella uusia taitoja vasta sitten, kun tarvetta todella ilmaantuu.
14: &#8221;Pakkoruotsia pitää opiskella, koska Suomi on kaksikielinen maa&#8221; – Toteamus ei tarkoita mitään ilman täsmennystä, sillä itse maahan ei puhu mitään kieltä. Jos tällä tarkoitetaan, että Suomen valtio on perustuslaillisesti kaksikielinen, niin väite on totta, mutta perustuslaissa ei sen sijaan sanota mitään siitä, että jokaisen suomalaisen täytyisi opiskella ruotsia. Jos toteamuksella taas väitetään, että Suomen kansa on kaksikielistä, niin väite on totta vain pieneltä osin. Suurin osa Suomesta ja suomalaisista on yksikielisesti suomenkielisiä, joskin nykyään meillä on valtava määrä erilaisia kielivähemmistöjä, joista ruotsinkieliset ovat vain yksi. Suomea voi siis käytännössä kutsua monikieliseksi maaksi, mutta kaksikieliseksi ainoastaan perustuslaillisessa mielessä, eikä perustuslaista löydy tukea pakkoruotsille. Edelleen, jos suomalaiset olisivat oikeasti kaksikielisiä, ei nykymuotoista pakkoruotsia edes tarvittaisi, vaan ruotsia opittaisiin jo arkielämässä.
15: &#8221;Ruotsihan on niin helppoa, että koko riita asiasta on turha&#8221; – Todellisuudessa ihmisillä on erilaisia lahjakkuuksia ja siksi eri ihmisille eri asiat ovat helppoja tai vaikeita. Toisekseen mitään aineita ei opiskella koulussa sillä perusteella, että ne ovat helppoja, vaan syynä täytyy olla käytännön tarve. Jos kouluaineet todella valittaisiin helppouden perusteella, olisi yläasteen ja lukion oppimäärät vaivatonta täyttää vieläkin helpommilla opinnoilla, mutta tämä olisi järjetöntä.
16: &#8221;Pakkoruotsi on välttämätöntä elävän kaksikielisyyden ylläpitämiseksi&#8221; – Tämäkään perustelu ei pohjaudu minkäänlaiseen osaamistarpeeseen tai yleiseen hyötyyn, vaan on poliittinen tavoite ylläpitää pakkotoimenpitein maamme kaksikielisyyttä. Mielenkiintoisinta väitteessä on, että se olettaa niin sanotun ”elävän” kaksikielisyyden itse asiassa perustuvan keinotekoiseen pakkoon. Tavoite on kuitenkin sekä mahdoton että moraaliton. Pakkoruotsin oppimistulokset ovat erittäin heikot, eikä suomenkielisiä suomalaisia ole kyetty edes yli 40 vuoden pakkoruotsin opintojen jälkeen muuttamaan kaksikielisiksi. Lisäksi on yksiselitteinen vääryys jos suomenkielisiä suomalaisia yritetään valtion pakkotoimenpitein muokata identiteetiltään kaksikielisiksi; silloin ollaan moraalisesti samassa tilanteessa kuin sortovuosien venäläistämispyrkimyksissä.
Uusi kansalaisaloite on luettavissa kokonaisuudessaan <a href="https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1939" target="_blank">täällä</a> &gt;

Vapaa kielivalinta

Mäenpää perussuomalaisten Suomalaisuusohjelmasta: Tosiasiassa harva suomalainen tarvitsee ruotsia arkielämässään

Tohtori Rostila kehuu Iltalehdessä Huhtasaarta: ”Kaikki muut ehdokkaat kannattavat pakollista ruotsia.”

EU-komission puheenjohtaja: Englannin kieli menettää merkitystään jatkossa

Sampo Terho lupaa: Nuorisojärjestöjen rahoitukseen saadaan järjestys

Perussuomalaisten Terho: 2200 koululaista saa tehdä vapaan kielivalinnan – ei pakollista ruotsia

Jämsän kaupungilta historiallinen päätös – hakeutuu vapaaehtoisen ruotsin opetuksen kokeilualueeksi

Elomaa: ruotsinkieliset palvelut turvattava muulla tavoin kuin pakkoruotsin opiskelulla

Kansalaisaloitteelle järeän tason taustatukea – ”Pakkoruotsille ei ole järkiperusteita”

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025