Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Vastuullisuus

Entinen ilmastoministeri Maria Ohisalo herätti hämminkiä syyttämällä nykyhallitusta päästötiedoista, jotka oli itse asiassa kerätty hänen ministerikaudellaan. Ohisalon mainitseman ympäristöjärjestön raportti toki moittii Suomen nykyhallituksen toimia kunnianhimon puutteesta, mutta ainoa raportissa nimeltä mainittu &#8221;kansallinen asiantuntija&#8221; on äärivihreän konsulttifirman palkkalistalla. 
Viime lauantaina vihreiden Maria Ohisalo <a href="https://stage.sudev.fi/viikon-itsejauhotus-entinen-ilmastoministeri-ohisalo-poyristeli-suomen-romahdusta-ilmastotoimissa-hanen-omalla-ministerikaudellaan/">pöyristeli</a> viestipalvelu X:ssä (ent. Twitter) sitä, miten ”Suomen sijoitus ilmastotoimissa romahti”. Hän viittasi valtioiden ilmastotoimia arvioivaan CCPI-indeksiin, jossa Suomen sijoitus oli ”romahtanut” sijalta 15 sijalle 26.
Ohisalo ei ollut hoksannut, että vuoden 2024 CCPI-vertailussa käytetyt päästötiedot ovat vuodelta 2022, jolloin hän itse toimi Suomen ilmastoministerinä. Nolon virheensä takia Maria Ohisalo sai X:ssä yhteisöhuomautuksen ja poisti sen seurauksena oman postauksensa.
Kylmässä maassa käytetään paljon energiaa
CCPI-indeksi (Climate Change Performance Index) on vuosittain julkaistava vertailu, jossa yhteensä 63 valtion ilmastotoimet pisteytetään kasvihuonepäästöjen, uusiutuvan energian käytön ja maassa harjoitetun ilmastopolitiikan perusteella. Ydinvoiman käytöstä ei tässä vertailussa heru pisteitä.
Suomen sijoitusta CCPI-vertailussa heikentää eniten se, että Suomessa käytetään paljon energiaa asukasta kohden. Tämä johtuu Suomen kylmästä ilmastosta ja pitkistä välimatkoista, joten asialle ei ole juuri mitään tehtävissä.
Helsingin Sanomat tarkisti laskelman perusteet ja totesi, että Suomen CCPI-sijoituksen heikkenemisellä on vaikea nähdä olevan &#8221;ainakaan vankkaa yhteyttä&#8221; kesäkuussa 2023 aloittaneen nykyhallituksen toimiin.
Oliko vihreä konsultti ainoa haastateltu asiantuntija?
Helsingin Sanomien <a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000010047042.html">jutussa</a> todetaan myös, että CCPI-indeksia ylläpitävän Germanwatch-järjestön raportti perustuu tilastojen lisäksi myös haastatteluihin. Näiden asiantuntijahaastattelujen perusteella Germanwatch kirjoittaa, että uuden hallituksen linja on vähemmän kunnianhimoinen kuin edellisen.
Suomen osalta ainoa <a href="https://ccpi.org/country/fin/">raportissa</a> nimeltä mainittu &#8221;kansallinen asiantuntija&#8221; on Third Rock -konsulttiyrityksen johtava konsultti Veikko Sajaniemi. Sajaniemi kertoo Helsingin Sanomille, että hän ei tiedä, kuinka monta ihmistä Suomea koskevaa osuutta varten haastateltiin. Voi siis hyvin olla, että Veikko Sajaniemi on ainoa Suomen osalta haastateltu asiantuntija.
&#8211; Suomen kokoisessa maassa virhemarginaali asiantuntijahaastatteluiden osalta saattaa olla aika iso, kuka minäkin vuonna vastaa kyselyyn, Sajaniemi toteaa Helsingin Sanomille.
Konsulteilla juuret vahvasti vihreässä liikkeessä
Third Rock Finland Oy on vuonna 2016 toimintansa aloittanut yritys, joka tarjoaa yrityksille &#8221;vastuullisuuskonsultointia&#8221;. Myöhemmin toiminta on laajentunut myös ilmastopalveluihin.
Third Rock -konsulttiyhtiön hallituksen puheenjohtaja Sari Kuvaja aloitti uransa Greenpeacen metsäkampanjoissa jo 1990-luvulla. Toimitusjohtaja on Leo Stranius, joka on aiemmin työskennellyt Kansalaisareenan, Luonto-Liiton ja Suomen luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtajana. Yrityksen keskeisten toimijoiden juuret ovat siis todella syvällä vihreän ideologian ytimessä.

