Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

vastaanotto

Hallitus päätti istunnossaan torstaina 15. joulukuuta ottaa vastaan eteläisistä EU-maista sisäisenä siirtona 175 uutta turvapaikanhakijaa. Vain 13 EU-maata osallistuu tähän ”solidaariseen” vapaaehtoiseen siirtomekanismiin. Esimerkiksi Tanska ja Ruotsi eivät osallistu.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra ja hallintovaliokunnan puheenjohtaja Mari Rantanen ihmettelivät tiedotteessaan torstaina Marinin hallituksen päätöstä. Heidän mielestään kaiken ulkomaalaisiin kohdistuvan humanitaarisen auttamisen pitäisi kohdistua ukrainalaisiin, joita Suomeen on saapunut yli 56 000.
Kustannuksia ei haluta huomioida
Hallituksen uuteen päätökseen liittyvässä muistiossa todetaan, että siirron kustannuksia on vaikea arvioida. Muistioon on laskettu vain suorat kustannukset sen sijaan, että mukaan olisi arvioitu maahanmuuton pitkän aikavälin kustannukset eli sosiaalitukien ja palvelujen veronmaksajille aiheuttamat kustannukset.
&#8211; Tämä on tyypillistä hallitukselle. Maahanmuuton kustannukset ovat kuitenkin hyvin selvästi tiedossa, ja ne ovat valtavat. Niitä ei vain koskaan haluta huomioida, Purra muistuttaa.
Lasku kasvaa elinkaaren mukana
Hallituksen päätöksen muistiossa kirjoitetaan, että ”arviolta esimerkiksi sadan aikuisen turvapaikanhakijan maahantulon, vastaanottopalvelujen, turvapaikkahakemuksen käsittelyn (ml. käännös- ja tulkkausmenot) kustannukset Maahanmuuttovirastossa olisivat 1 650 000 euroa. Sadan aikuisen siirtyminen kotoutumislain mukaisten kustannusten korvausten piiriin merkitsee yhteensä noin 4 miljoonan euron kokonaiskustannuksia.”
&#8211; Sisäministeriö näyttää ravistaneen kustannusarviot täysin hihasta ja jättävän huomiotta kaikki sosiaaliturvan ja palveluiden sekä perheenyhdistämisen kustannukset. Ottaen huomioon, että sisäministeriö päätöksessään kertoo pyrkivänsä tuomaan alaikäisiä sekä sairaita ihmisiä, on arvio vähintäänkin kummallinen, toteaa Rantanen.
&#8211; Maahanmuuttajien vastaanoton kustannukset muodostavat vain murto-osan koko elinkaaren aikana aiheutuvista nettokustannuksista. Miksi sisäministeriö ei huomioi näitä? Purra kysyy.
Perheenjäsenet kaupan päälle
Ajatuspaja Suomen Perusta julkaisi vuonna 2020 <a href="https://www.suomenperusta.fi/content/uploads/2020/07/Suomen_Perusta_NuoretTPhakijat_6_2020.pdf">laskelman kustannuksista</a>, kun Suomi edellisen kerran lupautui ottamaan Välimeren maista 175 turvapaikanhakijaa. Luvut ovat keskiennusteita, ja ne perustuvat viranomaisrekisterien (Tilastokeskus, THL) tietoihin Suomessa jo vuosikymmeniä olleiden aiempien humanitaaristen maahanmuuttajien maksamista veroista, saaduista tulonsiirroista ja käyttämistä julkisista palveluista.
Laskelman mukaan elinkaarikustannuksiksi tuli noin 271 miljoonaa euroa, mikäli kaikki 175 turvapaikanhakijaa yhdistävät yhden perheenjäsenen Suomeen.
&#8211; Jos kukin turvapaikanhakija toisi vaikka kolme perheenjäsentä, on summa jo 800 miljoonaa euroa. Summat poikkeavat täysin sisäministeriön muutaman miljoonan silmänkääntötemppumaisesta arviosta, kauhistelee Rantanen.
&#8211; On käsittämätöntä, että hallitus ajaa maahanmuuttopolitiikkaa täysin laput silmillä, samaan aikaan kun ministeriaitiosta nostetaan esiin, ettei suomalaisia ole varaa auttaa korkeiden energiakustannusten kanssa. Meillä on ukrainalaisten pakolaisten auttamisen lisäksi kädet täynnä omia asioita ja omien kansalaistemme auttamista. Hallitus on selvästi toista mieltä. Sen on pakko saada aina vain lisää autettavia Lähi-idästä ja Afrikasta, ja veronmaksaja kuittaa, Purra ihmettelee.
Sisäministeri haaveilee lisätulijoista
Kuin pisteeksi i:n päälle sisäministeri Krista Mikkonen (vihr) kertoi perjantaina vihreiden haaveilemista uusista turvapaikkapolitiikan helpotuksista ja turvapaikanhakijoille maksettavien tukien kasvattamisesta.
&#8211; Kustannuksista ja muista seurauksista täysin piittaamatta, ihmettelevät Purra ja Rantanen.
&#8211; Ensi kaudella sisäministeriö ja maahanmuuttopolitiikka eivät saa olla ainakaan vihreiden hallussa.
&nbsp;

Sisäministeriö antaa harhaanjohtavia laskelmia Välimeren valtioista siirrettävien turvapaikanhakijoiden kustannuksista

Vaikka koko Suomi puhuu sähkökriisistä ja kansalaiset odottavat hallitukselta toimia sähkölaskujen pienentämiseksi, hallituksen tarmoa riittää muihin asioihin. Hallitus päätti istunnossaan torstaina ottaa vastaan eteläisistä EU-maista sisäisenä siirtona 175 uutta turvapaikanhakijaa. Henkilöille todennäköisesti tullaan antamaan pakolaisasema – ja vaikka ei annettaisikaan, maahan he kuitenkin saavat jäädä.

