Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

varapuheenjohtajakisa

KOLUMNI | Perussuomalaisten varapuheenjohtajuutta tavoitteleva Punkalaitumella asuva Ari Prihti muistuttaa kirjoituksessaan, että kansan keskuudesta pulppuaviin asioihin on reagoitava nopeasti.

&nbsp;
Perussuomalainen aate nojaa edelleen vankkumattomaan uskoon puolustaa pientä ihmistä. Herrat ja venkulat yrittävät tappaa köyhän kansan, siksi PS on herättävä hallituksessa puolustamaan tätäkin kansan ryhmää. Paljon on asioita jo korjattu hallituskaudellamme, mutta nyt jäljellä oleva vajaa kaksi vuotta on suunnattava puolueen linjan kohentamiseen oikealle tielle. Aate elää.
Terävöityminen ja jäsenistön kuuleminen ovat keskeisimmät avaimet menestymiseen tulevinakin vuosina. Jäsenistö antaa puolueelle kasvot, jota puolueen puheenjohtaja johtaa kansan edessä orkestereineen 365 päivää vuodessa.
Populismiin kuuluvat kansan esiin nostamat asiat. Näihin kansan keskuudesta pulppuaviin asioihin on voitava reagoida nopeasti. Populismi ei ole yleismaailmallinen aate, kuten sosialismi ja kapitalismi, vaan se on aina sidonnainen kulttuuriin ja kansanluonteeseen.
Kuitenkaan yhdellä, eikä kahdellakaan asialla ratsasteta auringonnousuun, sillä aurinko nousee joka päivä. Talous-, työ-, yrittäjä-, sosiaali-, koulutus-, kieli-, turvallisuus-, maaseutu- ja maahanmuuttopoliittiset linjaukset ovat keskiössä ihmisten arjessa joka päivä.
ARI PRIHTI

Varapuheenjohtajaehdokas Ari Prihti: Hallituskauden jälkipuolisko suunnattava puolueen linjan kohentamiseen oikealle tielle

Sampo Terho uudistaisi kaiken: ohjelmat, organisaation visuaalisen ilmeen ja julkisen imagon. 

