Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

vapaaehtoinen kotiinpaluu

Laittomasti Britanniassa oleskellut irakilaismies puukotti kadulla vastaan tullutta opiskelijaa, jotta saisi maastakarkotuksen ja ilmaisen lentolipun takaisin kotiin. Hän joutuu kuitenkin odottelemaan kotiinpaluuta hetken aikaa, sillä oikeus tuomitsi hänet kuudeksi vuodeksi vankilaan. Britannian uusi turvapaikkalaki pyrkii estämään juuri tällaiset tapaukset. 
Viime joulukuussa laittomasti maassa oleva irakilaismies Mohammed, 28, lähestyi 18-vuotiasta opiskelijapoikaa puistossa Southamptonissa. Mohammed <a href="https://www.mirror.co.uk/news/uk-news/horror-moment-knifeman-stabs-student-29412262">kysyi</a> pojalta, osaako tämä potkunyrkkeillä. Sen jälkeen irakilaismies huitaisi opiskelijapoikaa takkinsa taskusta ottamallaan keittiöveitsellä.
Opiskelijapojan onnistui juosta karkuun tilanteesta, mutta hän menetti verenhukan takia tajuntansa jonkin matkan päässä. Onneksi hänen ystävänsä soitti hätänumeroon ja piti painetta haavan päällä ambulanssia odotellessa. Opiskelija vietiin sairaalaan, jossa puhjennut keuhko leikattiin. Poika selvisi hengissä.
Puukotti, koska halusi kotiin
Kumiveneellä kanaalin yli Britanniaan tullut Mohammed pidätettiin hyökkäyksen tapahtumapaikalta. Hän kertoi poliisille puukottaneensa uhria, jotta hänet lähetettäisiin takaisin Irakiin.
Irakilaismies on poliisin vanha tuttu, sillä hänelle on aiemmin annettu varoitus vahingonteosta ja pahoinpitelystä. Lisäksi viime toukokuussa hänet tuomittiin kolmeksi kuukaudeksi vankeuteen rasistisin perustein tehdystä ahdistelusta.
Kuusi vuotta vankeutta
Oikeudessa Mohammed myönsi syyllistyneensä törkeään pahoinpitelyyn ja teräaseen hallussapito. Hänelle langetettiin kuuden vuoden vankeustuomio.
Puolustusasianajaja kertoi oikeudessa, että Mohammed on ollut majoitettuna hotelliin Bournemouthissa, joka on suosittu rantalomakohde. Pitkän hiekkarantansa ansiosta kaupungista käytetään lempinimeä &#8221;Englannin Riviera&#8221;.
Hotellimajoitus rantalomakohteessa ei riittänyt
Siitä huolimatta Mohammed ei ollut tyytyväinen olosuhteisiinsa, vaan olisi halunnut palata kotiin Irakiin. Hänellä ei kuitenkaan ollut rahaa maksaa lentolippua itse. Siksi hän oli kysynyt neuvoa &#8221;ihmisiltä, jotka tuntevat maahanmuuttojärjestelmän&#8221;. Hänelle oli kerrottu, että jos tekee riittävän vakavan rikoksen, joutuu karkotetuksi ja saa ilmaisen lentolipun kotiin.
Mohammedin puolustusasianajaja totesi oikeudessa, että hän ei pidä asiakastaan kovinkaan älykkäänä ihmisenä. Puolustusasianajaja kuitenkin korosti, että Mohammed on kokenut rikoksensa johdosta katumusta, tai ainakin surua.
Tarjolla olisi ollut 3 000 euron kotiinpaluuraha
Jos Mohammed olisi kysynyt neuvoa sellaisilta ihmisiltä, jotka oikeasti tuntevat Britannian turvapaikkajärjestelmän, hänelle olisi kerrottu, että maasta pois päästäkseen ei tarvitse yrittää tappaa ketään.
Mohammed olisi voinut saada vapaaehtoisen paluun <a href="https://www.gov.uk/return-home-voluntarily">tukijärjestelmästä</a> ilmaisen lentolipun kotiin. Lisäksi hän olisi voinut saada jopa kolmen tuhannen punnan avustuksen aloittaakseen uuden elämän omassa kotimaassaan.
Uusi laki pysäyttämään laitonta maahantuloa
Laittomasti Britanniaan turvapaikanhakijaksi tullut Mohammed on juuri niitä ihmisiä, joiden maahantulon pääministeri Rishi Sunakin hallitus haluaa estää. Hallituksen uuden <a href="https://stage.sudev.fi/ei-turvapaikkaa-laittomasti-maahan-tulleelle-britannian-uusi-lakiesitys-haluaa-pysayttaa-kumiveneet/">lakiesityksen</a> mukaan turvapaikkahakemusta ei oteta edes käsittelyyn, jos hakija on tullut maahan laittomasti. Valitusmahdollisuutta ei ole.
Kaikki laittomasti maahan tulleet aiotaan jatkossa ottaa säilöön 28 vuorokaudeksi. Tämän ajan kuluessa heidät palautetaan joko omaan kotimaahansa tai johonkin kolmanteen maahan, kuten Ruandaan. Säilöönottokeskuksina käytetään hotellien sijasta entisiä armeijan kasarmialueita.