Samaan aikaan Suomi on tänä vuonna vastaanottanut yli 56 000 ukrainalaista, jotka pakenevat Venäjän hyökkäyssotaa. Ukrainalaisille tarjotaan tilapäistä suojelua ja näin pitääkin tehdä, perussuomalaiset muistuttavat.
&#8211; On päivänselvää, että meidän pitää antaa suojaa ukrainalaisille. Tämä on juuri sitä lähialueilla tapahtuvaa auttamista, jota perussuomalaiset kannattavat. Kyseessä on tilapäinen suojelu ja kun sota loppuu, suurin osa ukrainalaisista varmasti haluaa palata jälleenrakentamaan kotimaatansa, sanoo perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra.
&#8211; Kaiken ulkomaalaisiin kohdistuvan humanitaarisen auttamisemme pitäisi keskittyä nyt vain ja ainoastaan ukrainalaisiin. Meillä on kädet täynnä omia asioita ja omien kansalaistemme auttamista. Hallitus on selvästi toista mieltä. Sen on pakko saada aina vain lisää autettavia Lähi-idästä ja Afrikasta.
Hallitus ottaa laittomasti EU:hun saapuneita
Hallintovaliokunnan puheenjohtaja Mari Rantanen muistuttaa, että Suomi on osallistunut koko tämän hallituskauden ajan EU:n sisäisiin siirtoihin.
&#8211; Vuonna 2019 Suomi otti taakanjakona turvapaikanhakijoita Maltalta ja Italiasta, vuonna 2020 vuorossa olivat Kreikasta tulleet turvapaikanhakijat. Tänä vuonna Suomi on lupautunut ottamaan jo Ranskasta laittomasti EU-alueelle tulleita ihmisiä ja nyt vielä hallitus päätyi vielä 175 henkilön lisäämiseen. Aiempina vuosina Suomi on valinnut sisäisinä siirtoina Suomeen esimerkiksi Somalian ja Afganistanin kansalaisia, Rantanen luettelee.
Kustannukset jälleen sivuutettu
Hallituksen uuteen päätökseen liittyvässä muistiossa todetaan, että siirron kustannuksia on vaikea arvioida. Muistioon on laskettu vain suorat vastaanoton kustannukset sen sijaan, että kustannuksiin olisi arvioitu maahanmuuton pitkän aikavälin kustannukset eli sosiaalitukien ja palvelujen veronmaksajille aiheuttamat kustannukset.
&#8211; Tämä on tyypillistä hallitukselle. Maahanmuuton kustannukset ovat kuitenkin hyvin selvästi tiedossa, ja ne ovat valtavat. Niitä ei vain koskaan huomioida, Purra muistuttaa.
&#8211; Hallituksella ei ole minkäänlaista aikomustakaan priorisoida menojaan tai asettaa asioita tärkeysjärjestykseen. Sisäisten siirtojen mallioppilaana toimiminen ei ole mitään muuta kuin hyveellistä poseeraamista. Suomi suostuu kaikkeen, kun muut ehdottavat ja vieläpä niin, että kustannuksista ei piitata pätkääkään. Miksi omat kansalaiset ja sitten ukrainalaiset eivät ole hallituksen auttamisen kärkipaikoilla? Rantanen kysyy.
Turvapaikkajärjestelmä ei toimi
Sisäministeri Krista Mikkosen (vihr) mediassa olleen lausunnon mukaan turvapaikanhakijoiden siirtäminen EU:n ulkorajoilta muihin valtioihin edistää tehokasta ja vastaanottajakykyistä turvapaikkajärjestelmää.
&#8211; Tosiasiassa siirrettävät henkilöt eivät EU-alueella jakamalla lopu, sillä Välimeren rikollisten ihmissalakuljettajien ja hyväntekeväisyysjärjestöjen meritaksit kuljettavat jatkuvasti lisää laittomia siirtolaisia. Eivätkä tulijat lopu Afrikassa ja Lähi-idässä, Rantanen muistuttaa.
&#8211; Ainoa tapa puuttua asiaan on se, että EU-alueelle ilman lupaa yrittävät palautetaan välittömästi. Eurooppa ei tule kestämään nykyisenkaltaista sinisilmäistä ja naiivia järjestelmää.

Purra ja Rantanen äimistyneinä: Olipa kriisi mikä tahansa, hallitus haalii lisää turvapaikanhakijoita Suomeen

Ulkomaalaisten yliedustus rikostilastoissa, katujengi-ilmiö ja monet muut ongelmat ovat suoraan seurausta hallitsemattomasta maahanmuutosta. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra toteaa, että ongelmaan ei auta mikään muu kuin tällaisen maahanmuuton merkittävä kiristäminen.

