Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

varautumissuunnitelma

Kansanedustaja Jaana Strandman perää maaseutukylille turvallisuus- ja varautumissuunnitelmia kriisitilanteiden varalle: ”Turvallisuudessa usein inhimilliset tekijät ratkaisevat”

Sitra julkaisi tänään tietokirjailija Matti Mörttisen muistion <a href="https://media.sitra.fi/2021/01/13105819/valtioneuvoston-ydin-kriisitilanteessa.pdf">Valtioneuvoston ydin kriisitilanteessa &#8211; Covid-19-pandemian paineet suomalaiselle päätöksenteolle</a>. Muistioon haastateltiin 50 koronaviruskriisin keskellä toiminutta henkilöä. Yksi heistä oli perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen.

&#8211; Olen yksi niistä 50 henkilöstä, joita Matti Mörttinen haastatteli tänään julkaistuun Sitran muistioon. Muistioon päätyi 24.1.2020 ministerille jättämäni ”se ensimmäinen valtiopäivätoimi koronasta” eli kirjallinen kysymykseni liittyen Suomen valmistautumiseen koronavirusepidemiaan. Mielestäni kirjalliseen kysymykseen ei suhtauduttu vakavasti, sanoo kansanedustaja Arja Juvonen.
&#8211; Olen iloinen siitä, että kysymykseni ja huoleni jää näkyviin myös tähän muistioon. Työ ei ole turhaa. Koronan iskiessä maailmalla oli päivänselvää, että se tavoittaa myös Suomen. Olin hyvin huolissani, mutta myös hämmentynyt hiljaisuudesta, joka Suomessa vallitsi koronan yllä. En voinut käsittää sitä huolettomuutta, jolla hallitus ja sosiaali- ja terveysministeriö asiaan suhtautui.
Mörttiseltä tukea Juvosen ajatuksille
Juvosen ajatukset saavat tukea muistion laatineelta Mörttiseltä, joka toteaa osiossa 2 peruspalveluministeri Krista Kiurun nimissä annetun vastauksen vaikuttavan jälkikäteen katsoen rutiiniluonteiselta. Mörttisen mukaan ei ministerin vastauksesta voi ainakaan päätellä, että ministeriössä, saati hallituksessa laajemmin, olisi tuolloin tunnettu varsinaista kriisitietoisuutta.
&#8211; Samaa voi päätellä siitä, että aivan tammikuun lopulle Sanna Marinin hallituksen kokoontumiseen suunniteltu peruspalveluministerin koronatilannekatsaus jäi pitämättä ja siirtyi myöhemmäs sen takia, että kehysriihikeskustelu kiinnosti ministereitä siinä vaiheessa voimakkaimmin, minkä takia keskustelut venyivät eikä aika riittänyt koronapuheenvuorolle, Mörttinen kirjoittaa.
&#8211; On hyvä, että kriisi jää meille kirjojen ja kansien väliin. Opimme tästä myös paljon ja huomasimme asioita, joita on parannettava, Juvonen toteaa.
Kaikki tapahtui nopeasti
Mörttinen pitää muistiossaan oleellisena kysymyksenä sitä, miten Suomessa päädyttiin poikkeusolojen toteamiseen ja valmiuslain käyttöönottoon. Koossa olevista tiedoista ja Mörttisen tekemistä haastatteluista voi päätellä ainakin sen, että kaikki tapahtui erittäin nopeassa tahdissa ja menettelytapoja tilanteeseen soveltaen.
Ensimmäinen koronakriisin hoitoon kytkeytyvä valtiopäivätoimi Suomessa oli Juvosen 24.1. tekemä kirjallinen kysymys siitä, mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä varautuakseen koronavirusepidemiaan Suomessa.
&#8211; Juvonen sai 17.2. vastauksen kysymykseensä perhe- ja peruspalveluministeri Kiurun allekirjoittamana. Kysymyksen ja vastauksen välissä, tiistaina 28.1., oli tunnistettu ja otettu hoitoon ensimmäinen Suomessa ilmaantunut todellinen koronatartunta, kirjoittaa Mörttinen.
Suomen varautumissunnitelma
Peruspalveluministerin vastauksessa käydään läpi tartuntatautilain määrittämiä menetelmiä ja vastuusuhteita. Vastauksen lopussa mainittiin myös EU-maiden terveysministerien 13.2. pitämä ylimääräinen kokous, jossa nämä ”sitoutuivat yhteisiin toimiin, joilla ehkäistään koronaviruksen edelleen leviämistä Euroopassa”. Suomen varautumisen osalta vastauksen pääsisältö kuului näin:
&#8211; Suomessa on varauduttu tartuntatauteihin valtakunnallisesti ja paikallisesti. Esimerkiksi influenssapandemian varalle on olemassa vuonna 2012 päivitetty kansallinen pandemiavarautumissuunnitelma ja siihen liittyvä materiaalisen varautumisen suunnitelma, jotka on laadittu STM:n johdolla yhteistyössä muiden hallinnonalojen kanssa.
&#8211; Varautumissuunnitelma ohjaa varautumista terveydenhuollon kaikilla hallinnon tasoilla. Varautumissuunnitelman tavoitteena on mahdollisten väestön terveydelle aiheutuvien haittojen rajoittaminen sekä yhteiskunnan toimintojen jatkuvuuden turvaaminen sekä tukea valmistautumista muilla hallinnonaloilla.
&#8211; STM on tehnyt varautumistoimenpiteitä kokonaisturvallisuuden mallin mukaisesti viranomaisyhteistyönä muun muassa sisäministeriön ja ulkoministeriön kanssa. Sosiaali- ja terveysministeriö ylläpitää kansallista tilannekuvaa ja vastaa materiaalisesta varautumisesta yhteistyössä huoltovarmuuskeskuksen ja sairaanhoitopiirien kanssa.
&nbsp;

