Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

vehnä

Sopimus ukrainalaisen viljan viennistä Mustameren satamien kautta maailmalle on päättymässä. Venäjä on esittänyt kovia vaatimuksia sopimuksen jatkamiseksi, ja länsimaat ovat pistäneet kovan kovaa vastaan. Paine kasvaa mutta neuvottelut jatkuvat. Jos sopua ei synny, kärsijänä on koko maailma.

Venäjä saartoi ”sotilaallisen erikoisoperaation”, siis hyökkäyssodan alkajaisiksi Ukrainan Mustanmeren satamat. Ukrainalaisen viljan kuljetukset maailmalle pääsivät liikkeelle vasta viime vuoden kesällä, kun Venäjä suostui YK:n ja Turkin <a href="https://www.un.org/en/black-sea-grain-initiative">välityksellä</a> takaamaan merikuljetusten turvallisuuden.
Ukrainasta on viety Venäjän hyökkäyssodan aikana vehnää, maissia ja lannoitteita maailmalle virallisesti 28 miljoonaa tonnia. Viljaa on laivattu ainakin Kiinaan, Turkkiin ja kolmannen maailman nälkää näkeviin maihin.
Venäjä on tiettävästi myös <a href="https://icds.ee/en/putin-and-assad-partners-in-crime-why-russian-forces-steal-wheat-from-ukraine/">varastanut</a> satoja tuhansia tonneja viljaa miehittämiltään Ukrainan alueilta ja käyttänyt ravintoa aseenaan lisätäkseen vaikutusvaltaansa Lähi-idän ja Afrikan maissa.
<h4 style="font-weight: 400;">Venäjä vaatii pakotteiden purkamista</h4>
Venäjä vaatii sopimuksen jatkamiseksi muun muassa, että valtion maatalouspankki Rosselkhozbank kytketään kokonaisuudessaan takaisin kansainväliseen Swift-maksujärjestelmään. Se helpottaisi olennaisesti Venäjän viljan ja lannoitteiden vientiä. Toinen keskeinen vaatimus koskee erinäisten länsimaisten pakotteiden poistamista.
-Sopimuksen kohtalo näyttää synkältä, <a href="https://www.svd.se/a/q17b9O/pris-pa-livsmedel-tros-skena-spannmalsavtal-nara-krasch#:~:text=Avtalet%20f%C3%B6rhandlades%20fram%20med%20hj%C3%A4lp,de%20tre%20hamnarna%20vid%20Svartahavskusten.">arvioi</a> Gennadi Gatilov, Venäjän pysyvä edustaja YK:ssa. Asiasta kirjoittaa Svenska Dagbladet.
-Vaatimuksemme ja esittämämme ratkaisut ovat kaikuneet kuuroille korville, eikä edistystä ole tapahtunut. Tilanne on erittäin valitettava.
<h4 style="font-weight: 400;">Paine kasvaa neuvotteluissa</h4>
Sopimus viljanviennistä on päättymässä 18. toukokuuta. Jos viljanvienti Ukrainasta keskeytyy, seurauksena on todennäköisesti globaali ruoanhinnan nousu, nälänhädän paheneminen maailman köyhimmissä maissa lähinnä Pohjois-Afrikassa ja Lähi-Idässä sekä sadon jääminen Ukrainan pelloille.
Neuvotteluita sopimuksen kohtalosta on <a href="https://www.reuters.com/world/europe/talks-black-sea-grain-export-deal-set-wednesday-ukrainian-source-2023-05-02/">Reutersin</a> mukaan käyty osapuolten kesken keskiviikkona. Perjantaina keskusteluita on tarkoitus jatkaa YK:n ja Venäjän kesken Moskovassa, <a href="https://www.reuters.com/world/europe/kremlin-says-russia-will-keep-talking-with-un-over-black-sea-grain-deal-2023-05-03/">ilmoitti</a> Venäjän ulkoministeriön tiedottaja Maria Zaharova.
Länsimaat ovat viestittäneet laittavansa kovan kovaa vastaan, jos sopimus ei saa jatkoa. Viljasopimuksen tilanne on esillä G7-maiden Hiroshiman <a href="https://www.g7hiroshima.go.jp/en/media/">huippukokouksessa</a> 19.–21. toukokuuta. Tavaranvienti Venäjälle aiotaan tiettävästi lopettaa kokonaan, jos sopimusta ei jatketa.