Perussuomalaiset on ainoa puolue, joka on tunnistanut haitallisen maahanmuuton ongelman jo vuosikymmenet sitten ja esittänyt johdonmukaisia ratkaisuja.
&#8211; Tärkeintä on olla vastaanottamatta ja houkuttelematta sellaista maahanmuuttoa, jonka tiedetään tilastojen ja monien maiden kokemuksen perusteella olevan ongelmallista, sillä asiaan puuttuminen on paljon hankalampaa sen jälkeen, kun ihmiset ovat jo maassa, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra sanoo.
Hän puhui tänään Tuumaustunnilla.
Miksi mahdollisuudet on jätetty käyttämättä?
Purra ihmettelee, miksi Suomi ei ota käyttöön toimia, joilla ongelmiin voitaisiin nykyistä tehokkaammin puuttua.
&#8211; EU-direktiivin mukaan turvapaikka voidaan poistaa törkeän rikoksen tekijältä. Suomi ei käytä tätä mahdollisuutta. Miksi ei? Toinen direktiivi taas mahdollistaa säilöönoton rikoksen perusteella palautettavien henkilöiden kohdalla. Tätäkään Suomi ei ole ottanut käyttöön. Säilöönotto on ainoa toimiva keino saada ihmiset poistettua. Viime vuosina palauttaminen on entisestään selvästi heikentynyt, vaikka heikkoa se on ollut aina, Purra sanoo.
<iframe loading="lazy" title="Kriminaalipoliittisen ohjelman julkaisu, Riikka Purra ja Leena Meri - Tuumaustunti 10.10.2022" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/Yy-_hp0qPJE?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Hän muistuttaa, että eduskunta edellytti jo joulukuussa 2020 perussuomalaisessa johdossa olevan hallintovaliokunnan mietinnön pohjalta, että hallitus huolehtii törkeisiin rikoksiin syyllistyneiden nopeasta ja tehokkaasta maasta poistamisesta.
&#8211; Mitään tämänkään asian eteen ei olla tehty.
Kotouttamisen päänsilittely on nähty
Purra muistuttaa, että pääministeri Sanna Marinin hallitus on syksyllä pyrkinyt löysäämään entisestään maahantulon edellytyksiä sekä keskittynyt laittomasti maassa olevien palvelujen parantamiseen.
&#8211; Hallitus on viime viikkojen aikana tuonut eduskuntaan useita uusia ulkomaalaislain kevennyksiä, jotka entisestään helpottavat haitallisen maahanmuuton lisääntymistä. Viime viikolla hallitus kertoi uusista kotouttamispolitiikan uudistuksista. Kotouttamisen päänsilittely on nähty, aikaa sitten, ja siitä olisikin syytä siirtyä aktiiviseen kotiuttamiseen. Tämä säästäisi paitsi rahaa myös yhteiskuntarauhaa.
&#8211; Eduskunnassa käsitellään paraikaa myös laittomasti maassa olevien terveydenhuollon laajentamista. Se onkin ainoa soten sektori, jossa on odotettavissa parannusta, kaikkialla muualla vain heikennystä. Suomalaiset, miltä tämä teistä tuntuu?
Lisää kustannuksia ja ongelmia
Suomessa riittää työvoimareserviä. Kuitenkin samaan aikaan hallitus, ja myös osa oppositiopuolueista kovaan ääneen vaatii Suomeen työperäistä maahanmuuttoa.
Perussuomalaisilla ei ole mitään sitä vastaan, että Suomeen tulee oikeita osaajia, koulutettuja ja kokeneita ihmisiä töihin ja maksamaan veronsa. Purra kuitenkin muistuttaa, että osaajia Suomeen tulee hyvin vähän.
&#8211; Sen sijaan muunlaisista tulijoista ei ole pulaa. Sosiaaliturvaan nojaavan maahanmuuton kasvattamisella saadaan aikaan vain kustannuksia ja ongelmia. Sitä puolueet taas haluavat lisää, kun puhuvat saatavuusharkinnasta luopumisesta.
Saatavuusharkinta ei koske oikeita osaajia
Aina kun puhutaan saatavuusharkinnasta, kyse on EU:n ulkopuolelta saapuvasta vähän koulutetusta tai kouluttamattomasta matalapalkkamaahanmuutosta. Saatavuusharkinta ei koske osaajia, ei asiantuntijoita, eikä EU:n väestöä.
&#8211; Sosiaalidemokraatit ovat perinteisesti halunneet huolehtia saatavuusharkinnasta, mutta tällä hallituskaudella koko rajoitus on käytännössä romutettu. Muutama viikko sitten SDP:n puheenjohtaja, pääministeri Sanna Marin ei Kuntaliiton puheenjohtajapaneelissa keksinyt mitään muuta keinoa korjata työmarkkinoidemme ongelmia ja työvoimapulaa kuin maahanmuuton kasvattamisen. Kauas on työntekijän oma puolue juuriltaan valunut.
&#8211; Toisessa paneelissa keskustan Annika Saarikko ja Marin olivat samaa mieltä siitä, että Maahanmuuttovirasto pitää räjäyttää, jotta saadaan lisää ja nopeammin kehitysmaista työvoimaa Suomeen. Siis käytännössä ilman viranomaisen suorittamaa maahantuloselvitystä, Purra ihmettelee.
Aika siirtyä kansalaisuusperustaiseen sosiaaliturvaan
Purra muistuttaa myös maahanmuuton kuormittavan valtavasti veronmaksajien kustantamaa sosiaaliturvajärjestelmää.
&#8211; Ulkomaalainen on oikeutettu Suomen sosiaaliturvaan, kun hän tienaa työstään 716 euroa kuukaudessa. Tämän päätti sosiaaliturvalakia muuttanut kokoomuksen, keskustan ja sinisten hallitus. Tällä kaudella laskettiin perheenyhdistämisen toimeentulovaatimuksia. Jokainen voi siitä laskea ihan itse, kuinka hyvä diili tämä taas Suomelle onkaan.
&#8211; Työperäinen maahanmuutto toimii ainoastaan, mikäli Suomessa siirrytään perussuomalaisten vaatimusten mukaisesti kansalaisuusperustaiseen sosiaaliturvaan. Tällöin töihin tullut maahanmuuttaja elää palkallaan eikä sosiaaliturvalla, Purra sanoo.

Marinin hallitus pyrkii parantamaan laittomasti maassa olevien palveluja – perussuomalaiset siirtyisi jo kotouttamisesta kotiuttamiseen:”Säästäisi rahaa ja yhteiskuntarauhaa”

Hallituspuolue vihreiltä voidaan kysyä loputtomasti, mistä oikein kiikastaa, kun Suomen hallitus ei saa aikaiseksi rajaturvallisuuden varmistavia lakipykäliä, joilla estetään siirtolaisilla toteutettava hybridihyökkäys Suomen itärajan kautta. Vastaukseksi tulee aina samaa kiertelyä ja kaartelua asian vierestä. Uusimman näytteen vihreästä sanataiteilusta antoi tänään vihreiden kansanedustaja Mari Holopainen MTV:n uutisaamussa.