Suomen ilmastotoimien ”romahdus” perustui Marinin hallituksen aikaiseen dataan ja vihreän konsulttifirman arvioon nykyhallituksen toimista

Nordea, Swedbank ja SEB tekivät vuoden toisella neljänneksellä jättivoitot. Tämä närästää velallisten lisäksi ruotsidemokraattien tukemaa porvarihallitusta. Kansalaiset ovat helisemässä jyrkästi nousevien lainanhoitokulujen kanssa kaiken muunkin kallistuessa.

Valtiovarainministeri Elisabeth Svantesson toteaa uutistoimisto TT:n kiertoartikkelissa, että hän on äskettäin käynyt keskusteluja Ruotsin jokaisen suurimman pankin kanssa. Ministerin viestinä näissä tapaamisissa on ollut se, että korkean inflaation aikana kaikki alan toimijat kantavat vastuunsa.
&#8211; Ja olen huomauttanut pankeille, että on outoa ja herättää useita kysymyksiä kilpailutilanteesta, kun ne voivat nostaa lainakorkoja nopeasti samalla, kun palkka- ja säästötilien osalta tarvetta ripeään reagointiin ei ole ollut, Svantesson <a href="https://www.svd.se/a/dw0vyj/s-provocerande-hoga-bankvinster">sanoo</a>.
Ministeri pitää realistisena, että kilpailua Ruotsin pankkisektorilla lisätään. Eräs keino voisi olla helpottaa kuluttajien mahdollisuutta lainojen irtisanomiseen ja pankinvaihtoon.
Törkeää rahastusta
Ruotsin omistusasujien etujärjestö Villaägarna näkee puolestaan punaista pankkien julkaistessa jättituloksia samaan aikaan kansalaisten kamppaillessa talousvaikeuksien kanssa.
&#8211; Asuntolainojen korot nousevat korkeuksiin samaan aikaan, kun ruotsalaistalouksien muutkin kulut kasvavat. Ja nyt pankit näkevät tilaisuutensa tulleen voittomarginaalien lisäämiseen. Harvinaisen törkeää, <a href="https://www.tv4.se/artikel/2TtJ31diZeh4Oxnh3F9JlI/raseri-mot-storbankerna-efter-rekordvinster-ohyggligt-provocerande">lausuu</a> omistusasujien pääekonomisti Håkan Larsson TV 4:n uutisissa.
&#8211; Kilpailu Ruotsin pankkimarkkinoilla ei toimi ja nyt on sekä Finanssivalvonnan, että valtiovarainministerin syytä reagoida vallitsevaan tilanteeseen.
&nbsp;

Porvarihallitus haluaa lisätä kilpailua Ruotsin pankkisektorilla – ”Harvinaisen törkeää”, kommentoi velallisten edustaja pankkien jättivoittoja

Venäjän hyökkäyssota ja energiapula ovat osoittaneet puutteita liiketoiminnan &#8221;vastuullisuutta&#8221; mittaavassa ESG:ssä. Viime vuosina bisnesmaailman muoti-ilmiöksi nousseet kolme kirjainta viittaavat yrityksen vaikuttavuutta ympäristön, yhteiskuntavastuun ja hallintotavan osalta. Vastuullisuudesta on tullut suurta konsulttibisnestä, jolla on myös poliittisia ulottuvuuksia. Suuntausta onkin kritisoitu ”woke-kapitalismista” ja hyvesignaloinnista.