Venäjä uhkaa vetäytyä Ukrainan viljanvientisopimuksesta

Libanon on käytännössä romahtanut valtio, jonka asukkaista 80 prosenttia elää köyhyysrajan alapuolella. Kyprokselle ja EU:n alueelle on 175 kilometrin hengenvaarallinen merimatka. Yhä useammat ovat valmiita ottamaan riskin.

Libanonissa asuu 2,2 miljoonan paikallisen lisäksi 1,5 miljoonaa syyrialaista ja yli 200 000 palestiinalaista pakolaista. 80 prosenttia väestöstä elää köyhyysrajan alapuolella, syyrialaisista jopa 89 prosenttia.
Kansalaisten ostovoima katosi viimeistään silloin, kun Libanonin punnan arvosta oli haihtunut 90 prosenttia. Inflaatio jyllää edelleen. Libanon on tuonut elintärkeästä vehnästään 96 prosenttia Ukrainasta ja Venäjältä. Venäjän hyökkäyssota katkaisi viljantuonnin.
Maan julkiset palvelut ovat romahtaneet Beirutin sataman räjähdyksen ja pandemian seurauksena. Valtion täydellisen romahtamisen ovat paradoksaalisesti estäneet maan lukuisat uskonnolliset ja poliittiset ryhmät sekä kansainvälinen <a href="https://civil-protection-humanitarian-aid.ec.europa.eu/where/middle-east/lebanon_en">humanitaarinen apu</a>.
Lyhyt matka Euroopan unioniin
Libanonissa elää omassa kuplassaan myös satumaisen vauraita ihmisiä. Ei kuitenkaan liene ihme, että huomattava osa asukkaista miettii lähtöä maasta. Lähtöä helpottaa maantieteellisesti se, että valtio sijaitsee 175 kilometrin merimatkan päässä Kyproksesta ja Euroopan unionista.
<a href="https://www.aljazeera.com/news/2022/6/7/lebanese-army-arrests-people-trying-to-sail-to-europe">Aljazeeran</a> mukaan onkin odotettavissa, että kesän myötä pakolaisvirta Libanonista Eurooppaan kasvaa.
Kesäkuun alussa Libanonin hallituksen sotilasviranomaiset pidättivät 64 hengen seurueen veneestä Tripolin edustalla. Eurooppaan oli lähdössä 64 libanonilaista, palestiinalaista sekä syyrialaista.
Epätoivoinen pakoyritys päättyi katastrofiin
Huhtikuun lopulla 60 pakolaista kuljettanut vene <a href="https://www.aljazeera.com/news/2022/4/23/migrant-boat-capsizes-off-tripoli-lebanon">upposi</a> Tripolin edustalla, kun viranomaiset yrittivät estää veneen matkan avomerelle. Seitsemän uhrin ruumiit on löydetty ja kuusi henkilöä on vielä kateissa. Ihmissalakuljettajien 10-metrinen vuonna 1974 valmistunut alus oli suunniteltu kantamaan kuusi henkilöä.
Satamassa omaiset odottivat tietoja uhreista ja selviytyneistä ja eräs heistä purki tuntojaan <a href="https://www.france24.com/en/live-news/20220424-lebanon-hunts-for-survivors-after-migrant-boat-capsizes">France24</a>-uutisille:
&#8211; Veljenpoikani ja hänen viisi lastaan sekä kaksosia odottava vaimonsa, he yrittivät paeta nälkää ja köyhyyttä.

Libanon on pakolaisten uusi portti Eurooppaan – EU on lyhyen mutta vaarallisen merimatkan päässä

Venäjä estää Ukrainaa viemästä viljaa maailmalle sulkemalla maan satamat. Miljoonia ihmisiä uhkaa totaalinen ruokapula. Nälänhätä on oiva ase Venäjän presidentille, joka voi näin lähettää nälkäisten laumat aiheuttamaan sekasortoa Euroopassa.

