Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

vapaaehtoisuus

Suomalaisuuden Liiton tuore kyselytutkimus: Enemmistö suomenkielisistä haluaa, että korkeakoulututkinto tulisi voida suorittaa ilman pakkoruotsia

EU:n sisäministerien huippukokous pidetään 8. kesäkuuta ja silloin on aikomus läiskäistä kissa pöydälle. Tarkoitus on viimeinkin sopia kaikkia unionin jäsenmaita koskevista uusista maahanmuuttosäännöksistä. Unionin yhtenäisyys on taas koetuksella.

Tavoite <a href="https://www.infomigrants.net/en/post/49364/new-round-on-eu-migration-plan-visegrad-group-pushes-back">taakanjaosta</a> on edelleenkin kauniisti sanottuna kunnianhimoinen, sillä maahanmuutosta ja ennen kaikkea laittomien siirtolaisten jakamisesta unionin eri jäsenmaihin vallitsee vankka erimielisyys.
Puola on Politico-sivuston <a href="https://www.politico.eu/newsletter/brussels-playbook/lex-tusk-uproar-migration-row-is-back-again-chinese-cyberattack-concerns/">mukaan</a> ollut kärkijoukossa torppaamassa koko suunnitellun maahanmuutto- ja turvapaikkasopimuksen. Sisäministeri Mariusz Kamiński rykäisikin jokin aika sitten twiitin, jossa ei ole sijaa tulkinnoille:
&#8211; Ei ole eikä tule sellaista tilannetta, että Puola suostuisi vastaanottamaan pakkosijoitettavia siirtolaisia. Ei kiitos.
Taakanjakoa kritisoidaan
Sisäministerien tapaamisessa on kyse europarlamentin 20. huhtikuuta hyväksymästä <a href="https://www.euronews.com/my-europe/2023/04/20/european-parliament-calls-for-more-solidarity-on-migration-as-negotiations-on-issue-approa">ehdotuksesta</a> yhteisestä vastuusta tilanteessa, jossa unionin jäsenmaahan vyöryy äkillisesti tavaton määrä luvattomia siirtolaisia. Pakolaisia ja parempaa elämää tavoittelevat saapuu kasvavin joukoin esimerkiksi Välimeren ylitse <a href="https://stage.sudev.fi/pakolaisruuhka-pahenee-italiassa-lampedusan-saaren-tilanne-jo-kestamaton/">Italiaan</a>.
Ensihätään Euroopasta parempaa elämää etsivien ihmisten <a href="https://stage.sudev.fi/eu-parlamentin-paaneuvottelija-jasenmaiden-on-pian-pakko-ottaa-vastaan-pakolaisia-ja-siirtolaisia/">vastaanottaminen</a> on vapaaehtoista. Mutta jos halukkaita vastaanottomaita ei löydy kriisin keskellä riittävästi, komissio on saamassa vallan päättää ihmisten sijoittamisesta jäsenmaihin pakolla. Näin siis parlamentin ehdotuksen mukaan.
Puola, Unkari ja Tšekki pitävät taakanjakoa vähemmän viisaana ajatuksena.

EU:n yhteisestä maahanmuuttopolitiikasta yritetään taas sopua – laittomien siirtolaisten pakkosijoittaminen ei käy kaikille

Suomalaisuuden Liiton Kantar TNS:ltä tammikuussa tilaaman <a href="https://mcusercontent.com/86cefd3c709153774583c0e29/files/2d109933-e11f-ec37-33af-8b64ba92a8a2/332400131_ruotsin_kielen_vapaaehtoisuus_2.pdf">mielipidetutkimuksen</a> mukaan enemmistö suomalaisista kannattaa ruotsin kielen opiskelun vapaaehtoisuutta.