Kolmelle kirjaimelle on luovutettu maailmassa paljon valtaa. Vastuullisuusluokitukset ajoivat finanssimaailman välttelemään energiantuotannon panostuksia ja vaikeuttamaan eurooppalaisen aseteollisuuden rahoittamista. Sodan ja energiapulan myötä on kuitenkin huomattu, että länsimainen aseteollisuus ja fossiiliset energiamuodot voivatkin olla yhteiskunnalle hyödyllisiä ja kriittisen tärkeitä asioita. Tämä on osoittanut, että korkeista odotuksista ja ylevistä vastuullisuuspuheista huolimatta ESG ei ole toiminut yksiselitteisesti yhteiskuntaa hyödyttävänä voimana.
Ennen kuin Moskovasta tuli käsky hyökätä Ukrainaan helmikuun 24. päivänä 2022, valmiiksi kansainvälisten sanktioiden kohteena ollut Venäjän valtionyhtiö Sberbank nautti yhä korkeista länsimaisista ESG-vastuullisuusluokituksista.
ESG tulee sanoista environmental, social &amp; governance (ympäristö, yhteiskuntavastuu ja hallintotapa). Nämä ovat liiketoiminnan osa-alueita, joita länsimaissa on alettu mittaamaan viime vuosina orjallisesti. Ne vaikuttavat yrityksen vastuullisuusimagoon, yhteiskuntakelpoisuuteen ja mm. rahoitusasemaan.
&#8221;Vastuullisuudesta&#8221; on syntynyt uusi toimiala
Vielä joulukuussa 2021 länsimaiset instituutiot, kuten MSCI ja Sustainalytics, paransivat Venäjän suurimman pankin ESG-luokitusta vedoten sen parannuksiin yksityisyysdatan käsittelyssä. Sustainalyticsin silmissä venäläispankki ehti nauttia jopa korkeammasta pisteytyksestä kuin JPMorgan ja Deutsche Bank. Vasta Venäjän hyökkäyssota sai vastuullisuusalan luokittajat muuttamaan näkemystään ja pelkäämään maariskejä.
&#8221;Vastuullisuudesta&#8221; on syntynyt uusi toimiala. Kriitikot ovat varoitelleet ESG-muotiin linkittyvästä hyvesignaloinnista, viherpesusta ja woke-kapitalismista. ESG:n on nähty altistavan organisaatioita politisoitumiselle ja uusvasemmistolaiselle aktivismille. Viime keväänä Tesla-johtaja Elon Musk kutsui ESG:tä jopa &#8221;huijaukseksi&#8221;.
Reuters uutisoi, että Venäjän hyökkäyssota paljasti puutteita ESG-vastuullisuusmuodissa. Artikkelin mukaan finanssialalla viime vuosina hehkutetut kriteerit ovat olleet mitäänsanomattomia geopolitiikan ja todellisten ihmisoikeuskysymysten kohdalla.
Sota on kiihdyttänyt keskustelua erityisesti siitä, voiko länsimaista puolustusteollisuutta sovittaa yhteen &#8221;vastuullisten&#8221; sijoitusstrategioiden kanssa. Konfliktin pitkittyminen pahensi myös energiapulaa. Valtiot ja yritykset kipuilevat nyt ilmastotekojen ja energiaomavaraisuuden ristipaineessa. Tämän seurauksena finanssialalla on käyty kiivasta keskustelua myös öljyn ja kaasun sopivuudesta instituutioiden, kuten eläkerahastojen, sijoitussalkkuihin.
Onko energiapulan aiheuttaminen &#8221;vastuullista&#8221;?
Länsimaiset rahastot, jotka ovat ottaneet käyttöönsä ympäristöä, yhteiskuntavastuuta ja hallintotapaa koskevat ESG-vastuullisuuskriteerit ovat tyypillisesti vältelleet öljy- ja kaasuosakkeita. Sodan ja energiakriisin myötä on kuitenkin nähtävissä muutoksia asennoitumisessa. Financial Times uutisoi kesällä, että aiemmin vastuullisuuskriteereitä orjallisesti seuranneet instituutiot alkoivat lämpenemään fossiiliselle energialle.
Bank of American mukaan kuusi prosenttia eurooppalaisista ESG-rahastoista omistaa nyt Shellin osakkeita, kun vasta vuodenvaihteessa öljy-yhtiö ei kuulunut yhdenkään ESG-rahaston salkkuun. Myös muiden energiasektorin osakkeiden suosio on kasvanut huimasti rahastoissa, jotka aiemmin välttelivät niitä &#8221;vastuullisuuden&#8221; nimissä.
Vaikka länsimaiset poliitikot syyttelevät mielellään Ukrainan sotaa energiakriisistä, itse aiheutetusta energiapulasta varoiteltiin jo ennen sotaa. Tutkimus- ja konsulttiyhtiö Energy Aspectsin perustaja ja johtaja Amrita Sen näkee, että sodan sijaan korkeiden öljyn hintojen taustalla on vuosikausia jatkunut investointipula.