Ukrainan varastoissa seisoo 22 miljoonaa tonnia viljaa odottamassa vientiä maailmalle. Vilja pitäisi kuljettaa Mustameren kautta tarvitsijoille Lähi-Itään, Afrikkaan ja Kaakkois-Aasiaan. Mutta Ukrainan meritiet sulkee Venäjän laivasto.
-Ennen sotaa Ukraina toimitti markkinoille 5 miljoonaa tonnia viljaa kuukaudessa. Huhtikuussa onnistuimme viemään 1,1 miljoonaa tonnia, <a href="https://www.economist.com/briefing/2022/05/19/a-world-grain-shortage-puts-tens-of-millions-at-risk">sanoo</a> Ukrainan maatalousministeri Mykola Solskiy Economistin haastattelussa.
<h4 style="font-weight: 400;">Venäjä estää liikenteen Ukrainan satamiin</h4>
Tavallisesti viljasta <a href="https://www.reuters.com/article/ukraine-crisis-grains-insight-idAFKCN2LZ0KS">laivataan</a> 98 prosenttia rantakaupunki Odessan kautta. Venäjän Mustanmeren laivasto on saartanut Ukrainan satamat, eikä kauppa-aluksilla ole rantaan tulemista.
Venäjä sen sijaan on tiettävästi <a href="https://edition.cnn.com/2022/05/12/europe/russia-ship-stolen-ukraine-grain-intl-cmd/index.html">itse</a> varastanut viljaa miehittämiensä alueiden siiloista ja laivannut sen Krimin kautta Välimerelle ja Syyriaan.
Lähes 50 maailman valtiota on riippuvaisia Ukrainan tai Venäjän viljasta. Puolet näistä tuo jopa yli 50 prosenttia tarvitsemastaan määrästä, kertoo YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO.
Vilja pitäisi siten saada pian liikkeelle sitä tarvitseville ja toisaalta siilot Ukrainassa pitäisi saada tyhjäksi mahdollista uutta satoa varten. Muuten ei ole paikkaa, mihin sato varastoidaan ja se voi pahimmassa tapauksessa tuhoutua.
<h4 style="font-weight: 400;">Puute Ukrainan viljasta johtaa nälkäkatastrofiin </h4>
Jos Ukrainan viljaa ei saada maailmalle, seuraukset ovat katastrofaalisia. Nälkä tappaa ja saattaa johtaa kansannousuihin, kuten Arabikeväänä 2011. Nälkä saa ihmiset liikkeelle epätoivoisena etsimään pelastusta.
&#8211; Libanon on romahtamassa, väestöstä 80 prosenttia elää köyhyysrajan alapuolella ja kansalaisten tarvitsemasta viljasta 80 prosenttia on tuotu Ukrainasta. Sodan vammauttama Jemen tuo 30 prosenttia tarvitsemastaan viljasta ja maan 17 miljoonaa ihmistä ovat riippuvaisia ruoka-avusta, <a href="https://www.dn.se/varlden/fattiga-lander-drabbas-hardast-nar-miljontals-ton-spannmal-ar-fast-i-ukraina/">toteaa</a> YK:n ruokaohjelman Reem Nada Dagens Nyheterissä.
&#8211; Maailmassa 276 miljoonaa ihmistä on tänään riippuvaisia elintarvikeavusta. Laskelmiemme mukaan apua tarvitsevien määrä nousee 323 miljoonaan ihmiseen vuonna 2022.
<h4 style="font-weight: 400;">”Ennenäkemätön muuttoaalto”</h4>
Tiedusteluviranomaiset ovat varoittaneet Italian pääministeri Mario Draghia jo viikkojen ajan ”poikkeuksellisen suuren maahantulovirran” mahdollisuudesta, kertoo <a href="https://www.uusisuomi.fi/uutiset/italian-tiedusteluviranomaisilta-tyly-varoitus-euroopalle-ennennakematon-muuttoaalto/ed4e12f9-d7fd-40de-afb2-6ae65092d071">Uusi Suomi</a>.
Italian parlamentin turvallisuuskomitean Copasirin mukaan pelkästään Italiaan tulisi kriisin ensimmäisessä vaiheessa 400 000 pakolaista maista, jotka ovat riippuvaisia ukrainalaisesta ja venäläisestä viljasta. Italian sisäministeriön mukaan näitä maita ovat muun muassa Egypti, Libya, Tunisia ja Bangladesh.
Nälkäisten ihmisten epätoivo antaa presidentti Vladimir Putinille oivan keinon pistää ase Euroopan ja demokratian ohimolle. Ehkä Ukrainan sotakin on pelkkä sivujuonne suuremmassa pelissä, jossa Eurooppaan isketään miljoonien nälkää pakenevien siirtolaisten voimin.
Tässä kuvassa huoli Suomen itärajan yli vyöryvistä ihmismassoista ja heidän majoittamisestaan vaikuttaa aivan realistiselta.

