Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Velkaelvytys

Yrittäjä ja reaalitalouden asiantuntija Veikko Vallin haluaa pysäyttää EU:n liittovaltiokehityksen ja yhteisvelkapyrkimykset.

– Olen kansallisvaltion mallin puolella, ja liittovaltiopyrkimykset pitää lopettaa. Liittovaltio on USA:n malli, koska siellä on yksi kieli. Meillä EU:ssa on 24 virallista kieltä, joten on mahdotonta tehdä yksi liittovaltio, jota ohjataan Brysselistä, Veikko Vallin sanoo.
Hänen mielestään liittovaltiokehitys palvelee monikansallisia suuryrityksiä ja suurpankkeja.
– Liittovaltio ei ole jäsenmaiden eikä pienten ja keskisuurten yritysten edun mukainen. Pk-yritykset ovat ketterämpiä kuin monikansalliset suuryritykset, jotka haluavat lisätä sääntelyä, kontrollointia ja lupaviidakkoa. Niillä on enemmän resursseja byrokratian ja lupaviidakon hoitamiseen kuin pienillä yrityksillä, Vallin toteaa.
Talouspolitiikka kiinnostaa
Vallin oli perussuomalaisten kansanedustaja vuosina 2019–2023, mutta jäi vapaaehtoisesti pois eduskunnasta. Hän toimi eduskunnassa talousvaliokunnan ryhmävastaavana.
Nyt hän on Tampereen kaupunginvaltuutettu, Pirkanmaan hyvinvointialueen aluevaltuutettu sekä perussuomalaisten eurovaaliehdokas.
– Minulla on kokemusperäistä talousosaamista, olen yrittäjyyttä ymmärtävä ja haluan hakea puolueelle ääniä yhteiseen pottiin, Vallin perustelee ehdokkuuttaan.
Vallin kertoo, että häntä kiinnostavat kauppapolitiikka, yritystukipolitiikka, EU-maiden kansalaisten vapaa liikkuvuus sekä siirtolaisongelman ratkaiseminen.
– Kaupan sisämarkkinat ovat pk-sektorin etu, ja niitä voidaan edistää kansallisella päätöksentekovallalla. Keskusjohtoinen EU-malli ei ole niin kestävä, Vallin katsoo.
Suomi on häviäjä rahanjaossa
Vallin arvostelee EU:n yhteisvaluutta euroa ja yhteisvelkaa.
– Valtiot koetetaan sitoa toisiinsa velalla. Ollaan ristiin rastiin takaamassa toistemme velkoja. Suomi maksaa esimerkiksi Puolan teollisuudelle tukia EU:n budjetin kautta. Se vääristää kilpailua, Vallin jyrähtää.
Hän mainitsee Italian, joka otti elpymispaketissa takaisin ison osan siitä, mitä se oli maksanut.
– Tukirahasäkkien viskely maasta toiseen on ollut voimassa pitkään. Suomi on häviäjä rahanjaossa ja valahtanut valtion budjetin alijäämässä Romanian tasolle. Tilanne on katastrofaalinen, Vallin katsoo.
”Euro on nostettava pöydälle”
Suomi liittyi euroon tammikuussa 1999, toisin kuin muut Pohjoismaat.
– Yhteisvaluuttaan liittyminen oli presidentti Sauli Niinistön poliittisen uran pahin talouspoliittinen virhe. Esimerkiksi Ruotsi toimi viisaasti, kun piti kruununsa. Suomi ei pärjää eurovaluutassa. Paluuta omaan valuuttaan tulisi selvittää. Jossain kohtaa euro on nostettava pöydälle, jos Suomen julkinen talous ei toivu, Vallin sanoo.
Hänestä Suomen kansallisesta taloudesta on pidettävä hyvää huolta.
– Liiallinen rahan lisääminen talouteen ja massiivinen velkaelvytys aiheuttavat inflaatiota. Suomi on elvyttänyt 15 vuotta, rahaa dumpataan vihreään siirtymään ja muuhun keinotekoiseen asiaan. Inflaatiosta ja korkojen noususta kärsivät tavalliset veronmaksajat, Vallin toteaa.
&nbsp;

Eurovaaliehdokas Veikko Vallin: ”Tukirahasäkkien viskelyn maasta toiseen on loputtava”

Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela on huolissaan hallituksen velkaantumistahdista ja kyvyttömyydestä tehdä julkista taloutta keventäviä toimia. Koskelan mukaan Suomessa on nyt panostettava parempaan johtajuuteen sekä työn tuottavuuteen ja tehokkuuteen.

&#8211; Julkinen sektorimme on kooltaan maailman huippua. Julkiset menomme ovat 59,8 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Vain Ranska on tässä listauksessa edellämme, toteaa Jari Koskela.
Työllisyysluvuissa paljon ilmaa
Vaikka kasvua on tälle vuodelle ennustettu 3,5 prosenttia, niin kasvunopeus on hidastumassa jo parin vuoden jälkeen. Koskela huomauttaa, että Suomen talouskasvu seuraavan kymmenen vuoden aikana on arvioitu jopa puolta pienemmäksi kuin esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa.
&#8211; Vaikka työllisyysluvut nyt näyttävät hyvältä, on niissä paljon ilmaa. Meidän suurin ongelmamme nimenomaan julkisella puolella on huono työn tuottavuus. Se ei ole kasvanut vuoden 2008 jälkeen, Koskela sanoo.
Tarvitsemme parempaa johtajuutta
Digitalisaatioon ja tki-investointeihin panostaminen on Koskelan mukaan tärkeää, mutta se ei yksin riitä. Tarvitaan muitakin keinoja, sillä pelkän velkaelvytyksen varaan taloutta ei voi laskea. Koskela vaatii velanoton sijaan panostuksia tehokkuuteen, tuottavuuteen ja johtajuuteen.
&#8211; Tarvitsemme parempaa johtajuutta, ja se pitää tiedostaa, ja siihen pitää panostaa. Voidaan mahdollisesti hyödyntää myös yhteisötaloutta, kuten kolmatta sektoria, mutta ennen kaikkea työn tuottavuutta ja samalla tehokkuutta pitää parantaa nykyisestä, Koskela korostaa.
&nbsp;

Koskela peräänkuuluttaa tehokkuutta, tuottavuutta ja johtajuutta: Pelkän velkaelvytyksen varaan taloutta ei voi laskea

Euroopan komissio ja EU:n eteläiset jäsenmaat ovat luonnehtineet unionin elvytyspakettia käänteentekeväksi hetkeksi. Sitä se voi toden teolla ollakin, joskaan ei varmastikaan siinä merkityksessä kuin mitä komissio toivoo. Posketon elvytys kanavoituu tehottomiin projekteihin. Velat toki kasvavat reippaasti. Aiheesta <a href="https://www.dlacalle.com/en/the-euphoria-behind-stimulus-plans-is-unwarranted/">kirjoitti</a> taloustieteen tohtori Daniel Lacalle.

