Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

varuskunnat

Juvonen vaatii perusteellista turvallisuuskartoitusta varuskuntiin – varusmiespalveluksessa tapahtuvia onnettomuuksia on voitava estää

Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela kummeksuu mediassa olleita tietoja venäläisten tekemien kiinteistökauppojen suuresta määrästä. Puolustusministeriö on tänä vuonna antanut luvan yli 200 kiinteistökaupalle, jossa ostajana on ollut venäläinen taho.

&#8211; Eihän tämä käy järkeen, että vielä tässäkin tilanteessa venäläiset saavat tehdä kiinteistökauppoja Suomessa ja kovin usein vielä puolustuspoliittisesti merkittävillä alueilla, kansanedustaja Jari Koskela sanoo.
Suomettuneisuuden henki
Koskela huomauttaa, että perussuomalaiset on johdonmukaisesti tahtonut rajoittaa venäläisten tekemiä tonttikauppoja. Lisäksi vaalikaudella 2011—2015 eduskunnassa sosiaalidemokraattien kansanedustaja Suna Kymäläinen sai kerättyä yli sata nimeä <a href="https://yle.fi/uutiset/3-7110375">lakialoitteeseen</a>, jolla venäläisten tonttiostoja pyrittiin rajoittamaan. Valitettavasti osa allekirjoittaneista veti painostuksen edessä nimensä pois. Aloitetta syytettiin muun muassa rasistiseksi ja venäläisvastaiseksi.
&#8211; Suomettuneisuuden vaarallinen ja ummehtunut henki on liikkunut eduskunnan käytävillä aivan liian vahvana aina tämän vuoden helmikuuhun asti. Onneksi viimein silmät ovat monella auenneet ja tehdyistä virheistä on toivottavasti otettu opiksi, kansanedustaja Koskela toteaa.
Varuskunnan läheisyys kiinnostaa venäläisostajaa
Koskelan kotikaupunki Kankaanpää nousi keskiviikkona otsikoihin, kun kävi ilmi, että venäläinen taho on ostanut Niinisalon varuskunnan vieressä sijainneen Lohikon entisen vanhainkodin. Kaupunki ei ole ollut kaupassa osapuolena, vaan kaupunki on tehnyt yhteistyötä puolustusministeriön kanssa kaupan ostajien taustojen tutkimisessa. Ministeriöllä on mahdollisuus hylätä ostolupa.
&#8211; En pidä kaupan lopullista toteutumista todennäköisenä. Vaikka ministeriöllä ei ole velvollisuutta kiinteistöä itse ostaa, niin toivon, että ministeriö ostaisi kiinteistön itselleen. Jos näin ei käy, niin kaupungilla on mahdollisuus käyttää etuosto-oikeuttaan kolmen kuukauden kuluessa kaupasta, kansanedustaja ja Kankaanpään kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Koskela huomauttaa.
&nbsp;

Koskela ihmettelee venäläisten tekemien kiinteistökauppojen suurta määrää – puolustusministeriö antanut tänä vuonna luvan yli 200 kiinteistökaupalle

Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää otti kantaa pohjalaispoliitikoille suunnatussa <a href="https://yle.fi/uutiset/3-12419786">Ylen kyselyssä</a> varuskuntien sijoitteluun. Valtion median mukaan idän uhka on saanut pohjalaiset kansanedustajat kaipaamaan omaa varuskuntaa entisen Vaasan läänin alueelle. Mäenpää kannattaa lentosotakoulun palauttamista Kauhavalle.