Putinin vilja-ase laukeaa pian – nälkä saattaa ajaa miljoonia Euroopan rajoille

Venäjä kylvää mielettömiä määriä räjähteitä ympäri Ukrainaa. Ihmisten mittaamattomien kärsimysten lisäksi lisäksi luonto ja pellot kokevat peruuttamattomia tuhoja. Ukrainan sodan seuraukset järisyttävät koko maailmaa vielä vuosikymmeniä sodan loppumisen jälkeenkin.

&#8211; Kevättyöt jäävät tekemättä, koska venäläiset ampuvat kaikkea, mikä liikkuu, toteaa läntisessä Ukrainassa lähellä Lvivin kaupunkia 3 000 peltohehtaarin tilaansa viljelevä Jonathan Clibborn.
Clibbornin aika menee tänään sota-alueen sukulaisista huolehtimiseen, pakolaisten majoittamiseen suojaan pommituksilta ja ylipäänsä tilan päälle vyöryvästä arjesta selviämiseen.
&#8211; Peltoja on miinoitettu ja niille on vedetty teitä, puhumattakaan räjähtämättömistä ammuksista ja pelloille jääneistä kuolleista sotilaista. Luullakseni vehnäsato tulee romahtamaan kolmannekseen tai neljännekseen normaalista, Clibborn arvelee <a href="https://www.nationalgeographic.co.uk/history-and-civilisation/2022/03/war-in-ukraine-could-plunge-world-into-food-shortages">National Geographicin</a> verkkojulkaisussa.
Kevätkylvöt alkoivat Ukrainassa &#8211; ainakin teoriassa &#8211; viikko sitten. Jos peltotyöt jäävät nyt pääosin tekemättä, nälkä voi pian olla muillakin kuin ukrainalaisilla. On jopa todennäköistä, että sadat miljoonat ihmiset ovat pian pulassa tuontivehnän ehtyessä ja maapallolla saattaa olla edessään pahin ruokakriisi sitten toisen maailmansodan.
Peltoja uhkaa aikapommi
Ukrainan pelloilla tikittää myös toinen aikapommi: silmittömän tulituksen seurauksena pelloille leviää saasteita ja myrkkyjä. Ukraina on <a href="https://www.svd.se/a/JxyAk7/ukrainas-miljo-skadas-for-lang-tid-framover">pitkälle teollistunut</a> maa, jossa on osin neuvostohistoriasta johtuen paljon kemian teollisuutta, terästehtaita sekä asetuotantoa.
Nyt teollisuuslaitoksia on ammuttu – tahallaan tai vahingossa – ohjuksilla ja tykistötulella. Räjähdysten seurauksena ilmaan on joutunut valtava määrä myrkyllisiä päästöjä, jotka leviävät tuulten mukana kaikkialle mustan mullan maahan. Maa ja vesi saastuvat aseiden, ammusten sekä raunioiden sisältämistä raskasmetalleista ja kemikaaleista.
Ydinvoimaloita ja köyhdytettyä uraania
Oma riskinsä sisältyy myös Ukrainan lukuisiin ydinvoimaloihin; Tšernobyl ja<a href="https://yle.fi/uutiset/3-12043017/64-3-61696"> Zaporižžja</a> ovat jo venäläisten käsissä. Paikallisia säteily- ja myrkkypäästöjä päästöjä syntyy myös <a href="https://www.europarl.europa.eu/doceo/document/O-7-2014-000045_FI.html">köyhdytettyä uraania</a> sisältävistä ammuksista, joita käytetään panssaroituja ajoneuvoja vastaan.
Sota on johtanut myös siihen, että raskaasti pommitetuilla alueilla sähköt ovat poikki, jolloin vesi- ja viemärilaitos eivät toimi ja jätevedet joutuvat käsittelemättöminä ympäristöön ja vesistöihin. Myöskään ympäristönsuojelu ei toimi, tosin jätteiden kylväminen ympäristöön on sodassa akuuteista ongelmista pienimpiä.
Venäjä oikeuteen ympäristörikoksista
Sodan aiheuttamat ympäristötuhot ovat pitkävaikutteisia. Euroopassa on edelleen peltoalueita, joita ei voida viljellä ensimmäisestä maailmansodasta peräisin olevan sotaromun ja raskasmetallien takia.
&#8211; Eräs mahdollisuus saada Venäjä vastuuseen ympäristörikoksista olisi ottaa ne esille mahdollisen rauhansopimuksen yhteydessä. Historiallisesti tosin on niin, että vain sodan voittajat voivat vaatia sotakorvauksia. Joten korvaukset voisi ottaa esille siitä tapauksessa, että Ukraina voittaa sodan, sanoo ympäristöjuristi Britta Sjöstedt Svenska Dagbladetissa.