Kaikki Euroopan maat eivät ehtineet edes toipua kymmenen vuotta sitten leimahtaneesta eurokriisistä huomattuaan olevansa taas uuden talouskriisin kourissa.
Hidas toipuminen johtuu Daniel Lacallen mukaan raskaasta velkataakasta. Lisäksi julkisvalta nostaa kaiken aikaa lisää uutta syömävelkaa.
EU:n elpymispaketti lisää yhtä lailla velkataakkaa. Jotkut jäsenmaat saavat yhteisestä velasta hyötyä huokeamman lainakoron vuoksi, kun taas Suomen kaltaiset jäsenmaat maksavat EU-velasta enemmän verrattuna omissa nimissä nostettuun velkaan.
Aiemmin heikot saavutukset
Lacalle muistuttaa vuosien 2014-19 välisenä aikana toimeenpantua Junckerin elvytyssuunnitelmaa. Tämä raha ohjattiin investointeihin.
Euroopan komissio arvioi itse, että viiden vuoden aikana ohjelma kasvatti bruttokansantuotetta keskimäärin 0,9 prosenttia ja se loi 1,1 miljoonaa työpaikkaa. Nämä työpaikat maksoivat 439 miljardia euroa.
Lacalle kirjoittaa niin sanotun fiskaalikertoimen olevan olematonta raskaasti velkaantuneiden maiden kohdalla. Fiskaalikerroin suhteuttaa julkisen vallan sijoittaman panoksen sijoituksesta saatavaan tulokseen nähden.
Toisin ilmaistuna Junckerin suunnitelman yhteen työpaikkaan upotettiin noin 400 000 euroa.
Espanjan hallituksen laskelmien mukaan EU:n elpymispaketin rahoilla luodaan kaksitoista työpaikkaa jokaista käytettyä miljoonaa euroa kohden. Fiskaalikerroin on laskelmissa jo merkittävästi parempi ollen silti katastrofaalisen heikko.
Espanjan hallitus on tuskin rakentanut laskelmaansa sen varaan, että rahaa katoaa tehottomiin kohteisiin.
Eivätkö tuottavat investoinnit kiinnosta?
Euroopan keskuspankki on jo vuosien ajan ylläpitänyt nollakorkolinjaa. EKP on omalla rahapolitiikallaan kannustanut yrityksiä investoimaan sekä perustamaan uusia yrityksiä.
Euroopan komissio on ilmeisesti haistanut jostain satojen miljardien edestä kannattavaa liiketoimintaa, mikä on jostain selittämättömästä syystä jäänyt yksityisiltä yrittäjiltä huomaamatta.
Lacalle arvelee, että julkisella rahalla tehtävät investoinnit ovat todennäköisesti kannattamattomia. Muutoin ne olisi tehty jo.
Hän peräänkuuluttaa yksityisiä investointeja, eikä julkiseen velkaan ja kulutukseen pohjautuvaa taloutta.

Paljon elvytystä – paljon velkaa ja olematonta kasvua

Johtavien teollisuusmaiden ajatus asettaa maailmanlaajuinen yritysveron vähimmäistaso hämmästyttää taloustieteen tohtori Daniel Lacallea. Hänen mukaansa tuottavilta yrityksiltä leikataan kasvun mahdollisuudet ja verovarat todennäköisimmin päätyvät vain alati kasvavaan julkiseen kulutukseen ja heikosti tuottavien yritysten tukiin. Lacalle kirjoittaa ajatuksistaan <a href="https://www.dlacalle.com/en/the-g-7s-reckless-commitment-to-mounting-debt/">blogissaan</a>.

Daniel Lacalle huomauttaa, että OECD:n mukaan yritysverotus on vahingollisin veromuoto talouskasvun kannalta. Hänen mukaansa tällainen vähimmäistaso ei toimi, sillä eri mailla on hyvin kirjavat verokäytännöt esimerkiksi arvonlisäverotuksen tasoissa.
Yritysvero kampittaa markkinajohtajia jahtaavia kasvuyrityksiä. Yritysten kokonaisveroaste työvoimakustannuksineen on Yhdysvalloissa ja Euroopassa jo 40 prosentin tuntumassa liikevaihdosta.
Pienet maat kärsivät
Pienet taloudet kärsivät yritysverosta eniten. Tämä johtuu Lacallen mielestä siitä, että pienten talouksien on hankalampi houkutella pääomaa ja investointeja verojen kiristyessä.
Yritysvero haittaa myös pienten kasvuyritysten toimintaa, jos niiden pitää maksaa uusia veroja heti, kun ne alkavat tehdä liikevoittoa.
Velkavuoret eivät kutistu
Lacalle kirjoittaa, ettei yritysverolla saada sulatettua valtavia velkavuoria. Länsimaiden budjettialijäämät paisuvat myös nousukausien aikana. Taantumissa julkista kulutusta vain lisätään.
Lacalle pitää täysin käsittämättömänä johtavien maiden ajatusta kerätä yritysveroa, jonka tuotoilla hallitukset synnyttävät työpaikkoja tuottaville aloille. Verolla kun nimenomaisesti rampautetaan tuottavat yritykset.
Mikäli massiivisten elvytystoimien jälkeen velkavuoret kasvavat huimasti talouskasvun jäädessä pahoin tavoitteistaan, niin johtajat kertovat meille, ettei elvytys ollut riittävää.

Taloustieteen tohtori Lacalle lyttää G7-maiden ajatuksen maailmanlaajuisesta yritysverotuksen vähimmäistasosta

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtajan Lulu Ranteen mielestä Euroopan komissio on tehnyt massiivisen virheen halutessaan syöttää elvytyspaketin jäsenmaiden kurkusta alas. EU on nyt kaikkien aikojen kriisin partaalla. Ollakseen kokoaan suurempi EU:ssa tulisi Suomen tehdä unionille suuri palvelus pakottamalla se takaisin neuvottelupöytään.

