Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

vasemmistolainen politiikka

Antikainen: Vasemmistolainen rajapolitiikka on turvallisuusriski – Suomen on suojattava rajansa Venäjän hybridihyökkäyksiltä

Ajatuspaja Suomen Perustan toiminnanjohtajan Simo Grönroosin kirjoittamassa analyysissä Ketkä hyötyvät maahanmuutosta? tuodaan esille ne tahot, jotka hyötyvät yhteiskunnalle haitallisesta maahanmuutosta. Joukossa ovat esimerkiksi erilaisia monikulttuuri- ja kotouttamispalveluja tarjoavat yhteisöt sekä turvapaikanhakijoiden asioita hoitavat, heidän puolestaan hakemuksia rustaavat lakimiehet. Vasemmistopuolueille maahanmuuton edistämisen taustalla ovat valtapoliittiset syyt, sillä vasemmisto pyrkii haalimaan maahanmuuttajista uusia äänestäjiä.

Nykyään varsin hyvin tiedetään jo tutkimusperusteisestikin, että maahanmuutto aiheuttaa suuria ongelmia yhteiskunnan turvallisuudelle ja kustannuksia julkiselle taloudelle. Lisäksi enemmistö kansasta haluaisi kireämpää maahanmuuttopolitiikkaa. Kuitenkin tästä huolimatta maahanmuuton kriteerit ovat muuttuneet jatkuvasti vähemmän valikoiviksi ja maahanmuuton määrät sekä sen aiheuttamat haitat ovat kasvaneet vuosi vuodelta. Tutkimustieto ja arkielämän havainnot eivät siis käy yksiin harjoitetun maahanmuuttopolitiikan kanssa.
Ajatuspaja Suomen Perustan toiminnanjohtajan Simo Grönroosin kirjoittamassa tuoreessa analyysissä Ketkä hyötyvät maahanmuutosta? pohditaan syitä sille, miksi maahanmuuttopolitiikkaa on niin vaikea saada järkeistettyä. Tarkasteltavana on erityisesti se, mitkä ovat ne tahot, jotka hyötyvät laajamittaisesta maahanmuutosta ja mistä ideologisista lähtökohdista yhteiskunnalle vahingollista maahanmuuttopolitiikkaa edistetään.
Katso videohaastattelu (juttu jatkuu alempana):
<iframe loading="lazy" title="Ketkä hyötyvät maahanmuutosta? Ajatuspaja selvitti" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/AA50LIVVqNc?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Meillä on asiaa -haastattelusarjassa Simo Grönroos Maria Asunnan haastateltavana. 
Analyysissa tarkastellaan myös sitä, miksi maahanmuuttoon kriittisesti suhtautuvan kansan hiljaisen enemmistön on niin vaikea saada ääntään kuuluviin.
Työvoimapulapuhe kumisee tyhjyyttään
Usein toistetun hokeman mukaan Suomi kärsii työvoimapulasta, ja siksi olisi tarve haalia Suomeen jatkuvasti lisää työvoimaa EU:n ulkopuolelta. Tosiasiassa väitteet työvoimapulasta eivät kestä lähempää tarkastelua, sillä Suomessa on satoja tuhansia työttömiä, ja niiltä aloilta, joille työvoimaa erityisesti halutaan ulkomailta, lähtee jatkuvasti suomalaisia työntekijöitä, koska tarjottu palkka ei ole työoloihin ja työn vaativuuteen nähden oikeassa suhteessa. Hyviä esimerkkejä ovat hoiva- ja ravintola-alat.
Normaalitilanteessa työnantajayrityksen, jonka on vaikea löytää työntekijää, on nostettava palkkaa ja parannettava työoloja. Näiltä voidaan kuitenkin välttyä, jos työvoimaksi aletaan haalia vähään tyytyviä maahanmuuttajia.
Yksi maahanmuutosta hyötyvä taho onkin elinkeinoelämä, joka on havainnut, että palkan ja työolojen parantamista edullisemmaksi tulee ulkomaisen halpatyövoiman lisäämisen lobbaaminen, jotta yritykset saavat työntekijöitä, jotka ovat valmiita tekemään töitä suomalaisia heikommalla palkalla ja huonommilla työehdoilla. Puoli-ilmainen ja nöyrä työvoima on yrityksille kannattavaa, mutta lasku lankeaa suomalaisille veronmaksajille, jotka veroista rahoitettavien sosiaalitukien muodossa joutuvat kompensoimaan tulijoiden elämiseen riittämättömiä palkkoja.