Energiapolitiikan epävarmuudet ja ESG-huolet siitä, että öljy- ja kaasuinvestoinnit uhkaisivat hiilineutraalisuustavoitteita, ovat vähentäneet panostuksia perinteisten energiamuotojen tarjontaan.
ESG voi aiheuttaa maailmantalouden kriisin
Taloussivusto Seeking Alphan artikkelissa varoitettiin jo ennen Ukrainan sotaa, että ESG pahentaa energiakriisiä ja voi aiheuttaa maailmantalouden kriisin.
Taloudellista dataa tuottavan Util-firman johtajan Patrick Wood Uriben mukaan kriisi on herätellyt kriittistä keskustelua vastuullisuutta mittaavien ESG-pisteytysten mielekkyydestä sijoituspäätösten tukena.
Vastuullisuuden mittaamisessa yhdistyy kolmen kategorian vaikuttavuus: ympäristö, yhteiskuntavastuu ja hallintotapa. Käsillä oleva kriisi on osoittanut, että kategorioiden välillä voi olla perustavanlaatuisia ristiriitoja. Vastuullisuuden tavoittelu fossiilisia energiamuotoja demonisoimalla voi johtaa omavaraisuus- ja kustannusongelmiin:
&#8211; Viimeaikaiset tapahtumat muistuttavat siitä, miten kohtuuhintainen energia on yhteiskunnallinen välttämättömyys.
Wood Uriben mukaan on mahdotonta löytää firmaa, jolla olisi absoluuttisesti positiivinen tai negatiivinen vaikutus ympäröivään maailmaan.
&#8211; Sijoittajien on käytettävä omaa harkintaa ja poliitikkojen on joustettava, kun tavoitellaan väistämätöntä, mutta ei niin suoraviivaista tietä kohti hiilineutraalisuutta.
Onko länsimaisen puolustussektorin alasajo &#8221;vastuullista&#8221;?
Helmikuussa Venäjän hyökättyä Ukrainaan Bloomberg uutisoi, että Eurooppa joutuu miettimään uudestaan näkemyksiään aseteollisuuden vastuullisuudesta ja sisällyttämisestä ESG-listoille. Euroopan unionin koolle kutsuma toimielin kehittelee parhaillaan taksonomiaa yhteiskuntavastuullisesta rahoittamisesta. Sen luokituksilla on ratkaiseva rooli erityisesti kyseenalaisen aseteollisuuden rahoituksen ja toimintakyvyn kannalta.
Saksalaisen aseteollisuuden etujärjestö BDSV:n mukaan Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa haastaa miettimään yhteiskuntavastuukysymyksiä Euroopassa. Järjestön johtaja Hans Christoph Atzpodien toivoi Euroopan unionin tunnustavan aseteollisuuden myönteiseksi yhteiskunnan kestävyyden kannalta.
Aiemmin aseteollisuudesta on ilmoitettu rahoituksen saamisen olleen hankalaa, koska vastuullisuusluokitukset ovat rajoittaneet rahoitussektorin yhteistyötä alan kanssa. Leopard-panssarivaunuistaan tunnetun saksalaisen Rheinmetall AG:n toimitusjohtaja Armin Papperger kertoi tammikuussa, että saksalaiset luotonantajat LBBW ja BayernLB irtisanoutuivat yhteistyöstä asevalmistajan kanssa &#8221;ESG-huolien vuoksi&#8221;.
Euroopan unioni on ilmaissut halukkuuttaan kuunnella puolustussektoria. Helmikuussa julkaistussa poliittisessa luonnoksessa EU:n alainen vastuullisen rahoituksen työryhmä esitti, että puolustussektorilla tulisi olla pääsy rahoituspalvelujen pariin ja pääomamarkkinoille.
ESG:n tulevaisuus?
ESG:stä on syntynyt pienessä ajassa suuri konsulttibisnes. Länsimaiset instituutiot ovat seuranneet ESG-luokituksia ja -pisteytyksiä mm. hiilidioksidipäästöjen, palkkauksen, sukupuolten tasa-arvon, etnisen monimuotoisuuden ja toimitusketjujen ihmisoikeuskysymysten kohdalla.
Todellisen kriisin tullen vastuullisuustoimiala petti. Harvardin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan ylläpitämässä yrityshallintofoorumissa julkaistussa artikkelissa ESG:n todettiin olleen kyvytön tarjoamaan selkeitä suosituksia Ukrainan sodan kaltaiseen tilanteeseen.
Tarvittiin sota, energiapula ja taantuma, jotta vastuullisuuspöhinästä hullaantunut korkeakoulutettu asiantuntijaeliitti muisti, että lopulta puolustusteollisuudesta ja fossiilisesta energiasta voi olla yhteiskunnalle yhä hyötyä. Tällä hetkellä kriisien runtelema maailma on heräämässä siihen, miten paljon valtaa on annettu kolmelle kirjaimelle, joiden merkityksiä sen puolestapuhujat eivät aina itsekään ymmärrä.
&nbsp;