Sitoessaan elpymisvälineen monivuotiseen rahoituskehykseen Euroopan komissio on vienyt itseltään ja elpymisvälinettä ajavilta hallituksilta kyvyn katsoa välillä ikkunasta ulos ja reagoida siihen, mitä sieltä näkyy. Sieltä näkyy todellinen inflaatioriski, johon pitäisi kyetä reagoimaan tässä ja nyt.
&#8211; Elpymisvälineen avustusidea leivottiin kasaan vuosi sitten, ja silloinkin väärin perustein. Maailma sekä tiedot ja käsitykset tulevasta olivat silloin aivan erilaiset kuin mikä on todellinen tilanne nyt. Maailman ja alueiden taloudet kehittyvät nyt tavalla, joka tekee elpymisvälineestä ei vain tarpeettoman, vaan erittäin vahingollisen, kertoo Lulu Ranne.
Komissio on oman kuvitellun fiksuutensa ansassa
Ranteen mielestä järkevä ja rehellinen poliitikko ja virkakoneisto ymmärtäisi nyt arvioida tilanteen uudelleen, perua vahingollisten politiikkatoimien härkäpäisen läpipuskemisen ja laatia laaja-alaisella yhteistyöllä uuden suunnitelman.
&#8211; Komissio on oman kuvitellun fiksuutensa ansassa. Se ei saa normaalia budjettia eteenpäin ilman elpymisvälinettä, josta pitäisi nyt hankkiutua kiiruusti eroon, Ranne toteaa.
Suomen politiikkaa taas vaivaa Ranteen mukaan se, ettei oleellista ole, onko eri puolueiden ajamassa politiikassa järjen häivää. Oleellista on olla eri mieltä perussuomalaisten kanssa. Esimerkiksi kokoomus ja keskusta löytävät itsensä hämmentyneinä ajamasta älyvapaita toimia, koska järkevien toimien ajaminen tarkoittaisi samaa mieltä olemista perussuomalaisten kanssa. Ei se olisi vaarallista, Ranne vetoaa.
Inflaatio-odotukset voivat heilutella markkinoita
Koska massiivinen rahan pumppaus markkinoille ei ole aiheuttanut kuluttajahintainflaatiota, ollaan jälleen kerran erehdytty luulemaan, että tällä kertaa kaikki on toisin. Rahamäärän kasvu on ruokkinut talouden finansialisaatiota, mikä on näkynyt esimerkiksi osakekurssien järjettömänä nousuna ja toisaalta reaalitalouden investointien vähäisyytenä.
&#8211; Hyödyke- ja tehdashinnat ovat rajussa nousussa, ja Euroopassakin on maita, joiden keskuspankit joutuvat nostamaan korkoja. Pelkästään inflaatio-odotukset lisäävät sijoittajien epävarmuutta ja voivat aiheuttaa suuria liikkeitä pörsseissä ja rahamarkkinoilla.
Keskuspankit ovat kammottavassa ansassa
Koko kuvaa ei saa seuraamalla ainoastaan kuluttajahintainflaatiota. Voidaan tietysti taittaa peistä siitä, johtaako hyödykehintojen raju nousu lopulta kuinka kovaan, laaja-alaiseen ja jatkuvaan kuluttajahintainflaatioon. Se ei kuitenkaan ole Ranteen mielestä oleellisin asia julkisella rahalla toteutettavan elvytyksen kannalta.
&#8211; Julkis- ja velkarahoitteinen elvytys on älytöntä tilanteessa, jossa logistiikka- ja tuotantokapeikot sekä kiihtyvä yksityinen kysyntä nostavat hyödyke- ja tehdashintoja. Julkinen investointikulutus olisi kilpailemassa samoista resursseista kuin yksityinen investointi- ja kulutustavaratuotantokin, Ranne varoittaa. 
Nolla- tai negatiivista korkopolitiikkaa ylläpitävät keskuspankit ovat kammottavassa ansassa. Kun markkinat on pumpattu täyteen velkarahaa, koron nosto on viimeinen neula, jonka kupla tarvitsee puhjetakseen.
Kaikkien kriisien äiti
Ranteen mielestä ainoa tapa päästä ulos elpymisvälineen häkistä on avata silmät ja katsoa ympärilleen. Suomen tulisi päivittää tilannekuva ja kertoa EU:lle totuus maailman menosta. 
&#8211; Ollakseen kokoaan suurempi Euroopassa Suomen kannattaa nyt tehdä EU:lle palvelus ja pakottaa se takaisin neuvottelupöytään. Vuonna 2007 alkanut kriisi ei ole koskaan päättynyt. Elpymisvälineellä yritetään vain pitää kuplaa ehjänä puhaltamalla se vielä isommaksi – ainoa varma tulos on entistä isompi pamaus.
EU:ta lähestyy ”kaikkien kriisien äiti”. Jotta se mitenkään voitaisiin estää tai tuhot minimoida, on aloitettava ylivelkaantuneiden EU-maiden velkojen hallittu uudelleenjärjestely, ja samalla nämä maat on velvoitettava rakenteellisiin uudistuksiin.
&#8211; Suomen on aika kasvattaa selkäranka ja nousta kehuilla elävästä puudelista tasa-arvoiseksi neuvottelukumppaniksi EU-pöydissä, Ranne vaatii.
&nbsp;

Ranne: EU:ta lähestyy kaikkien kriisien äiti

Kansanedustaja Jani Mäkelä piti eduskunnassa perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron hallituksen EU:lle esittämästä 750 miljardin lahjapaketista, jonka perussuomalaiset tyrmäävät täysin.

