Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

varapuhemies

Eduskunnan täysistunnossa valittiin puhemieheksi Petteri Orpo (kok.), ensimmäiseksi varapuhemieheksi perussuomalaisten Juho Eerola ja toiseksi varapuhemieheksi Tarja Filatov (sd.). 

Puhemiesvaalissa Orpo sai 188 ääntä, ensimmäisen varapuhemiehen vaalissa Eerola 189 ääntä ja toisen varapuhemiehen vaalissa Filatov 159 ääntä.
Juho Eerola on toiminut kansanedustajana vuodesta 2011. Eerola on toiminut ensimmäisenä varapuhemiehenä vuonna 2019 sekä toisena varapuhemiehenä 2019–2023. Eerola on valittu eduskuntaan Kaakkois-Suomen vaalipiiristä.

Juho Eerolasta ensimmäinen varapuhemies

Maailmassa on noin 70 miljoonaa ihmistä, joille nykykäytäntöjen mukaan pitäisi myöntää jonkinlainen oleskelulupa, jos he saapuisivat Suomeen. Näiden ihmisten määrä on kasvussa. Ongelmat eivät kuitenkaan ratkea sillä, että ihmisiä siirretään paikasta toiseen, vaan siinä käy päinvastoin eli ongelmat leviävät, perussuomalaisten Juho Eerola sanoi tänään Ylen Ykkösaamussa.