Tutkimukseen osallistuvilta kysyttiin, pitäisikö ruotsin kielen opetuksen olla vapaaehtoista suomenkielisille koululaisille ja opiskelijoille. &#8221;Kyllä&#8221; vastasi 54 %, &#8221;ei&#8221; 37 % ja &#8221;en osaa sanoa&#8221; 9 %. Tutkimus tehtiin tammikuun lopussa (26.1.2023) ja siihen osallistui 1 054 vastaajaa.
– Tutkimustulos on linjassa liiton aikaisemmin teettämien mielipidetutkimusten kanssa. Jos otamme huomioon vain kantansa ilmoittaneet, niin liki 60 % heistä on ruotsin kielen pakollisuutta vastaan, toteaa Suomalaisuuden Liiton puheenjohtaja Ilmari Rostila.
Vain yksi puolue ajaa valinnaisuutta 
– Suomalaisten enemmistö näyttää olevan täysin eri linjoilla ruotsin kielen pakollisuudesta kuin valtiovalta ja poliittiset päättäjät. Kaikkien puolueiden (RKP:tä lukuun ottamatta) kannattajien enemmistö oli tutkimuksen mukaan valinnaisuuden puolella. Kuitenkin puolueiden ohjelmista käy ilmi, että vain yksi puolue ajaa ruotsin valinnaisuutta, toteaa Suomalaisuuden Liiton toiminnanjohtaja Juuso-Ville Gustafsson.
Suomalaisuuden Liitolla on parhaillaan käynnissä eduskuntavaaliehdokkaille suunnattu kysely suhtautumisesta ruotsin kielen vapaaehtoisuuteen. Liitto on laatinut <a href="http://suomalaisuudenliitto.fi/suomalaisuuden-liiton-tavoitteet-eduskunnalle-2023-2027/">omat tavoitteet</a> keväällä valittavaa eduskuntaa varten.
&nbsp;

Uusin mielipidetutkimus: Suomalaisten enemmistö on edelleen ruotsin kielen pakollisuutta vastaan

Perussuomalaiset avasivat suomalaisuusohjelmassaan keskustelun pakkoruotsin järjettömyydestä. Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Leena Meri ei usko, että ruotsinkielen opiskelun pakollisuus edistäisi kenenkään kaksikielistä identiteettiä.

Vaikka peruskoulussa ja jatko-opinnoissa aina yliopistoon saakka opiskellaan pakolla ruotsin kieltä, niin tosiasia on, että suurella osalla nämä ponnistelut valuvat täysin hukkaan johtuen siitä, että kielitaitoa ei tarvitse. Lisäksi monille ylimääräinen ruotsin kielen opiskelu on tuskaisaa, kun kielitaito ei meinaa yrittämisestä huolimatta tarttua.
&#8211; Suomalaisuusohjelmassa puhumme vapaaehtoisuudesta ja oikeudesta valita, opiskeleeko ruotsia vai ei. Pakollisen ruotsin pänttäämisen sijasta ajan voisi käyttää esimerkiksi oman äidinkielen, englannin tai sellaisen vapaavalintaisen kielen opiskeluun, josta opiskelija on aidosti kiinnostunut, perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja Leena Meri toteaa.
RKP:n puheenjohtaja älähti
RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson älähti perussuomalaisten järkevämmän kielipolitiikan vaatimuksesta. Henrikssonin twiittauksen mukaan ”maamme kaksikielisyys on osa identiteettiämme ja tärkeä osa pohjoismaisuuttamme”. Meren mielestä kaksikielisyys ei edellytä pakkoruotsia eikä nykymuodossaan vaadittava pakkoruotsi edistä kenenkään kaksikielistä identiteettiä.
&#8211; Edes ruotsinkielisten identiteetti ei ole pakkoruotsista riippuvainen. Mitä järkeä on siinä, että kaikki opiskelevat vähemmistökieltä, jota äidinkielenään puhuu noin viisi prosenttia suomalaisista? Kuulostaa itse asiassa kamalalta, että pakko ja pakottaminen olisivat osa suomalaista identiteettiä, Meri miettii.
&nbsp;

Leena Meri haluaa eroon pakkoruotsista: ”Kuulostaa kamalalta, että pakko ja pakottaminen olisivat osa suomalaista identiteettiä”

Suomessa on lukemattoman paljon kansalaisjärjestöjä, joiden toiminta on lähes yksinomaan julkisten avustusten varassa. Yhdistykset haalivat vuosittain kasaan satojen miljoonien eurojen avustuspotin. Perussuomalaisten kansanedustaja Mari Rantanen huomauttaakin, että nykyään Suomessa alkaa jo olla helpompaa perustaa yhdistys kuin aloittaa yritystoiminta. &#8211; Kun perustaa yhdistyksen, voi hakea julkista rahaa ja vaikka työllistää omat kaverit, Rantanen sanoo.

Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) löysi viime viikolla julkaistussa raportissaan runsaasti <a href="https://stage.sudev.fi/vtv-loysi-ongelmia-jarjestoavustusten-myontamisessa-rantanen-avustusrahat-tulevat-samoille-jarjestoille-kuin-manulle-illallinen-ja-hankehumppa-pyorii/">huomautettavaa ja ongelmia</a> rahapelituotoista myönnettyjen avustusten käytöstä.
Raportti osoittaa, kuinka avustukset kohdentuvat varsin vakiintuneelle saajajoukolle, avustusten valvonta on osin heikkoa ja kuinka vaikuttavuus ei ole riittävästi ohjannut tukien saamisen arviointia.
Perussuomalaisten kansanedustaja Mari Rantanen toteaa, että havainnot ovat pitkälti samoja, mitä perussuomalaiset ovat nostaneet esille aiemminkin.
&#8211; Kuten itsekin olen kirjoittanut, ja monet muutkin ovat nostaneet esille, rahojen jakaminen on osin holtitonta, eikä vaikuttavuudesta ole riittävästi tietoa. Myös rahojen käytön valvonta on varsin ohuella pohjalla, minkä VTV:n raporttikin vahvistaa, Rantanen sanoo.
Hän oli <a href="https://www.permanto.fi/fi/web//alfatv/player/vod?assetId=191370506">eilen</a> vieraana AlfaTV:lla Viikon Parkkonen -keskusteluohjelmassa.
Prosesseihin saatava läpinäkyvyyttä
Kritiikistä huolimatta Rantanen korostaa, että järjestökentällä on myös paljon arvokasta ja hyvää toimintaa.
&#8211; Kuitenkin, kuten VTV:n raporttikin vahvistaa, käytetyt rahasummat ovat suuria ja rahojen käytön raportointi on osin puutteellista.
VTV:n mukaan rahapelituotoista myönnettävien avustusten myöntämisprosesseja olisi kehitettävä nykyistä läpinäkyvämmiksi ja avustuksiin liittyviä tuloksellisuuden linjauksia olisi selkeytettävä ja avustusten käytön valvontaa olisi tehostettava.
Rantanen toteaa, että moni avustuksen saaja ilmoittaa toimintansa tavoitteeksi yleviä, mutta samalla epämääräiseksi jääviä tavoitteita, kuten yhdenvertaisuuden edistäminen, eriarvoisuuden vähentäminen tai hyvinvoinnin lisääminen.
&#8211; Tavoitteissa ei ole mitään väärää tai pahaa, mutta tavoitteiden saavuttamisen mittaaminen on hankalaa. Hankkeisiin käytetään silti vuosittain satojen miljoonien edestä rahaa. Suomella on nyt edessään sellaiset vuodet, että julkisen rahan käyttöä on seurattava nykyistä tarkemmin.
Avustusten tarve arvioitava uudelleen
Jatkossa Veikkauksen edunsaajajärjestöille jaetut voittovarat tuloutetaan valtion kassaan ilman korvamerkintää avustusten saajista, ja järjestöjen rahoitus tulee tavanomaisen budjettivalmistelun piiriin. Edunsaajien nykyinen tulotaso on turvattu kolmen vuoden siirtymäkaudella.
&#8211; Rahoitus siis tulee jatkossa valtion yleiskatteellisesta budjetista riippumatta siitä, paljonko Veikkaus tulouttaa. Avustuksia on nyt tarkasteltava kriittisesti, onko saajien joukossa sellaisia tahoja, joille ei ole tarpeen myöntää rahoitusta, Rantanen sanoo.
Tällä hetkellä avustusrahat tulevat samoille järjestöille kuin Manulle illallinen ja hankehumppa pyörii. Rantasen mukaan avustusten tarve tulee arvioida uudelleen ja rahojen käyttö otettava tarkempaan syyniin, erityisesti nykyisessä taloustilanteessa.
&#8211; Tämä on ensi sijassa poliitikkojen tehtävä, on luotava nykyistä toimivammat järjestelmät ja toimintaa on kehitettävä. Avainasemassa ovat ministeriöt, jotka rahoja jakavat.
Rantasen lisäksi myös esimerkiksi taloustieteen professori Matti Virén on herätellyt keskustelua siitä, pitääkö valtion vuodesta toiseen alistua yhdistysten ja muiden epävirallisten yhteisöjen lypsettäväksi. Virén <a href="https://stage.sudev.fi/suomalaisista-jarjestoista-tuli-julkisen-rahan-kerjaamisen-ammattilaisia-kansalaistoiminnan-tarkoituksena-ja-ainoana-toimintamuotona-ei-saisi-olla-rahan-hankkiminen-valtiolta/">huomauttaa</a>, että kansalaistoiminnan tarkoituksena ja ainoana toimintamuotona ei saisi olla rahan hankkiminen valtiolta
&#8221;Bullshit-bingo pyörii&#8221;
VTV:n raportista ilmenee, että taitavimmat avustusten hakijat ovat saattaneet saada vuoden aikana avustusrahaa saman järjestön sisällä jopa kuudelletoista eri hankkeelle.
&#8211; Varmasti on olemassa hyviä hakemuksen tekijöitä, mutta ei liene epäselvyyttä, etteikö ”bullshit-bingo” toimisi tässäkin.
Valtionavustuslaki määrittelee avun saamisen yleiset edellytykset, kuten sen, että tarkoituksen tulee olla yhteiskunnallisesti hyväksyttyä ja että avustuksen antamisen on oltava perusteltua valtionavustuksen käytölle asetettujen tavoitteiden kannalta.