Tällä hetkellä entisen Vaasan läänin alueella ei ole yhtään varuskuntaa, muistuttaa Yle. Rannikkopatteriston toiminta päättyi Vaasassa yli 20 vuotta sitten. Vuonna 2006 Puolustusvoimat vetäytyi Kokkolassa sijaitsevalta asevarikolta, ja vuonna 2014 Pohjanmaan viimeinen varuskunta sulki ovensa, kun Kauhavan lentosotakoulu (tunnettiin välillä myös nimellä Ilmasotakoulu) lakkautettiin. Lentokenttää on kuitenkin käytetty Ilmavoimien lentoharjoituksiin nykyäänkin.
&#8211; Kauhavan Ilmasotakoulu olisi aivan loistava sijainniltaan, kaukana itärajalta, valmis kenttä ja hangaarit, toteaa Juha Mäenpää Ylelle.
&#8221;Jos Natoon mennään, demilitarisaatio pitäisi purkaa&#8221;
Yle kysyi myös Ahvenanmaan demilitarisoinnista. Ahvenanmaa on demilitarisoitu alue, jota koskee sopimus Venäjän kanssa. Mäenpää näkee, että mikäli Natoon liitytään, tulee Ahvenanmaalla asuville määrätä asevelvollisuus.
&#8211; Joukkojen sijoitus Ahvenanmaalle on hyvä ajatus. Jos Natoon mennään, demilitarisaatio pitäisi purkaa, linjaa Mäenpää.
&nbsp;

Mäenpää haluaa palauttaa lentosotakoulun Kauhavalle – myös Ahvenanmaan demilitarisaatio purettava

Eduskunta aloitti keskiviikkona turvallisuusympäristön muutosta koskevan ajankohtaisselonteon käsittelyn. Selonteko lähetettiin peräti 11 valiokuntaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen ihmettelee, miksi sosiaali- ja terveysvaliokunta jätettiin käsittelyn ulkopuolelle, vaikka kriisiaikana terveydenhuoltojärjestelmän toimivuus on hyvin keskeisessä roolissa.

&#8211; Selonteossa arvioidaan ulko- ja turvallisuuspoliittisen toimintaympäristön muutoksia sekä Suomen kokonaisvaltaista varautumista talouteen, kriisinsietokykyyn, huoltovarmuuteen, sisäiseen turvallisuuteen, kyberturvallisuuteen, hybridivaikuttamiseen ja kriittiseen infrastruktuuriin. Huoltovarmuuteen kuuluu kuitenkin keskeisenä osana myös sosiaali- ja terveydenhuollon kantokyvyn, osaamisen ja resurssien turvaaminen, Arja Juvonen muistuttaa.
Huoltovarmuuteen ei ole kiinnitetty tarpeeksi huomiota
Jo koronapandemian kohdalla nähtiin, ettei huoltovarmuuteen ole Suomessa kiinnitetty tarpeeksi huomiota. Juvonen ihmettelee, muistaako hallitus lainkaan, mitä koronapandemian alussa tapahtui. Maskeja oli varattu normaalikäytön tarpeisiin mutta ei kriisitilanteisiin, eikä hankintakanavia ollut valmiina. Sitten maskeja lähdettiin hankkimaan hämäriltä liikemiehiltä arvattavissa olevin seurauksin.
&#8211; Tehohoitopaikoista oli pulaa, ja pulan keskeisenä osana oli laitteiden lisäksi koulutetun henkilökunnan puute. Aluesairaalaverkostomme alasajo on jatkunut koko 2000-luvun. Turvallisuuspolitiikasta puhuttaessa on myös huomioitava sosiaali- ja terveydenhuollon materiaalinen valmius ja koulutettu henkilöstö, jotka ovat palvelujen jatkuvuuden edellytys. Näistä kummastakaan hallitus ei ole pitänyt riittävästi huolta, Juvonen moittii.
Myös Puolustusvoimien lääkintähuollosta puhuttava
Turvallisuusselonteon käsittelyssä Juvonen nostaa esiin myös kenttälääkinnän aseman. Sotilaslääketieteen keskus huolehtii varusmiesten ja Puolustusvoimien henkilökunnan terveydestä, järjestää kenttälääkinnän koulutusta ja tekee myös sotilaslääketieteellisisiä tutkimuksia.
&#8211; Kenttäsairaanhoitajat työskentelevät varuskuntien terveysasemilla sekä maastossa. Heidän tehtäviinsä kuuluu muun muassa terveydenhuollon tarjoaminen varusmiehille, varusmiesten terveystarkastukset, ensiapu ja kenttälääkintäkoulutukset, sota- ja ampumaharjoitusten lääkintähuolto ja maastossa palvelusturvallisuudesta huolehtiminen.
&#8211; Kenttäsairaanhoitajien toiminta haastavissa olosuhteissa, kuten maastoharjoituksissa ja sota- ja ampumaharjoituksissa vaatii vahvaa osaamista ja nopeaa reagointikykyä esimerkiksi äkillisissä ensiaputilanteissa.
&#8211; Maastossa toimiminen tilanteissa, joissa vaaditaan esimerkiksi ehdotonta puhtautta ja aseptiikkaa, vaatii vahvaa osaamista terveydenhuollon henkilöstöltä. Selonteon yhteydessä pitäisi ehdottomasti puhua myös Puolustusvoimien lääkinnällisestä huollosta, Juvonen kiteyttää.
&nbsp;