Eduskunnan toinen varapuhemies, kansanedustaja sekä perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Juho Eerola kommentoi tänään Ylen Ykkösaamussa omistajaohjausministeri Sirpa Paateron (sd.) eroa.
Molemmat kansanedustajat ovat Kotkasta.
&#8211; Tunnen Sirpan jo hyvin pitkän ajan takaa. Tiedän, että kotiseudullamme ollaan erittäin pettyneitä siihen, että Antti Rinne uhrasi Paateron. Kansa on vahvasti sitä mieltä, että Rinteellä on jo sama suunta kuin Paaterolla, Eerola sanoi ja heitti samalla piikin sdp:n viime kevään vaalikampanjan mainoslauseesta.
Ennenaikaiset vaalit sopisivat perussuomalaisille
Eerola muistutti, että sdp on usein puhunut naisten ja miesten tasa-arvosta sekä naisten työmarkkina-asemasta.
&#8211; Hyvin vanhakantaisesti tässä kuitenkin nainen uhrattiin, jotta mies pelastettiin. Henkilökohtaisesti en voi ottaa asiaan enempää kantaa, mutta sen palautteen perusteella mitä olen tänään ja eilen saanut kotikulmilta ja perussuomalaisten kentältä, niin siellä hyvin vahvasti vaaditaan, että myös Rinteen tulisi erota, Eerola sanoi.
Eerola arvioi, että ennenaikaiset vaalit sopisivat nyt perussuomalaisille varmasti paremmin kuin muille puolueille.
&#8211; Eri kannatusmittaukset ovat jo puoli vuotta kertoneet, että perussuomalaiset on ylivoimaisesti maan suosituin puolue. Vahvasti ajattelen, että viimeaikaiset tapahtumat, esimerkiksi Postin ympärillä ja Veijo Baltzarin tapaus, niin kyllä ne vahvistavat perussuomalaisten asemaa ja heikentävät sdp:n asemaa. Se taas, mitä perussuomalaiset ehkä toivovat, on varmasti eri asia kuin mitä poliittiset realiteetit ovat. Kaikki hallituspuolueet – ehkä vihreitä lukuun ottamatta- ovat tilanteessa, jossa uudet vaalit sopisivat niille äärimmäisen huonosti.
Riitely ei ole etu työmarkkinaosapuolille
Perussuomalaiset eivät ole mukana kokoomusvetoisessa välikysymyksessä, josta seuraa ensi viikolla äänestys hallituksen luottamuksesta. Vaikka perussuomalaiset Eerolan mukaan myös äänestävät Rinteen luottamusta vastaan, Eerola sanoi, että kokoomuksen asenne työmarkkinakysymyksiin on muuten melko erilainen kuin perussuomalaisilla.
&#8211; Perussuomalaisia on hieman närästänyt se tyyli, jolla toinen puolue vain ilmoittaa välikysymyksestä ja näyttää tekemänsä tekstin ja kysyy allekirjoitatteko tämän. Aiempi käytäntö on ollut se, että jos oppositio tekee yhteisen välikysymyksen, silloin myös se teksti kirjoitetaan yhdessä. Silloin on helpompaa laittaa oma puumerkki alle.
Eerolan mukaan perussuomalaisilla ja kokoomuksella on ideologisia eroja työmarkkinakysymyksissä.
&#8211; Välttämättä puolueiden linjat eivät aina ole kaukana toisistaan, mutta kyllä sävyeroja on. Itse olen hyvin keskellä: ymmärrän sekä työnantajapuolen että työntekijäpuolen näkemyksiä. Katson, että nykyisessä maailman ajassa, avoimien rajojen Euroopassa, tämänkaltaiset riidat ja taistelut eivät palvele sen enempää työntekijän kuin työnantajankaan asemaa.
”Toivon Suomen kansan yhtenäisyyttä”
Talvisodan syttymisestä tulee tänään kuluneeksi päivälleen 80 vuotta. Eerola sanoi toivovansa, että Suomen kansa olisi jatkossakin, niin sodan kuin rauhankin aikana, mahdollisimman yhtenäinen.
Ylen juontaja muistutti, että Venäjän duumaa lähellä olevissa tutkimuslaitoksissa on ollut merkkejä siitä, että Venäjällä eräiden uusien tulkintojen mukaan talvisodan aloittikin Suomi. Eerolan mukaan tämä vaikuttaa pahaenteiseltä.
&#8211; Vaikka välissä on ollut parempiakin aikoja, niin taas alkaa näyttää siltä, että on palattu Mainilan laukauksiin. Sen takia on arvokasta, että Suomessa on puolueeton ja vapaa historiantutkimus. Yleisradiota voi myös kiittää siitä, että Yle esittää venäjänkielisiä uutisia, jotka näkyvät myös Venäjän puolella. Suomessa asuva venäläisvähemmistökin voi niitä uutisia katsoa, jolloin ei olla yksinomaan Bäckmanin tai Putinin viestinnän varassa, Eerola sanoi
Hän jatkoi, että EU:n Venäjää vastaan Krimin valtauksen vuoksi asetetut talouspakotteet eivät ole toimineet tarkoituksenmukaisesti.
&#8211; Pakotteilla ei ole saatu aikaan sitä, että Krim palaisi oikealle omistajalleen eli Ukrainalle. Toivon edelleen, että kansainvälinen painostus voi muuttaa Krimin asemaa. Ajatuksen tasolla kannattaa kuitenkin varautua myös siihen vaihtoehtoon, että Krim on samalla tavalla menetetty kuin Karjala.
Eerolaa kuulusteltiin Venäjästä
Ykkösaamun juontaja kuulusteli Eerolaa lisää Venäjästä.
&#8211; Tästä aiheesta on tullut meille paljon yleisökysymyksiä, juontaja aloitti. Eerola totesi, että mediassa ja eräiden verkkokirjoittajien mielestä hän oli jo 5-10 vuotta sitten russofoobikko.
&#8211; Vastustin aiemmin maa-alueiden myymistä venäläisille sekä vastustin kaikkien muiden puolueiden puuhaamaa viisumivapautta venäläisille, ja vastustan edelleen. Ensimmäisellä kansanedustajakaudellani tulin myös julkisesti vaatineeksi Karjalan palauttamista.