Suomen Perustan analyysissa osoitetaan, että halpatyövoiman palkkaaminen samalla heikentää monin tavoin kotimaisen työvoiman asemaa ja siten edistää kotimaisten työntekijöiden pakenemista alalta. Tätä elinkeinoelämä taas käyttää lisätodisteena siitä, että ulkomaista työvoimaa tarvitaan entistä enemmän. Elinkeinoelämä on siis luomassa ikiliikkujaa halpatyövoiman tarjonnan takaamiseksi. Ravintola-alan näkökulmasta asiasta on <a href="https://viisitahtea.com/kolumnit/kolumni-ravintola-alan-tyovoimapulaan-haetaan-ratkaisua-maahanmuutosta-mutta-mita-se-tarkoittaa/">kirjoittanut</a> myös Viisi tähteä -media, jonka artikkelissa todetaan suorasukaisesti, että alan liitot ajavat Suomeen mallia, jossa paskojen palkkojen takia yhteiskunnan on maksettava matalapalkkatyöntekijöille erilaisia tukia.
Maahanmuutto on jo oma teollisuudenala
Elinkeinoelämän ohella maahanmuutosta hyötyy myös monenlainen suoraan maahanmuuton ja monikulttuurisuuden ympärille syntynyt teollisuudenala, joka liittyy maahanmuuttajien oman kulttuurin ylläpitoon, kotouttamiseen ja työllistämiseen.
Kyse ei ole pienistä rahoista, sillä pelkästään valtion kotouttamisesta maksamat vuotuiset korvaukset liikkuvat 200 miljoonan euron luokassa. Turvapaikanhakijoiden asioiden hoitaminen on ollut tuottoisaa liiketoimintaa myös esimerkiksi lakimiehille, jotka ovat tehtailleet muun muassa valituksia kielteisistä turvapaikkapäätöksistä.
Kotouttamishankkeisiin riittää julkista rahaa eikä tuloksia juurikaan valvota, sillä kotouttamiseen käytetyt resurssit ovat yleensä itseisarvo, joiden summalla mitataan sitä, kuinka paljon kotouttamiseen on panostettu. Varsinkin vuoden 2015 siirtolaistulva aloitti kotoutusteollisuuden kulta-ajan erilaisille kotoutusta tukeville kännykkäsovelluksille ja maahanmuuttajien työllistämisprojekteille, joissa vain mielikuvitus on ollut rajana.
Hyötyjien joukossa on myös useita maahanmuutto- tai monikulttuurisuustoimintaan keskittyviä kansalaisjärjestöjä, joille Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA) on myöntänyt satoja miljoonia euroja. Suomen Uutiset on <a href="https://stage.sudev.fi/stea-avustuksia-nauttiville-jarjestoille-iski-ahdistus-ministeri-saarikko-riensi-apuun-jarjestojen-kassavajetta-paikataan-vaikka-velkarahalla/">kirjoittanut</a> esimerkiksi mediapersoonien Riku Rantalan ja Tuomas Milonoffin Startup Refugees -projektista, jonka puitteissa Rantala ja Milonoff ovat vuoden 2017 jälkeen keränneet pelkästään STEA:lta reilusti yli miljoona euroa. Projektin saavutukset ovat jääneet epäselviksi, ja avustusvarat menevätkin enimmäkseen työntekijöiden palkkoihin ja palkkojen sivukuluihin.
Vasemmisto toivoo uusia äänestäjiä
Yksi usein vähemmälle huomiolle jäävistä näkökulmista on se, että etenkin vasemmistopuolueilla on valtapoliittinen intressi kannattaa maahanmuuton lisäämistä ja edistämistä. Suomen Perustan analyysissa osoitetaan, että tähän syynä on yksinkertaisesti se, että vaikka maahanmuuttajat äänestävät huomattavasti passiivisemmin kuin kantaväestö, kannattavat nämä usein vasemmistolaisia puolueita, jotka lupaavat eniten sosiaalitukia ja maahanmuuttajille omia erityispalveluja.
