Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

VATT

Tutkijat kertovat: Työttömien osa-aikatyö ei romahtanut suojaosuuksien poistamisen jälkeen

Virallinen Suomi ei ole koskaan tehnyt kattavaa selvitystä maahanmuuton kokonaiskustannuksista, mutta nyt tekee – Purra ilmoitti asiasta kyselytunnilla

Milloin hallitus alkoi suunnitella energiatukia kallistuvien sähkölaskujen kanssa tuskailevien kansalaisten auttamiseksi? Pääministeri Sanna Marinin mukaan jo kuukausia aiemmin, mutta ministeriön virkamiehen mukaan toimeksianto tuli vasta viikko sitten.

Hallitus ilmoitti maanantaina auttavansa kalliiden sähkölaskujen kanssa tuskailevia kuluttajia kevään aikana.
Pöydällä on ollut eri malleja, kuten hintakatto ja sähkölaskujen maksuaikojen pidentäminen, mutta mallit olisivat valmistumassa vasta kevääksi. Kuluttajien tukemiseksi hallitus esittää ensinnä kertakorvausta kuluttajien tukemiseksi. Kertakorvaus maksettaisiin takautuvasti talven aiempien sähkölaskujen kustannusten peittämiseksi myöhemmin talvella.
Eduskuntapuolueet kokoontuvat maanantaina pääministeri Sanna Marinin (sd.) kutsusta puhumaan sähkön hinnasta. Eilen illalla Ylen A-studiossa Marin kuitenkin sanoi, että sähkön hintakatto ei edistynyt, koska malli vaatii lisää valmisteluaikaa.
&#8211; Tämä malli (hintakatto) voitaisiin saada eduskuntaan kenties tammikuun lopussa. Ymmärtääkseni toimeenpanossa on myös vielä haasteita, Marin sanoi viitaten keskusteluihin työ- ja elinkeinoministeriön virkamiesten kanssa.
Perussuomalaiset vaati toimia jo aiemmin
Hallitusta on moitittu siitä, että se on herännyt toimimaan liian myöhään, vaikka sähkön kallistuminen on ollut tiedossa jo kuukausien ajan. Myös esimerkiksi perussuomalaiset on vaatinut tehokkaita toimia tilanteeseen puuttumiseksi jo kuukausia. Perussuomalaiset on vaatinut sekä tukea akuuttiin kriisiin että pidemmän aikavälin rakenteellisia toimia hinnoitteluun, sähkömarkkinamalliin, tuotantokapasiteettiin ja muuhun liittyen.
Pääministeri Marinin mukaan sähkötukia olisi alettu valmistella syksyllä.
&#8211; Valmistelutyötä on tehty jo syksyllä, ja työ- ja elinkeinoministeriössä on arvioitu, millaisilla malleilla voidaan edetä, ja on myös katsottu, mitä muualla on tehty, Marin sanoi A-studiossa.
Työ- ja elinkeinoministeriön virkamies Riku Huttunen, joka oli myös eilen A-studiossa, oli kuitenkin Marinin kanssa eri linjoilla. Hänen mukaansa toimeksianto tuli vasta viikko sitten.
– Onhan meillä osastolla vankka asiantuntemus, mutta kyllä nämä nyt rykäistiin noin viikossa. Varsinainen toimeksianto tuli vasta noin viikko sitten.
Huttusen mukaan edes määrärahoja tällaisia toimia varten ei ollut viime viikkoa ennen.
&#8211; Nyt todettiin viime viikolla poliittisesti, että myös rahaa on käytettävissä.
Hintakattoa vaaditaan kansalaisaloitteessa
Samansuuntaisesti toteaa myös johtava tutkija Marita Laukkanen Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta (VATT). Laukkanen oli <a href="https://areena.yle.fi/podcastit/1-63757978">vieraana</a> Ylen politiikkaradiossa.
Laukkanen ihmettelee, miksi mahdollisesti miljardien tukea on yritetty saada kasaan yhden viikonlopun aikana.
&#8211; Valtiontalouden näkökulmasta on huolestuttavaa, miten vähän näihin käytetään aikaa. Tietoa olisi kyllä käytettävissä, esimerkiksi VATT:ssa, mutta puhelin ei ole soinut koko syksynä, Laukkanen ihmettelee.
Todennäköinen syy sille, että hallitus heräsi sähkötukiasiassa juuri nyt, lienee ainakin osaksi siinä, että <a href="https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/11121">Sähkön hinta kuriin –kansalaisaloite</a> on juuri kerännyt 50 000 allekirjoittajaa eli ylittänyt rajan, joka vaaditaan kansalaisaloitteen pääsemiseksi eduskuntakäsittelyyn. Kansalaisaloitteessa esitetään, että eduskunnan on selvitettävä kiireellisellä aikataululla mahdollisuudet säätää laki hintakaton käyttöönotosta sähkön hinnoittelussa.
&nbsp;