&#8211; Nyt tuuli on kääntynyt niin päin, että olen joidenkin mielestä muka putinisti, vaikka siitä ei tietenkään ole kyse. Kaakkois-Suomessa asuvana olen vain tottunut ajattelemaan niin, että Venäjän vieressä asuminen on hieman sama asia kuin italialaiselle on asua tulivuori Vesuviuksen rinteillä: suurimman osan ajasta se on tuottoisaa ja muhevaa maaperää, mutta silloin tällöin, ehkä kerran sadassa vuodessa, ennalta arvaamatta, saattaa käydä myös huonosti.
Eerolan mukaan venäläisten maahanmuuttoa Suomeen &#8211; kuten kaikkien kansallisuuksien tai väestöryhmien maahanmuuttoa &#8211; tulisi harkita tapauskohtaisesti.
&#8211; En suhtaudu mihinkään kansallisuuteen tai väestöryhmään nihkeästi. Ajattelen kuitenkin niin, että Suomeen tulevien maahanmuuttajien pitää olla vahvistuksia, samaan tapaan kuin vaikka jääkiekkojoukkueella. Vahvistukset voivat ratkaista pelin voiton. Vaihtopenkillä istujia Suomeen ei kaivata.
Tietyt maahanmuuttajaryhmät suurempi uhka
Perussuomalaiset ovat ainakin kymmenen vuoden ajan esittäneet, että puolue vastustaa haittamaahanmuuttoa, eli sellaista maahanmuuttoa joka aiheuttaa kustannuksia veronmaksajille, sekä erilaisia lieveilmiöitä, kuten rikollisuutta ja väkivaltaisuutta.
Ylen Ykkösaamun juontaja kuitenkin ihmetteli, miksi perussuomalaiset vastustavat maahanmuuttoa ylipäätään. Eerola tarkensi, mistä oikeasti on kyse ja nosti jälleen esille taloudelliset kustannukset.
&#8211; Suurin osa humanitaarisesta maahanmuutosta, vielä vuosienkin jälkeen kun ovat tänne muuttaneet, niin nämä maahanmuuttajat elävät edelleen tulonsiirtojen varassa. Se on se tärkein seikka. Toinen syy on Suomen sisäinen turvallisuus. Tietyt maahanmuuttajaryhmät ovat keskimääräistä suurempi uhka turvallisuudelle.
&#8211; Tiedän, että kiintiöpakolaisten mukana tulee myös oikeita pakolaisia. Valitettavasti on myös muistettava, että heidänkin kotoutumisessaan ja työllistymisessään on samoja ongelmia kuin muillakin, jotka ovat tulleet Suomeen turvapaikanhakureittejä pitkin. Maailmassa on noin 70 miljoonaa ihmistä, joille nykykäytäntöjen mukaan pitäisi myöntää jonkinlainen oleskelulupa, jos he saapuisivat Suomeen. Määrä on kasvussa. Ongelmat eivät ratkea sillä, että ihmisiä siirretään paikasta toiseen, vaan siinä käy päinvastoin, eli ongelmat leviävät, Eerola sanoi.
Puoluekenttä haki muutoksen Jyväskylässä 2017
Ylen juontaja tarttui Eerolan vastaukseen, jossa tuotiin esille maahanmuuttajille maksettavat sosiaaliavustukset ja tuet:
&#8211; Suhtaudutteko samalla nyreydellä tukien varassa eläviin suomalaisiin?
&#8211; Olisi toivottavaa, että Suomessa asuvat eivät olisi tukien varassa, vaan kaikki pystyisivät elättämään itsensä. Kuitenkin se, että meillä on Suomessa omastakin takaa tukien varassa eläviä ihmisiä, ei ole mikään peruste hankkia ulkomailta lisää elätettäviä, Eerola vastasi.
Ykkösaamussa palattiin myös hetkeksi vuoden 2017 Jyväskylän puoluekokoukseen, jossa Jussi Halla-aho valittiin perussuomalaisten puheenjohtajaksi.
&#8211; Puolueen tilanne oli siihen aikaan se, että olimme luisumassa takaisin pienten puolueiden joukkoon. Edellisen puheenjohtajan aika oli selkeästi ohi. Ei ollut enää veto- eikä pitovoimaa. Huomasin itsekin, ettei hänellä enää ollut kiinnostusta tai aikaa puolueen johtamiseen eikä edes sen politiikan eteenpäin viemiseen, millä meidät oli äänestetty eduskuntaan.
&#8211; Puolueen kentän ääni silloisille ministereille tai edes eduskuntaryhmän mielipiteet eivät vaikuttaneet siihen politiikkaan, mitä perussuomalaiset hallituksessa toteutti. Varoituksia ei kuunneltu &#8211; ja se sitten näkyi kannatuksessa ja vuoden 2017 kuntavaalien tuloksessa. Silloin päätettiin, että perussuomalaiset tarvitsee uuden puheenjohtajan. Kun puolueen kentän ääni ei ollut kuulunut aiemman puoluejohdon korviin, niin se sama kenttä oli siellä Jyväskylän puoluekokouksessa paikalla äänestämässä.
Perussuomalaisten kannatushuippua ei ole nähty
Kaikkien kannatusmittausten mukaan perussuomalaiset on ollut jo pitkään Suomen selkeästi suosituin puolue. Kannatus lähestyy 23 prosenttia. Eerolan mukaan perussuomalaisten kannatuksen huippua ei vielä kuitenkaan ole nähty.
&#8211; Seuraan aika tarkkaan erilaisia kansalaisten mielipiteitä mittaavia kyselyitä. Esimerkiksi maahanmuuttopolitiikasta tai ilmastokysymyksistä jopa yli 50 prosenttia suomalaisista ajattelee suunnilleen samalla tavalla kuin me (perussuomalaiset) ajattelemme. Toki äänestyspäätökseen vaikuttavat myös muut seikat, mutta näen että meillä on mahdollisuudet yli 30, jopa 35 prosentin kannatukseen.
Eerola kertoi huomanneensa, että eräät muut oppositiopuolueet ovat kannanotoissaan lähentyneet perussuomalaisia.
&#8211; Ne puhuvat ikään kuin meidän äänellämme ja samalla tavalla on käynyt Ruotsissa. Ruotsin kokoomuksen puheenjohtaja pyytää jo anteeksi sitä, että ovat tuominneet sikäläiset perussuomalaiset &#8211; eli ruotsidemokraatit &#8211; maahanmuuttokysymyksissä, kun nyt siellä näyttää siltä, että ruotsidemokraatit ovatkin olleet oikeassa.