Sosiaali- ja terveysministeriön avustuskeskus (STEA) kuitenkin jakaa veikkausvoittovaroista vuosittain kymmeniä miljoonia maailmanparannukseen ja monikulttuuriin, kuten somalien yhdistystoimintaan.
Rantanen nostaa esille <a href="https://stage.sudev.fi/stea-jakoi-yli-puoli-miljoonaa-euroa-somalien-yhdistystoimintaan/">Lieksan somaliperheydistyksen</a>, jolle heruu vuodesta toiseen satoja tuhansia euroja avustusvaroja. Käyttötarkoitukseksi on ilmoitettu esimerkiksi maahanmuuttajataustaisten kuntalaisten ja turvapaikanhakijoiden vapaaehtois- ja vertaistoiminnan kehittäminen sekä kaikille avoin matalan kynnyksen toiminta.
&#8211; Kyse on suurista rahasummista, mutta voidaan kysyä, mitä rahoilla on saatu aikaan.
Valtio rahoittaa venäläistä klubitoimintaa
Rantasen mukaan nykytilanteessa olisi syytä arvioida uudelleen myös esimerkiksi Vantaan Venäläisen klubin lähes 770 000 euron valtionavustus. Klubi muistuttaa sivuillaan, että venäläiset ja venäjänkieliset ovat suurin vieraskielinen vähemmistö Suomessa, ja klubin tarkoituksena on toimia eri kulttuurista kiinnostuneiden ihmisten yhdistäjänä, maahanmuuttajataustaisten ihmisten ja kantaväestön sillanrakentajana.
&#8211; Kun rahoitus tulee valtion budjetista, voidaan tässäkin kohtaa pohtia, onko valtion tarkoituksenmukaista tukea ja rahoittaa tämän tyyppistä toimintaa. Saadaanko tässä aikaan kansalle hyvinvointia ja onko toiminta yleishyödyllistä? Rantanen kysyy.
Hän katsoo, että järjestö- ja kolmannen sektorin toiminta tulisi jatkossa olla entistä selkeämmin kansalaistoimintaa, jonka rahoitus perustuu lahjoituksiin, jäsenmaksuihin ja vapaaehtoistyöhön.
&#8211; Järjestöistä on käytännössä tullut osa julkista sektoria. Samalla julkisella sektorilla on huonot mahdollisuudet vaikuttaa järjestöihin ja valvoa niiden toimintaa.
Rahaa syydetään ulos poliittisin perustein
Rantanen esittää, että jatkossa kansalaisilla tulisi olla paremmat mahdollisuudet itse valita, mitä järjestöjä he haluaisivat tukea sen sijaan, että poliitikot päättävät, mihin rahaa laitetaan. Rantasen mukaan järjestöjen toiminta ei voi olla pääosin tai pelkästään julkisten avustusten varassa.
&#8211; Tällä hetkellä järjestelmästä syydetään rahaa ulos poliittisin perustein. Parempi malli voisi olla vaikka se, että tuettavat järjestöt saisi jokainen päättää esimerkiksi verotuksen yhteydessä. Haluaisin siis mieluummin itse valita ne yhteisöt, joille lahjoitan rahaa ja uskoisin, että moni muu suomalainen haluaisi toimia näin. Mikäli järjestö tekee hyvää työtä ja sitä arvostetaan, olen varma, että toiminnalle löytyy rahoitus.
Suurenmoisia summia kaarnavenemiehille
Rantasen mukaan ei liene epäselvyyttä siitä, että kansa hyväksyy laajasti esimerkiksi ruoka-avun, vaateavun, mielenterveyspalvelut tai vammaisten avustajat, mutta kaarnaveneet, laittomasti maassa olevien palvelut tai muut pienten etupiirien hömppähankkeet eivät kuulu samaan kategoriaan.
Kaarnaveneillä Rantanen viittaa Startup Refugees -projektista sekä tv-ohjelmistaan tunnettujen mediapersoonien Riku Rantalan ja Tuomas Milonoffin <a href="https://stage.sudev.fi/kaarnavenemiehille-taas-jattipotti-hautomotoimintaan-lapioitu-jo-yli-miljoona-euroa-stea-avustuksia/">yhdistyshankkeeseen</a>, joka on onnistunut haalimaan suurenmoisen kasan julkista rahaa melko lyhyessä ajassa.
Rantanen huomauttaa, että myös esimerkiksi suomalaisille päihdejärjestöille jaetaan vuosittain kymmeniä miljoonia, vaikka samaan aikaan päihdeongelmat ovat pahentuneet ja laajentuneet.
&#8211; Monet avustuksia saavat päihdejärjestöt lisäksi avoimesti lobbaavat vapaampaa huumepolitiikkaa, joten voi kysyä mitä järkeä siinä on. Vastaavasti avustuksia jaetaan aseistakieltäytyjäliitolle, vaikka Suomessa maanpuolustuksen perustana on yleinen asevelvollisuus.
Julkisia varoja kavereiden työpaikkoihin
Rantanen huomauttaa, että vaikka kansalaisjärjestöjen julkinen rahoitus on vuosien aikana paisunut valtavasti, samaan aikaan perinteinen yritystoiminta on ajautunut vaikeuksiin.
&#8211; Tänä päivänä Suomessa on jo helpompaa perustaa yhdistys kuin aloittaa yritystoiminta. Kun perustaa yhdistyksen, voi hakea julkista rahaa ja työllistää omat kaverit.