Hallitus esittää eduskunnan hyväksyttäväksi kokonaisuutta, jossa on mukana EU:n monivuotinen rahoituskehys, verotusoikeus unionille ja 750 miljardin lahjapaketti. Kansanedustaja Jani Mäkelä on tyytyväinen siitä, että viimeinkin eduskunta pääsee keskustelemaan asiasta, josta keskustelun hallitus on yrittänyt vaientaa kesästä lähtien.
&#8211; Hallitus ei halua kertoa kansalle, että sai Euroopasta käskyn – euroalue ja Saksan ja Ranskan pankkien saatavat Italiasta ja Espanjasta on pelastettava. Talous oli kriisissä jo ennen koronaa &#8211; nyt tuli sopiva hetki kiristää pois meidänkin rahamme. Jotta Brysselissä voitaisiin jatkaa suurvallan leikkimistä.
&#8211; EU:n monivuotinen rahoituskehys on suoranainen oodi kyvyttömyydelle. Vaikka iso nettomaksaja Britannia äänesti jaloillaan ja lähti pois rahoittamasta koko kolhoosia, brexitin aiheuttamaa vajetta ei aiota leikata mistään. Suomen kaltaiset ahkerat ja rehelliset maat saavat maksaa lisää!
EU ei onnistu etenkään ratkaisevissa asioissa
EU:n onnistumiset ovat Mäkelän mukaan vähissä. Se ei ole onnistunut ulkopolitiikassaan, talouspolitiikassaan, maahanmuuttopolitiikassaan eikä epidemian torjunnassa. Yhden asian EU sentään Mäkelän mielestä osaa, nimittäin muiden ansaitsemien rahojen jakamisen sellaisille, jotka eivät niitä ole ansainneet.
&#8211; EU pettää tosipaikassa. Se on hyvänä aikana edustavinaan sääntöperäistä kansainvälistä yhteistyötä, mutta jokaisen kriisin tullen säännöt kirjoitetaan uusiksi. Näin kävi eurokriisissä, turvapaikkakriisissä ja nyt koronakriisissä – niin käy seuraavassakin kriisissä. Kriisin varjolla liittovaltio syvenee ja kansallisvaltioita syödään.
Suomen nettomaksut kasvavat, EU saa verotusoikeuden
Mäkelä pitää rahoituskehystä hallituksen epäonnistumisena, jonka hinta suomalaisille veronmaksajille tulee olemaan satoja miljoonia nettomaksua lisää entisen päälle. Kaikki vähäinen takaisin tuleva raha on suomalaisten omaa rahaa, josta merkittävä osa jaetaan tukena Suomen kilpailijamaille Euroopassa.
&#8211; Eikä siinä vielä kaikki. Hallitus esittää suostumista EU:n verotusoikeuden päänavaukseen ja koronapaketiksi naamioituun holtittoman taloudenhoidon maiden tukipakettiin. Että maksaisimme yli kuusi miljardia saadaksemme takaisin kenties reilut kaksi miljardia! jyrähti Mäkelä.
Totuuden vääristely ei auta
Mäkelän mielestä hallitus on nähnyt suuren vaivan voidakseen vedättää tämän esityksen läpi eduskunnasta yksinkertaisella enemmistöllä samalla väittäen, ettei Suomi menetä itsemääräämisoikeuttaan. Asiat eivät kuitenkaan muutu ahkerallakaan totuuden vääristelyllä, Mäkelä huomautti.
&#8211; Vaikka kuinka nimittäisi yhteistä velkaa joksikin muuksi, se on yhteistä velkaa. Vaikka miten nimittäisi verotusoikeutta muuksi, se pysyy verotusoikeutena. Vaikka nimittäisi muiden laskujen maksamista millä nimellä tahansa, se on edelleen muiden laskujen maksamista.
Tarkkarajaisuus ja ainutkertaisuus pötyä
Mäkelä pitää puheita elvytyspaketin tarkkarajaisuudesta silkkana pötynä. Pääministeri Sanna Marin esitteli eduskunnalle 3,2 miljardin palautuksen Suomen 6,6 miljardista eurosta ennen kuin hallitus jo muutaman kuukauden päästä joutui myöntämään, että takaisin saadaan ainakin puoli miljardia vähemmän.
&#8211; Puheet elvytyspaketin ainutkertaisuudesta ovat pötyä. Jos tämä piikki avataan nyt, on järjetöntä väittää, että myöhemmin kieltäytyminen uusista paketeista on ainakaan helpompaa. Suurten EU-maiden ja kansainvälisten järjestöjen johtajat ovat jo todenneet, että tämä on pysyvä ja toistuva järjestely.
&#8211; Puheet Suomen viennin elvyttämisestä paketilla ovat pötyä. Missä todellisuudessa vientiä tuetaan lahjoittamalla velkarahaa kilpailijamaillemme, että nämä kenties ostaisivat tuotteitamme? Ajatelkaa hetki tätä ja miettikää, onko siinä mitään tolkkua, ihmetteli Mäkelä.
Keskustan takki kääntynyt täysin
Ollessaan keskustan puheenjohtaja edustaja Juha Sipilä sanoi vuonna 2012, että Suomessa tulee järjestää kansanäänestys, jos maa on siirtymässä euromaiden yhteiseen velkaan. Myöhemmin hän jopa väläytti kansanäänestystä EU:sta eroamisesta, jos unioni siirtyy liittovaltion suuntaan.
&#8211; Nyt on sellainen tilanne. EU siirtyy yhteiseen velkaan ja liittovaltion suuntaan. Mitä sanoo keskusta? Oletteko tässäkin asiassa punavihreän hallituksen apupuolue? Perussuomalaiset ovat vaatineet kansanäänestystä tukipaketista – lunastatteko nyt vanhat puheenne, vai kääntyykö takki?
&#8211; Tämä on sellainen asia, josta voi lopulta olla vain kahta mieltä. Voi joko olla Suomen taloudellisen itsemääräämisoikeuden puolella tai sitä vastaan. Ei ole välimuotoa &#8211; ei voi kiemurrella.
&#8211; Perussuomalaiset pitävät kaikin laillisin keinoin kiinni Suomen itsenäisyydestä ja Suomen kansan oikeudesta päättää asioistaan – loppuun asti. Vastustamme tätä pakettia ja tätä päätöstä. Nyt kansa haluaa kuulla, mitä te muut kansaa edustamaan valitut aiotte, Mäkelä totesi puheenvuoronsa lopuksi.
&nbsp;

Euroopan unioni siirtyy yhteiseen velkaan ja liittovaltion suuntaan – ”Puheet Suomen viennin elvyttämisestä EU-paketilla ovat pötyä”

Eduskunta aloitti tällä viikolla EU:n niin sanotun elvytyspaketin käsittelyn. Paketti on jopa 750 miljardin euron tuki- ja lainapaketti, jossa Suomi on nettomaksajan asemassa. Viimeisimpien tietojen mukaan Suomi maksaisi pakettiin 6,6 miljardia euroa, mutta saa takaisin vain 2,7 miljardia. Perussuomalaiset tyrmäävät ajatuksen ja ovatkin valmistelemassa välikysymystä asiasta.

Perussuomalaisten ympäristövaliokunnan jäsenten mukaan ohjelman ensisijaisena tavoitteena on pelastaa euro ja pankit tekemällä EU:sta samalla pysyvä velkaunioni.
&#8211; Sellaiseen Euroopan unioniin Suomi ei liittynyt, eikä sellaiseen perussuomalaisten mielestä tule koskaan suostua. Ei tarvitse olla ruudinkeksijä ymmärtääkseen, että jos antaa kuusi euroa ja saa kaksi takaisin, on jäänyt raskaasti tappiolle, kansanedustaja Mauri Peltokangas (kuvassa) toteaa.
&#8211; Jos kuvittelemme velkaelvytyksen toimivan, meidän kannattaisi käyttää kaikki 6,6 miljardia itse suoraan Suomen hyväksi kuten parhaaksi näemme. Kilpailijamaiden tukeminen miljarditolkulla ei ole minkään logiikan mukaan viisasta. Vienti ei tule vetämään yhtään sen enempää rahtaamalla säkkitolkulla rahaa esimerkiksi Espanjaan tai Puolaan. Tätä mieltä ovat jo lukuisat asiantuntijatkin, kansanedustaja Sheikki Laakso huomauttaa.
”Vihreä siirtymä” luo paineita teollisuudelle
Lisäksi EU tulee käyttämään satoja miljardeja niin sanottuun vihreään siirtymään. Näitä varoja Suomen hallitus haluaa käyttää ilmastonmuutoksen hillintään ja vihreän teknologian kehitykseen. Perussuomalaiset huomauttaa, että vaikka idea saattaa kuulostaa hyvältä, on suuri riski, että teollisuudelle koituu hallituksen toimilla valtavia kustannuspaineita ja suomalainen teollisuus siirtyy kiihtyvällä tahdilla halpamaihin.
&#8211; Suomalainen tehtaanpiippu on ympäristöteko ja meidän tulee tehdä politiikkaa, joka pitää teollisuuden ja sen työpaikat Suomessa. Liian kunnianhimoinen ja kiilusilmäinen ilmastopolitiikka ajaa teollisuuden sinne, jossa ympäristöstä ja työn laadusta ei välitetä, kansanedustaja Petri Huru huomauttaa.
Missä ohjelman vaikuttavuusarviointi?
Perussuomalaiset arvostelevat hallitusta myös siitä, ettei se esitä ohjelmalleen minkäänlaista vaikuttavuusarviointia.
&#8211; Hyvätkin tavoitteet näyttävät vaativan uusia rakenteita, joista seuraa jatkuvia lisämenoja, kun tavoitteena tulisi sen sijaan olla julkisen talouden tasapaino ja verorasituksen pienentäminen, perussuomalaiset toteavat.
&nbsp;

Perussuomalaiset ympäristövaliokunnassa: EU:n elvytyspaketti ja ”vihreä siirtymä” sammuttavat Suomesta viimeisetkin valot

EU pyytää Suomelta 6,6 miljardia euroa elpymispakettiin. &#8211; Jokainen vastuullinen aikuinen tietää, että pyytäjän tulee esittää perustelut ja laskelmat, miksi rahaa kannattaisi antaa. Mitä sille saadaan vastineeksi ja hyötyykö maksaja eli tässä tapauksessa Suomi, ihmettelee perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenvuoron eduskunnassa pitänyt kansanedustaja Lulu Ranne.

