Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

varmuusvarastot

Viime syksyn huonot sadot näkyvät nyt siemenviljan saatavuudessa. Siemenkauppiaiden yhdistys teki hakemuksen Huoltovarmuuskeskukselle (HVK) muutama viikko sitten, jotta HVK avaisi varmuusvarastoja kevään kylvöjä varten. Huoltovarmuuskeskus teki maanantaina päätöksen, että kylvösiementen osalta varmuusvarastoja ei avata.

– Olemme haastatelleet huoltovarmuusorganisaation alkutuotannon poolia, siemenpakkaamoja ja viljelijöitä. Tutustuimme myös MTK:n kyselyyn, jonka mukaan 88 prosentilla viljelijöistä ei ole ongelmaa sertifioidun siemenen saannissa. Ei siis ole tarvetta varaston avaamiseen. Kynnysarvot eivät ylity, kertoo johtava varautumisasiantuntija Miika Ilomäki Huoltovarmuuskeskuksesta.
Samalla hän kertoo Huoltovarmuuskeskuksen tunnistaneen sen, että ohrasta voi esiintyä vajetta.
– Mutta kyse on myös normaalista markkinatilanteesta, hän jatkaa.
Huonoin tilanne 20 vuoteen
Kurikka on yksi Suomen suurimmista maatalouspitäjistä. Ohrasta on siellä pulaa.
– Ohrat on aika tyynni menneet. Ottajia olisi. Ohratilanne on vaikea, kauraa on kohtuullisesti, vehnää on saatu toistaiseksi. Pelikortit on jaettu, näillä mennään. En muista, että 20 vuoden aikana olisi ollut näin vaikeaa tilannetta. Tilanne tiedettiin jo syksyllä, kun sadot olivat surkeat koko Suomessa, sanoo Jussi Korpi-Tassi Peltosiemen-ketjuun kuuluvasta Korpi-Tassin pakkaamosta.
Paikoitellen ohralle suunniteltuja aloja on vaihdettu kauraan tai jouduttu ainakin tyytymään toiseen lajikkeeseen.
– Tai isännät joutuvat kylvämään tilojen omalla siemenellä ohraa, jonka laatu ei sekään ole tänä vuonna kummoinen, hän arvelee.
Samaa kerrotaan Hankkijalta.
– Viljojen osalta lajikkeet ovat menneet lähes kaikki. Ohra ja vehnä ovat vähissä, kauraa on jonkin verran. Niukkuutta on. Ohrien suhteen on huonoin tilanne, kertoo asiantuntijamyyjä Pasi Lähdesmäki Jalasjärven Hankkijalta.
Teollisuus tarvitsee ohraa
Suomen suurin ohran ostaja löytyy Ilmajoen Koskenkorvalta. Koskenkorvan viinatehtaalle Anora ostaa ohraa ympäri Suomen. Lähes puolet tulee Pohjanmaan maakunnista. Vuosittain ohraa tarvitaan tehtaalla 175 000 &#8211; 210 000 tonnia.
– Jos ohran viljelyala pienenee, se ei kovin paljon vaikuta. Satotaso vaikuttaa, kertoo Anoran hankintapäällikkö Kari Kiltilä.
Kolmannes tehtaan tuotteista on etanolia, toinen kolmannes menee ohratärkkelyksenä paperi- ja kartonkiteollisuudelle ja viimeinen kolmannes päätyy rehuksi. Paperiteollisuudessa ohratärkkelystä tarvitaan paperin päällysteisiin ja kartonkiteollisuudessa liima-aineeksi. Lisäksi sitä käytetään panimo- ja elintarviketeollisuudessa.
Koskenkorvaa ja Finlandiaa
Anoralla on suoria sopimuksia tilojen kanssa, ja ohraa se saa myös viljaliikkeiden kautta.
– Heikosta viime vuodesta selvittiin, koska vuoden 2022 sato oli kohtalaisen hyvä. Tiloille ja teollisuudelle jäi silloin varastoja. Vuoden 2023 sato ei kattanut kulutusta. Tämä vuosi selvitään, mutta mikä on tilanne 2024, on kaikille arvoitus, tuumaa Kiltilä.
Anora aikoo käyttää ensimmäistä kertaa ruisvehnää. Sitä voi käyttää vain pieniä määriä.
– Kotimainen ohra tarvitaan Koskenkorva-tuoteperheen ja Finlandia Vodkan tekoon. Muuten voidaan varioida tarpeita, ja teknisiin tarkoituksiin ei ole niin väliä, mistä sen tekee. Ohran lisäksi ruisvehnä ja vehnä käyvät. Ruisvehnän viljely on lisääntynyt Pohjanmaalla.
Ohran kylvöala pienenee
Jos jatkossa tulee pulaa kotimaisesta ohrasta ja muusta viljasta, tuonti on mahdollista.
– Se on viimeinen mahdollisuus. Kotimainen vilja on aina ykkössijalla. Kun vuonna 2021 sato oli huono, Anora käytti seuraavana vuonna ensimmäistä kertaa tuontiohraa. Nyt siihen ei ole tarvetta, ainakaan vielä.
– Suhteellisen luottavainen olen siihen, että siementä löytyy ennakoidulle pinta-alalle, joka on noin 400 000 hehtaarin pinnassa, sanoo Kari Kiltilä.
Koko maassa kylvöaikomusennusteiden mukaan ohraa tullaan kylvämään noin 7 prosenttia pienemmälle alalle kuin viime keväänä. Tammikuussa Suomi sai EU:lta luvan alentaa itävyysvaatimuksia. Ruokavirasto voi siten sertifioida alennetulla itävyydellä muun muassa 3 390 tonnia ohraa, 2 800 tonnia kauraa, 940 tonnia kevätvehnää ja 120 tonnia rypsiä. Itävyyden pitää kevätviljoilla olla kuitenkin vähintään 80 prosenttia.
Huoltovarmuuskeskuksen varmuusvarastoista sai kylvösiementä toissa keväänä. Kesä 2021 oli kuiva, ja sato oli pieni. Sitä aiemmin kylvösiemeniä sai varmuusvarastosta keväällä 2018 edellissyksyn sateiden heikennettyä siementen laatua.
&nbsp;

Huoltovarmuuskeskus ei avaa varmuusvarastojaan – ohrasta pulaa, Koskenkorvaan sitä riittää

Kulunut talvi on osoittanut huoltovarmuuden ja kotimaisen lämmöntuotannon tärkeyden. Pahimpina pakkasjaksoina jo turpeen käytön lopettaneetkin kaukolämpölaitokset joutuivat turvautumaan turpeeseen, jotta lämpöä riitti taloihin. Turpeen lisäksi käytössä olivat myös polttoöljyllä toimivat varalaitokset.