Varapuhemies Eerola: Se, että meillä on Suomessa omastakin takaa tukien varassa eläviä ihmisiä, ei ole peruste hankkia ulkomailta lisää elätettäviä

Eduskunnan varapuhemies Juho Eerola peräänkuuluttaa Euroopan unionin alueelle tiukkaa ja yhtenäistä maahanmuuttopolitiikkaa. Lisäksi tarvitaan tehokkaita toimenpiteitä ehkäisemään muuttopaineiden juurisyitä.

Varapuhemies Juho Eerolan mielestä Euroopan on hyödynnettävä kaikkia eri keinoja, kuten esimerkiksi nykyistä viisaammin kohdennettua kehitysapua ja humanitaarista tukea sekä kauppapolitiikkaa.
&#8211; Kaiken on oltava vastavuoroista. Avun saajat tulee velvoittaa tulosvastuullisesti muun muassa torjumaan köyhyyttä, vahvistamaan demokratiaa ja ratkaisemaan konflikteja rauhanomaisesti neuvotellen. Tärkeintä on, että apua vastaanottavat maat ryhtyvät pikaisiin toimiin väestönkasvun pysäyttämiseksi.
&#8211; Nykymuotoinen kehitysapu on onnistunut lopettamaan lapsikuolleisuuden, mutta samalla pahentanut kokonaistilannetta, koska aina seuraavassa sukupolvessa kehitysavustettavien määrä on kasvanut. Kehitysapua vastaanottavat maat tulee saada noudattamaan korkeintaan kahden lapsen politiikkaa. Naisten ja tyttöjen koulutus, sekä seksuaaliterveyskasvatuksen edistäminen kaikkine ehkäisykeinoineen on otettava kehityspolitiikan ykköstavoitteiksi, Eerola toteaa.
Turvapaikkaohjelman tulokset jääneet vaatimattomiksi
Eerola piti avauspuheenvuoron parlamentaarisessa turvapaikka- ja maahanmuuttoasioiden kokouksessa Helsingissä 9. syyskuuta. Kokous on yksi eduskunnan järjestämistä EU-puheenjohtajakauden kokouksista. Kokouksessa käsitellään tämänhetkistä turvapaikkapolitiikan ja rajavalvonnan tilannetta.
Varapuhemies nosti esiin myös Suomen ensimmäisellä Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajuuskaudella 20 vuotta sitten hyväksytyn Tampereen ohjelman, jonka tavoitteisiin on kuulunut yhtenäisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän toteuttaminen. Eerolan mukaan kuluneiden 20 vuoden aikana tavoitteen toteuttamiseksi on hyväksytty pääosin vain unionilainsäädäntöä direktiivien muodossa. Käytännön tulokset ovat jääneet vaatimattomiksi, ja unionin jäsenmaissa sovellettavat normit ja käytännöt poikkeavat liiallisesti toisistaan.
Turvapaikkaa haettava leireiltä tai lähtömaasta
Eerola totesi puheessaan Euroopan tarvitsevan nykyistä tiukempaa turvapaikkapolitiikkaa, joka toteutetaan samanlaisena kaikkialla. Myös rajavalvonnan tasoa on parannettava nykyisestä.
&#8211; Ei ole mahdoton tavoite, että tulevaisuudessa turvapaikkaa ei haettaisi rajat salaa ylittämällä, vaan erityisiltä leireiltä käsin, tai jopa sähköisesti, kuten nykyään kaikki muutkin hakemukset tehdään. Jos turvapaikan hakeminen olisi mahdollista vain lähtömaasta käsin sähköisesti, tai erillisiltä pakolaisleireiltä, veisi se kaikki mahdollisuudet myös ihmissalakuljettajienkin bisneksiltä, hän sanoi.