Vasemmistolle tilanne on ristiriitainen, sillä työntekijöiden aseman heikentäminen ulkomaisen halpatyövoiman maahantuonnilla on räikeässä ristiriidassa perinteisten työväenpuolueiden historiallisen tehtävän kanssa. Silti vasemmisto on valtapoliittisista syistä liittynyt maahanmuuton lisäämistä kannattavien joukkoon.
Vasemmistopuolueet eivät tietenkään lausu ääneen, että toiveena on saada maahanmuuttajista uusia kannattajia sitä mukaa, kun kantasuomalaiset duunarit siirtyvät suurin joukoin pois tukemasta vasemmistoa. Esimerkiksi pääministeri Sanna Marinin johtaman hallituksen eräänä kärkihankkeena on työperäisen maahanmuuton voimakas lisääminen, jota Marin perustelee näennäisesti sillä, että ”tulevaisuuden työvoimatarpeisiin voidaan vastata”.
Kehittyvistä maista tulevien maahanmuuttajien vasemmistopainotteinen äänestyskäyttäytyminen on kansainvälinen ilmiö. Suomessa myös politiikkaan mukaan lähteneet maahanmuuttajat tai maahanmuuttajataustaiset ovat löytäneet paikkansa usein etenkin sosiaalidemokraattien, vasemmistoliiton ja vihreiden riveistä.
Media tuuttaa yksipuolista agendaa
Vuosikymmenien aikana länsimaissa tehdyt kyselytutkimukset kertovat, että enemmistö kansasta haluaa laittaa lopun massamaahanmuutolle, mutta enemmistön tahto ei useinkaan näy harjoitetussa politiikassa. Mistä tämä johtuu? Suomen Perustan analyysi osoittaa, että taustalla on ensinnäkin psykologisia syitä.
Vasemmistolaista politiikkaa myötäilevällä valtamedialla on oleellinen rooli sen mielikuvan luomisessa, että tavallinen ihminen olisi yksin maahanmuuttokriittisten ajatustensa kanssa. Kun media ja johtavassa asemassa olevat yhteiskunnalliset vaikuttajat toistavat päivästä toiseen maahanmuuttoa tarvittavan, milloin työvoimapulan tai milloin huoltosuhteen takia, on yksilön vaikea vastustaa joukkopainetta.
Kaikissa sosiaalisissa yhteisöissä veneen keikuttaja voi joutua vaikeuksiin. Yksi ryhmä maahanmuuttopolitiikan järkeistämisen tiellä ovatkin ne tavalliset ihmiset, jotka itse kärsivät muuttoliikkeestä, mutta jotka on saatu vakuuttuneeksi vallitsevan tilan säilyttämisen tärkeydestä ja siitä, että enemmistö kansasta muka kannattaisi asiaa. Näille ihmisille pelko poiketa joukosta tai käyttäytyä omalle sosiaaliselle ryhmälle poikkeavalla tavalla on iskostunut mieleen maahanmuuton ongelmia suurempana uhkana. Monet ihmiset luottavat maahanmuuttoa lobbaaviin auktoriteetteihin ja heidän luomaansa kuvaan siitä, että maahanmuuton lisääminen on väistämätöntä ja että ”kaikkihan sitä kannattavat”.
Keisarilla ei ole vaatteita
Maahanmuuttokriittisten puolueiden kannatuksen vahvistuminen eri maissa on kuitenkin horjuttamassa asetelmia. Suomen Perustan analyysissa Grönroos vertaakin tilannetta H.C. Andersenin satuun, jossa kuningas huijattiin käyttämään mielikuvitusvaatteita uskottelemalla tälle, että vaatteet olivat taikavaatteita, jotka vain todella jalot ihmiset näkisivät. Yhtä lailla monikulttuurisuudesta on luotu kuva, että se on rikkautta, jonka vain todella suvaitsevaiset ihmiset näkevät, ja ongelmien huomaaminen on vain osoitus henkilön moraalisista puutteista.
Maahanmuuttokriittiset puolueet ovatkin ottaneet Andersenin tarinan totuuden kertovan lapsen roolin. Saman roolin ovat ottaneet myös ne rivikansalaiset, jotka ovat avanneet suunsa maahanmuutosta ja todenneet, että keisarilla ei ole vaatteita.
Analyysi <a href="https://www.suomenperusta.fi/julkaisu/ketka-hyotyvat-maahanmuutosta/">Ketkä hyötyvät maahanmuutosta?</a> on luettavissa Suomen Perustan sivulta.
&nbsp;