Huoltovarmuuskeskus järjesti hiljattain harjoituksen, jossa polttoturvetta vietiin kaukolämpölaitoksiin varmuusvarastoista. Varastoja täydennettiin viime kesänä ja täydennetään lisää tulevana. Harjoitusta lukuun ottamatta varmuusvarastoihin ei ole kajottu.
Huoltovarmuuskeskus perusti turpeen varmuusvaraston kesällä 2022. Varastoja ylläpidetään pitkäaikaisilla ylläpitosopimuksilla sopimuskumppaneina toimivien turvetuottajien toimesta. Pääosin turpeen aumoihin tuottaa Neova.
Viime joulukuussa Huoltovarmuuskeskus järjesti kaksipäiväisen harjoituksen, jossa testattiin polttoturpeen varmuusvarastojen käyttöönottoa. Harjoituksessa testattiin, miten sujuvasti turve saataisiin valtion varmuusvarastoista toimitettua käyttäjille, mikäli varmuusvaraston käyttöönottoa olisi esitetty työ- ja elinkeinoministeriölle. Harjoituksessa oli mukana varaston ylläpitäjiä, logistiikkaa ja kaksi turvetta käyttävää kaukolämpöyhtiötä eri maakunnista.
&#8211; Käyttöönottoharjoitus sujui hyvin, suunnitellun mukaisesti. Mukana olleet kaukolämmöntuottajat simuloivat harjoituksessa vakavaa häiriötilannetta ja siten käyttivät kahden vuorokauden harjoituksen ajan huomattavasti normaalia suurempaa polttoturpeen osuutta lämmöntuotannossaan. Tämä puolestaan vaati ennakkoilmoitusten teon ympäristöviranomaiselle tilapäisistä ympäristölupien edellyttämien päästöarvojen ylityksistä, kertoo vanhempi varautumisasiantuntija Petri Nieminen Huoltovarmuuskeskuksesta.
Viilattavaa riittää vielä
Huoltovarmuuskeskuksessa ollaan tyytyväisiä harjoituksen antiin.
&#8211; Harjoitus toi esiin sekä ruusuja että risuja, mikä on osoitus onnistuneesta harjoituksesta. Turve liikkui suunnitellusti hyvin ja paloi iloisesti, mutta tiettyjä käyttöönottoketjun osia tulee viilata vielä sujuvammaksi, analysoi Nieminen.
Jatkossa kiinnitetään huomiota muun muassa polttoturpeen tasalaatuisuuteen, ympäristöviranomaisille tarvittaviin ilmoituksiin, vuoropuheluun turvetta käyttävien kaukolämpöyhtiöiden kanssa sekä logistiikan varajärjestelyihin.
Kuluvalla lämmityskaudella Huoltovarmuuskeskus ei aio toistaa harjoitusta muilla alueilla.
&#8211; Tällä hetkellä akuuteinta on seurata polttoturpeen ja sen kanssa symbioottisessa suhteessa olevien metsäpolttoaineiden riittävyyttä helmi- ja maaliskuussa, sanoo Petri Nieminen.
Jos on tahtoa, löytyy keinoja
Koneyrittäjät ry on huolissaan huoltovarmuuden säilymisestä turpeen osalta.
&#8211; Perusongelma on se, että jos kotimaista energiapolttoainetta ei kannata nostaa, niin sitä ei pystytä pitämään huoltovarmuuden kannalta riittävästi kriisin tullessa. Kriisitilanteessakin kodit pitää saada lämpöisiksi, toteaa Koneyrittäjät ry:n puheenjohtaja Markku Suominen.
Hallitusohjelman mukaan energiaturpeen saatavuus turvataan huoltovarmuussyistä siirtymäkauden ajan ja energiahuoltovarmuutta vahvistetaan varmistamalla kotimaisten polttoaineiden, kuten puupohjaisten polttoaineiden ja turpeen, saatavuus ja vahvat toimitusketjut.
Suominen muistuttaa tuotannon tarvitsevan pitkäjänteisyyttä.
&#8211; Ensi kesän pohjatyöt on pitänyt tehdä viime kesänä, ja ensi kesänä tehtävä turve tulee käyttöön vasta ensi syksynä. Pitää päättää, halutaanko turve pitää huoltovarmuuspolttoaineena, jotta maakunnissa sitä voidaan nostaa, hän sanoo.
Koneyrittäjät pelkää huoltovarmuutta varmistavan turpeen häviävän nopeasti ilman korjaavia toimia.
&#8211; Hallitus keksii keinot, jos haluaa pitää huoltovarmuudesta kiinni. Ensin on tahto, sitten löytyvät keinot. Jos ei ole varaa tai halua ostaa ulkomailta energiaa, ja omia resursseja olisi kyllä, mutta niitä ei haluta käyttää, se on nurinkurinen juttu, tuumaa Markku Suominen.
Turpeen saatavuus varmistettava
Huoltovarmuuskeskuksen toukokuisen muistion mukaan polttoturpeen toimitus- ja huoltovarmuus voidaan turvata ainoastaan siten, että turve on normaalioloissa kilpailukykyinen energiantuotannon polttoaineena.
Lausunnolla olevassa valtioneuvoston päätöksessä huoltovarmuuden tavoitteista mainitaan, että on huolehdittava siirtymäkauden lämmöntuotannon huoltovarmuudesta, kuten polttoturpeen asemasta energiajärjestelmässä.
Päätöksessä tuodaan esiin myös se, että kasvu- ja kuiviketurpeet ovat strategisesti tärkeitä raaka-aineita elintarvikehuollon näkökulmasta polttoturpeen ohella ja että turpeen saatavuuden varmistaminen kasvualustoihin ja kuivikkeeksi on välttämätöntä kotimaisen puutarha- ja kotieläintuotannon toimintaedellytysten turvaamiseksi.
&nbsp;

Huoltovarmuuskeskus testasi turpeen varmuusvarastojen käyttöä – toimia turpeen huoltovarmuuden varmistamiseksi toivotaan

Monessa tuvassa olisi paleltu tammikuussa, jos kaupunkien lämpölaitoksissa ei olisi käytetty lämmöntuotantoon turvetta. Turve täydentää puun palamista ja nostaa palamisen lämpötilaa. Yli 30 asteen pakkasissa kaupungit joutuivat hakkeen ja turpeen lisäksi turvautumaan myös polttoöljyllä tuotettuun lisälämpöön.