Kuten hyvin tiedetään, hallitus kieltäytyy tuomasta eduskuntaan lainsäädäntöä, joka mahdollistaisi itärajan sulkemisen ja turvapaikkahakemusten keskeyttämisen siirtolaisilla toteutettavan hybridihyökkäyksen edessä.
Oppositio on perussuomalaisten johdolla viime viikkoina patistellut hallitusta ryhtymään toimiin <a href="https://stage.sudev.fi/perussuomalaiset-vaatii-jo-paaministeria-kantamaan-vastuun-purra-eduskuntaan-on-nyt-tuotava-tarvittavat-pykalat-suomen-rajojen-suojaamiseksi/">rajaturvallisuuden varmistamiseksi</a>.
Perussuomalaiset on vaatinut lainsäädäntöön, ensi sijassa rajavartiolakiin, säännöksiä, joiden nojalla &#8211; kansallisen turvallisuuden vaarantuessa &#8211; turvapaikkahakemusten vastaanottaminen voidaan keskeyttää.
Vastaukseksi on saatu lähinnä<a href="https://stage.sudev.fi/vihreilta-taas-kasittamatonta-selittelya-miksi-suomi-ei-muka-voi-sulkea-rajojaan-jos-venaja-iskee-siirtolaisaseella-purra-nykylainsaadannolla-voidaan-korkeintaan-hidastaa/"> kiemurtelevia selityksiä</a> siitä, miksi Suomi ei muka voi suojata rajojaan.
Verukkeeksi on tarjottu välillä kansainvälisiä sopimuksia, välillä taas keskusteluja EU-komission kanssa, vaikka tosiasiassa yksikään kansainvälinen sopimus tai EU-oikeus ei velvoita Suomea pitämään kaikissa tilanteissa rajoja auki laittomille maahantulijoille.
Eduskunnan käytäväkeskusteluissa pidetään selvänä, että nimenomaan vihreät toimii hallituksessa jarruna rajaturvallisuuden varmistavien uudistusten säätämiselle.
Perussuomalaiset vaatii hätätilapykäliä lakiin
Eduskunnan käsittelyssä parhaillaan olevissa valmius- ja rajavartiolain uudistuksissa keskeistä nimenomaan on, kuinka uudistuksilla voidaan vastata Venäjän hybridivaikuttamiseen.
Perussuomalaisten kansanedustaja Mari Rantanen painotti tänään MTV:n Uutisaamussa, että lainsäädäntöön tarvitaan nyt hätätilapykälät, joiden nojalla turvapaikanhaku voidaan tarvittaessa keskeyttää itärajalla tilanteessa, jossa Suomeen kohdistuu vihamielistä hybridivaikuttamista.
Rantanen muistutti, että kansainvälinen oikeus tunnustaa valtioiden suvereenisuuden ja kunnioittaa sitä.
&#8211; Valtiolla tulee aina olla mahdollisuus päättää, ketä valtion alueelle tulee. Kansainväliset sopimukset tuntevat myös poikkeuksia tilanteessa, jossa valtion suvereenisuutta on loukattu. Kyse on pitkälti siitä, millä tavalla sopimuksia tulkitaan ja katsotaan, Rantanen sanoi.
Viro sulkee rajan tarvittaessa, miksi Suomi ei?
Hallituksen edustajien puheet kansainvälisistä sopimuksista, jotka muka pakottaisivat Suomen pitämään rajat auki kaikissa tilanteissa, eivät pidä paikkaansa. Hallitus pyrkii sumuttamaan valikoimalla sopimuksista vain ne kohdat, jotka sopivat sen omaan agendaan. Tosiasiassa yksikään kansainvälinen sopimus <a href="https://stage.sudev.fi/yksikaan-kansainvalinen-sopimus-ei-velvoita-suomea-avaamaan-rajoja-laittomille-maahantulijoille-hallitus-valikoi-sopimuksista-vain-ne-kohdat-jotka-sopivat-sen-omaan-agendaan/">ei velvoita</a> Suomea avaamaan rajojaan laittomille maahantulijoille.
Myös esimerkiksi Virossa käydään juuri nyt samoja rajaturvallisuuteen liittyviä pohdintoja kuin Suomessa. Siinä missä Suomessa hallitus ei kuitenkaan kykene päättämään rajaturvallisuudesta ja tuomaan eduskuntaan tarvittavia lakiuudistuksia, Viro sen sijaan aikoo valmistella lainsäädäntöä, joka mahdollistaa turvapaikanhakijoiden <a href="https://www.uusisuomi.fi/uutiset/err-viro-aikoo-sallia-rajan-sulkemisen-turvapaikanhakijoilta-vaikka-se-on-eu-lakien-vastaista/a302558a-bcf7-4fcf-8590-178c696e0429">käännyttämisen rajoilta</a> tilanteissa, joissa maahan kohdistuu keinotekoista massasiirtolaisuutta.
Useat muutkin EU-maat, kuten Puola, Kreikka ja Liettua, ovat onnistuneet sulkemaan rajansa laittomien maahantunkeutujien edessä, eikä siitä ole seurannut huomautuksia EU:lta. Miksi sama ei siis onnistuisi Suomessa?
Vihreiden vastaukset kysymyksiin puuta heinää
Hallituspuolue vihreiltä voidaan kysyä loputtomasti, mistä oikein kiikastaa, kun Suomi ei saa aikaiseksi rajaturvallisuuden varmistavia lakipykäliä. Vastauksia ei kuitenkaan koskaan tule, vaan sen sijaan saadaan kiertelyä ja kaartelua asian ympärillä.
Todennäköisesti helpompaa olisi saada VR:lta veturi lainaksi yksityiskäyttöön polttareita varten, kuin saada vihreältä kansanedustajalta asiallinen vastaus rajaturvallisuutta koskevaan kysymykseen.
Tänään MTV:n Uutisaamussa näytteen antoi vihreiden kansanedustaja Mari Holopainen. Hän <a href="https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/kuinka-turvallinen-itaraja-on-jos-siirtolaisvirtoja-ohjataan-suomeen-valmistaudumme-kaikenlaisiin-uhkiin/8446046">ei pystynyt vastaamaan</a> toimittajan kysymyksiin siitä, sopiiko vihreille rajan sulkeminen tarvittaessa kokonaan.
&#8211; Mikäli raja olisi mahdollista sulkea kokonaan, niin haluaisitteko te (vihreät) sitä, kysymys kuului.
Vastaukseksi Holopainen puheli puuta heinää, ikään kuin ei olisi edes ymmärtänyt mitä häneltä kysyttiin.
&#8211; Nythän eduskunnassa on käsittelyssä valmiuslaki, jossa tehdään useita muutoksia ja pyritään valmistautumaan paremmin hybridivaikuttamiseen, Holopainen sanoi.
&#8211; Mutta haluaisivatko vihreät rajan kiinni? kuului toimittajan tarkentava kysymys, johon vastaukseksi saatiin lisää puhetta asian vierestä.
&#8211; No totta kai se, mihin päädytään, riippuu tilanteesta. Jos puhutaan ihan äärimmäisestä sotatilanteesta, vakavasta uhasta, niin silloinhan tilanteen mukaan mennään, mutta tässä nyt on aika hyvällä yhteisymmärryksellä &#8211; perussuomalaisia lukuun ottamatta &#8211; etsitty niitä keinoja, jotka tällä hetkellä ovat mahdollisia. Ollaan käsittelemässä valmiuslakia, on tulossa muita lakeja eduskuntaan ja aika hyvällä enemmistöllä, kiireellisenä yritetään saada asioita etenemään, Holopainen päästeli.
Tarvittavia lakipykäliä ei ole tulossa
MTV:n toimittaja yritti vielä kerran saada vastausta.
&#8211; Mutta olisiko kansainvälisten sopimusten puitteissa mahdollista sulkea raja kokonaan?
&#8211; No sitähän tässä on selvitetty, kokonaisuutta, mikä tässä on mahdollista ja nyt on tämä laki käsittelyssä, ja on tulossa muihin valiokuntiin seuraavat kokonaisuudet, Holopainen runoili vastaukseksi.
Perussuomalaisten Rantanen joutui avaamaan kansanedustajakollegansa puheita.
&#8211; Ensinnäkin valmiuslain muutos, jota nyt ajetaan, niin siinä ei ole pykäliä, joilla voidaan estää tällaista (hybridi) toimintaa, vaan siinä on pykälät, joilla pyritään mahdollisimman sujuvaan vastaanottoon, myöskin isojen tulijamäärien kanssa. Myöskään rajalakiin ei ole tulossa pykäliä, joilla maahan tunkeutuminen voidaan estää. Se rajalain muutos, jota hallitus esittää, vain mahdollistaa turvapaikanhaun keskittämisen yhteen tai useampaan raja-asemaan. Samaan aikaan hallituksen esityksessä kuitenkin sanotaan myös, että ei ole mahdollista estää kenenkään kansainvälisen suojelun saamista. Käytännössä lakiin ei siis ole tulossa niitä pykäliä, joita tarvittaisiin, Rantanen sanoi.
Kysymyksiin mahdoton saada vastausta
MTV:n Uutisaamun toimittaja kysyi vielä kerran vihreiden Holopaiselta valmisteilla olevien rajavartiolain ja valmiuslain uudistuksien vaikutuksista.
&#8211; Jos nämä menevät eduskunnassa läpi hallituksen esityksen mukaisesti, niin estääkö se Venäjää syöttämästä tänne hybridioperaatiossa kymmeniä tuhansia turvapaikanhakijoita?
Vihreä kansanedustaja ei vieläkään kyennyt vastaamaan kysymykseen, joka siis koski valmisteilla olevan lainsäädännön vaikutuksia.
&#8211; No rajaturvallisuushan on kaikkien tavoitteena, Holopainen yritti kiemurrella ulos kysymyksestä.
&#8211; Mutta estääkö se sen? vastakysymys kuului.
Vastaukseksi saatiin lisää vihreää ohipuhumista.
&#8211; No tässähän on esimerkiksi myös budjettiin lisätty rajojen…
&#8211; Mutta estääkö se sen? kuului toistuva vastakysymys.
&#8211; No totta kai siihen pyritään, tälläkin hetkellä rajat ovat turvallisia, Holopaisen selittely jatkui.
Rajavartiolain ja valmiuslain uudistukset eivät tosiasiassa paranna Suomen mahdollisuuksia torjua laajamittaista maahantuloa lainkaan, vaan uudistuksilla ainoastaan parannetaan tulijoiden vastaanottoa.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra <a href="https://stage.sudev.fi/purra-vaatii-hallitusta-ryhtymaan-toimiin-tehokas-rajapykala-joka-mahdollistaa-rajan-sulkemisen-ja-hakemusten-vastaanoton-keskeyttamisen-on-saatava-rajavartiolakiin/">muistuttaa</a> somekanavillaan, mistä asiassa oikeasti on kyse.
&nbsp;