Perussuomalaiset: Kansalaisjärjestöjen rahoitus vapaaehtoismallin suuntaan – ”Toiminta ei voi jatkossa olla pääosin tai pelkästään julkisten avustusten varassa”

Kansanedustaja Ari Koponen ehdottaa toimenpidealoitteessaan kehitysavun uudistamista. Koposen mielestä kehitysapu, jota valtio maksaa verovaroista tänä vuonna huimat 1 275 miljoonaa euroa, tulisi jatkossa perustua vapaaehtoisiin lahjoituksiin. Näin ollen suomalaiset voisivat itse vaikuttaa Suomen antaman kehitysavun määrään.

&#8211; Tästä loistavana esimerkkinä toimivat Ukrainan katastrofikeräykset, joihin Ylen selvityksen mukaan Suomessa toimivien avustusjärjestöjen kautta on tehty yhteensä yli 53 miljoonan euron edestä lahjoituksia pääsiäiseen mennessä, Ari Koponen sanoo.
Kaikki eivät halua maksaa
Ulkoministeriön hallinnon alle tulisi perussuomalaisten kehitysapumallin mukaisesti perustaa rahasto erillisiä keräyksiä varten. Keräyksiin kansalaiset voisivat sitten Koposen mukaan itse helposti lahjoittaa rahaa tärkeäksi kokemiinsa kohteisiin; esimerkiksi sääasemien tai koulujen perustamiseksi.
Yksi vaihtoehto on olla osallistumatta kehitysapurahaston tukemiseen lainkaan.
&#8211; Periaatteena olisikin, että jokainen joka kykenee ja katsoo asian tärkeäksi voisi lahjoittaa haluamansa summan. Esimerkiksi ulkoministeriö myönsi viime vuonna yli 7 miljoonan euron investointituen Etiopian ilmatieteenlaitokselle. En usko, että suomalaiset olisivat halunneet tätä maksamillaan verorahoillaan kustantaa, Koponen sanoo.

Koponen: ”Jokaisen täytyy saada itse päättää, paljonko haluaa maksaa kehitysapua”

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo perusteli MTK:n koollekutsumassa puoluejohtajien aluevaalipaneelissa eilen, että koronapassi olisi se apu, jota juuri nyt tarvitaan. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra puolestaan kuvasi, että koronapassin merkitys on jäänyt epäselväksi. 

