Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

velkavankeus

Ulosottovelallisten tilanne paranee – Ari Koponen: ”Aito mahdollisuus päästä pois veloista”

Perussuomalaisten kansanedustaja Jussi Wihonen osallistui puoluetoveriensa tapaan maratonkeskusteluun Euroopan unionin elvytyspaketista. Wihosen mielestä tukipaketti vie EU:ta askel askeleelta lähemmäksi liittovaltiota, eikä tilanne tulevaisuudessakaan ole muuttumassa Suomen kannalta edulliseksi.

&#8211; On jäänyt sellainen vaikutelma, että jos paketti hylätään, lakkaa Suomi olemasta länsimaa, ajaudumme lamaan, taloutemme kaatuu ja kaikki sivistys häipyy pohjolan perukoilta. Epäillä kuitenkin sopii! väitti perussuomalaisten kansanedustaja Jussi Wihonen.
Wihonen ei puheissaan väitteitä tukipaketin kertaluontoisuudesta niellyt. Esimerkiksi Ranskasta ja Italiasta on jo avoimesti tullut viestiä suunnitelmista uusille, laajemmille elvytyspaketeille ja yhteisille velkakirjoille.
&#8211; Hyväksymällä tukipaketin Euroopan unionissa siirrytään askel askeleelta kohti liittovaltiokehitystä, yhtä budjettia ja Euroopan laajuista veronkeräystä.
Perussuomalaisille Suomen etu tulee ensin
Wihosen mukaan perussuomalaisille ensisijaista on Suomen ja sen kansalaisten etu. Suomalaisilta kerätyt verorahat ja kansallinen omaisuus tulee käyttää ensisijaisesti oman kansan ja maan hyväksi.
&#8211; Nyt ollaan avaamassa loputtomia velkaportteja ja omaa päätäntävaltaa ollaan luovuttamassa entistä enemmän Brysseliin. Jokainen ymmärtää, että mitä kaukaisemmaksi päätäntävaltaa keskitetään, sitä vähemmän vaikutusvaltaa alueilla on. Jos nyt on Suomen syrjäseutujen ääntä vaikea saada kuulumaan edes tänne Helsinkiin asti, niin miten vaikeaa on saada ääntä kuulumaan Brysseliin?
Mihin suuntaan Suomea ollaan viemässä?
Toisin kuin väitetään, perussuomalaiset eivät ole kansainvälistä yhteistyötä vastaan. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että Euroopan unioni voi sanella, miten Suomessa toimitaan tai asioista päätetään.
&#8211; Suomi on pieni maa ja pieni kansa. Roolimme maailmanhistoriassa on varsin pieni ja lyhyt, jos verrataan esimerkiksi entisiin historian suurvaltoihin. Pienen kansan on täytynyt luovia suurten välissä, ja näin tulee olemaan jatkossakin. Haluammeko itse olla ohjaksissa vai menemmekö vain virran mukana? Mihin suuntaan Suomea ollaan viemässä? Wihonen kysyy.
Suunta on kohti liittovaltiota
Wihosen mielestä elvytyspaketista käytävässä keskustelussa suunta näyttää vahvasti kohti yhteistä liittovaltiota. Viime vuonna vaadittiin solidaarisuutta koronasta kärsineille maille, nyt puhutaan jo &#8221;uuden sukupolven Euroopasta&#8221;, yhteisistä velkakirjoista ja yhteisistä veroista. Suunta on kohti liittovaltiota.
&#8211; Elvytysrahoja on esimerkiksi suunniteltu Espanjan paperi- ja selluteollisuuden tukemiseksi. On kovin vaikea ymmärtää, miksi tämä olisi Suomen viennin kannalta hyödyllistä. Samalla kun maassamme tehtaita ajetaan alas ja tuhansia ihmisiä jää työttömäksi, ollaan valmiita tukemaan valtavilla summilla lainoja, jotta tehtaita saadaan perustettua eteläisessä Euroopassa.
&#8211; Elvytyspaketin rahoja on tarkoitus käyttää vihreään talouteen, mutta tokkopa tämä kuitenkaan on tarkoituksena. Vai onko tämä sitä vihreää siirtymää? Wihonen ihmettelee.
Suomelle jää maksajan rooli
Wihonen epäilee, ettei tulevaisuudessakaan tilanne ole muuttumassa Suomen kannalta edulliseksi. Jos Suomi ei nytkään saa ajettua omaa etuaan edes kyseisissä tukipakettineuvotteluissa, niin miten kukaan uskoo Suomen saavan ajettua omaa etuaan entistä tiiviimmässä unionissa, saati liittovaltiossa?
&#8211; Euroopasta ei löydy ymmärrystä syrjäseudun asukkaiden elämälle, metsänhoidolle saati tiukalle taloudenhoidolle. Suomelle jää maksajan rooli ja hiljainen hyväksyntä. Kättä puristetaan nyrkkiin, mutta kaikkeen suostutaan. Kuten monesti ennenkin historiamme aikana.
Kaikkeen ei tarvitse Suomenkaan suostua
Euroopan unionin tulevaisuus on Wihosen mielestä hyvin epäselvä. Selvää suuntaa ei ole näkyvissä esimerkiksi turvallisuuspolitiikan suhteen. Perussuomalaiset ovat Wihosen mukaan valmiita jatkamaan kansainvälistä yhteistyötä länsimaisten demokratioiden kanssa. Kaikkeen ei kuitenkaan tarvitse Suomenkaan suostua.
&#8211; Maan etua on ajettava tilanteissa, joissa niin vaaditaan, ja tukipaketin osalta näin ei ole tehty. Suomesta ollaan tekemässä maksumiestä vuosikymmenien ajaksi eteläisten jäsenvaltioiden kulutusjuhliin. Konkreettista hyötyä ei elvytyspaketista Suomelle pystytä osoittamaan.
&#8211; Tulevat sukupolvet on sidottu velkavankeuteen päätöksillä, joiden päätäntähetkellä ei ollut edes selvää, mihin ollaan suostumassa. Perussuomalaisille suomalaiset ovat aina ensisijalla, Wihonen sanoo.
&nbsp;