Kansanedustaja Lulu Ranne huomauttaa valtionvarainministeri Matti Vanhasen kääntäneen asian Helsingin Sanomien haastattelussa päälaelleen: elpymisvälineen kriitikoiden pitäisikin esittää laskelma siitä, kuinka käy, jos EU-tason elvytystä ei tehdä.
&#8211; Arvoisa hallitus, ministeri Vanhanen, perussuomalaiset esittävät heti yhden keskeisen laskelman, Ranne toteaa.
Suomi antaa yli kaksi kertaa enemmän kuin saa
Elpymisväline tulisi maksamaan Suomelle 6,6 miljardia euroa. Se on yli kaksi kertaa enemmän kuin Suomi saisi omaan käyttöönsä. Jos velkaelvytyksen kuvitellaan toimivan, kannattaisi kaikki 6,6 miljardia käyttää itse suoraan Suomen hyväksi kuten parhaaksi nähdään. Rahan käyttäminen EU:n pillin mukaan ja pääosin muiden maiden hyväksi ei perussuomalaisten mielestä perustu hyväksyttäviin syihin, vähiten koronan vaikutusten torjuntaan.
&#8211; Näin siis, jos velkaelvytys toimisi komission ja hallituksen uneksimalla tavalla. Valitettavasti se ei kuitenkaan toimi. EKP on pelkästään vuodesta 2015 lähtien kylvänyt 2 800 miljardia euroa velkarahaa EU:n talouteen. Investoinnit eivät ole siitä juuri kasvaneet, vaan BKT:n aneeminen kasvu on perustunut jatkuvaan velkarahan pumppaamiseen EU-maiden talouksiin.
&#8211; Olisi vastuutonta toistaa samoja virheitä ja odottaa eri tuloksia. 750 miljardia 2 800 miljardin perään ei tule tuottamaan eri tulosta, Ranne sanoo.
Kuluttajilla ei ole varaa nostaa kysyntää
Hallituksen kestävän kasvun ohjelman alussa esitetään pitkä lista väitteitä kaikesta hyvästä, mitä kuvitelluilla kolmella miljardilla saavutettaisiin. Väitetyt hyödyt eivät perussuomalaisten mielestä toteudu tilanteessa, jossa sekä valtiot että kuluttajat ovat ylivelkaantuneita. Investoinnit eivät ole jääneet velkarahasta kiinni.
&#8211; Investointeja ei tehdä, koska ei ole kysyntää. Kysyntää ei ole, koska kuluttajat ovat tappiin velkaisia ja verotettuja.
Korkea velka vain pahentaa tilannetta
Tutkimuskirjallisuudessa on todistettu, että korkean velkaantumisen tilanteessa lisävelkaantuminen kasvattaa BKT:tä vain noin vuoden ajan, mutta muodostaa sen jälkeen kulutuksen ja BKT:n kasvun jarrun. Velkaruiskeen loppuessa kulutus hidastuu, BKT seuraa perässä ja ollaan entistä syvemmällä suossa.
&#8211; Velkainvestoinnit kannattavat vain, jos ne luovat sellaista jatkuvaa lisäarvoa talouteen, jolla investointi saadaan maksetuksi. Taloudellisesti ja teknisesti ennenaikaiset, kalliit ja keskeneräiset ilmastoinvestoinnit pakottavat yritykset ja kuluttajat velkaantumaan ja vähentämään muuta kysyntäänsä. Terveiltä investoinneilta katoavat vähätkin markkinat, sanoo Ranne.
Vaikuttavuusarviointi puuttuu kokonaan
Perussuomalaiset pitävät käsittämättömänä sitä, että hallitus ei esitä ohjelmalleen minkäänlaista vaikuttavuusarviointia Suomen osalta. Hyvätkin tavoitteet näyttävät vaativan uusia rakenteita, joista seuraa jatkuvia lisämenoja, kun tavoitteena tulisi olla sen sijaan julkisen talouden tasapaino ja verorasituksen pienentäminen. Velkaantuminen lamauttaa talouden, vajeet repeävät eikä peruspalveluja kyetä enää turvaamaan.
&#8211; Kummallisinta koko ohjelmassa on tämä uuskielen kukkanen: kestävä kasvu. Ohjelmalla luodaan kuvaa, että ilmastoinvestoinneilla talous eli kulutus ampaisee kasvuun. Ilmastotavoitteiden saavuttaminen taas edellyttää kulutuksen dramaattista leikkaamista. Kestävä kasvu on epäuskottavaa hankejargonia.
Tarkoitus on vain vankistaa EU:n velkaunionia
Hallitus ei esitä vaikuttavuusarviointia Suomen osalta, koska se paljastaisi elpymispaketin todelliset seuraukset maamme talouden, itsemääräämisoikeuden ja koko tulevaisuuden kannalta. Perussuomalaiset eivät usko elvytyspaketin tavoitteena olevan ilmaston pelastaminen eikä koronan vaikutusten torjunta.
&#8211; Elvytyspaketin tavoitteena on pelastaa etelän pankit ja euro, pakottaa myöntämään EU:lle verotusoikeus ja luoda pysyvä velkaunioni. Sellaiseen Euroopan unioniin ei Suomi liittynyt, eikä sellaiseen perussuomalaisten mielestä tule koskaan suostua, Ranne napauttaa.
&nbsp;

PS: Hallituksen ”kestävän kasvun ohjelma” tuo vain EU:n yhteisen velkavankeuden

Yhdysvaltain ja Kiinan välinen kauppasota on vaarassa aiheuttaa turmeliaan ketjureaktion, jonka seuraukset voivat helposti ohittaa finanssikriisin kurimukset. Maailmassa on kauttaaltaan taloushuolia, jotka suurelta osin johtuvat keskuspankkien silmittömästä elvytyksestä. Troppi lienee tautia pahempi.