Irakilainen puukotti brittiopiskelijaa joutuakseen karkotetuksi maasta

Perussuomalaiset haluaa kotouttamisessa luopua monikulttuurisista käytänteistä ja siirtyä edellyttämään maahanmuuttajilta kielemme ja kulttuurimme omaksumista. Suomen islamisoituminen tulee päättäväisesti torjua. Humanitaaristen maahanmuuttajien kotouttamisessa pitää Tanskan mallin mukaisesti olla painopisteenä paluumuuttoon valmistaminen.

Perussuomalaisten tänään julkaistussa <a href="https://www.perussuomalaiset.fi/ajankohtaista/psn-uusi-maahanmuuttopoliittinen-ohjelma-on-julkaistu/">maahanmuuttopoliittisessa ohjelmassa</a> linjataan, että kotouttamispolitiikassa on luovuttava monikulttuurisista käytänteistä.
Kaiken kotouttamisen lähtökohtana on oltava kielemme ja kulttuurimme omaksuminen sekä työllistyminen. Vastuullinen valtiovalta ei tue sellaisten arvo- ja normijärjestelmien vakiintumista Suomessa, jotka ovat täysin ristiriidassa suomalaisen elämänmuodon kanssa.
Perussuomalaiset katsoo, että maahanmuuttajien oman kulttuurin ja kielen säilyminen on oltava maahanmuuttajien itsensä vastuulla. Julkisissa virastoissa, kouluissa ja muissa vastaavissa tiloissa on lopetettava maahanmuuttajien omilla kielillä järjestettävät palvelut ja opetus.
Ilmaisille tulkkipalveluille loppu
Perussuomalaiset pitää suomalaisen kotouttamispolitiikan ”konkurssijulistuksena” sitä, että esimerkiksi Kelasta on mahdollista saada palveluita arabiaksi ja somalin kielellä. Perussuomalaiset vaatiikin esimerkiksi ilmaisista tulkkipalveluiden tarjoamisesta luopumista, jolloin maahanmuuttajilta tulee alkaa edellyttää edistymistä kieliopinnoissa ja työllistymistä kohtuullisessa ajassa.
Humanitaaristen maahanmuuttajien kotouttamisessa pitää Tanskan mallin mukaisesti olla painopisteenä paluumuuttoon valmistaminen. Perussuomalaiset haluaa siis siirtyä tämän ryhmän kohdalla kotouttamisesta kotiuttamiseen.
Muslimien vaatimuksiin ei kompromisseja
Kuten muissa vanhoissa EU-maissa, Suomessakin monet kotouttamisen ongelmat liittyvät islamilaiseen kulttuuriin. Peruslähtökohdiltaan islamilainen traditio on ristiriidassa suomalaisen kristillisen ja humanistisen perinnön kanssa. Suomeen muuttavilta muslimeilta täytyy perussuomalaisten mielestä edellyttää sulautumista valtavirtayhteiskuntaan eikä niin, että Suomi alkaa islamisoitua. Suomessa ei pidä tehdä kompromisseja esimerkiksi naisten, lasten tai eläinten oikeuksissa suvaitsevaisuuden nimissä.
Muslimien rinnakkaisyhteiskunnan muodostumista ehkäistään muun muassa siten, että oppilaitoksissa, työpaikoilla ja julkisissa tiloissa lopetetaan erivapauksien myöntäminen muslimeille. Ei ole perusteltua, että muslimilapsille annetaan oikeus olla osallistumatta esimerkiksi musiikin tai liikunnan tunneille. Musliminaisten omilla uimahallivuoroilla Suomen julkinen valta taas antaa signaalin, että islamilaisissa maissa valtavirtana oleva sukupuoli-apartheid voi jatkua Suomessakin.
Suomessa ei ole ollut tapana keskeyttää työpäivää rukoussessioiden takia. Perussuomalaiset katsoo myös, että Suomen tulee liittyä niiden lukuisten länsieurooppalaisten sivistysvaltioiden joukkoon, jotka ovat täysin tai osittain kieltäneet kasvot peittävien burka- ja niqab-huivien käytön julkisilla paikoilla.
Vauhtia paluumuuttoon
Humanitaarisen maahanmuuton tuloksena Suomessa asuu vuosi vuodelta enemmän maahanmuuttajia, joiden kiinnittyminen suomalaiseen yhteiskuntaan on olematonta. Näiltä ihmisiltä puuttuu suomen kielen taito ja koulutus, ja usein heillä ei ole myöskään minkäänlaista työhistoriaa. Tämä kehitys on synnyttänyt Suomeen tiettyjen kansalaisuuksien rinnakkaisyhteiskuntia, joissa eletään oman alkuperämaan elämänrytmin mukaisesti.
Perussuomalaiset katsoo, että julkisen vallan ei tule seurata tällaista kehitystä toimettomana, vaan sen on kannustettava aktiivisesti vapaaehtoiseen maastamuuttoon integroitumishaluttomia maahanmuuttajia, joilla on voimassa oleva oleskelulupa.
Tanskassa on kehitetty ja Ruotsissa selvityksen alla taloudelliset tukimuodot, joilla integroitumiskyvyttömien maahanmuuttajien paluumuuttoa pyritään vauhdittamaan. Perussuomalaiset vaatii, että Suomessa pitää tehdä selvitys Tanskan ja Ruotsin käytännöistä aktiivisen vapaaehtoisen maastamuuton stimuloimiseksi ja saattaa ne omaan kansalliseen lainsäädäntöömme.
<iframe loading="lazy" title="Tuumaustunti 30.1, Purra ja Lith: Maahanmuuttopoliittinen ohjelma" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/g-4cJs_tdEw?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
&nbsp;