&#8211; Joka ikinen laitos on käyttänyt turvetta, myös ne, jotka ilmoittivat, etteivät enää käytä, sanoo Pohjanmaan Biolämpö Oy:n yrittäjä, perussuomalaisten Etelä-Pohjanmaan piirin ensimmäinen varapuheenjohtaja Marko Vainionpää.
Tammikuussa turvetta on ajettu lämpölaitoksiin pahimpina pakkasjaksoina yötä päivää. Talven jatkuessa ongelmaksi tulee palaturpeen riittävyys. Jo nyt siitä on paikoin pulaa.
&#8211; Turvetta tarvitaan edelleen, mutta kasat ovat huolestuttavasti tyhjentyneet. Etelä-Pohjanmaalla palaturve on jo myyty loppuun. Nyt mennään nilkutellen. Osasta Suomea puukin loppuu. Ulkomailta on sitä tuotu. Suomen huoltovarmuus on romahdutettu, päivittelee Vainionpää.
Hänen mukaansa turpeen asema on saatava selkeämmäksi. Verotuksen ja päästökaupan ongelmat on ratkaistava.
&#8211; Euroopassa uskotaan, että ollaan sotatilanteessa muutaman vuoden sisällä. Päättäjien pitää herätä. Unohdetaan ilmastoraivo ja mietitään, miten ylipäätään voidaan selvitä, hän sanoo.
Turve on osa huoltovarmuutta
Turpeen käyttö on osa huoltovarmuutta. Turve kerätään aumoihin kesällä ja käytetään tarpeen mukaan.
&#8211; 35 asteen pakkasella pyöräkuormaaja voi olla käynnissä yötä päivää ja turvetta saa lastattua. Tavara on valmiina. Ei siinä kylmyydessä hakkuri mene metsään hakettamaan ja vasta rupea tekemään.
Savossa ja Pohjois-Karjalassa 21 kaukolämpöverkkoa pyörittävässä Savon Voimassa turpeen osuus lämmöntuotannossa tänä ja viime talvena on ollut yli 20 prosenttia. Myös Etelä-Pohjanmaalla Kurikan Energiassa kaukolämpölaitoksen kattilaan isketystä polttoaineesta turvetta on ollut noin viidennes.
Kireistä pakkasista huolimatta valtion polttoturpeen varmuusvarastoa ei ole jouduttu käyttämään. Varmuusvarasto perustettiin lämmityskaudelle 2022-23, ja sitä täydennettiin viime kesän turvetuotannosta. Varmuusvarastot ovat vakavia häiriötilanteita ja poikkeusoloja varten.
&#8211; Valtion polttoturpeen varmuusvaraston käyttö edellyttää todellista ja vakavaa häiriötä polttoaineen saatavuudessa. Kustannusvaikutukset, hyötysuhde-erot tai muut vastaavat seikat eri polttoaineilla eivät sellaisenaan riitä kriteeriksi varmuusvaraston käytölle, kertoo vanhempi varautumisasiantuntija Petri Nieminen Huoltovarmuuskeskuksesta.
&#8211; Varmuusvarastosta käyttöönotettavan polttoturpeen hinnan määräytyminen on etukäteen esitetty. Varmuusvarastosta mahdollisesti käyttöönotettava polttoturve ei ole halpaa, mutta halvempaa kuin seuraavana useimmiten ajojärjestyksessä oleva kevyt polttoöljy.
Varmuusvarastoja ympäri Suomen
Polttoturpeen varmuusvaraston kokoa ja tarvetta sekä lämmityspolttoaineiden tilannekuvaa seurataan koko ajan ja varaston määrää sovitetaan ennakoitavissa olevaan tarpeeseen mahdollisuuksien mukaan. Varastossa on pääosin jyrsinpolttoturvetta sekä pieni määrä turvepellettiä. Varmuusvarasto on hajasijoitettu melko kattavasti ympäri Suomen potentiaalisten käyttökohteiden sijainnin mukaisesti.
Varmuusvarastot ovat tärkeitä.
&#8211; Olemme arvioineet polttoturpeen varmuusvaraston merkityksen olevan suuri. Siksi se päätettiin perustaa. Varmuusvarastolla varaudutaan kaukolämmityksen polttoaineiden saatavuushaasteisiin, ei siis puhtaan sähköntuotannon polttoaineeksi, Nieminen kertoo.
&#8211; Pääsyynä on kiinteiden kotimaisten polttoaineiden eli symbioosissa käytettävien turpeen ja metsäpolttoaineen saatavuudessa ilmenevät haasteet energiamurroksen sekä Venäjän hyökkäyssodan alkamista seuranneen energiakriisin seurauksena ja erityisesti metsähakkeen Venäjän tuonnin päätyttyä tämän seurauksena.
Uusiakin alueita avataan
Neova, entinen Vapo, jäi viime vuonna turpeennoston tavoitteistaan. Turpeen uskotaan silti riittävän yhtiön sopimusasiakkaille.
&#8211; Pakkasjakson aikana toimitusmäärät ovat kasvaneet, mikä on normaalia. Palaturvettakin on vielä myytäväksi. Alueellisesti voi olla rajoitteita, eli toimitusmatkat voivat olla pidempiä kuin normaalisti. Turpeen käytön suurimmat vaihtelut tulevat teollisuuden käytöstä, mikäli heidän oma tuotantonsa vaihtelee. Myös sähkön hinnalla on merkitystä muutaman isomman sähköä tuottavan laitoksen käyntiin ja polttoainekäyttöihin, sanoo turvetoimintojen johtaja Pasi Rantonen Neovasta.
Ensi kesän tavoitteet on Neovassa asetettu. Kevättalven myynti ja asiakkaiden sopimukset ratkaisevat lopulliset määrät.
Uusiakin alueita avataan, mikä mahdollistaa kuivike- ja kasvuturpeiden tuotannon.
&nbsp;