Ukrainassa kylvetään nyt vain vihaa: ”Vehnäsato tulee romahtamaan kolmannekseen tai neljännekseen normaalista”

Eurooppa on avannut rajansa Venäjän hyökkäystä pakeneville. Miljoonien ihmisten saapuminen asettaa valtiot vaikeiden päätösten eteen, mutta Eurooppa majoittaa omat pakolaisensa. Sitten valtioiden ja kansalaisten kantokyvyn rajat alkavatkin tulla vastaan.

Lähes kolme miljoonaa ihmistä on paennut Ukrainasta Venäjän hyökkäyksen alkamisen jälkeen. Puolaan heistä on tullut yli puolitoista miljoonaa. Huomattava osa pakolaisista on jatkanut muualle Eurooppaan niin Puolasta, Unkarista, Slovakiasta kuin Moldovastakin.
Kaikki eivät halua Lähi-idästä tulevia
YK:n pakolaiskomissaari Filippo Grandi vieraili äskettäin Puolassa ja ylisti myöhemmin sitä, kuinka pakolaisten avustaminen sujui sekä organisaatioiden osalta, että yksityisten ihmisten humaanisen avun myötä.
&#8211; Mielestäni tällä hetkellä Eurooppa tajuaa, että sodalla ja pakolaisuudella on yhteys ja että valtiot voivat joutua ottamaan vastaan suuria pakolaisjoukkoja. Tärkeintä on ymmärtää, että tarvitsemme toistemme tukea, kukaan ei selviä tästä yksin, Grandi <a href="https://www.svt.se/nyheter/utrikes/fn-s-flyktingchef-andra-flyktingar-behover-samma-gehor">sanoi</a> SVT:n lähetyksessä.
Grandin mukaan aiemmissa pakolaisaalloissa on ollut hankaluuksia saada tiettyjä Euroopan maita avaamaan rajojaan pakolaisille &#8211; erityisesti Lähi-idästä, Syyriasta tai Afganistanista tulleille.
&#8211; Viestini on, että kaikki pakolaiset jakavat samat kokemukset ja kaikki pakolaiset ansaitsevat saman kohtelun.
Eurooppa ei voi majoittaa kaikkia
Grandin lausunnot ovat saaneet ainakin maahanmuuttoon<a href="https://samtiden.nu/2022/03/flyktingar-ska-fa-fristad-i-naromradet-andra-an-europa-maste-ta-sitt-ansvar/"> kriittisesti</a> suhtautuvissa piireissä reaktioita, joissa painotetaan, ettei Eurooppa voi olla ainoa alue koko maapallolla, jonne suunnataan, kun kotiseudun asiat ovat pielessä.
Näin erityisesti nyt, kun arjen kustannukset ovat Venäjän hyökkäyksen seurauksena nousemassa yli perusveronmaksajien kantokyvyn ja välttämättömyydetkin saattavat joutua jossain vaiheessa kortille.
<a href="https://pakolaisapu.fi/pakolaisuus-maailmalla/">Maailman pakolaisista</a> (82 miljoonaa) suurin osa pakenee kriisivaltion sisällä (48 miljoonaa) tai suuntaa naapurimaahan (26,4 miljoonaa). Turvapaikanhakijoita on 4,1 miljoonaa. Tämä oli tilanne ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan.
Luvut voivat vielä kasvaa dramaattisesti, jos Ukrainan ja Venäjän viljanvienti loppuu kokonaan ja Lähi-idässä sekä Pohjois-Afrikassa puhkeaa <a href="https://stage.sudev.fi/vehna-menossa-kortille-lahi-idassa-ja-pohjois-afrikassa-ruokapula-voi-saada-kytevan-tyytymattomyyden-liekkeihin/">nälkämellakoita</a>.
”Mitä on solidaarisuus ja mitä röyhkeys”
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra on Twitterissä puuttunut pakolaisryhmien keskinäisiin väleihin, jotka pakolaismäärien kasvaessa ja vastaanottajamaiden resurssien huvetessa saattavat kiristyä. Myös kohdemaa saattaa joutua kuulemaan kunniansa.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Miksi Lähi-idästä tai Afrikasta lähtöisin oleva henkilö ylipäätänsä hakee &quot;turvapaikka&quot; Euroopan alueelta? Eikö olisi luontevaa, että hän hakee turvapaikkaa Lähi-idästä tai Afrikasta. Ja taas vastaavasti Euroopasta lähtöisin oleva henkilö, hakee turvapaikkaa Euroopasta.
&mdash; Hannu Saloranta (@HannuSaloranta) <a href="https://twitter.com/HannuSaloranta/status/1503369350320992269?ref_src=twsrc%5Etfw">March 14, 2022</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
&nbsp;