Erot ehdokkaiden välillä eivät korostuneet perussuomalaisten puheenjohtajatentissä sunnuntaina Oulussa. Kulttuuriministeri Sampo Terhon ja europarlamentaarikko Jussi Halla-ahon välinen vastakkainasettelu koski lähinnä sitä, tuleeko puheenjohtajan olla kansanedustaja ja ministeri, vai voiko puoluetta johtaa myös Brysselistä käsin.
Median luoma kuva kahdesta poliittisista linjakysymyksistä keskenään aivan erilaisesta ehdokkaasta huvitti puheenjohtajapaneelia. Ehkä jyrkimmin maahanmuuttokriittinen ja Suomen eroa Euroopan unionista ajava Riku Nevanpää huvitti yleisöä toteamalla, että kun media on jauhanut kuinka näistä ääripäistä valitaan jompi kumpi, voisi puheenjohtajan valita siitä välistä.
Terho korosti useaan otteeseen, että hänen syynsä liittyä perussuomalaisiin oli maahanmuuttokriittisyys, ja että hänen agendallaan on kaiken aikaa ollut ja tulee olemaan kolme teemaa, joista kaksi muuta ovat eurokriittisyys ja pakkoruotsin vastustus.
Halla-ahon mukaan ministerin tehtävä syö niin paljon aikaa, että ei ole realistista vaatia, että puheenjohtaja voisi samanaikaisesti olla ministeri ja kiertää kenttää 365 päivää vuodessa.
“Johtopäätös on että ministerin työ ei ole kovin raskas, jos se mahdollistaa tämän.”
Europarlamentaarikon työn yhdistäminen puheenjohtajan tehtäviin ei Halla-ahon mukaan voi olla sen vaativampaa kuin ministerin tehtävien.
Halla-ahon mukaan Soinin jälkeisenä aikana puolueen yhtenä keskeisenä tavoitteena tulee olla toimintatapojen kehittäminen.
“Kärsimme edelleen pitkästä historiastamme pienenä puolueena. Pienet puolueet ovat usein henkilökeskeisiä ja keskusjohtoisia”, Halla-aho sanoi.
Halla-ahon mukaan puolue tulisi päivittää vastaamaan sitä tosiasiaa, että se on yhä toiseksi suurin eduskuntapuolue. Sen kokoisessa puolueessa arkiasioiden hoitaminen ei voi olla kiinni puheenjohtajan läsnäolosta, vaan tehtäviä olisi jaettava toimivalle puheenjohtajistolle, joille kullekin on annettu oma vastuualue.
Puheenjohtajapaneeli oli yksimielinen siitä, että jatkossa puheenjohtajaa tulisi voida vaihtaa parin kauden välein. Halla-ahon mukaan asioiden “pitää normalisoitua niin, että puheenjohtajan vaihto ei ole elämää suurempi kysymys”.
Puolue uudistuu Soinin kauden jälkeen dramaattisesti, valittiin puheenjohtajaksi terho, Halla-aho tai kuka tahansa muista ehdokkaista.
Halla-aho lisäisi puoluetoimiston keskusteluyhteyksiä piirien ja paikallistason kanssa. Europarlamentaarikon mukaan paikallistason riidat karkottavat hyviä ihmisiä puoluetoiminnasta, ja näihin riitoihin pitää puoluejohdolla olla toimiva mekanismi reagoida.
Lisäksi Halla-aho haluaisi toimiston käyttöön lisää pätevyyden perusteella valittuja eri alueiden asiantuntijoita, jotta eduskuntaryhmällä ja puolueella olisi kättä pitempää puolustaa tavoittaan.
Sampo Terho olisi valmis uudistamaan kaiken, “ohjelmat, organisaation, visuaalinen ilmeen ja imagon”.
Terho haluaisi ennen kaikkea päästä eroon perussuomalaisista syntyvästä mielikuvasta menneisyyteen tuijottavana puolueena.
Terhon mielestä perussuomalaiset ovat aina olleet nimenomaan tulevaisuuteen katsova puolue, koska perussuomalaisissa on katsottu, että vanhat puolueet eivät vastaa niihin kysymyksiin, jotka tulevaisuudessa ovat tärkeitä.
Riku Nevanpää olisi valmis vaikka uudelleensijoittamaan puoluetoimiston jonnekin kolmoskehän ulkopuolelle.
Brexitin seurauksena perussuomalaiset tulevat menettämään merkittävän kumppanin konservatiiviryhmä europarlamentissa supistuu merkittävästi. Puolueen entinen varapuheenjohtaja Sebastian Tynkkynen kysyi ehdokkailta, voisiko tämä tarkoittaa rohkeampaa yhteistyötä sellaisten aiemmin liian leimaaviksi koettujen puolueiden kuten Ranskan Kansallisen rintaman ja Itävallan tai Hollannin Vapauspuolueiden kanssa.
Halla-ahon mukaan kansainvälisessä yhteistyössä pitää olla tarkkana. “Jos ilmoitat olevasi jonkun yhteistyökumppani, olet osasyyllinen kaikkeen mitä ne tekevät kotimaissaan.”
Halla-ahon mukaan Ranskan Kansallinen rintama on mainituista puolueista maineen kannalta myrkyllisin. Perussuomalaisilla on sen kanssa sekä yhteisiä tavoitteita että poikkeavia kantoja.
Halla-ahon mukaan perussuomalaiset eivät kuitenkaan voi liikaa korostaa hygieniaseikkoja.
“Se hankaloittaa asioiden hoitamista. olisin valmis lisäämään yhteistyötä.”
Naisehdokkaiden Leena Meren ja Veera Ruohon mielestä keskusteluyhteys pitää voida säilyttää kaikkien puolueiden kanssa, mutta varsinaiset yhteistyökumppanit on valittava tarkemmin.
Suomen historiasta ehdokkaat löysivät esikuvallisia roolimalleja eri puolueista. Halla-aho nosti monen merkittävän henkilön joukosta sosiaalidemokraatti Väinö Tannerin. Raimo Rautiola uskoi, että jos perussuomalainen puolue vain olisi ollut olemassa, olisi kokoomuksen J. K. Paasikivi liittynyt siihen. Veera Ruohon esikuva oli sosiaalidemokraattien Miina Sillanpää.
Sampo Terhon kolme roolimallia ovat Paasikivi, joka tunnisti tosiasiat, edistyspuolueen Risto Ryti, joka uhrasi itsensä isänmaan hyväksi, sekä suomalaisen puolueen oppi-isä J.V. Snellman.
Paneelin jälkitallenne katsottavissa <a href="https://www.facebook.com/perussuomalaiset/videos/10154597909313342/?permPage=1">täältä</a> &gt;

Puheenjohtajaehdokkaat valmiita uudistamaan puoluetta reippaasti

&#8221;Puolue ei voi olla vain yhden asian liike vaan sosiaali- ja terveyspolitiikka ja arjen asiat on pidettävä myös tiukasti mukana. Ne asiat puhuttavat perussuomalaista äänestäjäkuntaa ja kansalaisia turuilla ja toreilla ja niihin on kyettävä vastaamaan. Suomen ikääntymispommi, terveydenhuollon kysymykset, arkipäivän jaksaminen ja työelämän haasteet, perheiden ruuhkavuodet, päivähoitokysymykset, suomalaisen saattohoidon kuntoon laittaminen&#8221;, listaa perussuomalaisten varapuheenjohtajuutta tavoitteleva kansanedustaja Arja Juvonen tiedotteessaan sunnuntaina.