Turve on ollut tarpeen tänäkin talvena – palaturpeesta on jo pulaa

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtajan Ville Tavion mukaan viime vuosina koetut kansainväliset kriisit ovat opettaneet, että Suomen huoltovarmuuden taso pitää jatkossakin pystyä turvaamaan poikkeusaikoina. &#8211; Kaikki se, mitä voidaan tehdä kotimaassa, on syytä tehdä niin hyvin kuin mahdollista, Tavio sanoo.
Ville Tavion mukaan etenkin maatalouden ylläpidosta ja ruokahuollosta on syytä huolehtia.
&#8211; Itse en tässä maailmantilanteessa lähtisi luottamaan siihen, että edes ruokaa on kaikissa tilanteissa saatavissa ulkomailta.
Tavio korostaa, että tukevasti omilla jaloillaan seisominen on Suomessa erityisen tärkeää, koska liikoja ei voi enää laskea kansainvälisen yhteistyön varaan. Korona-aikana huoltovarmuuden ongelmat korostuivatkin selkeästi.
&#8211; Rokotteiden saatavuus oli vaihtelevaa, koska monet maat edes EU:ssa eivät olleet halukkaita niitä antamaan, kuten eivät maskejakaan. Oma varmuusvarasto on siksi aina parempi pidemmän päälle, Tavio sanoo. Hän edusti tänään perussuomalaisia Huoltovarmuuskeskuksen 30-vuotisjuhlaseminaarin puoluepaneelissa.
Teollisuutta ja tuotantoa takaisin
Ruokahuollon ja varmuusvarastojen lisäksi myös kotimaisten yritysten kilpailukyky on osa huoltovarmuuden kokonaisuutta.
Vihreän siirtymän vastapainona perussuomalaiset on lanseerannut sinivalkoisen siirtymän, jolla kuvataan paitsi uudenlaista teollisuuspolitiikkaa myös laajemmin tarvetta vetää ja ajatella kotiinpäin.
&#8211; Sinivalkoinen siirtymä merkitsee myös sitä, että yritämme saada yrityksiä ja teollisuutta palaamaan ulkomailta takaisin Suomeen. Oman maan tuotannon suojeleminen samalla lisää kaupankäyntiä, mitä enemmän Suomessa on teollisuutta ja tehtaita. Suomalainen työ ja yrittäjyys -aate samalla siis myös vahvistaa huoltovarmuutta, Tavio sanoo.
Yritysten varastot täyteen
Tavio korostaa, että koko perussuomalainen politiikka palvelee huoltovarmuutta ja samalla kriisinkestävyyttä. Myös kestävyyden tason nostamisen pohtiminen nousee näinä aikoina ajankohtaiseksi.
&#8211; Konkreettisina keinoina yritysten varastotasoa tulisi pyrkiä nostamaan. Esillä onkin ollut varastoverovähennyksen mahdollisuus verotuksessa, joka auttaisi yrityksiä pitämään varastot täynnä. Myös kansalaisten oma varautuminen on tärkeää. Ruotsissa kotitalouksiin on aiemmin jaettu joka kotitalouden varautumiskäsikirja, joka sisälsi jopa ohjeet sotaan varautumisen varalle. Vastaavaa ratkaisua voitaisiin pohtia meilläkin, esimerkiksi Huoltovarmuuskeskuksen piirissä.
Ydinvoimaa ei voi korvata toivomalla tuulia
Sanna Marinin (sd.) hallituksen kärkihanke vihreä siirtymä on Tavion mukaan osin ristiriidassa huoltovarmuuden vaatimusten kanssa. Vihreällä siirtymällä pitkälti kuvataan talousajattelua, jossa tuotanto nojaa muuhun kuin fossiilienergiaan.
&#8211; Fossiilista energiaa voi varastoida. Sen sijaan aurinko- ja tuulivoimaa ei voi varata säilöön. Huoltovarmuuden turvaaminen vaatiikin myös esimerkiksi hiilikasoja tai turvevarantoja, Tavio sanoo.
Hän huomauttaa, että Olkiluoto 3:n ongelmat osoittavat, että myös ydinvoiman saatavuus voi katketa hyvinkin nopeasti.
&#8211; Ydinvoimaa ei voi korvata toivomalla lisää tuulen virtauksia, vaan varalla on oltava fossiilista energiaa.
&nbsp;

Tavio: Vihreä siirtymä ristiriidassa kotimaisen huoltovarmuuden kanssa – ”Hiilikasoja ja turvetta tarvitaan edelleen”

Turvetuotanto jatkuu Suomessa tulevinakin kesinä, ainakin jonkin verran. Valtio on varannut energiaturvetta seuraaviksi kuudeksi vuodeksi. Tänä kesänä Huoltovarmuuskeskus osti energiaturvetta noin 2 terawattitunnin (TWh) edestä. Aiemmat päätökset turpeen käytön lopettamisesta ja palkkiot koneiden romuttamisesta ovat nyt hiljentyneet lumien alle. Epätietoisuus tulevaisuudesta saa turvetuottajia siirtymään edelleen alalta pois. Pitkäaikaisia energiapoliittisia suunnitelmia kaivataan. Suomi voisi olla turpeen avulla energiaomavarainen.

Valtion Huoltovarmuuskeskus osti menneenä kesänä Neovalta (ent. Vapo) turvetta noin 2 terawattitunnin (TWh) edestä. Se tarkoittaa noin kahta miljoonaa kuutiota jyrsinturvetta tai reilua 1,5 miljoonaa kuutiota palaturvetta.
Turvetta varaudutaan pitämään aumoissa otettavissa käyttöön vuoteen 2028 saakka. Talven mittaan varastoja käytetään tarpeen mukaan ja täydennetään taas kesällä. Yksityisten turvetuottajien kanssa Huoltovarmuuskeskus ei tehnyt kauppoja.
Kahden kuukauden varasto
Määrän riittävyys riippuu talven aiheuttamasta tarpeesta varastojen käyttöönottotilanteessa.
&#8211; Karkeasti olemme arvioineet, että polttoturpeen vuosikäyttö voisi olla noin 8-10 TWh. Käyttö painottuu talvikuukausiin, joten siten varasto vastannee lämmityskaudella noin kahden kuukauden tarvetta, kertoo polttoainehuollon johtava varautumisasiantuntija Pia Oesch Huoltovarmuuskeskuksesta.
Huoltovarmuuskeskus suunnittelee varastoivansa turvetta vuodet 2022-2028. Varastossa olevaa turvetta kierrätetään tuona aikana.
&#8211; Otetaan vanhaa turvetta käyttöön ja täydennetään uutta lisää tilalle. Virallisesti varastomäärän tavoitetta tarkistetaan alkuvuodesta, mutta henkilökohtaisen arvioni mukaan täydennystarvetta ensi kesänä jonkin verran on. Täydennystarve riippuu toki myös siitä, joudutaanko nykyisiä varastoja ottamaan käyttöön alkaneella lämmityskaudella, Oesch jatkaa.
Huoltovarmuuskeskus ostaa kaiken haluamansa turpeen Neovalta.
&#8211; Varastoa ylläpidetään seuraavat vuodet, jotta olemme varautuneet niin Venäjän tuonnin kuin fossiilisten polttoaineiden korvaamiseen energiatuotannossa.
Pitkäaikaisia suunnitelmia kaivataan
Neovan turvetuottajille Huoltovarmuuskeskuksen turveostot tietävät sitä, että työt jatkuvat. Tosin jos varastoja ei käytetä, ei täydennyksiäkään tarvita.
Neova päätti viime vuonna lopettaa turvetuotannon ja on tarmokkaasti myynyt pois omistamiaan turvenevoja. Päästökaupan vuoksi turpeesta on tehty voimaloille kallis polttoaine. Myös maan hallitus on koettanut kiivaasti ajaa turvetuotannon alas, mutta muuttunut maailmantilanne on osoittanut, kuinka tärkeää kotimaisen energian käyttö on.
Epätietoisuus tulevaisuudesta kalvaa. Alalla kaivataan selkeää pitkäaikaista suunnitelmaa. Tuhansia työllistävä ala ei voi odotella joka kevät tietoa siitä, saako kesällä tuottaa turvetta vai ei. Perussuomalaiset haluavat turpeen pysyvän yhtenä tärkeänä osana energian kokonaiskuvassa.
Turve käytetään lämmitykseen
Turpeella pystytään tuottamaan sekä lämpöä että sähköä. Valtion polttoturpeen varmuusvarastot on tarkoitettu vain lämmöntuotannon mahdollistamiseksi vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa, ei sähköntuotantoon.
&#8211; Valtion polttoturpeen varmuusvarastot ovat viimesijainen polttoaine, jonka tarkoitus on turvata yhdyskuntien, eli käytännössä kaukolämpöverkkojen, lämmitys, jos toimijan polttoaineen saanti, sen omat polttoainevarastot ja polttoaineiden hankinta eivät ole riittävät, sanoo vanhempi varautumisasiantuntija Petri Nieminen Huoltovarmuuskeskuksesta.
&#8211; Noin 2 TWh:n varmuusvarastot eivät missään tapauksessa riitä kaikille turpeen käyttäjille eivätkä koko lämmityskauden ajaksi, mutta kun vuonna 2021 turpeen koko energiakäyttö oli noin 10 TWh, niin kyllä näistä pieneksi avuksi on. Toki on muistettava, että valtion varmuusvarastoja on &#8221;harvemmassa&#8221; kuin normaaleja kaupallisia varastoja olisi, eli logistiikka tulee haasteellisemmaksi, kun alueelliset erot ja saatavuus korostuvat, jatkaa Nieminen.
Turve on aumoissa eri puolilla Suomea
Valtion ja valtionyhtiöiden poukkoileva toiminta jatkunee poukkoilevana edelleenkin. Neovan turveurakoitsijat eivät ole vielä saaneet tietoa siitä, minkä verran ensi kesänä on tarkoitus nostaa.
Viime keväänä tavoitteet muuttuivat parin viikon välein. Aluksi ei ollut tarkoitus nostaa juuri yhtään, loppukesästä turvetta haluttiin ylös niin paljon kuin mahdollista ja aumoihin sai kasata myös normaalia kosteampaa turvetta.
Huoltovarmuuskeskuksen ostoista uutisoi ensimmäisenä JP-Kunnallissanomat.
&nbsp;