Kokoomus kannattaa koronapassin laajempaa käyttöä. Kokoomuksen puheenjohtaja, kansanedustaja Petteri Orpo puhui koronapassin puolesta eilen MTK:n koollekutsumassa puoluejohtajien aluevaalipaneelissa.
&#8211; Jos koronapassi olisi ollut keväästä asti käytössä, siitä olisi ollut valtava apu. Se olisi myös kannustanut useampia ottamaan lisää rokotteita. Tässä hetkessä sitä pitäisi käyttää paljon laajemmin, sanoi Orpo ja kutsui koronapassia välineeksi, jota ”juuri nyt tarvitaan”.
Eduskunta päätti koronapassista lokakuussa. Passin käyttö on tarkoitettu vain tilanteisiin kun rajoituksia on, jolloin rajoituksilta voi välttyä hankkimalla koronapassin. Eduskunnassa perussuomalaiset äänestivät koronapassin hylkäämisen puolesta.
Perussuomalaiset äänesti eduskunnassa vastaan
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra muistutti, että perussuomalaiset ei kannattanut koronapassia alun perinkään.
&#8211; Perussuomalaiset ei kannata sen laajentamista.
Purra muistutti, että rokotteen ottaminen on vapaaehtoista ja että viime vuonna eduskunnassakin ylivoimainen enemmistö kansanedustajista on kannattanut rokottautumisen vapaaehtoisuutta.
&#8211; Me emme kannata leikittelyä sillä, että rokotteen ottaminen olisi pakollista. Suomessa rokotekattavuus on nyt jo hyvällä tasolla, Purra sanoi.
Hän ei ole samoilla linjoilla Orpon kanssa, joka toivoo passin kannustavan rokottautumaan.
&#8211; Niihin ihmisiin, jotka syystä tai toisesta eivät halua ottaa rokotetta, ei pystytä vaikuttamaan puheilla pakkorokottamisesta tai sillä, että laajennetaan koronapassia.
Demarien Lindtmanin mielikuvitus lähti liikkeelle
SDP:n Antti Lindtmanin ajatuksissa Purran kommentti sai täysin uusia merkityksiä, sillä Lindtman oli keksinyt päässään, että perussuomalaiset kannattaisikin koronapassia.
&#8211; Jos olette tulleet sille kannalle, että kannatattekin koronapassia, niin eikö kannattaisi tehdä kaikki mahdollinen vaikka se ei yksinään ratkaise, Lindtman yritti.
Purra huomautti Lindtmanille, että rokotteen ottaminen ei tällä hetkellä täysin estä viruksen tartuttamista tai sairastumista, mikä on nähtävissä esimerkiksi useista sairaanhoitopiirien tilastoista.
Purra totesi, että koronapassin tarkoitus on jäänyt hämäräksi.
&#8211; Tiedämme, että rokote estää tehokkaasti vakavaa tautimuotoa, mutta kun virus silti leviää, on vaikea sanoa, mikä on koronapassin varsinainen merkitys. Koronapassi taitaa olla poliitikoille helppo väline, jolloin tilanteen vaikeutuessa voidaan sanoa, että jotain on asian eteen tehty.
Artikkelin otsikkoa on tarkennettu 25.11.2021 klo 15.02.

vapaaehtoisuus

Suomalaisuuden Liiton tuore kyselytutkimus: Enemmistö suomenkielisistä haluaa, että korkeakoulututkinto tulisi voida suorittaa ilman pakkoruotsia

EU:n yhteisestä maahanmuuttopolitiikasta yritetään taas sopua – laittomien siirtolaisten pakkosijoittaminen ei käy kaikille

Uusin mielipidetutkimus: Suomalaisten enemmistö on edelleen ruotsin kielen pakollisuutta vastaan

Leena Meri haluaa eroon pakkoruotsista: ”Kuulostaa kamalalta, että pakko ja pakottaminen olisivat osa suomalaista identiteettiä”

Perussuomalaiset: Kansalaisjärjestöjen rahoitus vapaaehtoismallin suuntaan – ”Toiminta ei voi jatkossa olla pääosin tai pelkästään julkisten avustusten varassa”

Koponen: ”Jokaisen täytyy saada itse päättää, paljonko haluaa maksaa kehitysapua”

Orpo uskoo koronapassin laajentamiseen, Purra ei: ”Poliitikoille helppo väline, jolla voidaan sanoa, että jotain on tehty”

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025