Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

vastuu

Oppimistulokset pakittavat Euroopassa mutta Kaukoidässä kaikki on toisin. Pisa-vertailun tulokset voivat siten kertoa jotakin myös tulevaisuuden maailmasta, jossa nykyisten koululaisten osaaminen ratkaisee. OECD:n Pisa-johtaja haluaisi Svenska Dagbladetissa koulujen Euroopassa pakittavan aikaan, jolloin keskeistä oli oppiminen.

Ruotsin 15-vuotiaat koululaiset alisuorittivat<a href="https://stage.sudev.fi/antikainen-pisa-tulokset-sen-kertovat-ennen-ainakin-suomalainen-koulu-oli-parempi/"> suomalaisillekin</a> tuttuun tapaan sekä matematiikassa, että lukutaidossa ja luetun ymmärtämisessä. Mahalasku päättyi samalle tasolle, kuin pohjalukujen vuonna 2012. Erityisesti kehnoista taloudellisista oloista lähtöisin olevien koululaisten oppimistulokset huononivat.
<a href="https://ktl.jyu.fi/fi/pisa/tulokset">Pisa-tulosten</a> alavire kautta Euroopan herättää huolta myös OECD:n pääkallonpaikalla Pariisissa. Uutistoimisto TT:n kiertoartikkelissa Pisa-päällikkö Andreas Schleicher omaa asemansa vuoksi globaalin perspektiivin mutta hän seuraa erityisellä mielenkiinnolla myös Ruotsin tilannetta.
Meteliä ja sekasortoa
&#8211; Minua ihmetyttää erityisesti huono kuri. Oppilaiden enemmistö sanoo, että he eivät kuuntele opettajan puhetta. Heitä ei kiinnosta, Schleicher <a href="https://www.svd.se/a/l3PL5o/pisachefen-svensk-skola-behover-mer-disciplin#:~:text=Pisachefens%20h%C3%A5rda%20kritik%3A%20Oordning%20i,och%20engagemang%20i%20svenska%20klassrum">sanoo</a>.
&#8211; Opiskeluympäristö on täynnä meteliä sekä sekasortoa ja kännyköiden käyttö <a href="https://stage.sudev.fi/ruotsi-haataa-puhelimet-peruskoulusta-ruotsidemokraatit-ja-porvarihallitus-yksimielisia/">häiritsee</a> oppilaita. Se voi olla mielekästä digiopetuksen kannalta mutta riskinä on, että oppilaat käyttävät tekniikkaa aivan muuhun kuin oppimistarkoitukseen.
Schleicher kaipaa kouluihin tuottavaa oppimisympäristöä, joka tarkoittaa tiukkaa vuorovaikutusta oppilaiden ja opettajan välillä, ohjaavia ja kannustavia opettajia. Hänen mukaansa näin oli ennen asiain laita ruotsalaiskouluissa.
Kuri ja järjestys takaisin
Andreas Schleicherin mukaan kyse on peremmiltään siitä, että koulujen ja opettajien on saatava arvovaltansa takaisin. Tästä hän huomautti aikanaan jo vuoden 2018 Pisa-tulosten yhteydessä.
&#8211; Oppimisen paloa ei enää ole entiseen malliin. Koulunkäynnistä ja sivistyksestä on kehkeytynyt palvelu: oppilaat ovat passiivisia kuluttajia, opettajat palveluhenkilökuntaa ja vanhemmat asiakkaita.
&#8211; Koulunkäynti toimii ainoastaan silloin, kun kaikki ovat siihen sitoutuneita ja kantavat vastuunsa.
Aasia jyrää meitin
Jos Euroopassa oppiminen syystä tai toisesta rappeutuu, niin toinen on meno Aasiassa. Ero kasvaa erityisesti matematiikan taidoissa.
Laajasti ottaen Kaukoidän valtiot loistivat 81 maan vertailussa, <a href="https://www.euronews.com/2023/12/05/european-education-slips-downward-according-to-pisa-report-by-oecd">kertoo</a> Euronews: Singapore oli paras kaikista, perässä kiisivät Macao, Taiwan, Hong Kong, Japani sekä Etelä-Korea.
OECD:n mukaan lukutaidon ja matematiikan tulosten heikkeneminen Euroopassa synnyttää huolen siitä, millainen vaikutus tällä tulee olemaan tulevaisuuden työmarkkinoilla. Miten vaikkapa Suomessa tai Ruotsissa pärjätään, jos osaamisen eväät eivät uudella sukupolvella riitä.
Kun hallitukset maailmanlaajuisesti oirehtivat koronapandemian seurausten kanssa, Pisa-tiedot viittaavat puolestaan siihen, että koulutusjärjestelmien rakenteellisiin haasteisiin vastaaminen on ratkaisevan tärkeää.