Juvonen painottaa, että kenttä on nostettava keskiöön ja jäsenistöä arvostettava ja sen keskelle mentävä.
&#8211; Olen kiertänyt kansanedustajana koko ajan politiikassa toimiessani myös vaalipiirini Uudenmaan ulkopuolella. Mielestäni kansanedustajalla on koko Suomi rajana. Puolueen puheenjohtajistolla vastuu kentästä on vieläkin suurempi, Juvonen painottaa.
&#8211; Eilen olin Lapin PS-piirin kevätkokouksessa Rovaniemellä, jossa vastaanotto oli odotettu ja koin, että se innosti myös jäseniä uuteen kauteen kunnallispolitiikassa. Tänään menen Pieksämäelle. Paitsi kiertää, kenttää tulee myös tiedottaa. Se on ollut puolueessamme tällä hetkellä ontuvaa. Muun muuassa sotesta ei ole tarpeeksi tietoa ja siksi kentälle on vietävä esimerkiksi selkosote.

Varapj-ehdokas Arja Juvonen peräänkuuluttaa vahvempaa roolia sosiaali- ja terveyspolitiikkaan ja arjen asioihin

PerusÄijät ry on kevätkokouksessaan päättänyt tukea Jyväskylän puoluekokouksessa kaikkia ehdolla olevia jäseniään.

Perusäijien toimintaperiaatteisiin kuuluu, että yhdistys edesauttaa jäsentensä pyrkimyksiä poliittisessa toiminnassa. Äijäyhdstyksen mukaan ehdokkaiden keskeisimmät vahvuudet löytyvät niin poliittisen kuin elämänkokemuksenkin saralta.
Päätöshetkellä tiedossa olevat jäsenet, jotka ovat asettuneet ehdolle:
Puheenjohtajaksi: Jussi Halla-aho, Riku Nevanpää, Veera Ruoho ja Sampo Terho.
Varapuheenjohtajistoon: Juho Eerola, Teuvo Hakkarainen, Ilpo Heltimoinen, Laura Huhtasaari, Kimmo Kivelä, Osmo Kokko, Kari Kulmala ja Jani Mäkelä.
Puoluesihteeriksi: Markku Saarikangas.

PerusÄijät tukee jäseniään puoluekokousvalinnoissa

Punkalaitumen kunnanhallituksen puheenjohtajana toimiva Ari Prihti (ps.) ilmoittautuu mukaan perussuomalaisten varapuheenjohtajakisaan. Puheenjohtajisto valitaan kesäkuun 10. päivä puoluekokouksessa Jyväskylässä.

&#8211; Monilta tahoilta tulleiden pyyntöjen vuoksi olen pohtinut asettumistani ehdolle puolueen varapuheenjohtajaksi. Nyt olen päätökseni tehnyt. Olen käytettävissä perussuomalaisten kolmanneksi varapuheenjohtajaksi reilun 25 vuoden kuntapäättäjän kokemuksella, Prihti kertoo tiedotteessaan.
&#8211; Koen, että maatalous- ja metsäalanyrittäjänä toimiminen antaa erittäin vahvan perustan tuoda kokemusta ja näkemystä puolueen puheenjohtajistoon ja samalla koko puolueen käyttöön. Perussuomalaisilla arvoilla ja yhteistyöllä voimme pitää huolta huomisesta. Suomalainen puhdas ja monimuotoinen maaseutu on hyvä kasvupaikka vauvasta vaariin. Tällaisena maaseutu pysyy vain politiikalla, jossa sille annetaan ansaittu arvo. Tällaista politiikkaa haluan olla luomassa ja edesauttamassa.
&#8211; Suomalainen perheviljelmille pohjautuva maatalous on kriisiaikoina huoltovarmuuden takuu ja raaka-aineen tuottajana kotimaisen elintarviketeollisuuden tulevaisuuden vientivaltti. Suomalainen metsä ja puunjalostus ovat edelleen vientimme kivijalka ja puu rakennusmateriaalina verraton vaihtoehto. Metsä on myös bioenergian raaka-aine unohtamatta virkistysarvoja monine harrastusmahdollisuuksineen. Metsä luo tulevaisuudessakin työtä monille sektoreille.
Prihti muistuttaa olevansa perusyrittäjänä vahvasti myös yrittäjyyden asialla.
&#8211; Maamme yrityksistä yli 93 % on mikroyrityksiä, jotka työllistävät noin 350 000 henkilöä ja joiden yhteenlaskettu liikevaihto on noin 65 miljardia euroa. Mikroyrityksissä on kasvu- ja investointipotentiaalia, kunhan niille luodaan sopivat edellytykset, joista keskeinen on turhien yrittäjyyden esteiden, kuten normien, purkaminen. Vanha sanonta “työ luo uutta työtä” pitää edelleen paikkansa.