Turvetta nostetaan ensi kesänä – tulevaisuus silti avoinna

Turvetuotanto on tältä kesältä päättymässä. Neova (entinen Vapo) on saanut talteen yli puolet, yksityiset turvetuottajat alle puolet tavoitteistaan. Huoltovarmuuskeskuksen varmuusvarastot ovat vasta noin puolillaan. Maan hallitus on tehnyt turpeen käytöstä kallista, vaikka turpeen avulla Suomi voisi olla energiaomavarainen.

Perussuomalaiset vaatii turpeen palauttamista osaksi energiapalettia ja sen verotuksen alentamista. Turve on kotimainen, huoltovarma ja helposti varastoitava polttoaine. Sen käyttö mahdollistaa metsähakkeen ja peltobiomassojen lisääntyvän käytön lämmityslaitoksissa. Yhdessä poltettuna puu ja turve palavat puhtaimmin.
Suomen hallituksen päätökset turvealan alasajosta, kaluston romuttamisesta ja turpeen verotuksen nostosta ovat käsittämättömiä. Vasta Venäjän sodan aiheuttamien pakotteiden myötä hallituskin ymmärsi, että turvetta tarvitaan, jos halutaan pitää kodit lämpöisinä. Osa lämpölaitoksista tekee turpeesta myös sähköä. Huoltovarmuuden takaajana turve on ehdoton.
Turvetta on nostettu toukokuusta alkaen. Sitä ei ole saatu aumoihin niin paljoa, että tavoitteet täyttyisivät. Sateet ja kuljettajapula ovat osaltaan hidastaneet nostoa.
Sopimusasiakkaat hoidetaan
Neovan energiaturpeen tavoitteista on saatu kasaan yli puolet.
&#8211; Energiaturpeet riittävät sovittuihin asiakastoimituksiin. Kuiviketurpeiden osalta olemme jo varmistaneet tulevan talven arvioidut toimitusmäärät, kertoo Suomen Uutisille Neovan turvetuotannosta vastaava johtaja Pasi Rantonen.
Osassa Suomea viime viikot ovat olleet suosiollisia turpeennostolle, Pohjanmaalla sateet ovat jatkuneet.
&#8211; Itä-Suomi on ollut tänä vuonna parempi kuin Länsi-Suomi. Pohjois-Suomi on myös kärsinyt viime viikkoina runsaista sateista. Tuotanto on edennyt kokonaisuutena nyt ihan hyvin. Arviolta 10-15 % on saatu lisää varastoihin, sanoo Rantonen.
Reilu puolet koko maan turvetuotannosta on Neovan kontolla. Yksityiset turvetuottajat nostavat loput.
Lopettamispäätös kumottiin
Valtion 50,1-prosenttisesti omistama Neova ilmoitti marraskuussa 2021 lopettavansa energiaturpeen tuotannon.
&#8211; Tämä päätös jouduttiin uudelleenarvioimaan maaliskuussa 2022, jotta erityisesti Venäjän puusta riippuvaisille Itä-Suomessa oleville asiakkaille pystytään turvaamaan polttoaineen saanti lähivuosina, totesi Neova Groupin toimitusjohtaja Vesa Tempakka yhtiön osavuosikatsauksessa huhtikuussa. Silloin Neovan kesän nostotavoitteeksi asetetiin noin 2 TWh, mikä riittäisi tulevaksi lämmityskaudeksi.
Kesällä tavoitteita nostettiin. Loppukesästä turvetta toivottiin nostettavan niin paljon kuin mahdollista. Jopa kosteasta turpeesta oltiin valmiita maksamaan. Aumoihin tarvittiin tavaraa.
Tuottajia märän turpeen nosto ei innostanut. Se on raskasta kuljettaa ja vaikeaa saada aumoihin. Kustannukset nousevat liikaa.
Vuonna 2019 turpeen osuus käytetystä energiasta Suomessa oli 4 % eli 16 TWh.
Varmuusvarastot vajaita
Huoltovarmuuskeskus päätti perustaa jyrsinturpeen varmuusvaraston energiahuoltovarmuuden turvaamiseksi. Pari viikkoa sitten varastoissa oli vasta hieman yli puolet tavoitteesta. Keskus tarkastaa tilanteen tällä viikolla. Se on tehnyt sopimuksen turpeen nostosta ja varastoinnista Neovan kanssa.
Pääosan huoltovarmuudesta kantavat paikalliset energiayhtiöt. Huoltovarmuuskeskus olettaa niiden varautuvan riittävillä polttoainevarastoilla tulevaan lämmityskauteen.
Jatkuvuutta tulevaisuuteen
Hallituksen toimien vuoksi myös yksityinen turvetuotanto on kärsinyt. Moni yrittäjä lopetti ennen kesän alkua.
&#8211; Tuotanto on pienempää. Asetetuista tavoitteista murto-osa on tullut. Osa on saanut 30, osa 50 % tavoitteistaan. Toteuma on huomattavasti pienempi kuin aikaisempina vuosina, kertoo Suomen Turvetuottajat ry:n puheenjohtaja Hanna Haavikko.
Kysyntää turpeelle olisi.
&#8211; Kysyntä on ainakin hetkellisesti parantunut. Kesälläkin turvetta on käytetty lämpölaitoksissa.
Tuotannon tulevaisuus on epävarmalla pohjalla
&#8211; Tuntuu, että turvetuotantoa ei tarvita ennen kuin ollaan pulassa. Eivät yrittäjät voi toimia, kun ei tiedetä, tarvitaanko vai ei. Riskit ovat liian suuret. Lämpölaitokset eivät ole tehneet pitkiä sopimuksia.
Haavikko toivoo jatkuvuutta.
&#8211; Poliittisten päätösten pitäisi olla pitkäjänteisiä ja perustua faktoihin. Aika poukkoilevaa on nyt ollut. Omavaraisuus on viety minimiin. Nyt on hätä kädessä ja ihmetellään, kuka pelastaa.
Haavikon mukaan myös kasvinviljelijät ulkomailla ovat huolissaan siitä, saako Suomesta tulevaisuudessa kasvuturvetta. Pitkäkuituisena se on laadullisesti parasta.
Huoltovarmuus tärkeää
Mitä vaikuttaisi turpeen muuttaminen Ruotsin ja Viron tapaan uusiutuvaksi?
&#8211; Käsittääkseni tällä muutoksella ei voida vaikuttaa EU-tasoiseen päästökauppaan, joka on merkittävin turpeen energiakäyttöä rajoittava tekijä. Turpeen energiakäyttö on päästökaupan alaista Ruotsissa samalla tavalla kuin Suomessa, vastaa Pasi Rantonen Neovasta.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan nosti turpeen taas arvoonsa.
&#8211; Tänä vuonna on karulla tavalla nähty, miten tärkeä rooli energia- ja kasvuturpeella on Suomen omavaraisuuteen ja huoltovarmuuteen. Tätä asiaa olemme korostaneet vuosikausia, mutta valitettavasti huonolla menestyksellä.
Rantonen odottaa, että tulevien eduskuntavaalien alla asiasta käydään rakentavaa keskustelua.
&#8211; Toivon, että turpeen merkitys tullaan huomioimaan myös tulevassa hallitusohjelmassa. Olivat sen tekijöinä sitten mitkä tahansa puolueet, sanoo Rantonen.
Kansallinen etu
Energiapolitiikassa perussuomalaiset korostaa maalaisjärkeä ja kansallista etua.
&#8211; Tarvitsemme turpeen takaisin ja oleelliseksi osaksi energiapalettia. Turpeen merkityksen ymmärtäminen tässä kriittisessä tilanteessa olisi suurta valtioviisautta. Turve on oleellinen osa sinivalkoisen siirtymän energiapolitiikkaa. Turvetuotanto on palautettava, ja lainsäädännön pitää tukea tämän tavoitteen toteutumista, painottaa perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra.
Turpeen nosto mahdollisesti jatkuu alkusyksystä vielä hetken säistä riippuen.
&nbsp;