YK:n pakolaiskomissaari vyöryttää taas vastuuta Euroopalle: ”Kaikki pakolaiset ansaitsevat saman kohtelun”

Pelko kasvaa ja kaikki kallistuu. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on laukaissut liikkeelle syy- ja seuraussuhteiden vyöryn, jonka ymmärtäminen on hankalaa. Jos kokonaisuus ei hahmotu, voi tarkastella yksityiskohtia. Piru asuu myös yksityiskohdissa.

Öljyn tynnyrihinta nousee kohti kattoa, jota ei ole. <a href="https://www.polttoaine.net/">Bensan ja dieselin hintoja</a> siunailtiin, kun ne nousivat tankilla yli kahden euron. Tuokin alkaa olla muisto vain. Maanantaina aamulla barreli Pohjanmeren öljyä maksoi jo 140 dollaria.
Kun hinta <a href="https://www.kauppalehti.fi/uutiset/raakaoljyn-hinta-kohosi-akisti-lahes-140-dollariin-barrelilta-venajan-hyokkayksen-vaikutus-inflaatioon-alkaa-hahmottua/49da34ee-0f0a-4c1d-801a-0d04b0fddd92">nousee</a> 150 dollariin, sen vaikutus inflaatioon on 1,3 prosenttiyksikköä. Hinnat voivat nousta vuoden loppuun mennessä 185 dollariin barrelilta, jos venäläinen öljy jää pois markkinoilta.
Jo solmituilla työehtosopimuksilla voi kuvaannollisesti pyyhkiä ahteriaan, sillä suomalaisenkin palkansaajan reaaliansiot ovat laskussa. Tosin täytyy myöntää, että palkat ovat vain yksi huoli muiden, isompien ja jopa perustavanlaatuisten ongelmien joukossa.
Piru asuu yksityiskohdissa
Kaasun hinta on Hollannin TTF-<a href="https://www.theice.com/products/27996665/Dutch-TTF-Gas-Futures/data?marketId=5360399">futuurimarkkinoilla</a> jopa yli tuhat prosenttia korkeammalla tasolla kuin vuosi sitten.<a href="https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000008659904.html"> Taloussanomien</a> mukaan raakaöljyn hinta olisi kaasun suhteutettuna 400 dollaria tynnyriltä.
Onneksi kevät on pohjoisella pallonpuoliskolla jo ovella, sillä asumisen energiakulut kasvavat edelleen. Tosin vuodenajat ovat pysyviä, eivätkä maailmantalouden heilahtelut välttämättä palaa normaaliksi pitkään aikaan. Nyt kysytään kansalta poliitikkojen mieli-ilmaisua, resilienssia (joustavuus, sopeutumiskyky).
Öljyn hinnan seurauksena myös ruoan hinta nousee, koska lannoitus- ja muut viljelykulut sekä pakkaus ja kuljetus kallistuvat. Ja ruokittavia suita on maapallolla aina vaan enemmän.
Kaljatölkit kallistuvat
Venäjä on maailman suurimpia metallien viejiä ja <a href="https://www.bbc.com/news/business-60509453">alumiinin puute</a> näkyy kalja-, virvoitusjuoma- sekä säilyketölkkien kallistumisena ja kuparin hinnannousu johtaa rakentamisessa tarvittavien sähkövetojen kallistumiseen.
Autoteollisuuden komponenttipula pahenee, kun Mariupolista ei saada neonkaasua ja nikkelin sekä palladiumin toimitukset ovat hakusessa.
Ruoan kallistuminen voi johtaa myös globaaleihin seurauksiin, sillä liian monet valtiot ovat <a href="https://stage.sudev.fi/vehna-menossa-kortille-lahi-idassa-ja-pohjois-afrikassa-ruokapula-voi-saada-kytevan-tyytymattomyyden-liekkeihin/">riippuvaisia</a> Ukrainan tai Venäjän viljantoimituksista. Oma lukunsa ovat laskevat osakekurssit, jotka voivat pahimmillaan johtaa eläkemaksujen nostoon tai eläkkeiden leikkauksiin.
&nbsp;