Humanitaaristen maahanmuuttajien kotouttamisesta on siirryttävä kotiuttamiseen – perussuomalaiset haluaa alkaa vauhdittaa vapaaehtoista muuttoa maasta pois

Liettua houkuttelee kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita palaamaan omiin kotimaihinsa tarjoamalla ankean majoituksen, jossa saa ruuan mutta ei taskurahaa. Käteistä rahaa saa kouraan vasta siinä vaiheessa, kun suostuu vapaaehtoisesti lähtemään maasta. Suomessa pohditaan vuoden 2015 jäljiltä maahan jääneiden &#8221;paperittomien&#8221; laillistamista. Olisiko Suomella opittavaa Liettuan menettelystä? 
Valko-Venäjän masinoima turvapaikanhakijakriisi on hieman laantunut, mutta Baltian maat ja Puola joutuvat puimaan sen seurauksia vielä pitkään. Liettuassa on tuhansia kielteisen päätöksen saaneita turvapaikanhakijoita, joita houkutellaan lähtemään kotiin käteiskorvausta vastaan. Summan nostaminen tuhanteen euroon sai monet lähtemään vapaaehtoisesti kotiin.
Liettua on lennättämässä yhteensä 272 turvapaikanhakijaa takaisin näiden kotimaihin, kertoo nettilehti <a href="https://www.breitbart.com/europe/2022/02/11/voluntary-repatriation-272-migrants-accept-cash-from-lithuania-to-go-home/">Breitbart</a>. Kyse on pääosin irakilaisista turvapaikanhakijoista, jotka ovat suostuneet ottamaan vastaan Liettuan tarjoaman tuhannen euron korvauksen vapaaehtoisesta kotiinpaluusta. Paluukyytejä lähtee myös Venäjän ja Intian suuntaan.
Tiukka linja turvapaikkojen myöntämisessä
Liettua oli ensimmäisiä Valko-Venäjän hybridioperaation kohteeksi joutuneita maita. Marraskuussa Suomen Uutiset <a href="https://stage.sudev.fi/liettualla-tiukka-linja-turvapaikka-vain-kahdeksalle-yli-kahdesta-tuhannesta-hakijasta/">kertoi</a>, että Liettuaan oli viime vuonna siihen mennessä tullut noin 4 200 laitonta siirtolaista. Liettua piti kuitenkin tiukkaa linjaa, joten turvapaikka oli myönnetty vain kahdeksalle hakijalle.
Osa turvapaikanhakijoista suostui jo silloin lähtemään takaisin kotiin 300 euron korvausta vastaan. Mutta kun kotiinpaluurahan summa nostettiin joulukuussa tonniin, vapaaehtoinen kotiinpaluu alkoi <a href="https://www.infomigrants.net/en/post/38403/lithuania-pays-272-migrants-to-return-home">Infomigrants</a>-sivuston mukaan kiinnostaa yhä useampaa turvapaikanhakijaa. Suurin osa lähtijöistä on jo saanut kielteisen päätöksen turvapaikkahakemukseensa.
Jokainen kotiinpaluu on selvää säästöä Liettualle
Tonnin kotiinpaluuraha menee EU:n piikkiin, kertoo Liettuan sisäministeriö. EU on osoittanut Liettualle 29,6 miljoonan euron summan siirtolaiskriisin ratkaisemiseen.
Näiden palautusten jälkeen Liettuan vastaanottokeskuksiin jää vielä kolmisen tuhatta turvapaikanhakijaa. Suurin osa heistä on irakilaisia, mutta joukossa on pariakymmentä muutakin kansalaisuutta.