Turpeen nostossa ei päästä tavoitteisiin

Suomen huoltovarmuuden kannalta on äärettömän tärkeää, että ruokahuolto toimii. Kotimainen ruoantuotanto on tässä tärkeässä roolissa. Venäjän hyökkäyssota on lisännyt entisestään omavaraisuuden tarvetta.

&#8211; Maatiloilta tulleiden palautteiden perusteella on välillä ollut vaikeuksia saada huoltoon tarvittavia osia ym. tarvikkeita esimerkiksi maitotiloilla, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen.
Maatalouden rooli korostuu entisestään
Monet tarvikkeet ja huoltoon tarvittavat osat tulevat ulkomailta. Aikaisemmin jo korona vaikutti tarvikkeiden saatavuuteen. Suomessa ei välttämättä varastoida erilaisia maatalouden tarvitsemia tarvikkeita kovinkaan isoja varastoja, vaan niitä tilataan tarvepohjaisesti.
Tulevaisuudessa maatalouden ja kotimaisen ruuantuotannon rooli tulee korostumaan entisestään. Huoltovarmuudessa on otettava huomioon, että tilat pystyvät toimimaan poikkeustilanteissa ja varmuusvarastot ovat kunnossa.
&#8211; Sotatila Euroopassa muuttaa myös huoltovarmuuden ja varmuusvarastojen tarvetta. Nykytekniikan toimivuus esimerkiksi lypsytiloilla on pystyttävä varmistamaan poikkeustilanteissakin, Reijonen toteaa.
Reijonen kysyi kirjallisessa kysymyksessään, kuinka Suomi on muuttanut varautumistaan maatilojen huoltovarmuuden osalta esimerkiksi lypsytilojen huoltojen yhteydessä tarvittavien teknisten osien saatavuuden osalta.
Ministeriltä huolestuttava vastaus
Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä vastasi Reijosen kirjalliseen kysymykseen. Vastauksessa hän totesi:
”Maataloustuotannossa tarvittavien teknisten laitteiden ja koneiden toiminnan ja varaosahuollon varmistamiseksi, joudutaan siinä ottamaan huomioon myös huoltovarmuustoiminnan rajallisten resurssien tehokas käyttö ja tuotteiden varastotekniset mahdollisuudet.
Huoltovarmuuden kannalta, jo sen määrittely, että mitkä koneiden ja laitteiden varaosakomponentit ovat kriittisiä, ei ole itsestään selvää. Maa- ja metsätalousministeriön näkemyksen mukaan tämän tyyppisten teknisten osien saatavuuden osalta tulee keskittyä siihen, että kansainväliset logistiikka- ja hankintaverkostot ovat myös kriisitilanteissa toimintakunnossa.
Huoltovarmuuden kannalta kriittiset toimijat, mukaan lukien varaosahuolto, tekevät yhteistyötä huoltovarmuusorganisaation kanssa ja tässä yhteistyössä kartoitetaan kriittiset tuotantoketjut, joiden varmentamisessa myös yritysten omatoiminen jatkuvuudenhallinta ja toimintakyvyn varmentaminen ovat keskeistä.”
&#8211; Ymmärrän nämä ongelmat, mutta kyllä ministerin vastaus on huolestuttavaa kuultavaa muutenkin valtavissa paineissa työtään tekeville maatalousyrittäjille, Reijonen sanoo.

Reijonen: Saavatko maatalousyrittäjät varaosia tässä maailmantilanteessa vai pysähtyykö tuotanto?

Kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa on tehnyt kirjallisen kysymyksen huoltovarmuuden ylläpitoon liittyvien varmuusvarastojen tarkastamisesta. Hän kysyy hallituksen suunnitelmista varmistaa huoltovarmuusvarastojen tarkastustoiminnan riittävyys ja toimivuus.