Finanssikriisin jälkeen Kiina on vastannut <a href="https://www.ft.com/content/70c64107-0470-3cdf-ab32-0ca82fce038f">osapuilleen puolesta</a> kaikkien suurten keskuspankkien elvytyksestä. Tällainen ennennäkemätön rahapurske piristi maailmantaloutta finanssikriisin jälkeen, mutta elvytyksen jatkuessa siitä on tullut eräänlainen finanssimarkkinoiden heroiini. Pahamaineisen huumausaineen haluttu teho laskee, mutta haitat kasaantuvat. Näin näyttää olevan elvytyksenkin laita.
Helsingin yliopiston taloustieteiden dosentti Tuomas Malinen arveli, <a href="https://stage.sudev.fi/kiina-piti-velkaelvytyksellaan-maailmantaloutta-10-vuotta-pystyssa-juhlat-ovat-paattyneet/">ettei Kiina enää ole valmis elvyttämään</a>. Valitettavasti vahinko on saattanut jo tapahtua. Ja ellei ole niin kauppasodan eskaloituminen on nakertanut Kiinan taloutta Yhdysvaltoja enemmän.
Kiina printannut rahaa poskettoman paljon
Kiinalaispankit ovat lähteneet – osin valtiojohdon sanelemana – sanoinkuvaamattomaan velkajuhlaan. Ne ovat luoneet rahaa luottoina poskettomat <a href="https://www.ft.com/content/4fd8f9c2-c984-11e9-af46-b09e8bfe60c0">21 tuhannen miljardin dollarin edestä</a> vaivaisessa kymmenessä vuodessa. Se on yli kaksi kertaa enemmän kuin Yhdysvalloissa, euroalueella ja Japanissa on luototettu yhteensä samana aikana. Kiinan talous on silti yksin Yhdysvaltoja pienempi.
Löysä tai peräti ilmainen raha &#8221;laiskistuttaa&#8221;. Se hidastaa tuottavuutta. Rahan ylenpalttinen määrä on johtanut esimerkiksi kiinteistöjen hintojen mielettömään nousuun.
Kaiken kaikkiaan joka puolella pursuava raha johtaa inflaatioon. Se taas johtaa kyseisen valuutan heikkenemispaineeseen, mutta Kiinan valuuttajärjestelmä on omalta osaltaan määrättyä ja pääoma ei liiku täysin vapaasti. Rahaa ei voi vaihtaa toiseen mielensä mukaan.
Kiinan renminbin heikkenemispaine on toteutuessaan se varsinainen pommi. Moni kiinalaisluotto on dollaripohjainen eli valuuttalaina. Suomen 90-luvun kriisi paheni samasta syystä. Suomen Pankki yritti puolustaa silloista eurooppalaista ECU-kytkentää korkeilla koroilla, jolloin ulkomaan valuutassa otetuissa luotoissa oli näennäisesti pienempi korko.
Kauppasodan tullilisämaksut kompensoituisivat huokeammalla valuutalla, jolloin kauppasodan vaikutukset jäisivät pienemmiksi. Toisaalta se tekisi dollaripohjaisten luottojen takaisinmaksusta yhä vain vaikeampaa. Suo siellä, vetelä täällä.
Kiinalla raha- ja kiinteistökupla
Edellä mainittu rahakupla on siis paisunut myös kiinteistömarkkinoille. Sen on arveltu olevan paljon pahempi kuin finanssikriisin laukaissut Yhdysvaltain subprime-kupla.
Aasiassa valuuttakurssien devalvointipaine siirtyy vientivetoisesta maasta toiseen. Etelä-Korea olisi jo vajonnut taantumaan ilman hallituksen tuntuvia elvytyspaketteja.
Etelä-Korea aikoo elvyttää lisää ensi vuonna. <a href="https://www.ft.com/content/5e813d5a-ca0a-11e9-a1f4-3669401ba76f">Elvytys on suurinta sitten finanssikriisin</a>. Vaikka maa on vähävelkainen, eivät suuret budjettialijäämät kestä pitkäkestoista venytystä.
Kiinan hyytynyt talous satuttaa eurooppalaisia vientimaita, eritoten Saksaa. Samaan aikaan Euroopassa painitaan negatiivisten korkojen tuomien ongelmien kanssa.
Kiina tarvitsee pienen ihmeen välttyäkseen katastrofilta. Muu maailma tarvitsee ihmettä välttyäkseen Kiinan talouskriisiltä.

Kiina on talouden ruutitynnyri – kauppasota kiihdyttää räjähdystä

Keskuspankit ovat olleet finanssikriisistä lähtien markkinoiden herkeämättömässä seurannassa. Talouden huonot uutiset, kuten heikko talouskasvu, epäsuotuisa työllisyyskehitys ja valmistusteollisuuden vaikeudet, ovat olleet markkinoille varsinaista ilosanomaa.

Tämä nurinkurinen tilanne on muodostunut, koska keskuspankit ovat lähteneet ennennäkemättömään elvytykseen. Samasta syystä ne ovat vaarassa kadota, kirjoittaa kotimainen talousanalyysiyhtiö <a href="https://gnseconomics.com/en_US/2019/08/26/will-central-banks-survive/">GnS Economics</a>.
Keskuspankit ovat kuin mitä tahansa pankkeja kahdella erolla. Ensiksi ne saavat tuloja rahanluontioikeutensa turvin. Tämä tulo on rahan fyysisen kustannuksen ja rahan nimellisarvon erotus. Toiseksi niitä ei koske keskeinen kirjanpitosääntö, jonka mukaan pankki tarvitsee pääomaa tappioiden kuittaamiseen.
Keskuspankki voi mistä muusta yhtiöstä poiketen toimia negatiivisella pääomalla, mutta tällä on yleensä vakavat seuraukset. Zimbabwen keskuspankki kaatui hyperinflaatioon, mutta luhistuminen voi kohdata suuria länsimaisiakin keskuspankkeja. Keskeinen syy luhistumiseen on niiden taseisiin ostetut arvopaperit.
Negatiivinen pääoma
Suurten keskuspankkien taseissa on tuhansien miljardien velkakirjat. Velkakirjojen hinnat ovat nousseet pilviin ostojen myötä. Tämä merkitsee samalla yleisen korkotason laskua.
Velkakirjojen massiivinen määrä merkitsee myös sitä, että niiden arvo voi laskea epäsuotuisassa kehityksessä. Tämä merkitsee tappioita ja tappiota kuitataan pääomalla. Mikä tahansa muu yhtiö ajautuisi konkurssiin pääoman loputtua, mikäli yhtiö ei onnistu hankkimaan riittävästi uutta pääomaa.
Keskuspankki on kuitenkin poikkeus, koska se voi &#8221;printata rahaa&#8221; ja saada rahanluontituloa. Keskuspankin taseissa on vain niin mittavat määrät velkakirjoja, että suurten tappioiden rahoittaminen rahanluontitulolla johtaa armottomasti rivakkaan inflaatioon.
Tämä on johtanut niin 1920-luvun Saksassa kuin 2010-luvun Zimbabwessa koko rahajärjestelmän luhistumiseen. Keskuspankkien uskottavuus joutuu vaakalaudalle, jos markkinat arvelevat keskuspankin suoltavan rahaa vain tappioidensa kuittaamiseen.
Keskuspankkeja voidaan pääomittaa
Keskuspankit voivat muiden yhtiöiden tavoin haalia lisää pääomaa. Tämä merkitsee pääomitusta.
Jälleen kerran ongelmaksi voi muodostua pääomituksen tarve eli suuruus. Vaikka keskuspankkien taseissa olevat velkakirjat tuskin menettävät kokonaan arvoaan, niin pääomitustarve voi markkinaromahduksessa nousta siltikin tuhansiin miljardeihin maailmanlaajuisesti.
Tämän kokoluokan pääomitus on mitä ilmeisimmin poliittisesti täysin mahdotonta. Satojen miljardien pääomitus on sekin hyvin vaikeasti selitettävä tapahtuma turhautuneille ja raivostuneille äänestäjille.
Vastuuttomat keskuspankit
Hallitukset voivat joutua katsomaan keskuspankin luhistumista sivusta liian suuren pääomitustarpeen vuoksi. Keskuspankki menee konkurssiin. Kaatuneen keskuspankin valuutta-alue määrittää uuden rahan ja kenties pystyttää uuden keskuspankin aloittamaan puhtaalta pöydältä.
GnS Econimics kirjoittaa, etteivät keskuspankit välttämättä selviä vastuuttomasta keskuspankkipolitiikasta. Yhtiön mukaan ne tuhosivat pääomamarkkinoiden hinnanmuodostuksen tällä vuosikymmenellä.