Arja Juvonen Sitran julkaisussa: ”Olin hyvin hämmentynyt hallituksen huolettomuudesta koronan iskiessä maailmalla”

Kansanedustaja Jukka Mäkynen varoitti viime syksynä uuden pakolaiskriisin alkamisesta. Mäkynen kysyi kirjallisessa kysymyksessään sisäministeri Maria Ohisalolta, että onko hallituksella varautumissuunnitelmaa mahdollisen uuden pakolaiskriisin varalle. Ohisalon vastauksesta kävi ilmi, että hallituksella ei ollut minkäänlaista suunnitelmaa.
Turkki aikoo avata Syyrian pakolaisvirroille portit Euroopan unioniin. Potentiaalisia tulijoita on miljoonia ja he voivat pyrkiä kaikki samanaikaisesti EU:n alueelle.
&#8211; Olemme äärimmäisen vakavassa tilanteessa. Oletan, että esimerkiksi Unkari tekee parhaansa rajojensa suojelemiseen siirtolaisvirroilta, mutta näillä tulijamäärillä se ei tule riittämään, vaan Unkari tarvitsee virka-apua rajojen suojeluun. Jos Unkari tai muu EU-valtio tulee esittämään Suomelle virka-apupyynnön lähettää sotilaita tai muuta apua suojaamaan rajoja siirtolaisvirroilta, Suomen on ehdottomasti tarjottava apua, Jukka Mäkynen linjaa.
&#8211; Meidän on tehtävä kaikkemme sen eteen, että EU:n ulkorajat suljetaan sekä palautetaan täysi Schengen raja-valvonta nopealla aikataululla. Puolustusvoimat on asetettava välittömästi valmiustilaan estämään siirtolaisten tulo Suomeen. Suomen on tarvittaessa rikottava kansainvälisiä sopimuksia tilanteen saamiseksi haltuun.
Varusmiehet laukunkannosta maahantulon estämiseen
Mäkysen mielestä ei voi olla niin, että Suomeen kävelee taas kymmeniä &#8211; ellei tällä kertaa jopa satojatuhansia &#8211; pakolaisia sisään.
&#8211; Viimeksi varusmiehet laitettiin kantamaan juhlavieraille heidän kantamuksiaan, tällä kertaa heidän tehtävänkuvansa tulisi olla yksiselitteisesti näiden ihmisten maahantulon estäminen tarvittaessa voimakeinoja käyttäen. Puolustusvoimien tehtävä on turvata Suomen alueellinen koskemattomuus. Nyt katsotaan, pystyykö Suomen hallitus turvaamaan Suomen alueellisen koskemattomuuden määräämällä Suomen puolustusvoimat suojelemaan maamme rajoja.
Antelias sosiaaliturva toimii houkuttimena
Mäkynen varoittaa, että mikäli hallitus ei vieläkään reagoi asiaan ja pitää edelleenkin rajat auki välittämättä omasta kansastaan, niin edessämme saattaa olla pian suuret levottomuudet.
&#8211; Suurin osa mahdollisista miljoonista pakolaisista pyrkii rikkaaseen pohjoiseen, jossa on antelias sosiaaliturva. Suomi avasi Sipilän Kempeleen-kodin kutsuhuudolla Pandoran lippaan ja Lähi-Idässä tiedetään tämän seurauksena erittäin hyvin Suomen maailmaa syleilevä maahanmuuttopolitiikka.
Mäkynen korostaa sitä, että siinä ei tule käymään hyvin, jos Suomeen tulee lyhyessä ajassa satojatuhansia tai jopa miljoonia pakolaisia.

Mäkynen: Hallitus laiminlöi uuteen pakolaiskriisiin varautumisen – ”Edessämme on pahimmillaan suuret levottomuudet”

varautumissuunnitelma

Kansanedustaja Jaana Strandman perää maaseutukylille turvallisuus- ja varautumissuunnitelmia kriisitilanteiden varalle: ”Turvallisuudessa usein inhimilliset tekijät ratkaisevat”

Arja Juvonen Sitran julkaisussa: ”Olin hyvin hämmentynyt hallituksen huolettomuudesta koronan iskiessä maailmalla”

Mäkynen: Hallitus laiminlöi uuteen pakolaiskriisiin varautumisen – ”Edessämme on pahimmillaan suuret levottomuudet”

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025