Pääministeri Marinin mukaan sähkötukia olisi alettu valmistella jo syksyllä – ministeriön virkamies ja VATT:n tutkija eri mieltä: ”Tietoa olisi, mutta puhelin ei ole soinut”

Useat Euroopan maat ovat alentaneet polttoaineiden verotusta kansalaistensa talousahdinkoa helpottaakseen. Samaan aikaan Yleisradio tekee kaikkensa kertoessaan huolellisesti valikoitujen asiantuntijoiden suulla, miksi suomalaisten nyt vain pitää opetella tankkaamaan maailman kalleinta bensaa.

Rajusti kallistuneisiin polttoaineiden hintoihin on vastattu Saksassa verojen alennuksella. Toukokuun lopussa Saksan parlamentti ilmoitti alentavansa polttoaineiden verotusta tilapäisesti kolmen kesäkuukauden ajaksi.
Veronalennus astui voimaan kesäkuun alussa. Toisin kuin on luultu ja väitetty, toimenpide ei johtanutkaan rahojen valumiseen öljy-yhtiöille, vaan saksalaiset autoilijat ovat hyötyneet konkreettisesti bensapumpulla.
Toukokuun viimeisen ja kesäkuun kuudennen päivän välillä tavallisen 95-oktaanisen bensiinin <a href="https://www.iltalehti.fi/autouutiset/a/f9f4f308-bce2-4ea9-8030-8c86109b1966">keskihinta</a> oli Saksassa laskenut 2,154 eurosta 1,948 euroon, eli keskihinta oli pudonnut 20,6 senttiä litralta.
Italiassa ja Ruotsissa helpotuksia autoilijoille
Useat muutkin Euroopan maat ovat alentaneet polttoaineiden verotusta kansalaistensa talousahdinkoa helpottaakseen.
Italiassa polttoaineiden valmisteveroja ja siten niiden hintaa <a href="https://www.corriere.it/economia/consumi/cards/come-avverra-taglio-prezzo-benzina-quando-quanto-quante-tranche-fino-quandola-guida/norme-attesa.shtml">alennettiin</a> 25 senttiä litralta.
Ruotsin hallitus puolestaan esitteli jo maaliskuussa mittavan <a href="https://www.yrittajat.fi/uutiset/ruotsi-laskee-polttoaineen-hintaa-suomessa-odotetaan-paatosta-ikava-kylla-tulivat-liian-myohaan/">talouden tukipaketin</a>, joka sisältää erilaisia helpotuksia kalliista polttonesteestä kärsiville yrittäjille ja muille kansalaisille. Ruotsissa polttoaineveroa on laskettu väliaikaisesti kesäkuun alusta lokakuun loppuun. Hallituksen mukaan veron alentaminen tarkoittaa noin 12 sentin laskua polttoaineen litrahintaan.
Viimeisimpänä polttoaineveron alennustalkoisiin ilmoittautui mukaan Yhdysvaltain presidentti Joe Biden, joka vaatii kongressia poistamaan väliaikaisesti liittovaltion <a href="https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/joe-biden-vaatii-polttoaineverojen-valiaikaista-poistamista-teen-oman-osuuteni/8456776">polttoaineveron</a>. Bidenin arvion mukaan veroale pudottaisi pumppuhintaa merkittävästi.
Suomessa tuska ei helpota Marinin hallituksen aikana
Suomessa autoilijoiden lienee turha odottaa helpotuksia tällä hallituskaudella, koska vihreän siirtymän lumoamassa hallituksessa ei ole tahtoa auttaa autoilijoita. Valtiovarainministeri Annika Saarikko sanoi jo suoraan, että <a href="https://www.aamulehti.fi/kotimaa/art-2000008684428.html">veroalea ei ole luvassa</a>.