Keskuspankit voivat luhistua

Finanssikriisin jälkeen maailmantaloutta on lähestulkoon pitänyt pystyssä Kiinan massiivinen velkaelvytys. Yhdysvaltain keskuspankki reagoi finanssikriisiin melko ripeästi ja sai talouskaaoksen pysäytettyä. Tämän jälkeen keskuspankeista on ollut pikemminkin haittaa kuin hyötyä. <a href="https://gnseconomics.com/en_US/2019/08/08/where-from-here/">Näin kirjoittaa</a> Helsingin yliopiston taloustieteen dosentti Tuomas Malinen.

Malinen on kirjoittanut myös kotimaiselle <a href="https://www.salkunrakentaja.fi/2019/08/taantuma-tulee/">sijoituspalsta Salkunrakentajiin</a> maailmantalouden ajautuvan vääjäämättä taantumaan, johon euroalue vajoaa loppuvuonna ja Yhdysvallat ensi vuoden alussa.
Keinot välttää taantuma vähissä
Taantuma, mikä ilmeisesti äityy maailmanlaajuiseksi lamaksi, voidaan välttää vain kahdella keinolla. Ensimmäinen keino on saada Kiina jatkamaan hillitöntä velkajuhlaansa. Malinen ei usko Kiinan ryhtyvän tähän, sillä maa haluaa säästää edes hieman paukkuja tulevan taantuman haittojen minimoimiseen.
Mikäli Kiina lykkäisi taantumaa uudella massiivisella velkaelvytyksellä, niin maa putoaisi tulevaisuudessa vain korkeammalta ja kovempaa.
Toinen vaihtoehto on, että keskuspankit jatkavat lyhytaikaisten korkojen tason laskua ja ostavat taseisiinsa lisää arvopapereita. Arvopaperiostoissa on kuitenkin näkymätön poliittinen raja. Voisiko keskuspankki omistaa yrityksiä? Ostaisiko se esimerkiksi Suomen ulos niistä yrityksistä, joissa Suomi on osakkaana?
Korkotason lasku taas kiristää pankkien liiketoiminnan ahdinkoa entisestään. Pankkien toiminta perustuu luottojen pituuden mukaiseen korkotuottoeroon. Pankit lainaavat itse lyhytkestoisia lainoja pääosin pankkitalletuksina ja myöntävät pidempiaikaisia luottoja kansalaisille ja yrityksille. Pitkien lainojen korot ovat tulleet kuitenkin keskuspankkielvytyksen myötä alas ja pankkien kannattavuus on koetuksella.
Korkojen laskeminen Euroopassa yhä syvemmälle negatiivisiksi pakottaisi pankit jossain vaiheessa perimään myös negatiivisia talletuskorkoja kansalaisiltaan. Jotta kansalaiset eivät tällaisen koron vuoksi menettäisi rahaa tileiltään, tulisi heidän säilöä varansa seteleinä patjojen alle. Tästä syystä käteinen raha tulisi kieltää. Se tuskin kävisi saksalaisille.
Keskuspankeista enemmän haittaa kuin hyötyä
Keskuspankit ovat toki yrittäneet vimmatusti etsiä keinoja saada talous jälleen kasvu-uralle. Elvytysten idea pohjautui siihen, että yritykset ja kansalaiset saisivat huokeita luottoja. Keskuspankit sulloivat pankit täyteen rahaa tätä varten. Luottojen kysyntä on kuitenkin vähäistä, koska suuri osa yksityisestä sektorista keskittyi sulattamaan velkavuoriaan.
Elinkelvottomat yritykset ovat jatkaneet huokeiden luottojen nostamista. Vain likimain ilmainen velkaraha on pitänyt ne pinnalla. Tuottavuus on kärsinyt, koska uudet kilpailukykyisemmille yrityksille ei ole markkinoilla tilaa. Tuottavuuden alamäki on omalta osaltaan kypsytellyt tulevaa taantumaa tai kenties jopa lamaa hiljalleen ajan saatossa.
Malisen mukaan taantuma olisi jo alkanut, ellei Yhdysvaltain presidentti Donald Trump olisi kasvattanut maan alijäämiä.
Mikäli jokin iso euromaa joutuisi vararikkoon ja eroamaan yhteisvaluutasta taantuman sekä pääomamarkkinoiden romahduksen vuoksi, olisi koko euroalueen olemassaolo jälleen kerran vaakalaudalla.

Kiina piti velkaelvytyksellään maailmantaloutta 10 vuotta pystyssä – juhlat ovat päättyneet

Suurten keskuspankkien kymmenen vuotta jatkunut yhtäjaksoinen talouselvytys on tuoreen talousennusteen mukaan johtamassa katastrofiin. Suomen hallituksen vakuuttelu julkisen talouden tasapainosta joutuisi todelliseen testiin romahduksessa.