Liettuan sisäministeri Agnè Bilotaite arvioi, että jokainen maahan jäävä siirtolainen tulee aiheuttamaan Liettualle vähintään 11 000 euron kustannukset joka vuosi, joten lentolippujen ostaminen ja kotiinpaluukorvausten maksaminen tarkoittaa Liettualle selvää säästöä.
Sisäministeri ja Helsingin Sanomat vaativat &#8221;paperittomien&#8221; laillistamista
Suomessa on viime aikoina pohdittu, miten vuosina 2015–2016 tulleet &#8221;paperittomat&#8221; saataisiin vihdoinkin pois maasta. Sisäministeriö julkisti torstaina <a href="https://intermin.fi/-/ilman-oleskeluoikeutta-maassa-olevien-tilanteeseen-selvitettiin-mahdollisia-ratkaisuja">selvityksen</a>, jossa ehdotettiin ratkaisuksi noin 3 000 Suomessa laittomasti oleskelevan henkilön oleskelun laillistamista kertaluonteisena toimena.
Kyse on henkilöistä, jotka ovat tehneet useita turvapaikkahakemuksia ja -valituksia ja jääneet maahan kielteisistä turvapaikkapäätöksistä huolimatta. Helsingin Sanomat vaatii <a href="https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000008607654.html">pääkirjoituksessaan</a>, että &#8221;ongelma on ratkaistava, silmien sulkeminen ei enää riitä&#8221;.
&#8211; Ministeriö on nyt esittänyt, että tämä ryhmä voisi laillistaa oleskelunsa tiettyjen sääntöjen mukaan. Niiden, joille tämä esitys ei kelpaa, on nyt esitettävä oma vaihtoehtonsa, Helsingin Sanomat kirjoittaa.
Olisiko Suomella opittavaa Liettualta?
Yksi ratkaisu olisi Liettuan malli: kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet laitetaan säilöönottokeskuksiin, joissa tarjotaan vain ruoka, majoitus ja perustarvikkeet. Käteistä rahaa annetaan vasta siinä vaiheessa, kun henkilö suostuu lähtemään vapaaehtoisesti kotiin. Vaihtoehtoina olisivat siis ankeat olot ilman rahaa tai tukku käteistä kouraan ja ilmainen lento kotiin.
Euroopan komissio on antanut ehdotuksen väliaikaisista <a href="https://valtioneuvosto.fi/en/-/1410869/provisional-eu-measures-would-help-latvia-lithuania-and-poland-manage-migration?languageId=fi_FI">toimenpiteistä</a>, joita Latvia, Liettua ja Puola voisivat soveltaa turvapaikkakriisin hallintaan. Näihin toimenpiteisiin sisältyy muun muassa se, että &#8221;aineelliset vastaanotto-olosuhteet voitaisiin rajata perustarpeisiin, joilla tarkoitetaan ruokaa, vettä, vaatteita, riittävää terveydenhoitoa ja tilapäistä majoitusta&#8221;.

Raha ratkaisee: Osa irakilaisista suostui palaamaan kotiin Liettuasta tonnilla

Ruotsidemokraattien puheenjohtaja Jimmie Åkesson haluaa vauhtia keskusteluihin maan seuraavan hallituksen ohjelmasta. Maahanmuuttajien palauttaminen lähtömaihinsa on korkealla ruotsidemokraattien vaatimuslistalla.