Pisa-pomon tuliset terveiset: Kännykät kaappiin ja kuri sekä järjestys takaisin kouluihin

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio katsoo, että pääministeri Marinin hallitus on vastuussa Fortumin lähes 12 miljardin euron tappioista.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän kesäkokouksessa tänään Lappeenrannassa puhunut Ville Tavio korostaa, että Fortumin tappiot johtuvat hallituksen päätöksistä antaa lahjana kahdeksan miljardia euroa Fortumin omistamalle saksalaiselle Uniperille sekä hävityistä neuvotteluista Saksan kanssa.
Tavio arvelee, että kriittisillä hetkillä hallitus tuskin oli edes toimintakykyinen.
– Kun EU:n elvytyspakettimiljardit juntattiin valheiden saattelemana eduskunnassa läpi, eivät varmaan edes perussuomalaiset uskoneet, että seuraavaksi me subventoimme saksalaisten kaasulaskujakin, Tavio sanoi puheessaan kesäkokouksessa.
”Pääministeri painui bilettämään”
Tavio painottaa, että kyseessä on hallitukselta täysi epäonnistuminen, joka vaatii yhä vastauksia.
&#8211; Pääministeri Sanna Marin painui itse asiasta kuultuaan bilettämään ja sitten hän lähetti jo aiemmin surkeasta Uniper-päätöksestä vastanneen ministeri Tytti Tuppuraisen neuvottelemaan Saksaan. Tuppurainen ei itse ole kertonut edes, tiesikö hän vastuualueellaan olevasta Uniperin kahdeksan miljardin pääomittamisesta aiemmin, mutta ei hänellä siihen aiheeseen selvästi ainakaan mitään ymmärrystä ollut, Tavio sanoi.
– On hurjaa istua veronmaksajana SDP:n ohjaamassa bussissa, kun näkee jyrkänteen lähestyvän. Saksan kanssa käydyt neuvottelut olivat kuin jonkinlainen surkea toisinto siitä kesäteatterista, joka Marinin häviämistä EU-elvytyspakettineuvotteluista nähtiin. Suomi hävisi taas ja valtionjohto hehkutti tehneensä taas mahtavan diilin.
<iframe loading="lazy" title="Eduskuntaryhmän kesäkokous, Purra Ja Tavio" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/XjC6Xt9cD20?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
&nbsp;

Hallituksen kannettava vastuu Fortumista – ”Kyseessä on täysi epäonnistuminen, joka vaatii yhä vastauksia”

Hallitus antoi torstaina eduskunnan käsiteltäväksi esityksensä liikkumisvapauden ja lähikontaktien väliaikaisesta rajoittamisesta. Esityksen mukaisesti liikkumista voitaisiin väliaikaisesti rajoittaa viruksen pahimmilla leviämisalueilla. Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho kummastelee, miksei hallitus ole määritellyt selkeitä mittareita sen arvioimiseksi, milloin liikkumisrajoituksia todella tarvitaan.