Ukrainan sota ja energiakriisi osoittivat puutteita finanssimaailman ESG-vastuullisuuskriteereissä

Perussuomalaisten kansanedustaja Riikka Slunga-Poutsalo on tehnyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen Pohjolan Liikenteen linja-autoliikennöinnin lopettamispäätöksestä Länsi-Uudellamaalla.

Valtio-omisteinen VR-konserniin kuuluva Pohjolan Liikenne ilmoitti tammikuussa, että se lopettaa linja-autoliikennöinnin Länsi-Uudellamaalla 31.5.2022 kokonaan.
&#8211; Ymmärrettävästi korona-aika rajoituksineen on vähentänyt matkustajamääriä, mutta liikennöinnin lopettaminen kokonaan on kyllä valtava isku Länsi-Uudellemaalle ja sen asukkaille, Riikka Slunga-Poutsalo sanoo.
Reuna-alueillakin päästävä julkisilla
Kotisivuillaan Pohjolan Liikenne ilmoittaa olevansa sujuvan arjen mahdollistaja kestävän ja vastuullisen joukkoliikenteen avulla. Yhtiö kertoo myös, että sille vastuullisuus tarkoittaa joukkoliikennepalvelua, jonka asiakkaat valitsevat yksityisautoilun sijasta yhä uudestaan ja uudestaan.
&#8211; Onko hallituksen käsitys vastuullisuudesta, vihreästä siirtymästä ja kansalaisten arjen helpottamisesta se, että yhä kasvavilla polttoainekustannuksilla ihmiset käytännössä pakotetaan yksityisautoiluun? kysyy Slunga-Poutsalo.
&#8211; Odotan kuulevani hallitukselta lainsäädäntötoimenpiteistä, joilla mahdollistetaan myös reuna-alueiden ihmisten työssäkäynti ja asiointi julkisilla kulkuvälineillä.
&nbsp;

Slunga-Poutsalo: Onko hallituksen käsitys vastuullisuudesta se, että kasvavilla polttoainekustannuksilla ihmiset käytännössä pakotetaan yksityisautoiluun?