Talouden riskien arviointi on käynyt vaikeaksi tai jopa mahdottomaksi. Keskuspankkien elvytys tuhosi pääomamarkkinoiden kyvyn allokoida varoja tehokkaasti tuottaviin yrityksiin ja liikeideoihin.
Arvopaperimarkkinat ovat ylikuumenneet. Tällä haavaa on likimain mahdotonta löytää kuplatonta kohdetta.
Globaali velka lähti kiertoradalle
Tehottomien yritysten saamat alhaisen koron luotot pitävät niitä pinnalla. Se merkitsee tuottavuuden hidastumista ja globaalin velan kasvua.
Velkaa on maailmalla analyysiyhtiö GnS Economicsin mukaan jo mykistävät 244 000 miljardia Yhdysvaltain dollaria.
Heikon tuottavuuskehityksen, ripeästi kasvaneen velan ja tuloerojen yhdistelmä on yhtiön mukaan hyvin tuhoisa yhdistelmä.
&#8211; Keskuspankkien toimet ovat luoneet sekä hauraan että korkeasti velkaantuneen, taloudellisesti epätasa-arvoisen maailmantalouden, joka voi syöksyä sekä lamaan että yhteiskunnallisiin levottomuuksiin hyvin nopeasti, kun varallisuuseräkupla puhkeaa, ennusteessa todetaan.
Vanhentuneista rakenteista pidetään kiinni
GnS Economicsin mukaan talouden ja politiikan rakenteet ovat vanhentuneet. Talouden jatkuva keskuspankkielvytys on vain epätoivoinen keino ylläpitää näitä rakenteita.
Yhtiön mukaan on tulevassa kriisissä huolestuttavinta on, että talouskupla on likimain joka paikassa. Kuplien puhkeamisen historia osoittaa niiden olevan kivuliaita. Useat samanaikaiset kuplat moninkertaistavat kärsimystä.
&#8211; Edes yhteiskuntajärjestyksen hetkellistä romahdusta, anarkiaa, ei voida täysin sulkea pois. Tällaiset kaoottiset tilanteet eivät ole historiassa mitenkään poikkeuksellisia, ja vaikka niitä ei usein esiinnykään, ovat ne täysin mahdollisia myös nykyään, jopa länsimaissa. Ranskan keltaliivit ovat esimakua siitä, mitä voi olla tulossa, ennuste kuvaa.
Suomelle murheellinen ensi vuosi
Yhtiön ennusteessa on arveltu Yhdysvaltain keskuspankin laskevan ohjauskorkoaan tänä vuonna. Markkinoilla veikataan Fed Funds -futuureissa jopa kolmea koronlaskua tänä vuonna. Samoin ennusteeseen on sisällytetty Kiinan uusi velkaelvytyskierros. Tällöin talouskriisi alkaisi vuonna 2020.
Mikäli nämä tapahtumat jäävät toteutumatta, painuu Suomen talous taantumaan jo tämän vuoden lopussa. Kriisi voimistuisi ensi vuonna niin, että Suomen bruttokansantuote pakittaisi 2020 peräti 10,9 prosenttia. Tänä vuonna bruttokansantuotteemme kasvaisi vaivaiset 0,3 prosenttia.
Yhdysvaltain ja Kiinan elvytykset vain lykkäisivät tätä romahdusta muutamalla vuosineljänneksellä.
Suomen uunituore hallitus on vakuuttanut, että <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10824214">julkisen talouden tasapaino säilyy vaalikauden lopussa</a>. GnS Economicsin ennusteen mukainen romahdus merkitsee sitä, että tasapainolupausta ja hallitusohjelmaa on hyvin haastavaa noudattaa yhtäaikaisesti.

Keskuspankit pumppaavat romahtavaa talouskuplaa – Suomen hallituksen julkisen talouden tasapainovakuuttelu uhattuna

Sampo Terho korosti hallituksen yhteistyöhalua työmarkkinajärjestöjen suuntaan mutta korosti, että tällä vaalikaudella veto-oikeutta ei ole. Hän torjui myös velkaelvytyksen. 

&#8211; Hallituksen keinot kilpailukyvyn nostamiseksi eivät ole ideologisia. Hallituksen ainoa ideologia on Suomen pelastaminen. Tästä emme tingi, kaikesta muusta neuvottelemme, linjasi perussuomalaisten ryhmäjohtaja Sampo Terho hallituksen tiedonannosta käydystä keskustelussa eduskunnassa.
Terho toivotti samalla työmarkkinajärjestöt mukaan etsimään kilpailukyvyn keinoja, kuten hallitus jo maanantaina linjasi.
&#8211; Erityisen tervetulleita talkoisiin ovat työmarkkinajärjestöt omine ehdotuksineen. Hallituksella on käytettävissään huomattavasti suppeampi keinovalikoima kuin yhteistyössä työmarkkinaosapuolien kanssa, Terho tähdensi.
AY-liikkeellä ei veto-oikeutta
Hän korosti, kuinka tärkeää on, että työmarkkinaosapuolet voivat osallistua projektiin, mutta eivät käyttääkseen veto-oikeutta uudistumisen pysäyttämiseksi, vaan tuodakseen pöytään ideoita.
&#8211; Hallitus on jo todistanut olevansa kuunteleva ja yhteistyöhaluinen, Terho sanoi.
Velkaelvytys ei pelasta
Terho asettui jyrkästi vastustamaan vasemmiston, varsinkin vasemmistoliiton hellimää ajatusta velkaesitystä.
&#8211; Ensi kertaa historiassamme on Suomessa 2000-luvulla pyritty levittämään ajatusta, että velkaa voi ottaa ikuisesti. Perussuomalaiset eivät hyväksy tällaista vastuutonta ajattelua. Suomea ei voida pelastaa velkaelvytyksellä. Sitä on jo kokeiltu, eikä se ole toiminut, Terho painotti.
Hän muistutti myös, että olemme sitoutuneet pelisääntöihin, jotka estävät velanoton kasvattamisen. Euroalueen jäsenenä olemme luvanneet pitää budjettialijäämämme kurissa.
&#8211; Mittava velkaelvytys vaatisi pelisääntöjen, siis lupaustemme, rikkomista tai Suomen eroamista eurosta. Tämä kannattaa pitää mielessä, jos joku aikoo vielä velkaelvytystä täällä esittää, Terho korosti.

Velkaelvytys

Eurovaaliehdokas Veikko Vallin: ”Tukirahasäkkien viskelyn maasta toiseen on loputtava”

Koskela peräänkuuluttaa tehokkuutta, tuottavuutta ja johtajuutta: Pelkän velkaelvytyksen varaan taloutta ei voi laskea

Paljon elvytystä – paljon velkaa ja olematonta kasvua

Taloustieteen tohtori Lacalle lyttää G7-maiden ajatuksen maailmanlaajuisesta yritysverotuksen vähimmäistasosta

Ranne: EU:ta lähestyy kaikkien kriisien äiti

Euroopan unioni siirtyy yhteiseen velkaan ja liittovaltion suuntaan – ”Puheet Suomen viennin elvyttämisestä EU-paketilla ovat pötyä”

Perussuomalaiset ympäristövaliokunnassa: EU:n elvytyspaketti ja ”vihreä siirtymä” sammuttavat Suomesta viimeisetkin valot

PS: Hallituksen ”kestävän kasvun ohjelma” tuo vain EU:n yhteisen velkavankeuden

Kiina on talouden ruutitynnyri – kauppasota kiihdyttää räjähdystä

Keskuspankit voivat luhistua

Kiina piti velkaelvytyksellään maailmantaloutta 10 vuotta pystyssä – juhlat ovat päättyneet

Keskuspankit pumppaavat romahtavaa talouskuplaa – Suomen hallituksen julkisen talouden tasapainovakuuttelu uhattuna

Terho: Työmarkkinajärjestöt ovat ehdotuksineen tervetulleita, mutta veto-oikeutta ei ole

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025