Jussi Halla-ahon mukaan kynnys ihmisten liikkumisen rajoittamiseen pitää olla erittäin korkealla.
&#8211; Näin myös siitä syystä että muuten saattaa syntyä kiusaus käyttää sitä keinoa helpommin, Halla-aho sanoi eilen Ylen A-talkissa.
Halla-aho ihmettelee, miksi hallitus ja asiasta vastaavat ministerit eivät ole määritelleet selkeitä kriteerejä tilanteelle, jossa liikkumisrajoituksiin on siirryttävä.
&#8211; Vastaavasti kaivataan mittareita, joilla voidaan arvioida, milloin liikkumisrajoituksia ei tarvitse enää pitää käytössä, Halla-aho sanoi.
Syytä ottaa opiksi menneistä virheistä
A-Talkissa vieraina olivat myös STM:n kansliapäällikkö Kirsi Varhila, HUSin johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi sekä sisäministeri Maria Ohisalo (vihr).
Ohisalo perusteli liikkumisrajoituksia yleisesti terveydenhuoltojärjestelmän kuormittumisella.
&#8211; Terveydenhuollossa joudutaan priorisoimaan tehtäviä, koska koronapotilaat täyttävät nyt laajemmin tehohoito-osastoja ja sairaalapaikkoja. Lakiesitykseen on kirjattu kriteerejä, joilla arviointeja tehdään. Eduskuntakäsittelyssä esitystä on mahdollista muokata vielä paremmaksi, Ohisalo sanoi.
Halla-ahon mukaan hallituksen olisi syytä ottaa menneistä virheistä opiksi.
&#8211; Pandemiatilanne voi nopeasti muuttua huonommaksi, vaikka se saataisiinkin nyt hallintaan. Tässä on nyt vuoden ajan puhuttu rajaturvallisuudesta nimenomaan tartuntojen näkökulmasta. Hallitus on jatkuvasti sysännyt vastuuta aveille ja eduskunnalle. Viime syksynä hallitus toi kelvottomasti valmistellun esityksen rajaturvallisuudesta, joka esitys tyrmättiin lähtökuoppiin. Jouduimme odottamaan puoli vuotta, että saimme paremman esityksen, Halla-aho sanoi.
Perussuomalaisten puheenjohtaja myös huomautti sisäministerille, että tällä hetkellä Suomen rajojen yli virusta saapuu edelleen maahan, koska hallitus ei ole saanut aikaiseksi ratkaisuja ennakkotestien vaatimiseksi tulijoilta maahan pääsemisen edellytyksenä.
&#8211; Monella on nyt se mielikuva, että rajojen auki pitäminen on jostain syystä tärkeämpää kuin kansalaisten oikeus liikkua maan sisällä, Halla-aho sanoi.
Rajoituksia vain sinne, missä ongelma on
Ohisalo totesi, että liikkumisrajoitusten voimaantulo riippuu eduskunnan aikatauluista. Ohisalo ei osannut sanoa, saadaanko rajoitukset käyttöön jo pääsiäiseksi. Halla-aho muistutti, että koska hallitus toimii eduskuntaenemmistöllä, vastuuta ei voi sysätä muiden harteille.
&#8211; Kyllähän tämä valmistuu siinä ajassa kuin se halutaan saada valmiiksi.
Halla-aho sanoi, että jos liikkumisrajoituksiin todella mennään, on tärkeää kohdistaa rajoitukset sinne, missä ongelmakin on.
&#8211; Kaupassakäynti tuskin on merkittävä tartuntojen lähde, eikä sekään liene ongelma, että ihmiset tapaavat toisiaan ulkoilmassa, vaan nimenomaan suurten joukkojen kokoontumiset julkisissa tiloissa tai yksityistilaisuuksissa. Näihin voidaan puuttua muutenkin kuin säätämällä yleisiä liikkumisrajoituksia, joista on suurta haittaa ihmisille ja joita todennäköisesti tottelevat ne, jotka muutenkin tottelevat suosituksia.
&#8211; Toisaalta taas ne, jotka vähät välittävät suosituksista luultavasti jatkavat vanhaa elämänmenoa siitäkin huolimatta, että tietynlainen ulkona liikkuminen kiellettäisiin lailla, perussuomalaisten puheenjohtaja huomautti.
Ehtiikö poliisi valvoa tilannetta?
Hallituksen linja on tolkuttoman epäselvä, mitä tulee kasvomaskeihin. Tällä hetkellä ollaan vaihteeksi tilanteessa, jossa hallitus koronatoimien osana esittää uutena keinona myös maskipakkoa.
Halla-aho huomautti, että perussuomalaiset esitti maskisuosituksen antamista jo vuosi sitten, koska vastaava suositus oli annettu useissa muissakin maissa.
&#8211; Tämän jälkeen hallitus teetti selvityksen, jossa todistettiin, ettei maskeista ole hyötyä vaan päinvastoin todennäköisesti haittaa. THL kaiketi yritti myös antaa maskisuositusta, mikä estettiin poliittisella ohjauksella. Nyt kuitenkin puhutaan jo maskipakon asettamisesta. Kyllä moni ihmettelee, miksi maskeja nyt pakotetaan käyttämään, jopa sakon uhalla, kun viime vuonna hallitus ja asiantuntijat esittivät, että maskeista on haittaa.
Halla-aho myös epäili, riittävätkö Suomen poliisin rajalliset resurssit valvoa uusia rajoituksia, jos ne tulevat voimaan.
&#8211; Tiedetään, että väkilukuun suhteutettuna Suomessa on kenties pienimmät poliisivoimat koko EU-alueella. Tässä on nyt huoli siitä, jäävätkö poliisin normaalit tehtävät hoitamatta, koska realiteetit tulevat vastaan.