Tutkija Vincent Harinam kertoo New York post -lehden artikkelissa, miten herännäisen uusvasemmiston aktivistit ovat hivuttautuneet kapitalistisiin instituutioihin ja alkaneet politisoimaan niitä sisältä käsin. Identiteettipolitiikka, ilmastoaktivismi ja intersektionaalinen feminismi on nostettu bisnesajattelun keskiöön. Tavallisilla eläkerahastojen asiakkailla ei ole sananvaltaa, kun ideologiset muotivillitykset leviävät finanssi-instituutioissa konsulttien ja johtajien keskuudessa. Yritysten valjastamista politiikan ja kulttuurisodan osapuoleksi perustellaan &#8221;yhteiskuntavastuulla&#8221;.

Perinteisesti yritysten tarkoituksena on ollut keskittyä niiden omaan liiketoimintaan. Kun asiakas saa sitä, mitä tilaa, ihmiset työllistyvät, osakkeenomistajat saavat tuottoa sijoituksilleen, ja yhteiskunta saa verotuloja. Yrittäjyys ja liiketoiminnan johtaminen ovat aina olleet merkityksellinen ja vastuullinen tehtävä, yhteiskuntaa rakentava voima. Poliittisen tunnustuksellisuuden välttely on useimmiten ollut hyve, sillä se on estänyt organisaatioita eksymästä harhapoluille.
Nyt ajat ovat muuttuneet. Vaikka vasemmisto vastustaa kapitalismia, se on löytänyt kapitalistisista megakorporaatioista luontevan liittolaisen ja äänitorven agendalleen. New York Post -lehden artikkelissa tutkija ja konsultti Vincent Harinam analysoi viime vuosina yleistynyttä megakorporaatioiden ja uusvasemmiston epäpyhää liittoa.
<h4>Uusvasemmisto hivuttautuu kapitalistisiin instituutioihin</h4>
Harinam kertoo, miten suuryritykset ovat ryhtyneet liputtamaan vihreää energiapolitiikkaa ja myötäilemään erilaisia &#8221;sosiaaliseksi oikeudenmukaisuudeksi&#8221; puettuja vaatimuksia. Oikeistolaisten käyttäjätilien poistaminen sosiaalisen median alustoilla on tätä nykyä niin arkipäiväistä, ettei jokaisesta tapauksesta jakseta enää edes uutisoida.
Harinam pitää sinisilmäisenä oletuksena, että yhtiöiden politisoitumisen taustalla olisi rationaalista, huolellista tutkimustiedon punnitsemista. Pikemminkin yritykset taipuvat painostukseen ja vaatimuksiin hätäisenä selkäydinreaktiona. Esimerkiksi amerikkalainen pikaruokaketju Chick-fil-A <a href="https://www.marketwatch.com/story/chick-fil-a-will-stop-donating-to-the-salvation-army-and-fellowship-of-christian-athletes-and-people-are-furious-2019-11-18">lopetti</a> hyväntekeväisyysyhteistyön Pelastusarmeijan kanssa, kun äänekkäät vasemmistoaktivistit eivät sulattaneet järjestön kristillistä käsitystä avioliitosta miehen ja naisen välisenä asiana.
Päällisin puolin näyttää ristiriitaiselta, että kapitalistinen yksityinen sektori olisi innostunut herännäisestä vasemmistoagendasta. Uusvasemmistolaisuudella ei ole länsimaissa selvää määräenemmistöä väestön keskuudessa. Organisaatioissa työskentelevät ihmiset ovat itse jopa kummastelleet ylimmän johdon uusia poliittisia vivahteita. On varsin yleinen käsitys, että tosiasiassa hyvin marginaalinen joukko äänekkäitä radikaaleja onnistuu luomaan kokoaan suuremman vaikutelman siellä, missä se on ratkaisevaa.