Terveydenhuoltojärjestelmä unohdettiin kokonaan turvallisuusselonteossa – ”Muistaako hallitus lainkaan, mitä koronapandemian alussa tapahtui?”

Apulaisoikeusasiamies tutkii Senaatti-kiinteistöjen aseman valtion monopolivuokranantajana. Ongelmaksi on noussut se, että vuokrasopimukset vaikeuttavat välttämättömien korjausten ja perusparannusten suorittamista. Ongelmat koskevat esimerkiksi räjähdevarastoja ja vankiloita. Viime kädessä kyse on ihmisten terveydestä ja turvallisuudesta. Perussuomalaisten kansanedustaja kysyi asiasta eduskunnassa jo viime istuntokaudella. 
Apulaisoikeusasiamies Pasi Pölönen on ilmoittanut ryhtyvänsä selvittämään valtion vuokrajärjestelmän oikeudellista perustaa ja Senaatti-kiinteistöjen asemaa vuokranantajana. Senaatti-kiinteistöt on valtion liikelaitos eli osa valtiota. Sen tehtävänä on huolehtia valtion kiinteistövarallisuudesta. Kun valtio vuokraa kiinteistön itseltään eli valtiolta, tilanne aiheuttaa erilaisia juridisia ongelmia muun muassa eri osapuolten vastuisiin liittyen.
Perussuomalaisten kansanedustaja Mika Raatikainen esitti jo reilu vuosi sitten eduskunnassa <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Sivut/KK_471+2018.aspx">kirjallisen kysymyksen</a> Senaatti-kiinteistöjen vuokrajärjestelmän sopimusoikeudellisesta pohjasta. Varsinaisessa työssään poliisina toimiva Raatikainen kertoo Suomen Uutisille, että Senaatti-kiinteistöjen monopoliasema on ollut yleinen huolenaihe viranomaispiireissä jo pitkään.
&#8211; Monesti on tuntunut, että kun poliisin määrärahoja korotetaan, lisärahat menevätkin toimitilojen vuokrankorotuksiin, Raatikainen kertoo.
Vuosi sitten Raatikaisen kysyessä asiaa eduskunnassa, tuolloinen kuntaministeri Anu Vehviläinen vastasi, että Senaatti-kiinteistöjen vuokrajärjestelmän laillisuus on kunnossa ja varmistettu. Kansanedustaja Raatikainen piti kuitenkin vastausta juridisesti monin tavoin epämääräisenä. Siksi hän teki aiheesta kaksi muutakin kirjallista kysymystä, mutta vastaukset eivät tulleet sen selvemmiksi. Nyt eduskunnan oikeusasiamies on puuttunut samaan aiheeseen.
<h4>Puutteita vankiloiden ja varuskuntien kunnossa</h4>
Poliisiasemille, vankiloihin, tuomioistuimiin ja varuskuntiin tehtyjen eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian tarkastusten yhteydessä havaitaan ajoittain rakennuksiin ja toimitiloihin liittyviä puutteita ja epäkohtia. Tällaisia epäkohtia on tuotu esiin myös kanteluissa, kirjoittaa apulaisoikeusasiamies Pasi Pölönen <a href="https://www.oikeusasiamies.fi/r/fi/ratkaisut/-/eoar/6870/2019">selvityspyynnössään</a>. Kun puutteiden syitä ja korjaamismahdollisuuksia selvitellään, havaitaan usein Senaatti-kiinteistöjen osuus asiassa.