Hallituksen epäselvä linja jatkuu – nyt esitetään maskipakkoa, vielä vuosi sitten ministeriössä teetettiin selvitys, jonka mukaan maskeista ei ole hyötyä – Halla-aho: ”Kyllä moni ihmettelee”

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho muistutti MTK:n kuntavaalipaneelissa tänään, että hallitus ei voi siirtää lopullista vastuuta rokotusten etenemisestä paikallishallinnolle tai muille viranomaisille. &#8211; Suomea johdetaan hallituksesta käsin ja hallituksella on käytössään resurssit ja paras mahdollinen asiantuntijatieto. Hallitus on myös vastuussa tekojen tai tekemättä jättämisten seurauksista, Halla-aho sanoi.
 
Suomalaisten rokottaminen koronaa vastaan on käynnistynyt kankeasti samaan aikaan kun uusien tartuntojen keskimääräinen kasvu on jälleen kääntynyt nousuun.
Rokotehidastelu johtuu osin puutteellisesta viestinnästä, kattavan rokotesuunnitelman tekemättä jättämisestä ja vastuun siirtelystä. Keskeinen ongelma on lähinnä siinä, että Suomen hallitus on luottanut rokotteiden tilaamisen yhteisiin EU-hankintoihin, ja siksi Suomeen on saatu vain vähän rokotteita. Eräät EU-maat, kuten Saksa, ovat tilanneet rokotteita omin päin.
Rokottaminen ei lähtökohtaisesti tietenkään ole mahdollista, jos rokotteita ei ole saatavilla.
Saarikko: ”Mahdoton sanoa lukua”
Maaseudun Tulevaisuuden ja MTK:n kuntavaalipaneelissa tänään aamupäivällä ministerikaksikko Maria Ohisalolta (vihr) ja Annika Saarikolta (kesk) vaadittiin vastauksia ja tarkennuksia rokotusten etenemiseen Suomessa. Tentin juontaja, Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen kysyi Saarikolta arviota siitä, kuinka moni suomalainen on rokotettu ennen juhannusta.
Saarikon vastaus ei juuri lisännyt informaatiota.
&#8211; Mahdoton sanoa lukua, mutta tärkeysjärjestys, kuten hoitohenkilöstö ja iäkkäämmät suomalaiset perussairaat, tämä joukko nyt ensiksi. Haluan luottaa siihen, että kesällä ollaan varmasti jo pitkällä työikäisen väestön rokottamisessa, Saarikko sanoi.
Ohisalollakaan ei ollut tietoa
Sama kysymys esitettiin Ohisalolle, joka esitteli vuolaasti perusteluja, miksi ei voi esittää arviota siitä, kuinka moni suomalainen on rokotettu ennen juhannusta.
&#8211; Voin hyvin kompata Annikaa tässä siinä, että meillä ei tässä kohtaa voi olla absoluuttista tietoa vielä, me tehdään hallituksessa kaikki sen eteen että niin paljon rokotteita Suomeen saadaan kuin niitä tänne halutaan.
Kemppainen tivasi Ohisalolta vastausta kysymykseen tai vähintään tavoitelukua siitä, kuinka moni suomalainen on juhannukseen mennessä rokotettu, eli noin puolen vuoden aikana.
Ohisalo ei vastannut kysymykseen vaan lausui, että ”meidän on luotettava viranomaisiin ja yhdessä suunniteltuun rokotestrategiaan.”
&#8211; Mahdollisimman paljon meidän täytyy myös hyödyntää asiantuntijatietoa, Ohisalo puhui asian vierestä.
Rokotusmyönteisyydestä ei iloa, jos rokotteita ei ole
Saarikko halusi lausua myös yleisestä ilmapiiristä rokotusten ympärillä
&#8211; Nyt on keskusteltu siitä, paljonko maassa on piikkejä ja miten ne saadaan laitettua ihmisiin. Tärkeintä on se, että meillä säilyy rokotemyönteinen ilmapiiri, että ihmiset myös ottavat rokotteen, ei omaksi vaan myös muiden suojaksi.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, kansanedustaja Jussi Halla-aho palautti keskustelun rokotteiden saatavuuteen.
&#8211; On selvää, että mahdollisimman monen on otettava rokote, jotta väestössä saadaan suoja virusta vastaan. Toivottavasti mahdollisimman moni onkin rokotettu kesään mennessä.
&#8211; Minun mielestäni ei ehkä kuitenkaan kannata kiinnittää huomiota mahdolliseen rokotevastaisuuteen, jos rokotteita ei edes ole saatavilla. Rokotteiden saatavuus on kuitenkin se tärkein kysymys johon hallituksen pitäisi panostaa. Rokotusmyönteisyydestä ei ole iloa, jos rokotteita ei ole saatavilla, Halla-aho sanoi.
Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo esitti toiveen, että ainakin puolet suomalaisista tulisi olla rokotettu kesään mennessä.
Pääministeri Marin ei taaskaan paikalla
Halla-aho muistutti, että hallitus ei voi siirtää lopullista vastuuta rokotusten etenemisestä paikallishallinnolle tai muille viranomaisille.
&#8211; Suomea johdetaan hallituksesta käsin ja hallituksella on käytössään resurssit ja paras mahdollinen asiantuntijatieto. Hallitus on siis vastuussa siitä, miten tilannetta hoidetaan. Hallitus on vastuussa myös tekojen tai tekemättä jättämisten seurauksista, Halla-aho sanoi.
Pääministeri Sanna Marin (sd) ei saapunut paikalle kertomaan hallituksen toimista rokotusten etenemiseksi. Viikko sitten politiikan toimittajien pääministerin haastattelutunnilla Marin totesi, että hän ”toivoo” rokotustahtia ripeämmäksi.
Useat asiantuntijat ja lääkärit ovat moittineet hallitusta hidastelusta sekä ennakoivien toimien tekemättä jättämisestä. Esimerkiksi anestesiologian ja tehohoidon ylilääkäri Harri Tohmo sanoo uusisuomi.fi-median <a href="https://www.uusisuomi.fi/uutiset/huoli-suomen-koronatilanteesta-yltyy-ylilaakarilta-tyly-vastaus-ministerille-vastuutonta-toimia-vasta-kun-palo-levinnyt/908d465a-196d-4166-8e9c-7136e1c23be4">haastattelussa</a>, että varautuminen ja seuraaminen koronatilanteen hoidossa eivät riitä.