Polttoaineen verotuksen alentaminen näyttäisi kuitenkin olevan toimiva tapa vastata inflaatioon ja auttaa kansalaisten maksukyvyn ylläpitämistä.
Samaan aikaan Yleisradio on koko kevään ajan tehnyt kaikkensa vakuutellessaan erityisen huolellisesti valikoitujen haastateltavien suulla, että suomalaisten nyt vain pitää opetella tankkaamaan maailman kalleinta bensaa.
Jo talvella Yle jututti asiantuntijoikseen kutsumia Sitran Oras Tynkkystä ja Marita Laukkasta valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta VATT:sta. Molemmat julistivat, kuten Yle halusikin, miksi polttoaineveroa ei missään tapauksessa pidä laskea. Samalla Yle jätti härskisti kertomatta valikoimiensa asiantuntijoiden <a href="https://stage.sudev.fi/yle-jututti-vihreita-asiantuntijoita-ja-julisti-miksi-polttoaineveroa-ei-pida-laskea-asiantuntijoiden-taustoista-ei-tietenkaan-kerrota-mitaan/">sidokset vihreisiin</a>.
Sama viesti toistuu Ylen alustoilla kuukaudesta toiseen
Yleisradion eri alustoilta on jo kuukausien ajan tuutattu samaa viestiä: polttoaineiden veronkevennyksiä ei kannata tehdä. Syyksi on tarjottu useimmiten sitä, että veronalennuksesta hyötyisivät vain ”hyvätuloiset”, ikään kuin kallis polttoaine ei olisi myös pienituloisten riesana.
Kesäkuun alussa Yle julkaisi ja otsikoi juttunsa jo tavalla, joka voidaan tulkita <a href="https://yle.fi/uutiset/3-12477328">ylimielisyydeksi</a> kalliiden energian hintojen kanssa tuskaileville kansalaisille.
Päättäjien ei missään tapauksessa kannata puuttua bensan rajuun kallistumiseen, sanovat ekonomistit – sen sijaan kulutusta pitää vähentää, Ylen otsikko huutaa.
Jutussa äänessä ovat bensan veroalen vastustamisen vakionaamat, vihreää agendaa puhuvat Laukkanen ja Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA:n ekonomisti Sanna Kurronen.
Saarnaamalla kalliiden polttoaineiden hintojen puolesta Yle samalla <a href="https://stage.sudev.fi/muuttuiko-yleisradio-elokapinan-mainosalustaksi-hehkuttaa-ja-seuraa-aarimmaisen-tarkasti-anarkistiryhman-hairikointia/">silittää myötäkarvaan</a> Elokapina-anarkistiliikettä, jonka toiminnasta Yle raportoi säntillisellä tarkkuudella.

Verotuksen alentaminen Saksassa laski bensan litrahintaa yli 20 senttiä, USA:n presidentti samoilla linjoilla – Yle haki agendaa puhuvat taloustieteilijät kertomaan, miksi veroale ei kannata

Talouden iso kuva on muilta puolueilta täysin hukassa. Vihervasemmistolaita kuvittelee voivansa ottaa loputtomasti velkaa, keskusta höpisee vihreästä siirtymästä, kokoomus kurittaisi köyhimpiä. Lakko-oikeuden rajoittamistakin kaavaillaan. Mikä neuvoksi? Kansanedustaja Lulu Ranne (ps.) puntaroi talouden vakauttamista Suomen Yrittäjien paneelissa. Perussuomalaiset trimmaisi julkista taloutta, kirkastaisi valtion ydintehtäviä ja pyrkisi toiminnan jatkuvaan parantamiseen. 