Varapuhemies Eerola: Kehitysapua vastaanottavat maat tulee saada noudattamaan korkeintaan kahden lapsen politiikkaa

Perussuomalaisten 44-vuotias kotkalainen kansanedustaja Juho Eerola on valittu eduskunnan toiseksi varapuhemieheksi. Puhemiesvalintoja edelsi kiivas keskustelu siitä, onko oikeudenmukaista, että puhemiehen paikka meni vaalien suurimmalle häviäjälle, neljänneksi vaaleissa tulleelle keskustalle. 

Perussuomalaiset kunnioittavat puhemiesvalinnoissa traditiota, mutta kokevat, että demokratiaa halvennettiin hallitusta muodostaessa.
&#8211; Puhemiehistön kokoonpano vastaa perinteistä vakiintunutta käytäntöä, jossa toiseksi suurin hallituspuolue saa varsinaisen puhemiehen tehtävän. 1. ja 2. varapuhemiehen paikat jaetaan parlamentaarisesti ryhmien suuruusjärjestyksen perusteella. Tästä näkökulmasta perussuomalaisilla ei ole huomauttamista puhemiehistön valintaan, puolueen puheenjohtaja Jussi Halla-aho toteaa.
&#8211; Sen sijaan kritisoimme jyrkästi sitä, että keskusta vaalien suurimpana häviäjänä lähti punavihreän hallituksen tukipuolueeksi ja kurjistamaan suomalaisen teollisuuden, työntekijän ja yrittäjän asemaa. Se, että keskusta saa puhemiehen paikan yleisen oikeustajun vastaisesti, on pelkkä sivuseuraus tästä kepuloinnista.
Eerola tyytyväinen luottamuksesta
Eerola on tyytyväinen saamastaan luottamuksesta. Hän on jo kolmannen kauden kansanedustaja ja toiminut muun muassa hallintovaliokunnan puheenjohtajana sekä on puolueensa 3. varapuheenjohtaja.
&#8211; Kunnioitan tätä tehtävää erittäin suuresti ja olen kiitollinen eduskunnalta saamastani luottamuksesta, Eerola kiittää.

Juho Eerola eduskunnan toiseksi varapuhemieheksi

varapuhemies

Juho Eerolasta ensimmäinen varapuhemies

Varapuhemies Eerola: Se, että meillä on Suomessa omastakin takaa tukien varassa eläviä ihmisiä, ei ole peruste hankkia ulkomailta lisää elätettäviä

Varapuhemies Eerola: Kehitysapua vastaanottavat maat tulee saada noudattamaan korkeintaan kahden lapsen politiikkaa

Juho Eerola eduskunnan toiseksi varapuhemieheksi

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Viikon suosituimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025