Saarikolla tai Ohisalolla ei minkäänlaista käsitystä, kuinka moni suomalainen on rokotettu juhannukseen mennessä

Eduskunta keskusteli eilen pääministeri Sanna Marinin heinäkuussa Brysselissä sopimasta elvytyspaketista.
Perussuomalaisten varapuheenjohtaja, kansanedustaja Riikka Purra muistutti, että nykyinen EU ei ole se, johon Suomi vuonna 1995 liittyi. 

&#8211; Tosiasia on, että suomalaiset eivät ole sitoutuneita tällaiseen Euroopan unioniin, velka- ja tulonsiirtounioniin, finanssiliittoon, joka omalakisesti etenee kohti liittovaltiota.
Paketti ei korjaa ongelmia
Purran mukaan edes valtava 750 miljardin paketti ei korjaa niitä ongelmia, joita sen haluttaisiin tai väitetään korjaavan.
&#8211; Se vain rauhoittaa vähän, niin markkinoita kuin niitäkin, jotka pelkäävät etenkin Italian EU-kriittisen rintaman vahvistumista. Elvytysrahasto on tukipaketti, jolla pidetään euroa pystyssä ja Italia tyytyväisenä. Yhteisvastuiden lisääminen on ainoa mahdollisuus eurokerhon koossa pitämiseksi, Purra sanoo.
Annamme pois hyvinvointiyhteiskuntaa
Purran mukaan euro syntyi tiedostettuine valuvikoineen, joiden kanssa nyt vain eletään: jotkut hyötyvät ja toiset kärsivät.
&#8211; Itsenäisen rahapolitiikan puute, ylivelkaantuminen, hidas kasvu ja kotimaiset korkeat kustannukset ovat suistaneet meidät tielle, jossa koronastakin taloutemme toipuu jopa euroalueen hitaimmin. Pitkällä tähtäimellä annamme pois hyvinvointiyhteiskunnan, Purra varoittaa.
Onko pääministeri Brysselissä?
Purra sanoo, että tyhjästä luotava raha ja sille nojaava talousjärjestelmä tulee kaatumaan.
&#8211; Euron tukipaketti peittelee tosiasiaa ylivelkaantumisesta ja automaatiolla juoksevasta tähtitieteellisestä keskuspankkirahasta.
&#8211; Sitten kun rakennelma kaatuu, onko pääministeri Marin kantamassa vastuuta, riippumatta siitä, missä silloin sijaitsee &#8211; ehkä Brysselissä? Purra kysyy.