Suomen Yrittäjät järjesti 24.5.2022 neljän suuren puolueen paneelin yrittäjyyden ja investointien vauhdittamisesta. Keskustelu paljasti karulla tavalla, miten hukassa iso kuva muilta puolueilta on, toteaa perussuomalaisia edustanut kansanedustaja Lulu Ranne.
&#8211; Ongelman ydin on kaikkien näkyvillä. Julkisen talouden reki on kasvanut liian raskaaksi yritysten ja veronmaksajien vetää. Jos reki painaa liikaa, se ei liiku, vaikka kuinka piiskaisi hevosta tai syöttäisi sille porkkanoita, Lulu Ranne kuvailee.
Rinteen/Marinin hallitus on lisännyt julkisen talouden velkaantumista noin 30 mrd. €, josta noin 11 mrd. € liittyy muuhun kuin koronaan tai turvallisuuteen. Näitä 11 miljardia ei olisi pitänyt tuhlata suomalaisten kannalta toisarvoisiin kohteisiin laisinkaan. Suomen hallinto syö itse kuormasta eniten OECD-maista.
Haluaako hallitus ajaa järjestelmän seinään?
Ranne jakaa muiden puolueiden ajattelun karkeasti kahteen päälinjaan. Vihervasemmistolaisessa maailmassa velkaa voi ottaa loputtomasti ja kaikki korjaantuu, jahka rikkailta saadaan rahat ja valta pois. Vastineeksi tulonsiirroista hallinto pitää oikeutenaan määrätä, mitä sinun pitää tehdä, sanoa ja ajatella.
Keskustaoikeistossa kyllä naristaan velasta, mutta pääsyylliseksi nähdään heikoimpien etuudet. Kokoomus uskoo kasvun hoitavan kaiken, kunhan köyhien yhteiskunnan kuppaaminen saadaan kuriin. Keskusta uskoo vihreän siirtymän olevan jokin kirjokansi-Sampo, joka lopulta maksaa kaiken.
&#8211; Hallituksen toiminnalle ei ole näkyvää järkiperäistä selitystä. Haluaako hallitus ajaa järjestelmämme seinään mahdollisimman nopeasti? Toisaalta korvaan sattuvat myös ne keskustaoikeiston työmarkkinapuheet, joissa sujuvasti halutaan sekä lisää paikallista sopimista että rajoittaa lakko-oikeutta.
<h4>Veronalennus rahoittaisi pitkälti itse itsensä</h4>
Ranteen mukaan työmarkkinoiden kehittäminen vaatii nyt ennen kaikkea luottamuksen rakentamista. Poliittiset ja myötätuntolakot ovat vahingollisia, mutta niiden rajoittaminen lailla olisi kuitenkin vaikea, työmarkkinoita repivä valtiosääntöoikeudellinen kysymys. Kokoomusta edustaneen entisen oikeusministeri Antti Häkkäsenkin pitäisi tämä ymmärtää, vai haluaako hän lisää uhkauksia joukkoirtisanoutumisista?
&#8211; Perussuomalaiset on ainoa puolue, joka ajaa julkisen talouden tosiasiallista trimmaamista pienemmäksi kirkastamalla valtion ydintehtävää, laittamalla menot tärkeysjärjestykseen ja toiminnan jatkuvalla parantamisella. Tämä on kasvun perimmäinen edellytys. Yritykset hoitavat hommansa, kunhan verotus saadaan kohtuulliseksi sekä yrityksiä ja työntekijöitä kannustavaksi. Suomen verotus on itse asiassa niin kireää, että veronalennus rahoittaisi pitkälti itse itsensä.
<h4>Vastuullinen taloudenpito korostuu kriisiaikana</h4>
Ranne muistuttaa, että sekä poliitikot että ekonomistit puhuvat perinteisesti leikkauksista. Muista kuin miljardiluokan toimista puhuminen ei ole mediaseksikästä, jolloin katse kääntyy suurten tulonsiirtojen leikkauksiin. Kolmen miljardipointin politiikka on kuitenkin hyvin populistista. Julkinen sektori saisi nykyiset palvelut ja kansalaisten hyvinvoinnin aikaiseksi jopa kolmanneksen pienemmillä menoilla.
Sitä ei saavuteta miljardileikkauksilla heikoimmilta. Miljardit säästyvät luopumalla turhasta ja omaksumalla jatkuvan parantamisen työote sekä eduskunnassa että kaikessa hallinnon tekemisessä. Tämä koskee kaikkia ministeristä ruohonjuuritasolle. Jos eduskunta ei tee itse, vaadi eikä mahdollista parannuksia ja säästöjä, se ei niitä myöskään saa.
&#8211; Onneksi tietoisuus ja ymmärrys sopeutustarpeesta ja keinoista ovat heräämässä politiikan ulkopuolella. Esimerkiksi Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT on jo pitkään kirjoittanut priorisoinnista ja jatkuvasta parantamisesta. Viimeksi Suomen Yrittäjien valtuusto vaati 24.5.2022, että seuraavan hallituksen on vakautettava julkista taloutta 700–800 miljoonaa vuodessa.
&#8211; Vastuullinen taloudenpito ja suomalaisten ydintehtävistä huolehtiminen korostuvat kriiseissä. Toivoa sopii, että muutkin puolueet lopulta näkevät valon ja tulevat perussuomalaisten linjoille näissä asioissa.
Katso paneeli Suomen Yrittäjien Youtube-kanavalta:
<iframe loading="lazy" title="Neljän suuren puolueen paneelikeskustelu - Suomen Yrittäjät" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/Bdgb-KjWL0o?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>