Pieni, mutta vaikutusvaltainen vähemmistö hyötyy yhteiskunnalle haitallisesta maahanmuutosta – kriittisesti suhtautuvan hiljaisen enemmistön on vaikeaa saada ääntään kuuluviin

Eduskunnan koulutuspoliittisen selonteon palautekeskustelussa perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron pitänyt kansanedustaja Sanna Antikainen on huolissaan lasten ja nuorten koulutustasosta, joka viime vuosien aikana on kääntynyt jyrkkään laskuun. Perussuomalaiset katsoo, että suunnan kääntämiseksi koulutuspolitiikassa tulisi panostaa enemmän oppilaiden perustaitoihin ja hyvinvointiin.

Hallituksen koulutuspoliittisen selonteon tarkoitus on viitoittaa koulutuksen ja tutkimuksen tietä kohti tulevaisuutta. Visio maalaa kuvaa sivistysperustasta Suomessa vuonna 2040. Koulutuspoliittinen selonteko tarjoaa tilannekuvan koulutuksen ja tutkimuksen nykytilasta sekä arvioi toimintaympäristössä tapahtuvia keskeisiä muutoksia.
&#8211; Vaikka selonteko antaa koulutuksen nykytilanteesta suhteellisen realistisen kuvan, perussuomalaiset katsoo, ettei kaikkia ongelmia käsitellä siinä riittävän avoimesti, kertoi kansanedustaja Sanna Antikainen.
Lasten ja nuorten oppimistilanne on huolestuttava
Lasten ja nuorten tämänhetkinen tilanne Suomessa on erittäin huolestuttava. Nuorten koulutustaso on kääntynyt uusien opetussuunnitelmien aikana laskuun ja jäänyt jälkeen kansainvälisessä vertailussa. Perhetausta vaikuttaa aiempaa enemmän oppimistuloksiin. Perussuomalaiset ovat huolissaan kuntien ja alueiden erilaistumisesta sekä sen aiheuttamista haasteista koulutuksen järjestämisessä. Kaiken tämän lisäksi lapset ja nuoret kärsivät yhä enemmän mielenterveyden ongelmista ja kouluväkivalta on raaistunut.
&#8211; Suomen sijoitus koulutusjärjestelmän tuloksia mittaavissa Pisa-tutkimuksissa on vuoden 2003 huipputuloksista lähtenyt jyrkkään laskuun. Vuonna 2003 Suomi oli ykkösenä sekä lukemisessa että luonnontieteissä ja matematiikassa kakkossijalla. Vuonna 2018 olimme luonnontieteissä kuudennella, lukemisessa seitsemännellä ja matematiikassa vasta kuudennellatoista sijalla.
&#8211; Tässä kohtaa pitäisi pysähtyä miettimään, ovatko inkluusio, positiivinen diskriminaatio ja avoimet oppimistilat tuottaneet toivotunlaisia tuloksia. Kun koulurauhaa ei pystytä takaamaan eikä opettajilla ole kurinpitokeinoja, se näkyy osaltaan varmasti myös oppimistuloksissa.
Poikia ja tyttöjä arvioidaan eri tavoin
Perussuomalaisten mielestä aiheellinen on myös huoli siitä, että poikia jopa syrjitään Suomen peruskoulussa. Aiheesta on myös tutkimusnäyttöä. Helsingin yliopiston tutkija Sari Mullola osoitti joitakin vuosia sitten väitöstutkimuksessaan, että opettajat arvioivat tyttöjä ja poikia eri tavoin.
&#8211; Poikien arvosanat nousivat tutkimuksessa, kun matematiikan ja äidinkielen kokeet arvioitiinkin nimettömästi. Samalla osoitettiin, että miesopettajat kiinnittävät arvioinnissaan naisopettajia vähemmän huomiota tyttöjen ja poikien välisiin luonne-eroihin, Antikainen sanoi.
Takaisin perusasioiden äärelle
Selonteko jättää paljon tulevaisuudessa tehtävän toimeenpanosuunnitelman varaan. Perussuomalaiset katsoo, että toimeenpanosuunnitelmassa tuleekin mennä perusasioiden äärelle perustaitojen parantamiseen, oppilaiden ja opiskelijoiden hyvinvointiin ja kiusaamisen ehkäisemiseen. Myös poikien syrjintään on kiinnitettävä huomiota ja suhtauduttava siihen aivan yhtä suurella vakavuudella kuin kaikenlaiseen muuhunkin syrjintään.
&#8211; On siis ymmärrettävä, että ennen kuin alamme hienostelemaan, meidän tulee huolehtia, että perusasteen päättää aidosti luku-, kirjoitus- ja laskutaitoisia poikia ja tyttöjä. Nyt useinkaan näin ei ole, vaan toiselle asteelle siirrytään auttamatta liian kevyin taidoin.