Purra: Eurotukipaketti peittelee ylivelkaantumista

Perussuomalaiset tivasivat tänään suullisella kyselytunnilla vastauksia muun muassa siihen, mitä työministeri Tuula Haatainen (sd.) tiesi suunnitteilla olleesta hengityssuojahankinnasta, jossa miljoonia euroja hukattiin epäkelvollisiin suojaimiin. 

 
&#8211; Hengityssuojien hankinnasta muodostui täysi farssi, jossa kymmenen miljoonaa euroa veronmaksajien rahaa tuhlattiin ostamalla ”sutta ja sekundaa”. Näin toimittiin, vaikka useat luotettavat kotimaiset toimijat olivat tarjonneet apuaan, perussuomalaisten kansanedustaja Petri Huru ihmetteli.
Huru kysyi ministeri Tuula Haataiselta, mitä tämä tiesi suunnitteilla olevasta hengityssuojahankinnasta ja kuinka seurasi sen edistymistä.
Haatainen luki asiasta Suomen Kuvalehdestä
Ministeri Haatainen kertoi seuranneensa huoltovarmuuskeskuksen (HVK) toimintaa ja olleensa tietoinen, että HVK on reagoinut sosiaali- ja terveysministeriön (STM:n) pyyntöihin hankkia lisää suojavälineitä.
STM:n pyynnön kasvaessa HVK:n resursseja nostettiin keskuksen omasta pyynnöstä.
Haatainen korosti, että hänellä ei ole ollut mitään tietoa hengityssuojainkauppojen epäselvyyksistä ennen kuin hän luki niistä Suomen Kuvalehden artikkelista.
Ministeri vieritti vastuun muille
Huru huomautti, että normaalisti johtaja vastaa, mutta nyt poliittinen johto on kuitenkin syyttänyt kriisijohtamisen epäonnistumisista milloin huoltovarmuuskeskusta, milloin kuntia, milloin Finaviaa.
&#8211; Vastuullinen taho johtamisen puutteesta aiheutuneisiin ongelmiin on löytynyt aina jostain muualta kuin hallituksen sisältä.
&#8211; Otatteko te vastuun siitä, että veronmaksajien rahaa on käytetty huolimattomasti ja kriisin aikana vastuu suojavarusteiden hankinnan organisoinnista ja valvonnasta on loistanut poissaolollaan? Oletteko mielestänne toimineet huolellisesti, ja jos ette ole, oletteko valmis eroamaan? Huru kysyi.
Haatainen vieritti vastuun HVK:n operatiiviselle johdolle korostamalla sen itsenäistä roolia, eikä kommentoinut mitenkään hänen mahdolliseen eroonsa liittyvää kysymystä.

vastuu

Pisa-pomon tuliset terveiset: Kännykät kaappiin ja kuri sekä järjestys takaisin kouluihin

Hallituksen kannettava vastuu Fortumista – ”Kyseessä on täysi epäonnistuminen, joka vaatii yhä vastauksia”

Hallituksen epäselvä linja jatkuu – nyt esitetään maskipakkoa, vielä vuosi sitten ministeriössä teetettiin selvitys, jonka mukaan maskeista ei ole hyötyä – Halla-aho: ”Kyllä moni ihmettelee”

Saarikolla tai Ohisalolla ei minkäänlaista käsitystä, kuinka moni suomalainen on rokotettu juhannukseen mennessä

Purra: Eurotukipaketti peittelee ylivelkaantumista

Perussuomalaiset työministeri Haataiselle: Oletteko valmis eroamaan?

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025