Jimmie Åkessonin mukaan kyse ei ole maahanmuutosta sinänsä, vaan sen nettovaikutuksista. Eli siitä, paljonko maahanmuutto tulee maksamaan yhteiskunnalle eli veronmaksajille. Siksi ruotsidemokraatit haluavat lopettaa kokonaan turvapaikkajärjestelyn ja sitä myöten pakolaisten ja heidän omaistensa vastaanottamisen.
&#8211; Minulla ei ole pienintäkään ongelmaa lisätä painetta heitä kohtaan, jotka elävät omaa elämäänsä ongelmalähiöissä, eivätkä ole osa Ruotsia, Åkesson <a href="https://www.dn.se/sverige/akesson-sverige-bor-uppmana-syrier-att-atervanda/?">sanoo</a> Dagens Nyheterin haastattelussa.
&#8211; Pakolaispolitiikassa pitäisi olla kyse siitä, että ihminen saa tarvitessaan suojelua ja kun ei sitä enää tarvitse, hän palaa kotimaahansa.
Veronmaksajien piikki kiinni
Åkessonin mielestä palauttamisen pitäisi koskea myös oleskeluluvan saaneita henkilöitä. Heitä, jotka eivät ole sopeutuneet tai halua sopeutua ruotsalaiseen yhteiskuntaan. Tällaisten henkilöiden olisi parempi palata kotimaahansa, kuin elää vieraassa maassa veronmaksajien kustannuksella.
&#8211; Kaiken pitää kuitenkin perustua vapaaehtoisuuteen. Meillä ei ole mitään lakiin liittyviä mahdollisuuksia saada ihmisiä palaamaan, emmekä mekään sitä halua.
Paluumuuttoon lisätukea
Åkesson toteaa, että Ruotsi ei saa pakolaisuutta kokonaan loppumaan ja siksi pitää käyttää muitakin keinoja kuten paluumuuttoa.
&#8211; Meidän täytyy nostaa tuntuvasti paluumuuttoon suunnattuja tukia, jotta yhä useampi haluaa palata vapaaehtoisesti kotimaahansa. Jos samalla hankaloitamme sosiaalituille pääsyä Ruotsissa, niin olen vakuuttunut siitä, että yhä useampi haluaa palata kotiin.
&#8211; Katsotaan vaikkapa Tanskaa, joka haastaa syyrialaisia palaamaan, koska osassa Syyriaa on jo turvallista. Näin meidänkin tulisi toimia. Meidän täytyy terästää myös ulkomaalaisten valvontaa, jotta täällä laittomasti oleskelevat ihmiset voidaan tunnistaa ja karkottaa maasta, Åkesson painottaa.
Porvarihallitusta perustamassa
Ruotsin valtiopäivävaalit pidetään syyskuussa vuonna 2022. Kannunvalanta eri hallitusvaihtoehdoista on jo täydessä vauhdissa. Maltillisen kokoomuksen puheenjohtaja Ulf Kristersson ja kristillisdemokraattien Ebba Busch ovat jo ilmoittaneet olevansa valmiit ainakin budjettiyhteisyöhön ruotsidemokraattien kanssa. Myös liberaalit ovat puheenjohtaja Nyamko Sabunin mukaan valmiita hallitukseen, joka tukeutuu ruotsidemokraatteihin.
&#8211; Tärkeintä on tehdä läpimurto asialinjalla ja edistää hankkeita, jotka ovat tärkeitä kannattajillemme. Näihin kuuluvat erityisesti maahanmuutto ja sopeuttaminen (integraatio) sekä oikeus- ja energiapolitiikat, Åkesson määrittelee.
Ainakin tällä hetkellä näyttää siltä, että seuraavan porvarihallituksen pääministeri tulee kokoomuksesta. Poliittiset realiteetit ovat ruotsidemokraattien puheenjohtajalla hyvin hallussa. Hän pohtii asioita siltä kannalta, että politiikka on mahdollisen taitoa. Asioista on pyrittävä sopimaan.
&#8211; Meidän on ennen kaikkea löydettävä ne asiat, joista olemme yhtä mieltä. Myös erimielisyydet on tunnistettava ja katsottava, voidaanko niistä sopia. On hyvä päästä keskustelemaan kaikesta mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.
”Julkinen media ei ole vallan äänitorvi”
Åkessonin vastustajat ovat maalanneet piruja seinille ja ilmoittaneet, että ruotsidemokraattien mahdollinen valtaannousu tarkoittaa kansankodin suistumista Puolan ja Unkarin tielle. Ensimmäiseksi se huutokuoron mukaan tarkoittaisi kaupallisen ja ennen kaikkea julkisen palvelun median ja samalla sananvapauden suitsemista.
&#8211; Meillä pitää olla julkisin varoin kustannettu media mutta se ei saa olla vallan äänitorvi. Tilanteen pitäisi olla samanlainen sekä Ruotsissa että Puolassa ja Unkarissa.
&#8211; Tämä kysymys tulee tuskin kuitenkaan olemaan kovin korkealla mahdollisessa yhteistyössä. Kuten sanottu, keskitymme ratkaisemaan todellisia ongelmia ja julkisen palvelun media on siinä listassa melkoisen alhaalla.
&nbsp;

Jimmie Åkesson:  ”Lisää painetta heitä kohtaan, jotka eivät ole osa Ruotsia”