”Keskusta uskoo vihreän siirtymän olevan jokin kirjokansi-Sampo, joka lopulta maksaa kaiken”, tylyttää kansanedustaja Lulu Ranne

Mediassa on ruodittu ahkerasti perussuomalaisten ajatuspajan tuoretta tutkimusta maahanmuuton kustannuksista. Tutkija Samuli Salminen käy seikkaperäisesti läpi uutisointia <a href="http://www.suomenperusta.fi/ajatus/vaitteita-maahanmuuttotutkimuksesta/" target="_blank">omassa vastineessaan</a>. Suomen Uutiset käy läpi kaksi eniten keskustelua herättänyttä väitettä.
<h4>Väite: ”Laskelma maahanmuuton kustannuksista on mieletön”</h4>
Ilta-Sanomat <a href="http://www.iltasanomat.fi/vaalit2015/art-1427952079833.html">uutisoi</a> seuraavasti: ”EVA:n raportin kirjoittajiin kuuluva tutkija Pekka Myrskylä pitää perussuomalaisten tänään julkaisemia laskelmia maahanmuuton kustannuksista osin ”mielettöminä”. ”Mukaan on laskettu esimerkiksi maanpuolustukseen, teiden kunnossapitoon ja ympäristönsuojeluun liittyviä menoja”. Edelleen Ilta-Sanomat <a href="http://www.iltasanomat.fi/vaalit2015/art-1427952064254.html">kirjoittaa </a>tutkimuksesta: ”Monissa aiemmissa selvityksissä on silti päädytty toisenlaisiin tuloksiin. Esimerkiksi OECD:n laskelmissa Suomi päinvastoin hyötyy maahanmuutosta kokonaisuutena.”
Tutkija Salmisen mukaan tutkimuksessa on mukana puolustusmenot, koska tämä on tutkimuskirjallisuuden mukaista. Juuri tällaista laskentatapaa on käytetty OECD:n ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) tutkimuksissa.
&#8211; Myrskylälle laskentatapa voi vaikuttaa ”mielettömältä”, sillä Myrskylän oma tutkimus ei perustu akateemiseen tutkimusperinteeseen maahanmuuton vaikutuksista julkiseen talouteen, Salminen huomauttaa.
Myrskylä jatkaa vielä Ilta-Sanomissa: ”Virolaiset, kiinalaiset, nepalilaiset ja monet muutkin ryhmät tekevät enemmän töitä kuin suomalaiset, ei heistä sen kummempia kustannuksia aiheudu valtiolle kuin suomalaisistakaan”.
Tutkija Salminen torppaa tämänkin väitteen:
&#8211; Julkiseen talouteen sisältyy valtion lisäksi myös kunnat, kuntayhtymät ja sosiaaliturvarahastot. Myrskylän kommentti on ristiriidassa tutkimukseni tulosten kanssa, mikäli ”kustannuksilla” hän viittaa julkisen talouden nettovaikutuksiin.