Ari Prihti ehdolle varapuheenjohtajaksi

Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Sampo Terho julkisti puheenjohtajaohjelmansa eduskunnassa tänään. Ohessa Terhon puhe kokonaisuudessaan.

Tervetuloa tähän puheenjohtajan vaaliohjelman julkaisutilaisuuteen. Tai voisin sanoa myös: Omaan suunnitelmaani puolueen uudistamisohjelmasta.
Kesäkuun 10. päivänä perussuomalaiset valitsevat uuden puheenjohtajan. Edellinen puheenjohtaja Timo Soini on saavuttanut suomalaisessa politiikassa ennennäkemättömiä asioita. Silti – emme ole menossa kesäkuussa valitsemaan uutta Timo Soinia vaan uuden puheenjohtajan.
Menneitä, suuriakaan menestyksiä ei sellaisenaan voi toistaa. Meidän on luotava jotain uutta. Uusi alku.
<iframe loading="lazy" src="https://www.youtube.com/embed/TLmcWBDZuJk" width="460" height="259" frameborder="0" allowfullscreen="allowfullscreen"></iframe> 
Terhon puhe kokonaisuudessaan. 22 min 23 sek. 
Kuntavaalit osoittivat, etteivät kannattajamme ole meihin täysin tyytyväisiä. On aika uudistua ja terästäytyä. Vaikka meillä on kaikkien aikojen perussuomalaisin hallitus, se voisi olla vielä parempi. Ja haluan omalta osaltani auttaa tekemään siitä paremman.
Tämä ohjelmajulkistukseni ei käsittele ensisijaisesti tätä vaalikautta, jolle on jo olemassa hallitusohjelma. Haluan tässä ohjelmajulkistuksessa katsoa pidemmälle, 2020-, 2030- ja 2040-luvuillekin saakka.
Haluan kertoa siitä, miten minun johtamani perussuomalaiset ratkaisisivat tulevaisuuden poliittisia ongelmia. Johtoajatuksena: haluan kertoa, miten kutakuinkin minun ikäiseni poliitikot, kansalaiset voivat ojentaa tämän kansankodin avaimet lapsilleen ja sanoa täydestä sydämestä: tässä se nyt on. Entistä ehompana. Nyt se on teidän. Pitäkää hyvää huolta.
+++
Mistä perussuomalaiset lähtevät ratkomaan näitä tulevaisuuden ongelmia?
Kaikki lähtee ihmisestä. Me uskomme suomalaiseen ihmiseen. Hänen kykyynsä kantaa vastuuta ja nauttia vapautta. Me emme usko rahavaltaan emmekä hallintokoneistoihin. Tätä on perussuomalainen populismi. Tämä oli myös Soinin aikakauden johtoajatuksena.
Yhteiskunta kehittyy käsi kädessä yksilön kanssa. Yhteiskunnan on tuettava ja kannustettava yksilöä kehittymään. Kaiken työmme tarkoitus on antaa tavalliselle suomalaiselle mahdollisimman hyvä elämä.
Työikäisille täytyy antaa mahdollisuuksia ja edellytyksiä pärjätä omalla työllään myös 20-, 30- ja 40-luvulla. Nuorille täytyy antaa tulevaisuuteen tähtääviä opintoja, joissa on mahdollisuuksia.
Ikäihmisille sairaille ja tukea tarvitseville on annettava turvaa, inhimillisyyttä ja osallisuutta, osana tätä yhteiskuntaa.
Mitä me olemme? Mistä arvoista me lähdemme ratkomaan näitä ongelmia tavoittelemaan näitä asioita?
Me olemme isänmaallinen puolue. Me kunnoittamme Suomea, suomalaisuutta ja Suomen itsenäisyyttä. Käytännössä se tarkoittaa muun muassa EU:n liittovaltiokehityksen päättäväistä torjuntaa. Me olemme, tulemme olemaan Suomen ainoa EU-kriittinen puolue.
Me olemme oikeudenmukaisia. Me vaadimme, että kaikkia on kohdeltava inhimillisesti ja tasapuolisesti.
Me kunnioitamme ahkeruutta. Työ ja yrittäminen ovat hyvinvoinnin perusta.
Kunnioitamme rehellisyyttä. Tosiasiat on tunnustettava. Jopa politiikkojen on ne tunnustettava.
On puhuttava suoraan. On puhuttava ymmärrettävästi.
Meille turvallisuus on tärkeää. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että valtion ydintehtävät – poliisi ja puolustusvoimat on pidettävä riittävän resursoituna. Hallitsematon maahanmuutto on ennaltaehkäistävä.
Ihmiseen uskovana puolueena me kunnioitamme yksilöllisyyttä. Me emme halua yhteiskunnan yliholhousta. Emme halua ylisääntelyä sen enempää EU:lta kuin kansalliselta tasolta.
Meidän olemassaolomme tarkoitus on muutos. Toisin kuin vanhojen puolueet, tarkoituksemme ei ole vallassa pysyttely. Valta on vain väline. Meidän tarkoituksemme on olla Suomen muutosvoima.