Huoltovarmuusvarastoissa säilytetään muun muassa fossiilisia polttoaineita, viljaa ja siemeniä sekä lääkkeitä ja ampumatarvikkeita. Lisäksi varastot pitävät sisällään suojavarusteita kuten esimerkiksi maskeja.
Kansanedustaja Ritva &#8221;Kike&#8221; Elomaan mielestä on välttämätöntä, että varastoja tarkastetaan järjestelmällisesti.
&#8211; Koronakriisin räjähtäessä saimme tylyn oppitunnin huoltovarmuuden ylläpidosta. Esimerkiksi suojamaskeista olivat päiväykset menneet, Elomaa muistuttaa.
Varmuusvarastojen kokonaisuus on pirstaleinen
Suomen huoltovarmuusvarastot muodostuvat maahantuojien velvoitevarastoista, voima- ja lämpölaitosten velvoitevarastoista, lääketehtaiden, maahantuojien ja terveydenhuollon toimipaikoista, huoltovarmuuskeskuksen ja puolustusvoimien varastoista sekä valtion varmuusvarastosta.
&#8211; Varmuusvarastojen kokonaisuus on varsin pirstaleinen. Tämä on haaste huoltovarmuusvarastojen hallinnan kannalta. On olennaista varmistaa, että varmuusvarastojen tuotteet ovat käyttökelpoisia ja päiväykset kunnossa. Esimerkiksi viljan tai siementen kohdalla on äärimmäisen tärkeää, etteivät tuotteet ole päässeet pilaantumaan käyttökelvottomiksi, Elomaa painottaa.
Huoltovarmuudesta huolehdittava myös käytännön tasolla
Huoltovarmuusvarastojen kokonaisuuden hallinnointi vaatii Elomaan mukaan suunnitelmallisuutta, huolellisuutta ja ennakointia.
&#8211; Riittävän tarkastus- ja valvontatoiminnan toteuttaminen edellyttää puolestaan riittäviä resursseja sekä jatkuvaa koordinointia. Maskitapaus osoitti, etteivät tarkastukset pelaa aukottomasti, joten parannettavaa on. Tässä maailmantilanteessa huoltovarmuudesta on huolehdittava entistä paremmin myös käytännön tasolla, Elomaa päättää.
&nbsp;

Elomaa: Huoltovarmuusvarastojen ajantasaisuudesta on huolehdittava

Ukrainan sota on vilkastuttanut suomalaista huoltovarmuuskeskustelua. Tänään eduskunnan kyselytunnilla perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää vaati hallitusta tekemään kaiken mahdollisen polttoturpeen noston käynnistämiseksi niin pian kuin mahdollista.

&#8211; Ukrainan tekemä ratkaisu on ollut tehdä isänmaallista talouspolitiikkaa, jonka tarpeellisuuden on Ukrainan kriisinsietokyky osoittanut. Nyt on meidän kotimaassamme toimittava samalla tavoin oman kansallisen energiahuoltovarmuutemme ja ruokahuoltomme varmistamiseksi. Huoltovarmuus on noussut meidän kaikkien kansalaisten huulille, sanoi kansanedustaja Juha Mäenpää.
Turvevarastot saatava kuntoon ensi talveksi
Mäenpää kertasi lähihistorian päätöksiä:
&#8211; 2011 romutimme jalkaväkimiinat, 2022 romutamme turvetuotantokoneita. Ukrainan kriisi on nostanut esiin nämä kaksi päätöstä, joihin meillä ei ole varaa. Ensi talvena tulevat taas pakkaset. Energiahuoltovarmuutemme on turvattava. Hallitus on kertonut, että varmuusvarastot ovat kunnossa. Tämä ei täysin pidä paikkaansa. Kaikki polttoturpeen turvavarastot piisaavat vain yhden talven ajaksi pienen kaupungin lämmittämiseen.
&#8211; Haluaisin kysyä ympäristöministeriltä, onko hallitus valmis tekemään kaiken mahdollisen, että polttoturpeen nosto saadaan käyntiin ja turvavarastot kuntoon ensi talveksi? Ja sitoudutteko itse siihen? Mäenpää tiukkasi.
Vaikka ympäristöministeri Emma Kari puhui runsaasti, hän ei kuitenkaan lopulta vastannut itse kysymykseen.
&nbsp;

Mäenpää vaatii hallitusta sitoutumaan polttoturpeen noston käynnistämiseen: ”Energiahuoltovarmuutemme on turvattava”

Päästöoikeuksien hinnannousu ja turpeen verotuksen korotus ovat vähentäneet energiaturpeen kysyntää ennakoitua nopeammin. Hallitus onkin nyt uuden ongelman edessä, sillä kotimainen turve on paitsi tärkeä polttoaine monissa lämpölaitoksissa myös oleellinen osa Suomen huoltovarmuutta. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii hallitusta alentamaan turpeen verotusta roimasti.

&#8211; Hallitus on ilmeisesti valmis vaarantamaan Suomen huoltovarmuuden globaalissa mittakaavassa mitättömän päästövähennyksen vuoksi. Kuten koronaepidemia on monessa asiassa osoittanut, tarvitsemme kotimaisia varmuusvarastoja. Turve on Suomelle elintärkeä resurssi. Hallitus ampui itseään jalkaan liian optimistisilla päästötavoitteilla jälleen kerran, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen toteaa.
Turpeen alasajo vaarantaa myös kotimaisen ruuantuotannon
Turve ei ole pelkästään hyvä lämmityspolttoaine, vaan sillä on myös tärkeä rooli suomalaisessa maataloustuotannossa. Etenkin kasvuturpeen käyttö on ollut nousussa. Turvetta käytetään myös muun muassa tuotantoeläinten kuivikkeena.
&#8211; Turvetuotannon alasajo ei iske pelkästään kaukolämpöyhtiöihin ja niiden asiakkaisiin, vaan vaarassa on myös kotimainen ruuantuotanto. Kasvu- ja kuiviketurvetta tarvitaan maataloudessa, eikä niille ole saatavilla taloudellisesti kestäviä vaihtoehtoja. Kotimaisen turpeen hinnannousu ja ulkomaisen turpeen tuonti vaikuttavat väistämättä myös kotimaisen ruuan hintaan ja ruuantuotannon huoltovarmuuteen, Antikainen huomauttaa.
Hallituksen on korjattava tekemänsä virheet
Tänään puoliväliriiheen kokoontuvalle hallitukselle kysymys on vaikea hallituspuolueiden ristiriitaisten näkemysten vuoksi. Turvetuotanto on merkittävä elinkeino etenkin keskustan kannatusalueilla.
&#8211; Hallituksen on syytä korjata tekemänsä virheet puoliväliriihessä ja alentaa turpeen verotusta roimasti. Emme voi jättäytyä pelkästään ulkomaisen tuonnin varaan. Turve on elintärkeää Suomen omavaraisuudelle, huoltovarmuudelle ja kotimaiselle maataloudelle. Turpeen verotus tulee palauttaa sille tasolle, mikä se oli ennen vuoden 2019 kehysriihen päätöksiä, Antikainen vaatii.
&nbsp;

Antikainen: Hallituksen on laskettava turpeen verotusta

Koronakriisi koskettaa Suomen huoltovarmuutta ja varmuusvarastoja. EU ja kansainväliset yhteisöt ovat osoittaneet koronakriisin aikana sen, että jokainen valtio on käytännössä omillaan.