<h4>Väite: ”Suomi jää plussalle maahanmuutossa”</h4>
MTV3 <a href="http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/perussuomalaiset-haluaisivat-rajata-maahanmuuttoa-syntyperan-perusteella/4962982">väitti</a>, että ”Aikaisemmin esimerkiksi OECD:n tutkimuksissa Suomen on laskettu jäävän maahanmuutossa hieman plussan puolelle. Asiantuntijan mukaan perussuomalaisten luvuissa otetaan huomioon vain yhden vuoden tiedot, eikä ollenkaan pitkän aikavälin kustannuksia.”
MTV3:n väite on virheellinen. Suomen Perustan tutkimus on nimenomaan pitkän aikavälin tutkimus.
OECD:n tutkimuksen mukaan maahanmuuton kustannusvaikutus on Suomelle negatiivinen. Maahanmuuton julkisen talouden nettovaikutuksen suuruus on OECD:n mukaan -0,08 %:ia Suomen bruttokansantuotteesta.
Myös VATT:n vuonna 2014 julkistaman tutkimuksen mukaan maahanmuuttajien todelliseen pärjäämiseen työmarkkinoilla perustuvat koko elinkaaren kattavat skenaariot ovat julkisen talouden nettovaikutuksiltaan negatiiviset Suomelle.
Maahanmuuton kustannuksia selvittänyt tutkimus on ladattavissa <a href="http://www.suomenperusta.fi/wp-content/uploads/2015/04/Maahanmuutot-ja-Suomen-julkinen-talous-osa-1-toteutuneet-julkisen-talouden-tulot-ja-menot.pdf" target="_blank">Suomen Perustan sivuilta</a> &gt;

Kiistelty maahanmuuttotutkimus – median pahimmat harhalaukaukset

VATT

Tutkijat kertovat: Työttömien osa-aikatyö ei romahtanut suojaosuuksien poistamisen jälkeen

Virallinen Suomi ei ole koskaan tehnyt kattavaa selvitystä maahanmuuton kokonaiskustannuksista, mutta nyt tekee – Purra ilmoitti asiasta kyselytunnilla

Pääministeri Marinin mukaan sähkötukia olisi alettu valmistella jo syksyllä – ministeriön virkamies ja VATT:n tutkija eri mieltä: ”Tietoa olisi, mutta puhelin ei ole soinut”

Verotuksen alentaminen Saksassa laski bensan litrahintaa yli 20 senttiä, USA:n presidentti samoilla linjoilla – Yle haki agendaa puhuvat taloustieteilijät kertomaan, miksi veroale ei kannata

”Keskusta uskoo vihreän siirtymän olevan jokin kirjokansi-Sampo, joka lopulta maksaa kaiken”, tylyttää kansanedustaja Lulu Ranne

Kiistelty maahanmuuttotutkimus – median pahimmat harhalaukaukset

Uusimmat

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025