Tanskan hallitus ilmoittaa perustavansa uuden viraston, jonka tarkoituksena on edistää maassa laittomasti oleskelevien henkilöiden muuttoa takaisin omiin kotimaihinsa. Uuden laitoksen nimeksi tulee ytimekkäästi Kotimatkavirasto (Hjemrejsestyrelse). 
Kotimatkaviraston toimialaan tulee sisältymään kaikki sellainen laittomasti maassa oleskelevien maastamuutto, johon ei liity pakkokeinoja. Elokuussa toimintansa aloittava 250 työntekijän virasto siis yhdistää saman katon alle kaikki vapaaehtoisen kotiinpaluun tukemiseen ja edistämiseen liittyvät toiminnot. Pakkopalautukset jäävät yhä poliisin vastuulle.
Hallitus kertoo <a href="https://uim.dk/nyheder/regeringen-opretter-ny-hjemrejsestyrelse">tiedotteessaan</a>, että tulossa on useita kotiinpaluun edistämiseen liittyviä aloitteita, joista kerrotaan tarkemmin myöhemmin. Kaikkien toimenpiteiden tavoitteena on, että yhä useammat Tanskassa laittomasti oleskelevat muuttaisivat takaisin omiin kotimaihinsa.
&#8211; Hallitukselle on tärkeätä, että laittomasti maassa oleskelevat ulkomaalaiset matkustavat kotiin, sanoo ulkomaalaisasioista ja integraatiosta vastaava ministeri Mattias Tesfaye.
Uusi virasto keskittyy kotiuttamiseen
Ministeri kuvailee työnjakoa siten, että maahanmuuttoministeriön tehtävänä on myöntää pakolaisille oleskeluluvat ja suorittaa perheenyhdistämiset, kun taas tämä uusi virasto keskittyy niihin henkilöihin, joilla ei enää ole laillista oikeutta oleskella Tanskassa.
&#8211; Virasto, joka keskittyy vain kotimatkoihin. Siinä on järkeä, toteaa ministeri Tesfaye.
Tanskassa arvioidaan tällä hetkellä olevan noin 1100 kielteisen päätöksen saanutta turvapaikanhakijaa, joilla on lainvoimainen käännytyspäätös. Yli 200 heistä on odottanut palautuslentoa jo yli viisi vuotta.
Sosialidemokraatteja edustava maahanmuutto- ja kotouttamisministeri Tesfaye on aiemmin <a href="https://stage.sudev.fi/ministeri-maahanmuutto-on-tehnyt-tanskasta-vahemman-vapaan-maan/">todennut</a> muun muassa, että maahanmuutto on tehnyt Tanskasta vähemmän vapaan maan, koska tietynlainen maahanmuutto lisää sääntelyn tarvetta ja edellyttää valtion puuttumista yhä useampiin asioihin. Erityisesti ministeri mainitsi muslimimaahanmuuton.
Suomessa tuhansia laittomasti maassa olevia
Niin sanottujen &#8221;paperittomien&#8221; määrää Suomessa ei tarkalleen tiedä kukaan, kertoo <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10921851">Yle</a>. Maahanmuuttovirasto arvelee paperittomien määräksi reilua paria tuhatta. Helsingin Diakonissalaitoksen arvion mukaan paperittomia on noin 4000.
Joka tapauksessa on selvää, että Suomessa oleskelee tuhansia henkilöitä ilman laillista oleskelulupaa. Monet heistä ovat tulleet maahan jo vuoden 2015 turvapaikanhakijavyöryn mukana. Kielteisen turvapaikkapäätöksen ja lainvoimaisen käännytyspäätöksen jälkeenkään monia heistä on vaikea saada lähtemään Suomesta.
Suomessa palautuslennot ovat olleet pysähdyksissä koronapandemian aiheuttamien matkustusrajoitusten vuoksi. Karkotuksen tai käännytyksen vuoksi säilöön otettuja ulkomaalaisia on <a href="https://stage.sudev.fi/rantanen-sailoonotettujen-vapauttamisesta-ulkomaalaisia-vapautetaan-samalla-kuin-suomalaisten-vapauksia-rajoitetaan/">päästetty</a> vapaalle jalalle. Jopa yksi törkeään raiskaukseen syyllistynyt turvapaikanhakija päästettiin vapaaksi, koska palautuslentoa ei pystytä tällä hetkellä järjestämään.