Ukrainan sota kallistaa lähes kaikkea – reaalipalkkojen lasku yksi huoli globaalien ongelmien rinnalla

Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan valtiot tuovat huomattavan osan vehnästään Ukrainasta ja Venäjältä. Leivän hinnannousu saattaa enteillä uutta arabikevättä, jolloin ei taistella demokratiasta vaan ruoasta, ennustaa Aljazeera.

Venäjä on maailman suurin <a href="https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/puheenaiheet/mielipide/artikkeli-1.903287">vehnän viejä</a> ja Ukraina on viiden suurimman joukossa. Vehnänkorjuun pitäisi alkaa heinäkuussa ja sato-odotukset olivat hyvät. Sitten alkoi Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja ”mustan mullan” alueille.
Turkki tuottaa itse puolet kuluttamastaan vehnästä ja on tuonut 85 prosenttia lopusta Venäjältä ja Ukrainasta. Turkin hallitus on sanonut maan pystyvän itse korvaamaan mahdollisen puuttuvan tuonnin mutta kyse voi olla vaalilupauksesta. Vehnän hinta nousee joka tapauksessa edelleen jyrkästi. Kuten myös energian hinta.
Arabimaailma veitsen terällä
Turkin tilanne on vielä kohtuullinen verrattuna Egyptiin, Tunisiaan ja Libanoniin, puhumattakaan Jemenistä tai Sudanista. Tunisia ei ole pystynyt maksamaan viimeisiä vehnäntoimituksia, ja maassa on jo pulaa kansalaisten perusravintoon kuuluvasta pastasta ja kuskusista. Itse asiassa koko arabimaailma tuo <a href="https://www.world-grain.com/articles/13803-north-africa-expected-to-be-worlds-top-wheat-buyer">huomattavan osan</a> vehnästään Ukrainasta ja Venäjältä.
&#8211; Ukraina toimittaa valtavan määrän viljaa useimpiin kyseisistä maista, jotka jo muutenkin ovat veitsen terällä. Pieninkin seikka, joka häiritsee leivän hintaa saattaa johtaa vakaviin levottomuuksiin, <a href="https://www.aljazeera.com/news/2022/3/1/mena-region-faces-crisis-as-worlds-key-wheat-producers-at-war">toteaa</a> Lähi-idän politiikan professori Monica Marks Aljazeeran haastattelussa.
&nbsp;

vehnä

Venäjä uhkaa vetäytyä Ukrainan viljanvientisopimuksesta

Libanon on pakolaisten uusi portti Eurooppaan – EU on lyhyen mutta vaarallisen merimatkan päässä

Putinin vilja-ase laukeaa pian – nälkä saattaa ajaa miljoonia Euroopan rajoille

Ukrainassa kylvetään nyt vain vihaa: ”Vehnäsato tulee romahtamaan kolmannekseen tai neljännekseen normaalista”

YK:n pakolaiskomissaari vyöryttää taas vastuuta Euroopalle: ”Kaikki pakolaiset ansaitsevat saman kohtelun”

Ukrainan sota kallistaa lähes kaikkea – reaalipalkkojen lasku yksi huoli globaalien ongelmien rinnalla

Vehnä menossa kortille Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa – ruokapula voi saada kytevän tyytymättömyyden liekkeihin

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Viikon suosituimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025