Vihreille rajojen sulkeminen on liian kova paikka – vähättelevät hybridiuhkaa itärajalla – ”Tälläkin hetkellä rajat ovat turvallisia”

Perussuomalaisten mukaan valmius- ja rajavartiolain muutoksesta levitetään hallituspuolueiden edustajien toimesta väärää tietoa. Puolueista annetaan ymmärtää, että nyt esitetyillä muutoksilla esimerkiksi estettäisiin siirtolaisten käyttö hybridivaikuttamisen keinona, kun totuus on pikemminkin päinvastoin: lakimuutos vain mahdollistaa siirtolaisten järjestelmällisen vastaanoton.

&#8211; Valmius- ja rajalakiesitykset eivät paranna mahdollisuuksia torjua laajamittaista maahantuloa lainkaan &#8211; ainoastaan sen vastaanottoa parannetaan, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra toteaa.
&#8211; Keinoja ovat muun muassa kiinteistöjen ja kuljetuspalveluiden käyttöönotto. Muualta valmiuslaista löytyy myös esimerkiksi sosiaaliturvan alentaminen. Emme hyväksy mitään tällaista laajamittaisen maahantulon yhteydessä. Tulijat pitää hybriditilanteessa estää, ei ottaa vastaan ja laittaa suomalaisia joustamaan omista oikeuksistaan.
Muunneltua totuutta
Hallituksesta on annettu ymmärtää, että tosipaikassa rajalla voitaisiin ilman mahdollistavaa lainsäädäntöäkin joka tapauksessa pysäyttää asiattomasti esimerkiksi turvapaikkaa hakevat poliittisella päätöksellä.
&#8211; Tämä ei pidä paikkaansa. Rajavartijat eivät voi olla ottamatta turvapaikkahakemuksia vastaan ilman lainsäädäntöä. Poliittinen päätös ei riitä, koska viranomaiset noudattavat lakia. On aivan turha esittää, että valtioneuvoston poliittinen päätös riittäisi ilman lainsäädäntöä, Purra huomauttaa.
EU:lta kysyminen poliittinen manööveri
Purra syyttää hallitusta EU:n selän taakse menemisestä, kun hallitus muodollisesti ”kysyi mielipidettä” mahdollisuuksista sulkea raja kokonaan. Hallitus tiesi virallisen vastauksen ja haki sen Purran mukaan tahallaan.
&#8211; Komissio on hallintoviranomainen, eikä EU:lla ole toimivaltaa jäsenmaiden kansallisen turvallisuuden kysymyksissä. EU:lta luvan kysyminen oli poliittinen manööveri, joka palveli ainoastaan jo ennalta sovittua kantaa.
&#8211; Mikään kansainvälinen sopimus tai muu vastaava ei kiellä suvereenia valtiota suojaamasta kansallista turvallisuuttaan ja puolustamasta itseään, päinvastoin. Hybridioperaatiossa kyse ei ole turvapaikanhakijan oikeuksista vaan kohdemaan kansallisesta turvallisuudesta.
Pykälä poistettiin poliittisista syistä
Perussuomalaiset siis vaatii tehokasta rajapykälää, jolla mahdollistetaan koko rajan sulkeminen ja turvapaikkahakemusten vastaanoton keskeyttäminen tarvittaessa. Huomioitavaa on, että vastaava pykälä oli valmistelussa jo valmiina, mutta se poistettiin valmiuslakipohjasta poliittisista syistä.
&#8211; Olen nähnyt kyseisen pykälän, Purra kertoo.
&#8211; Pykälä pitää saada normaaliajan lainsäädäntöön eli rajavartiolakiin. Valmiuslain kynnys on liian korkea, Purra painottaa.
Perussuomalaiset eivät vastusta koko pakettia
Purra pitää härskinä, että hallituspuolueissa koetetaan kääntää asia niin, että perussuomalaiset vastustaisivat kaikkia valmius- ja rajavartiolain parannuksia.
&#8211; Emme vastusta koko valmiuslakia. Vastustamme oleellisen pykälän puuttumista ja suomalaisten omaisuuden käyttöönottoa ja sosiaaliturvan madaltamista laajamittaisen maahantulon yhteydessä. Uhka pitää torjua, ei vastaanottaa yhä tehokkaammin, Purra painottaa.
Hallintovaliokunnalta poikkeuksellinen päätös
Hallintovaliokunta, joka käsittelee valmiuslain muutosta erityisesti rajaturvallisuuden kannalta, päätti tänään kokouksessaan julkistaa muutamia asiantuntijalausuntoja puolueiden ja eduskuntaryhmien puheenjohtajille.
&#8211; Kyse on huomisesta pääministerin koolle kutsumasta puheenjohtajien yhteisestä kokouksesta. Valiokunta halusi, että erityisesti muutama seikka, joista julkisuudessa on esitetty harhaanjohtavaa tietoa, oikaistaan niille henkilöille, jotka huomenna neuvottelevat asian jatkosta, Purra kertoo.
&#8211; Tämä toivottavasti lisää sen todennäköisyyttä, että esityksistä saataisiin vielä toimivat ja kansallisen turvallisuuden kannalta riittävät, Purra toivoo.
Katso aiheeseen liittyen:
<iframe loading="lazy" title="Purra ja Rantanen: Rajaturvallisuus kuntoon - Suomi vaarassa, jos hallitus saa tahtonsa läpi!" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/ND_xjReOjvc?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>

Rajaturvallisuus tapetilla – Purra: Pallo on hallituksella, meidän linjamme on selvä

Euroopan komissio julkisti keskiviikkona hiomansa maahanmuuttopaketin eli ehdotuksensa unionin uudeksi maahanmuuttopolitiikaksi. Komission esityksen mukaan myös palautuksia näennäisesti tehostettaisiin. Perussuomalaisten kansanedustaja Jani Mäkelä kuitenkin ihmettelee, miksi EU ei esitä konkreettisia keinoja palautusten tehostamiseen.