Aktivistit pyrkivät siis tietoisesti muuttamaan yritysmaailmaa poliittiseksi jatkeekseen. Vasemmisto voi vastustaa kapitalismia, mutta se on käyttänyt kapitalismin keinoja taivuttaakseen yritysmaailman omaan tahtoonsa. Kulttuurisodassa kaikki on poliittista. Mikä tahansa organisaatio tai verkosto, joka ei tietoisesti ja aktiivisesti välttele vasemmistoagendoja, on altis aktivistien vaikutuspyrkimyksille. (Suomen Uutiset on <a href="https://stage.sudev.fi/media-kirkko-ja-yliopistot-politisoituvat-vauhdilla-osullivanin-laki-ennusti-jo-30-vuotta-sitten-etta-kaikki-organisaatiot-jotka-eivat-ole-oikeistolaisia-muuttuvat-ajan-myota-vasemmistolaisiksi/">kirjoittanut</a> aiemmin tästä nk. O&#8217;Sullivanin laista ja instituutioiden marssittamisesta)
<h4>Finanssiala on esimerkki poliittisesta marssituksesta</h4>
Harinam käyttää finanssialaa ja varainhoitobisnestä elävinä esimerkkeinä vasemmiston läpitunkevasta vaikutusvallasta.
Osakkeenomistajien äänivaltaa oli aiemmin tapana käyttää strategisissa, yrityskauppoja, johdon palkkioita ja muuta organisaation hallintoa koskevissa kysymyksissä. Käytännön bisneksen sijaan ylintä johtoa kuormitetaan nyt yhteiskunnallisilla keskusteluilla ja poliittisilla vaatimuksilla.
Bisnesajattelun keskiöön on nostettu identiteettipoliittisia agendoja, intersektionaalista feminismiä ja ilmastoaktivismia. Harinam mainitsee, miten organisaatioita painostetaan omaksumaan identiteettikiintiöitä, ja ideologiset vaikuttajat saavat sanella kriteerit.
Tämä näkyy jatkuvasti erilaisissa vaatimuksissa nostaa johtopaikoille naisia, etnisiä vähemmistöjä ja transsukupuolisia. Viimeisen vuoden aikana yritykset ovat nöyrtyneet mm. ilmastoaktivistien ja Black Lives Matter -liikkeen edessä. Diversiteetin ja inklusiivisuuden nimissä henkilöstöä <a href="https://twitter.com/DrKarlynB/status/1362774562769879044">koulutetaan</a> olemaan ”vähemmän valkoisia.”
Ellei poliittinen aate ole yhteinen nimittäjä yrityksen asiakaskunnalle, poliittisuus on liiketoiminnalle kyseenalainen piirre. Harinam arvelee, ettei tavallista eläkesäästäjää varsinaisesti kiinnosta, irtisanoutuuko hänen välillisesti omistamansa amerikkalainen pörssiyhtiö mm. Kolumbus-päivästä kolonialistisena jäänteenä. Viime aikoina yhtiöt ovat kuitenkin alkaneet äänitorviksi tällaisissa kiistoissa ja kulttuurisodassa. Sillä ei ole tekemistä varsinaisen liiketoiminnan kanssa.
Herää kysymys: onko sijoittajista tullut vasemmistolaisia aktivisteja, jotka ohjaavat varainhoitajia tuoton sijaan poliittiseen vaikuttamiseen?
Harinam muistuttaa, että suursijoittajat ja varainhoitajat tilaavat usein ulkopuolisten asiantuntijoiden palveluita. Tämä tekee yksittäisistä välikäden neuvonantajista ja konsulteista poikkeuksellisen vaikutusvaltaisia. Ei ole ihme, että vasemmistolaiset agendat ovat saaneet tukea juuri instituutiomaailmassa.