Panoksia oppimispolun alkuvaiheeseen
Oppimispolun ensimmäiset edellytykset rakentuvat laadukkaassa varhaiskasvatuksessa sekä esi- ja perusopetuksessa. Pelkkä oppivelvollisuuden pidentäminen ei takaa osaamisen tason nostoa eikä välttämättä muuta sitä lainkaan. Varhaiskasvatus-, esi- ja perusopetuslainsäädännön uudistaminen kokonaisuutena on perussuomalaisten mielestä kannatettava ajatus, sillä yksittäiset toimenpiteet eivät enää anna riittävää vastinetta toimintaympäristön muutoksiin.
&#8211; Katsomme, että varhaiskasvatuslainsäädännön ja perusopetuslainsäädännön uudistuksessa tulee huomioida muun muassa joustava siirtymä ja yhteistyö esi- ja alkuopetuksen välille, yhtenäinen tuen jatkumo varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle sekä pienten koululaisten vuorohoidon järjestäminen.
&#8211; Sen sijaan perussuomalaiset ei kannata maksutonta varhaiskasvatusta kuin kaikkein pienituloisimmille. Ideologiset kaikille kaikki palvelut ilmaiseksi -hankkeet ovat tyypillistä vasemmistolaista politiikkaa ja tulevat kalliiksi ilman positiivisia vaikutuksia, Antikainen totesi.
Resurssit käytettävä suomalaisten osaamiseen
Koska kansantalouden resurssit ovat rajalliset, on julkiset koulutusinvestoinnit kohdennettava sellaisiin kohteisiin, jotka hyödyttävät yhteiskuntaa – Suomea ja suomalaisia – eniten. Tällä hetkellä tehtävillä lakimuutoksilla houkutellaan jatkuvasti lisää opiskelijoita puoli-ilmaiseksi kolmansista maista – jopa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneista. Tämä vaatii rahaa ja resursseja. Antikainen ihmetteli, mistä hallitus ne leikkaa. Suomalaisten paikoista ja opetuksestako?
&#8211; Selonteossa halutaan kolminkertaistaa ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä vuoteen 2030 mennessä. Perussuomalaiset pitää tavoitetta turhana ja jopa haitallisena, emmekä yhdy tältä osin selonteossa ehdotettuihin toimenpiteisiin.
&#8211; Mikäli ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrää lisätään ilman aloituspaikkojen ja täysimääräistä resurssien lisäystä, muutos tulisi heikentämään suomalaisten mahdollisuuksia aloittaa korkeakouluopinnot. Hallitus on ennenkin tehnyt ”kivoja” hankkeita ja luvannut korvata ne täysimääräisesti muun muassa kunnille, mutta hallituksen lupaukset ovat jääneet toteuttamatta.
Tuleville sukupolville yhtäläiset mahdollisuudet
Puheenvuoronsa lopuksi Antikainen totesi, että koulutuksen suuntaviivat ja tulevat uudistukset on suunniteltava pitkäjänteisesti sekä siten, että ne vastaavat suomalaisen yhteiskunnan todellisiin tarpeisiin.
&#8211; Nyt aikuisikään ehtineet ikäluokat ovat voineet nauttia maamme alati kohonneesta osaamis- ja koulutustasosta sekä sen tuottamasta hyvinvoinnista. Päättäjien tehtävä on varmistaa, että voimme tarjota saman myös tuleville sukupolville.
&nbsp;

Perussuomalaiset: Nuorten koulutustaso kääntynyt jyrkkään laskuun – koulutuspolitiikassa on palattava perusasioihin ennen kuin aletaan hienostella

vasemmistolainen politiikka

Antikainen: Vasemmistolainen rajapolitiikka on turvallisuusriski – Suomen on suojattava rajansa Venäjän hybridihyökkäyksiltä

Pieni, mutta vaikutusvaltainen vähemmistö hyötyy yhteiskunnalle haitallisesta maahanmuutosta – kriittisesti suhtautuvan hiljaisen enemmistön on vaikeaa saada ääntään kuuluviin

Perussuomalaiset: Nuorten koulutustaso kääntynyt jyrkkään laskuun – koulutuspolitiikassa on palattava perusasioihin ennen kuin aletaan hienostella

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025