Tanska perustaa Kotimatkaviraston laittomasti maassa olevien kotiinpaluun edistämiseksi

Kreikan rajalla vallitseva kriisi on jäänyt hetkeksi koronaviruspandemian varjoon. Frontexin johtaja kuitenkin arvioi, että laitonta maahantuloa yrittävien määrä tulee jatkossakin pysymään korkeana. Rajalla on tapahtunut uusia välikohtauksia. Kaikki tulijat eivät suinkaan ole turvapaikan tarpeessa olevia pakolaisia. 
EU:n rajavirasto Frontexin nykyinen johtaja Fabrice Leggeri uskoo, että monet siirtolaiset tulevat jatkossakin yrittämään laittomasti Kreikan ja Turkin välisen rajan yli EU-alueelle. Aiheesta on uutisoinut muun muassa uutisportaali <a href="https://www.rnd.de/politik/frontex-chef-weiter-hoher-druck-an-griechischer-grenze-ZW4H7VVMMSXBJNOVXHKHU3BZS4.html">RND.de</a>.
&#8211; Siirtolaispaine tulee pysymään suurena, totesi EU:n rajavirasto Frontexin johtaja saksalaislehdille.
Algerialaisia, marokkolaisia, pakistanilaisia&#8230;
Leggeri huomautti, että Turkissa on yli neljä miljoonaa syyrialaista pakolaista, ja Idlibin alueelta Syyrian pohjoisosasta tulee todennäköisesti lisää. Mutta syyrialaisten lisäksi Turkin puolella rajaa on myös algerialaisia, marokkolaisia, bangladeshilaisia, pakistanilaisia ja afganistanilaisia, jotka kaikki haluavat rajan yli EU-alueelle.
Perussuomalaiset muistuttivat tästä samasta asiasta äskettäisessä <a href="https://stage.sudev.fi/perussuomalaiset-valikysymyksessaan-suomen-on-ajettava-eun-sisarajatarkastuksia-ja-hylattava-toisesta-jasenmaasta-tulevien-turvapaikkahakemukset/">välikysymyksessään</a>: Kreikan rajalla EU:n alueelle pyrkivistä vain pieni osa on Syyriasta tulevia. Siirtolaisvyöryssä on kyse Turkin EU:ta vastaan kohdistamasta hybridivaikuttamisesta.
Kaikki eivät ole kansainvälisen suojelun tarpeessa
Frontexin johtaja Leggeri painottaa, että kaikki tulijat eivät suinkaan ole hädänalaisia pakolaisia. Mukana on myös elintasosiirtolaisia, jotka etsivät parempaa elämää. Lisäksi rajalla on mellakoitsijoita, jotka heittelevät polttopulloja, kiviä ja kyynelkaasua Kreikan poliiseja ja rajavartijoita kohti.
Leggeri sanoi luottavansa siihen, että Kreikan raja pitää. Tällä hetkellä muiden EU-maiden halu tukea Kreikkaa tuntuu vahvalta. EU on omalta osaltaan pyrkinyt helpottamaan Kreikan tilannetta <a href="https://stage.sudev.fi/eu-tarjoaa-2-000-euroa-palautusrahaa-kreikan-saarten-leirilaisille/">tarjoamalla</a> 2000 euron kotiinpaluurahaa Kreikan pakolaisleireillä oleville, jos he suostuvat vapaaehtoisesti palaamaan kotimaahansa.
&#8211; Läksyt vuoden 2015 turvapaikanhakijakriisistä on opittu, Frontexin johtaja sanoo.
&#8211; Tärkein opetus tuolta ajalta on se, että jos Kreikan raja ei pidä, EU-alueelle pääsevät suuret siirtolaisvirrat ulottuvat kaikkiin jäsenmaihin.
Suomessa perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho ja kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo <a href="https://stage.sudev.fi/halla-aho-jos-eu-ei-pysty-suojelemaan-jasenmaitaan-haittamaahanmuutolta-eika-anna-keinoja-ratkaista-ongelmia-kansallisesti-se-on-vapaan-liikkuvuuden-ja-unionin-loppu/">keskustelivat</a> tästä aiheesta reilu viikko sitten politiikan toimittajien yhdistyksen debatissa. Orpo ja Halla-aho katsoivat kumpikin, että EU olisi vakavissa vaikeuksissa, jos Kreikan rajan yli jostain syystä pääsisi valtava määrä ihmisiä. Orpon mukaan hallitsematon tilanne toteutuessaan koettelisi rajusti Euroopan unionia.
Rajalla kyynelkaasua ja kyynelkaasutuulettimia
Torstai-iltana Kreikan ja Turkin välisellä rajalla tapahtui uusi välikohtaus, kun noin 300 nuorta miestä yritti repiä alas Kreikan raja-aidan. Kyynelkaasua käytettiin molemmin puolin.
Lehtitietojen mukaan turkkilaiset poliisit heittivät kyynelkaasupanoksia Kreikan puolelle rajaa auttaakseen laittomasti rajan yli pyrkiviä mellakoitsijoita. Kreikan viranomaiset puolestaan ovat ottaneet käyttöön jättiläismäiset, kuorma-auton lavalle asennetut tuulettimet, joilla kyynelkaasupilviä yritetään puhaltaa takaisin Turkin puolelle.
Turkin ja EU:n välillä on käyty neuvotteluja, joiden aiheena on muun muassa EU:n Turkille siirtolaiskriisin hoitamista varten maksamien avustusten määrä. Neuvottelut eivät kuitenkaan ole toistaiseksi johtaneet mihinkään tulokseen.