Komission ehdotuksesta ja EU:n maahanmuuttopolitiikasta keskustelivat Ylen A-Studiossa perussuomalaisten kansanedustaja, suuren valiokunnan varapuheenjohtaja Jani Mäkelä, sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) ja kokoomuksen europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen.
Komission mukaan EU tehostaisi ulkorajojen valvontaa, turvapaikkahakemusten käsittelyä ja poistaisi laittoman maahanmuuton painetta Etelä-Euroopan maista niin sanotulla joustavalla solidaarisuudella.
Komission esityksen mukaisesti siirtolaisten taakanjaosta haluttaisiin ainakin nimellisesti luopua. Vastaanottamisesta tulisi sinänsä vapaaehtoista, mutta ellei EU-jäsenvaltio ota vastaan tulijoita, sitten pitäisi muun muassa tukea rahallisesti niitä maita, jotka avaavat rajansa tulijoille.
Eikö maahanmuutto olekaan rikkaus?
Mäkelän mukaan komission esitys on erikoinen.
&#8211; Vuosikymmeniä on ensin sanottu maahanmuuton olevan rikkaus, eli eikö rikkaudelle löydykään ottajia?
Komission mukaan myös palautuksia tehostettaisiin. Mäkelä kuitenkin ihmetteli, miksi EU ei esitä konkreettisia keinoja palautusten tehostamiseen.
&#8211; Ongelma on siinä, että kolmannet maat eivät ota vastaan omia kansalaisiaan. EU:n pitäisikin painostaa niitä kauppapolitiikan keinoin tai vaikka kehitysavun rajoittamisella ja vastaavilla keinoilla. Keinoista ei kuitenkaan ole ollut mitään puhetta.
Suurelta osin kyse on elintasosiirtolaisuudesta
Ohisalolta kysyttiin, mitä ratkaisuksi siihen kun kolmannet maat eivät halua ottaa vastaan palautettavia. Ohisalo viittasi epämääräisesti EU:n ulkopolitiikan hoitamiseen ja muistutti ”vastuusta.”
&#8211; EU:lla on oma vastuunsa maailmanlaajuisesti.
Mäkelä toisti näkemyksensä ja totesi, että komission esittämä paketti on jo lähtökohtaisesti kelvoton, koska EU:lla ei siis ole esittää keinoja palautusten tehostamiseksi.
&#8211; Yksittäisen EU-jäsenmaan neuvottelu palautuksista kolmannen maan kanssa ei toimi, sillä suuretkaan EU-maat eivät kunnolla saa palautettua tiettyihin maihin niiden maiden omia kansalaisia.
Mäkelä huomautti, että perusongelma on siinä, että tulijat Eurooppaan eivät lopu koskaan ottamalla lisää tulijoita vastaan.
&#8211; Jokaista kohti, joka pääsee Eurooppaan, on lähtömaissa jonossa 3-5 tai jopa enemmän halukkaita tulijoita. Kysymys on siis suurelta osin elintasosiirtolaisuudesta. Ainut keino sen pysäyttämiseen on se, että siirtolaisvirta pysäytetään Euroopan ulkopuolelle. Tällä hetkellä tilanne on se, että jos joku pääse Eurooppaan, hän myös jää Eurooppaan.
Komission rakennelma epäuskottava
Pietikäisen mukaan tulijoiden perustietojen tarkistaminen olisi nopeutumassa, muun muassa perustettavan yhteisen tietokannan vuoksi, minkä seurauksena tulijoista pystyttäisiin jo rajalla seulomaan perusteettomat turvapaikanhakijat.
&#8211; Silloin myös palautusprosessi on helpompi, kun se lähtee suoraan siitä ensimmäisestä pisteestä eikä henkilön oltua eri puolilla Eurooppaa. Joten kyllä tämä tehostuu, Pietikäinen esitti.
Mäkelä sanoi, että uusi rakennelma ei ole lähtökohtaisestikaan uskottava
&#8211; Eurooppaan pyrkivät ihmiset haluavat tiettyihin maihin. Suurin osa on elintasoperäisiä siirtolaisia. Jos heitä siirrettäisiin Puolaan, Unkariin tai vastaaviin maihin, he vain lähtisivät sieltä eteenpäin Saksaan tai muihin maihin, missä on parempi elintaso. Jos ihmisiä jaetaan Euroopassa, se johtaa siihen, että tulijoita on koko ajan vain lisää.
Ohisalon mukaan Suomi haluaa olla ”rakentava” kumppani, joka etsii ratkaisuja ongelmiin. Ohisalon mukaan maailmanlaajuisen liikehdinnän taustalla olisi esimerkiksi ilmastonmuutos, joka ajaa ihmisiä kodeistaan liikkeelle.
&#8211; Jokaisen EU-jäsenvaltion on kannettava oma määränsä vastuuta, Ohisalo totesi, mutta ei täsmentänyt mikä olisi Suomelle osuvan vastuun enimmäismäärä.
Komissio sotkee työperäistä ja humanitaarista maahanmuuttoa
Komission ehdotuksen mukaan nykyisestä Dublin-menettelystä oltaisiin luopumassa, ja se korvattaisiin uudella järjestelmällä. Nykyisen Dublin-menettelyn mukaisesti turvapaikkahakemus pääsääntöisesti käsitellään siinä maassa, johon hakija on ensimmäisenä saapunut.
Jatkossa turvapaikanhakija voitaisiin ohjata siihen EU-maahan, missä hakijalla on jo valmiiksi ”suhteita.”
Mäkelän mukaan komission esitys kuulostaa erittäin huonolta niiden maiden kannalta, jotka ovat jo valmiiksi ottaneet paljon turvapaikanhakijoita, eli esimerkiksi Suomen kannalta.
&#8211; Silloin tänne Suomeen kenties ohjautuisi lisää irakilaisia turvapaikanhakijoita, joilla on linkki Suomessa jo oleviin irakilaisiin turvapaikanhakijoihin. Syntyisi siis taas uusi vetovoimatekijä, Mäkelä sanoi.
Hänen mukaansa komission ehdotus on omiaan vain sotkemaan työperäistä ja humanitaarista maahanmuuttoa.
Ohisalon mukaan Suomeen tulee juuri nyt ennätysvähän turvapaikanhakijoita. Ohisalo kuitenkin unohti mainita vuoden 2015 tapahtumat, jolloin Suomeen saapui lyhyessä ajassa jopa 30 000 turvapaikanhakijaa. Suuri osa hakemuksista oli perusteettomia, mutta kun Suomeen on kerran päässyt, täältä ei välttämättä enää joudu ulos.
Tälläkin hetkellä maassa oleskelee laittomasti useita tuhansia henkilöitä.