+++
Lupasin katsoa tulevaisuuteen. Otan nyt esiin useita suuria kysymyksiä, jotka on kyettävä ratkaisemaan. Niistä välittömin on talous. Jos talous pysähtyy, kaikki pysähtyy. Siksi työnteon säilyttäminen ja työnteon kannattaminen ovat avainasemassa. Ilman kakuntekijöitä ei voi olla myöskään kakunjakajia. Ajatus siitä, että kakkua voitaisiin jakaa velaksi iän kaiken, on eurooppalaisin esimerkein todistettu vääräksi.
Työpaikat ja kilpailukyky on kyettävä säilyttämään. Tällä hetkellä vanhojen puolueiden tekemien ratkaisujen perusteella – euroon liittyminen ilman kansanäänestystä – ainoa tapa ylläpitää kilpailukykyä ovat sisäiset devalvaatiot. Sellainen on tämän hallituksen aikana tehty. Jos katsotaan pidemmälle, niin toinen vaihtoehto 30- tai 40-luvulla, on paluu omaan valuuttaan. Ja kun katsomme pidemmälle, niin vaihtoehto näyttää mahdolliselta, jopa todennäköiseltä.
Sanon vielä kerran, mahdollisimman ymmärrettävästi: kilpailukykysopimusta ei olisi tarvittu, jos emme olisi olleet eurossa.
Erittäin keskeinen tulevaisuuden ratkaistava asia on sosiaaliturvan uudistaminen. Tulomuodostuksen on aina oltava työhön kannustavaa. Tarvitsemme sosiaaliturvajärjestelmän, joka tekee myös osa-aikatyöstä ja pienipalkkaisesta työstä järkevää vastaanottaa. Järjestelmän, joka ei lähtökohtaisesti oleta, että kansalainen on 40 tuntia viikossa töitä tai sitten hän on työtön.
Tähän voi etsiä vastauksia vaalikauden loppupuolella perustulokokeilusta. Kokeilun tarkoitus nimenomaan ei ole kannustaa laiskotteluun vaan työhön.
Niille, jotka eivät pysty itsestään huolehtimaan, yhteiskunnan itsestään selvästi täytyy jatkossakin, tulevina vuosikymmeninä tarvittava turva. Mutta niille, jotka pystyvät, on annettava järkevä mahdollisuus työhön ja omien tulojensa kasvattamiseen.
Sosiaaliturvauudistus tulee mittakaavaltaan olemaan Suomen seuraava sote-uudistus.
+++
Tulevaisuuden verotus ja työmarkkinat tulevat olemaan suuressa murroksessa. On erittäin tärkeää, että pienten ja keskisuurten yritysten työllistävää toiminta helpotetaan kaikin tavoin.
Tämä on se joukko, joka kasvaa. Tämä on se talouden osa, joka kasvaa. Tämä on se talouden osa, joka työllistää. He eivät työllistä ainoastaan työllistä lakimiehiä, miettimään, miten voitaisiin kiertää veroja, vaan he maksavat veronsa Suomeen. He ovat suurten menestysten tiellä.
Perussuomalainen yrittäjä ei vedätä työntekijäänsä. Hän tietää, mihin menestys perustuu. Hän tietää, miten työpaikalle saadaan hyvä henki, ja miten kaikki saadaan puhaltamaan yhteiseen hiileen. Siksi paikallinen sopiminen on tulevaisuudessa järkevä tapa.
Miten järjestää verotus tilanteessa, jossa työtä ei enää tunnu riittävän kaikille, ja jossa työhön kannustaminen on joillain alueilla ja joissain tapauksissa vaikeaa?
Ainakin yleisellä tasolla voidaan päätellä, että työn verotuksen erityisesti pienituloisille tulee olla matala. Tai vaihtoehtoisesti verotus on tulevaisuudessa mietittävä kokonaan uusiksi, kuten negatiivisen tuloveron kautta.
Viimeisen 20 vuoden havainto työmarkkinoilla on eurooppalaisen tutkimuksen mukaan se, että vuosina 1993-2010 keskipalkkaiset työt ovat vähentyneet. Matala- ja korkeapalkkaiset työt ovat lisääntyneet. Tästä voimme päätellä, että jos haluamme jatkossa yhteiskuntamme perustuvan keskiluokkaan, meidän täytyy pystyä luomaan verotusjärjestelmä ja sosiaaliturvajärjestelmä, joka ylläpitää keskiluokan olemassaoloa.
Tulevat 20 vuotta: Meitä odottaa suuri murros työmarkkinoilla. On arveltu, että jopa puolet nykyisistä työpaikoista häviää nykyisen sukupolven aikana. Tämä tarkoittaa sitä, että meidän kaikkien on oltava valmiita omaksumaan uutta läpi elämän.
Työelämän murros on väistämätön. Sitä ei kukaan poliitikko pysty pysäyttämään. Mutta sitä pystyy ohjaamaan. Perussuomalaiset tulee olemaan puolue, joka ratkoo näitä murroksia ja niistä syntyviä ongelmia toimien tavallisen suomalaisen edunvalvojana.