Ongelmaksi on noussut se, että vaikka tiloihin liittyvät viat ja puutteet olisivat tiloja käyttävän viraston johdon tiedossa, niiden korjaaminen ei onnistu Senaatti-kiinteistöistä johtuvista syistä. Kyse voi olla esimerkiksi siitä, että Senaatti-kiinteistöjen perimien maksujen vuoksi korjauksia ei voida toteuttaa viraston käytössä olevien resurssien puitteissa.
Esimerkkeinä apulaisoikeusasiamies mainitsee vankilan ilmastointijärjestelmän parantamisen ja puolustusvoimien räjähdysainevarastojen turvallisuuden parantamisen.
<h4>Ähtärin räjähdysonnettomuus johtui varastointiolosuhteiden puutteista</h4>
Ähtärin asevarikolla tapahtui vuonna 1999 räjähdeonnettomuus ajankohtana, jolloin varastoinnin kuntoon saattamiseksi asetettu 15 vuoden määräaika oli juuri päättymässä, mutta tarvittavia toimenpiteitä ei oltu tehty. Onnettomuus oli tutkijalautakunnan mukaan seurausta muun muassa varastointiolosuhteiden puutteista. Varikolle olisi pitänyt rakentaa maapeitteiset varastointisuojat.
Eräs insinöörieversti evp. kanteli tähän liittyen puolustusvoimien räjähteiden varastoinnin ongelmista oikeusasiamiehelle. Apulaisoikeusasiamies Jukka Lindstedt totesi, että &#8221;kantelussa on kiinnitetty mielestäni perustellusti huomiota myös räjähteiden varastoinnista vastaavien henkilöiden oikeusturvaan. Kentällä työskentelevillä räjähdeturvallisuudesta vastaavilla henkilöillä ei ole käytännössä ollut mahdollisuuksia päättää todettujen puutteiden korjaamisesta.&#8221;
Karjalan Prikaatin komentaja oli vuonna 2005 jopa ilmoittanut, ettei hän enää voinut varastojen huonosta kunnosta johtuen vastata joukko-osastonsa räjähdevarastoinnista. Vastaavia vastuunjakoa koskevia kysymyksiä liittyy myös vankiloiden ja valtion virastojen kuntoon ja terveellisyyteen.

Senaatti-kiinteistöjen sopimukset haittaavat valtion kiinteistöjen korjauksia – PS:n Raatikainen kysyi asiasta jo vuosi sitten

varuskunnat

Juvonen vaatii perusteellista turvallisuuskartoitusta varuskuntiin – varusmiespalveluksessa tapahtuvia onnettomuuksia on voitava estää

Koskela ihmettelee venäläisten tekemien kiinteistökauppojen suurta määrää – puolustusministeriö antanut tänä vuonna luvan yli 200 kiinteistökaupalle

Mäenpää haluaa palauttaa lentosotakoulun Kauhavalle – myös Ahvenanmaan demilitarisaatio purettava

Terveydenhuoltojärjestelmä unohdettiin kokonaan turvallisuusselonteossa – ”Muistaako hallitus lainkaan, mitä koronapandemian alussa tapahtui?”

Senaatti-kiinteistöjen sopimukset haittaavat valtion kiinteistöjen korjauksia – PS:n Raatikainen kysyi asiasta jo vuosi sitten

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025