Mäkelä: Eurooppaan pyrkii elintasoperäisiä siirtolaisia – ”Ainoa keino tulijoiden pysäyttämiseen on se, että siirtolaisvirta pysäytetään Euroopan ulkopuolelle”

Euroopan komission on määrä julkaista uusi ehdotuksensa EU:n turvapaikkajärjestelmän kehittämiseksi. <a href="https://www.bbc.com/news/world-europe-54249312">BBC</a>:n tietojen mukaan turvapaikanhakijan vastaanottava maa saisi 10 000 euron tukirahoituksen henkilöä kohden. <a href="https://www.politico.eu/article/brussels-tries-again-with-new-eu-migration-plan/">Politicon</a> mukaan maat voisivat myös kieltäytyä pakkoasuttamisesta osallistumalla kielteisen päätöksen saaneiden palauttamiseen.

EU on pyrkinyt velvoittamaan jäsenmaitaan turvapaikan saaneiden asuttamiseen. Itäiset jäsenmaat ovat kieltäytyneet tehtävästä. Esimerkiksi Unkari ja Puola ovat ehdottaneet voivansa rahoittaa EU:n rajavalvontaelin Frontexia pakkoasuttamisen sijaan.
Monilla turvapaikkaa hakevilla on usein tähtäimessä jokin muu maa kuin Puola tai Unkari. Maiden on vaikea valvoa oleskeluluvan saaneiden liikkeitä Schengen-maiden alueella.
Vain kolmannes lähtee EU-alueelta
Politico kertoo komission tarjoavan vaihtoehdon siirtolaisten pakkoasuttamiselle. Vastaanottamisesta kieltäytyvät maat voivat omalta osaltaan auttaa palauttamalla kielteisen päätöksen saaneita turvapaikanhakijoita takaisin omiin kotimaihinsa.
Asuttamisesta kieltäytyvän maan tulisi auttaa esimerkiksi Italiaa tai Kreikkaa yhtä monen henkilön palauttamisessa kuin mitä sen olisi määrä vastaanottaa. Tehtävään olisi aikaa kahdeksan kuukautta. Mikäli palautus ei syystä tai toisesta onnistu, palataan pakkoasuttamisen pariin.
EU:n omien laskelmien mukaan kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneista vain hieman yli kolmannes lähtee EU:n alueelta.
Tulijoista 10 000 euron kulukorvaus
EU aikoo myös vauhdittaa siirtolaisten vastaanottoa antamalla maille 10 000 euron kulukorvauksen per asutettu henkilö. Ilman huoltajaa kulkevan alaikäisen vastaanottava maa saa 12 000 euroa.
Itävallan liittokansleri Sebastian Kurz totesi, ettei pakkoasuttaminen ole edelleenkään mikään ratkaisu.

Euroopan komissiolta tulossa uusi ehdotus turvapaikkajärjestelmään: Asuta tai palauta

Sisäministeriö kertoi tänään Suomen vastaanottavan 11 turvapaikanhakijaa Kreikasta tulipalon tuhoamalta Morian leiriltä.
Perussuomalaisten kansanedustaja Vilhelm Junnila arvostelee ratkaisua, sillä Kreikan maahanmuuttoministeri tiedotti keskiviikkona tulipalon olleen turvapaikanhakijoiden sytyttämä.

&#8211; Täysin väärä signaali, joka rohkaisee tuhopolttoihin. Ei voi olla niin, että pakolaisleirejä polttamalla päästään käsiksi Suomen sosiaaliturvaan ja etuuksiin. Leirit roihuavat, jos sillä saa menolipun Suomeen, Junnila jyrähtää.
Vastaanottaminen keskeytettävä
Sisäministeri Maria Ohisalo twiittasi aiemmin tulipalon olleen järkyttävä tapahtuma ja kertoi Suomen päättäneen auttaa vastaanottamalla turvapaikanhakijoita tulipalon tuhoamalta leiriltä. Junnila katsoo, ettei apu ole perusteltua tilanteessa, jossa tulipalo aiheutettiin uhmaamalla koronaviruksen vuoksi asetettuja sääntöjä.
&#8211; Turvapaikanhakijat vastustivat koronaviruksesta johtuvia karanteenimääräyksiä, jonka yhteydessä tulipalot sytytettiin. Sen vuoksi vastaanottaminen tulisi keskeyttää, Junnila toteaa.

Pakolaisleirit roihuavat – jos sillä saa menolipun Suomeen

Kreikan parlamentti on hyväksynyt turvapaikkajärjestelmänsä uudet lait. Hallitus kertoo, että maan uudet lait noudattavat EU:n turvapaikkadirektiiviä. Kosin saarella kansalaiset ovat estäneet noin 75 turvapaikanhakijan maihinnousun kertoen saaren vastaanottokapasiteetin olevan täynnä.

Kansalaisten turvallisuudesta vastaava ministeri Michalis Chrysochoidis <a href="https://www.politico.eu/article/greece-toughen-asylum-rules-as-migrant-arrivals-rise/">kertoi</a>, että uusien lakien myötä turvapaikan anominen virtaviivaistuu käsittelyaikoja lyhentämällä. Hän lisäsi, ettei lakipaketilla ole tarkoitus polkea hakijoiden ihmisoikeuksia.
Lakiesitys hyväksyttiin perjantaina. Paine järjestelmän uusimiseen kasvoi turvapaikanhakijoiden määrän <a href="https://stage.sudev.fi/kathimerini-ihmissalakuljetus-kreikkaan-kasvanut-merkittavasti/">kasvettua rajusti</a> kuluvan vuoden aikana.
Rajoituksia julkiseen terveydenhuoltoon
Kreikan julkinen terveydenhuolto on ollut eurokriisivuosien jäljiltä suurten leikkausten kohteena. Chrysochoidis kertoi, ettei turvapaikkaa hakeville voida myöntää kreikkalaista sosiaaliturvatunnusta. Tunnus takaa samat kansalaisoikeudet kuin maassa syntyneille. Tunnuksen myötä henkilöt kuuluvat työ- ja terveydenhuolto-oikeuden piiriin.
Terveydenhuoltoa ei ole estetty. Turvapaikkaa hakevat joutuvat näyttämään omat henkilötietopaperinsa terveysasemilla ja sairaaloissa.
Hotellimajoitukset hiertävät kansaa
Kreikan saarten vastaanottokeskuksissa majoitetaan noin kolme kertaa enemmän väkeä kuin mihin keskukset on suunniteltu. Maan hallitus on esittänyt 20 000 henkilön kuljetuksia saarilta mantereelle. Kuljetukset on nyt <a href="http://www.ekathimerini.com/246060/article/ekathimerini/news/another-1000-refugees-to-be-transferred-to-the-mainland-by-monday">aloitettu</a>.
Mantereella hakijoita majoitetaan hotelleihin, tyhjiin asuntoihin, käyttämättömiin kasarmeihin ja teollisuusrakennuksiin. Hotellinpitäjät ovat olleet tyytymättömiä turvapaikanhakijoiden majoittamiseen. Hotellimajoitus hiertää myös paikallisjohtajia.
Kansalaisiakaan hotellimajoitukset eivät ilahduta. He ovat esimerkiksi heittäneet kiviä turvapaikanhakijoita kuljettaneita linja-autoja kohti. Turvapaikanhakijoiden majoittaminen kreikkalaiskoteihin on saanut rajua kritiikkiä kreikkalaisilta.
Kreikkalaiset <a href="http://www.ekathimerini.com/246074/article/ekathimerini/news/kos-inhabitants-prevent-75-migrants-from-disembarking">estivät</a> turvapaikanhakijoita kuljettaneen aluksen rantautumisen Kosin satamaan. Kansalaiset käyttivät kunnan ajoneuvoja sataman sulkemiseen. Lopulta turvapaikanhakijoita kuljettanut alus otti kurssin kohti Piraeuksen satamaa.