Suomen tulevaisuutta, kuten muissakin länsimaissa, varjostaa väestörakenne. Se on huolestuttava. Meillä on alhainen syntyvyys, väestö ikääntyy. Ilman lapsia ei ole tulevaisuutta. Massiivinen maahanmuutto ei ole ratkaisu. Työikäisten määrä ei enää 2020-2040-luvuilla enää kasva, se tulee olemaan noin 3,4 miljoonaa. Suhteessa työntekijöihin eläkkeellä olevien määrä kasvaa.
Mistä saadaan kasvua, kun väestö ei kasva? Tällöin tuottavuuden täytyy kasvaa. Tämä saavutetaan lisäämällä kilpailua, työvoiman liikkuvuutta, omaksumalla uusia tekniikoita, antamalla tutkimusrahoitusta. Ja ennen kaikkea: omaamalla avoin mieli sille, mitä tuleman pitää.
Massiivista työvoimapulaa Suomeen ei tule koskaan. Jo kaksi kertaa minun työelämäni aikana &#8211; sekä 80-luvulla että edellisen laman aikana – on esitetty, että Suomea uhkaa valtava työvoimapula. Sitä ei tule koskaan.
Meillä on suuri kansallinen työvoimareservi, jota voidaan käyttää mikäli työn tarve Suomessa valtavasti kasvaa, Joillain tietyillä aloilla työvoimapula on mahdollinen ja jopa jo nyt todellinen. Esimerkiksi vanhuspalveluihin kohdistuu paineita, joita voidaan ratkaista digipalveluilla ja esimerkiksi omaishoidolla.
Kuten sanoin, turvallisuus on meille tärkeä, eikä näköpiirissä ole tulevina vuosikymmeninä, että kansainvälinen tilanne ratkeaisi ja että kriisit haihtuisivat. Päinvastoin voimme olettaa, että globaali tilanne tulee kiristymään kun erilaiset globaalit ongelmat kärjistyvät.
Suomen täytyy olla varautunut sotilaallisiin uhkiin omalla vahvalla puolustuksella, joka edellyttää maanpuolustustahtoa ja tervettä, kunnossa olevaa taloutta.
Lisäksi elintarviketuotannon omavaraisuus ja ylipäätään huoltovarmuus on varmistettava.
Hallitsematonta maahanmuuttoa ei tule sallia. Kansallisesti on poistettava vetotekijöitä suhteessa muihin EU-maihin. Ja EU-tasolla on mietittävä niitä ratkaisuja, joilla ulkorajat turvataan ja ehkäistään hallitsemattomat kansainvaellukset ja ohjataan apu lähialueille.
Terrorismi, vaikkei ole vielä Suomeen iskenyt, iskee hyvin lähelle. Viikoittain, melkein päivittäin ympäri Eurooppaa. Taistelua terrorismia vastaan on jatkettava niin kansallisella kuin EU-tasollakin.
Ja jälleen &#8211; hallittu maahanmuutto auttaa myös terrorismin ehkäisemiseen.
+++
Viimeisenä: globaalit ongelmat, joita Suomi ei yksin pysty estämään, mutta joiden osalta voimme tukea hyvää kehitystä ja erityisesti kansallisella tasolla voimme varautua näiden ongelmien seurauksiin.
Näiden hallitsemattomien maahanmuuttovirtojen – kansankielellä kansainvaellusten &#8211; kestävä ratkaisu on se, että elinolot lähtöalueilla turvataan ja että ne kehittyvät. Tässä keino on kauppa. Ensisijaisesti, ja kaikkein parhaiten. Kauppa on nostanut monin verroin enemmän ihmisiä köyhyydestä kuin erilaiset länsimaiden antamat tuet.
On itsestään selvää, ja tätä haluan korostaa, että ihmisten ja pääomien liikkuvuus on hyväksi.
Sulkeutuminen ei ole ratkaisu eikä mahdollisuus. Mutta näitä ihmisten ja pääomien virtoja on oltava mahdollista rajoittaa ja ohjata. Rajoittamattomana ei ne eivät tuota hyviä tuloksia. On tärkeää ymmärtää tämä. Tällainen 1990-lukulainen kysymyksenasettelu: ”haluatko täysin avoimen vai täysin sulkeutuneen yhteiskunnan?” on yksinkertaisesti lapsellinen.
Mitä pienikin maa voi tehdä? Ylläpitää sääntöperusteista ulkopolitiikkaa ja maailmankauppaa. Pitää siitä kiinni. Kehitysmaille on annettava mahdollisuuksia vahvistaa talouttaan. Heidän nuorisolleen on annettava mahdollisuus elää omissa maissaan.
Kun kohtaamme näitä aivan pahimpia tilanteita, joissa kokonaiset valtiot romahtavat. Silloin on voitava toimia. Sanon entisenä rauhaturvaajana, että rauhanturva- ja jopa rauhaanpakottamisoperaatiot ovat varteenotettava vaihtoehto silloin, kun kokonaiset maat romahtavat. Silloin pystytään takaamaan se, että apu menee perille sinne, minne sitä tarvitaan ja että se on tehokasta. Tämä antaa toivoa heille, jotka joutuvat pakenemaan, että he voivat vielä jollain järkevällä aikavälillä palata koteihinsa.