&#8211; Maamme omavaraisuuteen tulee kiinnittää jatkossa entistäkin enemmän huomiota. Huoltovarmuudella turvataan yhteiskunnan toimintakyky häiriötilanteessa, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen.
&#8211; Jos meillä ei ole kriisin takia riittävästi omaa ruuantuotantoa, elintarvikkeisen saanti kriisien aikana ja huoltovarmuusvarastojen täydentäminen voi vaarantua. Elintarvikehuollon keskeisenä perustana on toimiva kansallinen maataloustuotanto.
Varmuusvarastot varmistettava
Reijonen huomauttaa, että mikäli koronakriisi kestää seuraavalle kasvukaudelle, eikä Suomi saa huoltovarmuuden kannalta tärkeitä lannoitteita, kasvinsuojeluaineita tai öljyä, se vaarantaa maataloustuotannon.
&#8211; Koronakriisin pitkittyessä Suomella tulee olla omissa varmuusvarastoissaan maataloustuotannolle riittävästi lannoitteita, kasvinsuojeluaineita ja öljyä vähintään myös seuraavaa kasvukautta 2021 varten.
Reijonen teki asiasta toimenpidealoitteen eduskunnalla, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, jotta maataloustuotannon seuraavan kasvukauden varmuusvarastot ovat riittävät.

Maataloustuotannon seuraavan kasvukauden varmuusvarastojen tulee olla riittävät

Ruotsi oli huonosti varustautunut pandemiaan ja maan hallitus reagoi siihen hitaasti. Kehno kommunikaatio ja heikko poliittinen johto ovat syynä siihen, että Covid-19-tauti on rankaissut Ruotsia pahemmin kuin naapurimaita. Ruotsidemokraattien johto kertoo Aftonbladetin mielipideartikkelissa, kuinka maa selviää ulos koronakriisistä.

Ruotsidemokraattien puheenjohtaja Jimmie Åkesson sekä puolueen valtiopäiväryhmän johtaja Henrik Vinge painottavat neljän kohdan <a href="https://www.aftonbladet.se/debatt/a/AdwoGA/vi-maste-tanka-pa-svenskarna-forst">ohjelmajulistuksessaan</a>, että juuri tällä hetkellä on tärkeintä pelastaa ihmisiä ja välttää turhaa poliittista kärhämää sekä syyllistämistä. Kriisistä on löydettävä tie ulos.
Varovasti eteenpäin
Koronaviruksesta ei vieläkään tiedetä tarpeeksi, joten kaikissa toimenpiteissä on noudatettava suurta varovaisuutta. Hengityssuojia on käytettävä entistä ahkerammin, kansalaisten testausta on lisättävä ja sosiaalisia kontakteja on yhä rajoitettava. Rajoitukset koskevat erityisesti kaikkein suurimmassa vaarassa olevia väestöryhmiä.
&#8211; Ruotsidemokraatit tekevät yhteistyötä kaikkien kanssa, jotta kriisioloissa tarvittavat oikeudelliset, taloudelliset ja materiaalisiin resursseihin liittyvät seikat eivät estä akuutista tilanteesta selviämistä, Åkesson ja Vinge kirjoittavat Aftonbladetissa.
Talouden suursiivous edessä
Pidemmällä aikavälillä kriisin seurauksena kuluttajahinnat saattavat nousta samalla kun työttömyys kasvaa, joten julkisten menojen tasapainottaminen tuleee vaatimaan vaikeita valintoja. Yritysten nopeaa nousua kriisin jälkeen pitää tukea, jotta ne voivat taas työllistää ja jälleen kasvaa.
Julkisilla menoilla on katettava ennen kaikkea työttömyyden seuraukset ja turvattava terveydenhuollon resurssit. Maahanmuutto ja kotouttaminen eivät ole painopisteitä, sillä ne heikentävät julkista taloutta. Esimerkkejä on toki muitakin. Kaiken kaikkiaan Ruotsin julkisessa taloudessa on ruotsidemokraattien mielestä edessä suursiivous.
Yhteiskunnan varauduttava poikkeusoloihin
Ruotsidemokraatit ovat vuosien ajan nostaneet esille kriisitietoisuutta ja valmiusvarastojen käyttöönottoa. Kun kansan silmät ovat nyt auenneet totuuden edessä, on tekemättä jätetty työ ja yhteiskunnan valmistautuminen kriiseihin aloitettava välittömästi.
Historia opettaa, että kriisit usein seuraavat toisiaan. Kansainvälinen kauppa voi häiriytyä ja vihamieliset tahot voivat pyrkiä hyödyntämään yhteiskunnan haavoittunutta tilaa. On siis luotava valmius kohdata erityyppisiä kriisejä, jotka ovat kuitenkin edessä ennemmin tai myöhemmin.
Vanhat ongelmat jäljellä
Pandemia dominoi julkista keskustelua mutta viruksesta riippumattomat ongelmat ovat jäljellä. Törkeä rikollisuus ja turvattomuus ovat edelleenkin syyttömien arkea ja se on ruotsidemokraattien mukaan käsittämätöntä.
Maahanmuutto jatkuu vanhaan malliin ja aiheuttaa suuria ongelmia laajalti yhteiskunnassa. Turkki hyökkää EU:n ulkorajoilla ja EU vaatii Ruotsilta lisää rahaa.
&#8211; Poliittisten voimien on kyettävä ratkaisemaan myös nämä akuutit ongelmat tai muuten pandemia voi rankaista meitä kahdesti, Åkesson ja Vinge toteavat.
Voimme luottaa vain itseemme
Työttömyyden kärjistyminen voi johtaa lisääntyvään vastakkainasetteluun yhteiskunnassa. Siksi ruotsidemokraatit vaativat, että myös ne toimenpiteet hoidetaan, jotka eivät suoraan liity meneillään olevaan koronakriisiin.
&#8211; Pandemia on osoittanut, että voimme Ruotsissa luottaa vain itseemme. Vastaavasti on hyvä muistaa, ettemme voi pelastaa koko maailmaa. Jos nyt otamme kaikessa ensin huomioon ruotsalaiset, niin tummat pilvet katoavat valoisan tulevaisuuden tieltä, vakuuttavat Åkesson ja Vinge.
&nbsp;

varmuusvarastot

Huoltovarmuuskeskus ei avaa varmuusvarastojaan – ohrasta pulaa, Koskenkorvaan sitä riittää

Huoltovarmuuskeskus testasi turpeen varmuusvarastojen käyttöä – toimia turpeen huoltovarmuuden varmistamiseksi toivotaan

Turve on ollut tarpeen tänäkin talvena – palaturpeesta on jo pulaa

Tavio: Vihreä siirtymä ristiriidassa kotimaisen huoltovarmuuden kanssa – ”Hiilikasoja ja turvetta tarvitaan edelleen”

Turvetta nostetaan ensi kesänä – tulevaisuus silti avoinna

Turpeen nostossa ei päästä tavoitteisiin

Reijonen: Saavatko maatalousyrittäjät varaosia tässä maailmantilanteessa vai pysähtyykö tuotanto?

Elomaa: Huoltovarmuusvarastojen ajantasaisuudesta on huolehdittava

Mäenpää vaatii hallitusta sitoutumaan polttoturpeen noston käynnistämiseen: ”Energiahuoltovarmuutemme on turvattava”

Antikainen: Hallituksen on laskettava turpeen verotusta

Maataloustuotannon seuraavan kasvukauden varmuusvarastojen tulee olla riittävät

Ruotsidemokraattien keinot selvitä koronakriisistä: ”Tärkeintä on aina asettaa oma kansa etusijalle”

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025