Kreikka muutti turvapaikkalakejaan – kansalaiset estivät maihinnousun Kosilla

Eduskunnassa on tänään käsitelty budjettia. Maahanmuutto nousi usein esille keskustelussa. Erityisesti hallituspuolueiden taholta esitettiin useaan kertaan perussuomalaisia kohtaan väite siitä, että maahanmuuton kustannukset ovat reippaassa laskussa.

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja, kansanedustaja Riikka Purra hämmästelee hallituspuolueiden puheenvuoroja ja heikkotasoista asioiden hallintaa.
&#8211; Nämä ihmiset joko eivät ymmärrä asiaa tai sitten tahallisesti haluavat johtaa harhaan. Mutta sanon jälleen kerran: Vastaanottoon ja kotouttamiseen liittyvät kulut &#8211; joihin tänäänkin viitattiin maahanmuuton kuluina &#8211; ovat erittäin pieni osa siitä negatiivisesta julkisen talouden vaikutuksesta, minkä koko maahanmuutto aiheuttaa.
Tutkimustietoa on saatavilla
Purra sanoi ymmärtävänsä, että asiaa on vaikea käsittää, koska media ei siitä kerro.
&#8211; Mutta hyvät edustajat, nämä kaikki tiedot ovat teidän saatavillanne. Asiat voidaan todentaa tilastoista ja rekistereistä. Perussuomalaiset ja Suomen Perusta -ajatuspaja ovat niitä tutkineet ja koonneet, Purra ohjaa.
&#8211; On siis pieni murhe, paljonko vastaanottokeskuksiin tai kotouttamiseen menee vuonna 2019, verrattuna siihen, paljonko kuluu kaikkina edeltävinä vuosina Suomeen saapuneiden nettovaikutuksiltaan erittäin negatiivisiksi jäävien maahanmuuttajien elämisen kustantamiseen.
Irakilaisista ja somalialaisista suurimmat kulut
Purra nostaa esille pari paljonpuhuvaa esimerkkiä.
&#8211; 20-24-vuotiaana Irakista tulevan muuttajan keskimääräinen elinkaarivaikutus Suomen julkiselle taloudelle on miinus 690 000 euroa ja lasten vaikutukset mukaan ottaen miinus 844 000 euroa.
&#8211; Keskimääräisen Somaliasta tulevan muuttajan elinkaarivaikutukset ovat vielä enemmän. Henkilön negatiivinen vaikutus on 951 000 euroa, ja kun lapset huomioidaan, negatiivinen vaikutus on järkyttävä 1 343 000 euroa. Lähes 1,4 miljoonaa euroa miinusta per henkilö!
Vastaanotto vain murto-osa kustannuksista
Purra kysyi eduskunnassa, ovatko nämä luvut jonkun mielestä pieniä.
&#8211; Vastaanotto- ja kotouttamiskulut ovat ainoastaan noin 4–6 prosenttia kokonaisvaikutuksesta näiden henkilöiden kohdalla. Toki nekin pitäisi saada pois, mutta nyt pää pois pensaasta – katsokaa, paljonko Suomeen kohdistuva maahanmuutto maksaa, Purra vaatii.
&#8211; Lisäksi on syytä muistaa, että tilanne ei näistä maista saapuvien kohdalla parane myöhemminkään. Toisen polven irakilais- ja somalialaistaustaisilla nuorilla aikuisilla, jotka ovat käyneet Suomessa peruskoulun, on kantaväestöön nähden 6–8-kertainen todennäköisyys syrjäytyä, Purra muistuttaa.

Lähes 1,4 miljoonaa euroa miinusta per keskimääräinen Somaliasta saapunut maahanmuuttaja – Purra: Hallituspuolueet eivät käsitä, mistä maahanmuuton kustannukset koostuvat

vastaanotto

Sisäministeriö antaa harhaanjohtavia laskelmia Välimeren valtioista siirrettävien turvapaikanhakijoiden kustannuksista

Purra ja Rantanen äimistyneinä: Olipa kriisi mikä tahansa, hallitus haalii lisää turvapaikanhakijoita Suomeen

Marinin hallitus pyrkii parantamaan laittomasti maassa olevien palveluja – perussuomalaiset siirtyisi jo kotouttamisesta kotiuttamiseen:”Säästäisi rahaa ja yhteiskuntarauhaa”

Vihreille rajojen sulkeminen on liian kova paikka – vähättelevät hybridiuhkaa itärajalla – ”Tälläkin hetkellä rajat ovat turvallisia”

Rajaturvallisuus tapetilla – Purra: Pallo on hallituksella, meidän linjamme on selvä

Mäkelä: Eurooppaan pyrkii elintasoperäisiä siirtolaisia – ”Ainoa keino tulijoiden pysäyttämiseen on se, että siirtolaisvirta pysäytetään Euroopan ulkopuolelle”

Euroopan komissiolta tulossa uusi ehdotus turvapaikkajärjestelmään: Asuta tai palauta

Pakolaisleirit roihuavat – jos sillä saa menolipun Suomeen

Kreikka muutti turvapaikkalakejaan – kansalaiset estivät maihinnousun Kosilla

Lähes 1,4 miljoonaa euroa miinusta per keskimääräinen Somaliasta saapunut maahanmuuttaja – Purra: Hallituspuolueet eivät käsitä, mistä maahanmuuton kustannukset koostuvat

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Viikon suosituimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025