+++
Niin. On siinä työnsarkaa, mille tahansa puolueelle. Miten syntyvät ne ratkaisut, joita perussuomalaiset tulevat näihin kysymyksiin esittämään?
Tämä ohjelmauudistukseni, jonka olen nimennyt uudeksi aluksi, käynnistyy heti puheenjohtajavaalien jälkeen ja sen keskeinen ohjenuora on kentän kuuleminen. Eräänlaisena huipennuksena näen tälle ohjelmatyölle yhteisen demokraattisen päätöksen puolueen sisällä siitä, minkä kannan otamme EU-kansanäänestykseen ja ylipäätään perussuomalaisten EU-linjaan vuoden 2019 eduskuntavaaleja ajatellen.
Sitä ennen on kuitenkin ratkaistava monia kohtia. Uuden alun keskeinen kohta on se, että jäsenistö pääsee sekä välillisesti että suoraan siihen, miten puolueessamme ohjelmia rakennetaan. Tätä varten tehdään sähköinen työkalu, jolla esimerkiksi erilaisten kyselyjen kautta jäsenet pääsevät suoraan ottamaan kantaa ja evästämään puoluejohtoa siitä, mitä toivotte puolueenne tulevaisuudelta. Tämä menettely jää pysyväksi, samoin kuin puolueen uudistaminen.
Puheenjohtaja tulee tekemään läheistä yhteistyötä piirijohtajien kanssa, puoluehallituksen kanssa koska myös he edustavat kenttää – aivan samoin kuin puheenjohtaja on kentän valitsema.
Puheenjohtaja ei piileskele kenenkään selän takana. Puheenjohtaja on päävastuussa puolueen ohjelmasta.
Jotain tästä vaalikaudesta. Jos tulen valituksi, pidän kiinni siitä periaatteista, että perussuomalaiset ”saa mitä tilaa”. Me pidämme kiinni niistä lupauksista, jotka olemme tehneet. Niin hallituskumppaneille mutta ennen kaikkea äänestäjille.
Meille tärkeiden asioiden hallituksessa on edettävä, että lupauksemme kansalaisille toteutuvat. Hallituksessa oleminen ei ole itsetarkoitus. Se on työkalu saavuttaa puolueelle tärkeitä asioita.
Lyhyesti totean myös, että organisaatiouudistus tulevan puoluesihteerin kanssa laitetaan käyntiin. Tämä on enemmänkin puolueen sisäinen asia.
Toimintatapana haluan todeta: minä aion johtaa edestä.
On hyvin tärkeää, että puheenjohtaja on itse läsnä niin hallitustyössä eduskuntaryhmän työssä kuin puolueen uudistustyössä. Puheenjohtajan tulee olla paikalla kaikissa niissä vaikeimmissa paikoissa ja kentällä kuin päätöksenteossakin.
Lyhyesti tiivistäen. Minun johtajamani perussuomalaiset tulee olla monikärkinen puolue, kuten suuren puolueen on välttämätöntä olla.
Jos ajatellaan viimeaikaisia onnistumisia, vaikkapa kuntavaaleista,
Vihreät eivät saaneet vaalimenestystään puhumalla entistä enemmän, entistä kohdennetummin pelkästä ilmastopolitiikasta. Vihreät saivat voiton koska he pystyivät esiintymään omien äänestäjiensä silmissä uskottavana myös koulutuspolitiikassa. Aivan samoin perussuomalaiset ovat saaneet suuria voittoja myös aiemmin olemalla moniääninen ja antamalla vastauksia politiikan kaikkiin kysymyksiin.
Puolue, joka haluaa rakentaa ehyen maailman, tarvitsee myös ehyen maailmankuvan. Meidän on pystyttävä antamaan uskottavia vastauksia kaikkien politiikka-alueiden ongelmiin.
Niitä ongelmia, joita olen tässä läpikäynyt, on odotettavissa. Suomi ja koko maailma tulee seuraavien vuosikymmenten ajan olemaan suuressa muutoksessa.
Perussuomalaiset tulee olemaan se puolue, jolla on vastaukset. Perussuomalaiset tulee olemaan se puolue, joka ohjaa maamme turvallisella ja inhimillisellä tavalla kohti huomista, jossa tavallisella suomalaisella on parempi elämä.
Näiden ongelmien edessä, joita voimme odottaa, ei pidä antautua eikä vaipua epätoivoon.
Toivo on valinta. Kutsun kaikki ne, jotka haluavat tehdä tämän valinnan, mukaan puheenjohtajakampanjaani. Yhdessä me uudistamme perussuomalaisen puolueen. Yhdessä me uudistamme Suomen.