Myös suurin osa osakesijoituksista tehdään välikäsien ja rahastojen kautta. Harinam kertoo, että asiakasvaroja on keskittynyt tuhansien miljardien dollarien edestä harvojen finanssitalojen käsiin. Hänen mukaansa mm. maailman suurimman varainhoitotalon BlackRockin toimitusjohtaja Larry Fink ja Vanguard ovat liputtaneet avoimesti vasemmistohenkisiä agendoja.
Tavallisilla piensijoittajilla ei ole tähän sananvaltaa. Rahastojen kautta sijoittaessaan heidän säästönsä vain tekevät instituutiomaailman marginaalisista aktivisteista todellista kokoaan vaikutusvaltaisempia.
<h4>&#8221;Vastuullisuus&#8221; on koodisana yritysten politisoimiselle</h4>
Harinam kertoo, että poliittista agendaa puetaan &#8221;vastuullisuuden&#8221; alle. Yritysmaailmassa viime vuosina levinnyt ESG-sijoittaminen (Environment, Social, Governance) määrittelee yhteiskuntavastuun kolmen lavean kategorian kautta: ympäristö, sosiaalinen ja hallinnollinen ulottuvuus. Perusajatus on ymmärrettävä: yhtiöt pyrkivät mm. selvittämään hiilidioksidipäästönsä ja mahdolliset ulkomaisten hankintaketjujen ihmisoikeuskysymykset.
Kategorioiden rajaus on kuitenkin epäselvä ja kaikkea muuta kuin immuuni tarkoitushakuisille poliittisille kriteereille. Harinamin mukaan yhteiskuntavastuuta käytetään yritysten poliittiseen hallitsemiseen vaatimalla mukautumista milloin mihinkin yhteiskunnallisiin ohjelmiin vihreän energian aloitteista Black Lives Matter -liikkeen tukemiseen. Suomessa mm. Valion jogurttipurkin fetsihattuista piirroshahmoa <a href="https://twitter.com/ValioFi/status/1276876661921853440">tutkittiin</a> ihmisoikeuskysymyksenä kesällä 2020. Kuukausia myöhemmin fetsihattuinen piirroshahmo oli kadonnut tuotteiden kuvituksesta.
Yhteiskuntavastuu on jälleen kerran malliesimerkki vasemmiston linnoitus ja linnanpiha –taktiikasta (ks. Suomen Uutisten <a href="https://stage.sudev.fi/turkkila-nain-punavihrea-huijaa-sinua-linnoitus-ja-linnanpiha-tekniikalla-video/">video</a> aiheesta). Vastuullisuus on itsessään hyveellinen termi, ja sen nimissä tehdään paljon hyödyllisiä ja helposti hyväksyttäviä asioita. Toisaalta sen nimissä on myös helppo tehdä vähemmän vastuullisuudeksi tulkittavia, kiistanalaisia asioita. Tätä asetelmaa vasten aktivistien on helppo leimata vastakkaisten näkemysten edustajat moraalisesti kyseenalaisina. Kuka nyt haluaisi vastustaa ”vastuullisuutta?”

Vastuullisuus

Suomen ilmastotoimien ”romahdus” perustui Marinin hallituksen aikaiseen dataan ja vihreän konsulttifirman arvioon nykyhallituksen toimista

Porvarihallitus haluaa lisätä kilpailua Ruotsin pankkisektorilla – ”Harvinaisen törkeää”, kommentoi velallisten edustaja pankkien jättivoittoja

Ukrainan sota ja energiakriisi osoittivat puutteita finanssimaailman ESG-vastuullisuuskriteereissä

Slunga-Poutsalo: Onko hallituksen käsitys vastuullisuudesta se, että kasvavilla polttoainekustannuksilla ihmiset käytännössä pakotetaan yksityisautoiluun?

Kulttuurisotien omituiset rintamalinjat: Megakorporaatiot liittoutuivat uusvasemmiston kanssa – ”Vastuullisuus” on koodisana politisoitumiselle

Uusimmat

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025