Frontexin johtaja: Kreikan rajalla yhä kova paine – kaikki tulijat eivät ole pakolaisia

Myös Saksassa on jouduttu kokemaan, että perusteettoman turvapaikkahakemuksen jättäneiden käännyttäminen on hyvin vaikeaa. Ongelmia lisää se, että monet jo kertaalleen käännytetyt tai vapaaehtoisesti maasta poistuneet palaavat myöhemmin uudelleen Saksaan ja jättävät uuden turvapaikkahakemuksen.

Suomessa on viime päivinä keskusteltu paljon hylätyn turvapaikkapäätöksen saaneiden maasta poistamisesta. Myös turvapaikanhaun suurvalta Saksa on suurissa ongelmissa tämän asian kanssa.
Käännytyspäätösten toimeenpano on hankalaa: jopa puolet käännytyksistä epäonnistuu. Ja vaikka perusteettomasti turvapaikkaa hakenut saataisiin palaamaan kotimaahansa, monet tulevat myöhemmin takaisin Saksaan jättääkseen uuden turvapaikkahakemuksen.
Lähes 30 000 palannut uudelleen
Vaihtoehto Saksalle (AfD) -puolueen kansanedustaja Martin Sichert teki Saksan parlamentille kirjallisen kysymyksen asiaan liittyen, kertoo <a href="https://jungefreiheit.de/politik/deutschland/2019/fast-30-000-ausgereiste-asylbewerber-sind-zurueck-in-deutschland/">Junge Freiheit</a> -viikkolehti. Liittohallituksen vastauksesta ilmenee, että lähes 30 000 maasta jo kertaalleen poistettua turvapaikanhakijaa on palannut uudelleen Saksaan vuoden 2012 jälkeen.
Kaikkiaan 28 224 turvapaikanhakijaa on siis jättänyt uuden turvapaikkahakemuksen käytyään välillä kotimaassaan. Liittohallituksen vastauksen mukaan saatavilla ei ole luotettavaa, eriteltyä tietoa siitä, kuinka moni näistä käännytettiin ja kuinka moni palasi kotimaahansa vapaaehtoisesti joko paluurahan kera tai ilman sitä.
Näiden tapausten lisäksi tilastoissa on myös turvapaikanhakijoita, jotka ovat &#8221;siirtyneet tuntemattomaan&#8221;. Tällä viitataan hakijoihin, jotka turvapaikkakäsittelyn aikana tai sen jälkeen lopettavat yhteydenpidon viranomaisiin esimerkiksi mennäkseen &#8221;maan alle&#8221; Saksassa tai matkustaakseen johonkin toiseen EU-maahan jättämään turvapaikkahakemuksen.
Joka toinen karkottaminen epäonnistuu
Junge Freiheit -lehti kertoo aiemmassa <a href="https://jungefreiheit.de/politik/deutschland/2019/die-haelfte-aller-abschiebungen-scheitert/">artikkelissaan</a>, että vuodesta 2015 lähtien joka toinen käännyttäminen on epäonnistunut. Sisäministeriön antamien tietojen mukaan käännytyksiä oli tarkoitus toimeenpanna lähes 188 000, mutta noin puolet jouduttiin eri syistä peruuttamaan.
Toimeenpanematta jääneiden käännytysten määrä on kasvanut jatkuvasti. Vuonna 2018 epäonnistuneiden palautusyritysten määrä ylitti onnistuneiden määrän: kaikkiaan 30 902 käännytystä jäi toteutumatta.

vapaaehtoinen kotiinpaluu

Irakilainen puukotti brittiopiskelijaa joutuakseen karkotetuksi maasta

Humanitaaristen maahanmuuttajien kotouttamisesta on siirryttävä kotiuttamiseen – perussuomalaiset haluaa alkaa vauhdittaa vapaaehtoista muuttoa maasta pois

Raha ratkaisee: Osa irakilaisista suostui palaamaan kotiin Liettuasta tonnilla

Jimmie Åkesson: ”Lisää painetta heitä kohtaan, jotka eivät ole osa Ruotsia”

Tanska perustaa Kotimatkaviraston laittomasti maassa olevien kotiinpaluun edistämiseksi

Frontexin johtaja: Kreikan rajalla yhä kova paine – kaikki tulijat eivät ole pakolaisia

Maasta poistetut turvapaikanhakijat palaavat sitkeästi Saksaan

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Viikon suosituimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025