Sampo Terho julkisti puheenjohtajaohjelmansa – ”Yhdessä me uudistamme Suomen”

Kansanedustaja Jani Mäkelä Lappeenrannasta ilmoittaa olevansa käytettävissä perussuomalaisten varapuheenjohtajan tehtäviin kaudelle 2017-2019. Puolueen johto valitaan 10.-11.6.2017 Jyväskylässä järjestettävässä puoluekokouksessa.

&#8211; Useat perussuomalaisten jäsenet ja kannattajat ovat pyytäneet minua pyrkimään puolueen johtotehtäviin. Päätin vastata toiveeseen myönteisesti. Eduskuntakokemuksen ohella, aiemmat vastuutehtäväni piiri- ja paikallistasolla ovat tuoneet tähän vaadittavaa kentän tuntemusta.
Mäkelä on aiemmin toiminut Lappeenrannan Seudun Perussuomalaiset ry:n puheenjohtajana, Perussuomalaisten Kymen piiri ry:n varapuheenjohtajana ja Perussuomalaiset rp:n puoluevaltuuston jäsenenä. Hän on ensimmäisen kauden kansanedustaja ja jäsenenä mm. liikenne- ja viestintävaliokunnassa.
Puoluejohdon valinnat ovat herättäneet runsaasti kiinnostusta ja paikoille on ilmoittautunut monia ehdokkaita. Tämä viestittää Mäkelän mielestä puolueen elinvoimasta sekä jäsenten halusta vaikuttaa yhteiseen tekemiseen.
&#8211; Mielestäni perussuomalaisten hallitustaipaleen raskaimpia kohtia ovat olleet maahanmuuttokriisi ja työmarkkinakysymykset. Olemme kärsineet paljon kantaessamme vastuuta porvarihallituksen sosiaalisen omatunnon roolissa. Tavoitteeni on nostaa perussuomalaiset taas johtavaksi työväenpuolueeksi, Mäkelä sanoo.

varapuheenjohtajakisa

Varapuheenjohtajaehdokas Ari Prihti: Hallituskauden jälkipuolisko suunnattava puolueen linjan kohentamiseen oikealle tielle

Puheenjohtajaehdokkaat valmiita uudistamaan puoluetta reippaasti

Varapj-ehdokas Arja Juvonen peräänkuuluttaa vahvempaa roolia sosiaali- ja terveyspolitiikkaan ja arjen asioihin

PerusÄijät tukee jäseniään puoluekokousvalinnoissa

Ari Prihti ehdolle varapuheenjohtajaksi

Sampo Terho julkisti puheenjohtajaohjelmansa – ”Yhdessä me uudistamme Suomen”

Jani Mäkelä perussuomalaisten varapuheenjohtajakisaan

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025