Wihonen: Elvytyspaketti vie EU:ta kohti liittovaltiota

Kansanedustaja Leena Meri kritisoi sosiaalisen median päivityksessään EU:n komission esittämää 750 miljardin euron elvytyspakettia, joka aiheuttaisi Suomelle miljardivastuut. Komission esittämä elvytyspaketti toimisi EU-maiden yhteisvastuulla ja siitä osa annettaisiin suorana tukena jäsenmaille, osa lainana.

&#8211; Tähän asti EU:n keskeinen periaate on ollut, ettei se elä velaksi ja nyt sitä oltaisiin muuttamassa. Saajana ovat maat, joiden talous on heikossa kunnossa, kuten Espanja ja Italia sekä maat, joille kyseiset valtiot ovat paljon velkaa, kuten Ranska ja Saksa, Leena Meri kertoo.
&#8211; Pohjoiset EU-maat, eli nettomaksajat, vastustavat komission esitystä – mutta mitä tekee Suomi? Suomi tekee harkintaa ja yhteistyötä. Eli pahoin pelkään, että Suomi tulee suostumaan tähän muiden maiden laskujen maksuun, vaikka omakin maksukyky on pahasti vaarantunut.
Suomalaisten palvelut ja maksukyky vaarassa
Meri muistuttaa, että kyseessä on valtava päätös. Koko Suomen velat ovat reilut 100 miljardia euroa ja elpymisrahastossa ollaan päättämässä 750 miljardi euron paketista.
&#8211; Suomen perustuslaki edellyttää, että omien kansalaisten perusoikeuksien turvaamiseen pitää olla varaa. Pystytäänkö näistä velvollisuuksista huolehtimaan, jos Suomi tähän suostuu? Minusta tällaisesta velkavankeudesta tulee pysyä poissa. Suomalaisten palvelut ja maksukyky ovat vakavassa vaarassa.
&#8211; Liittovaltio aiotaan perustaa käytännössä keittiön kautta vastoin perussopimusten muuttamista eli yhteisen velan kautta.
Iso harppaus kohti liittovaltiota
Valtiosääntöoikeuden professori Päivi Leino-Sandberg pohti Ylen haastattelussa, pitäisikö asian saada eduskunnalta 2/3 enemmistön hyväksyntä sen suuren mittaluokan vuoksi.
&#8211; Tämä on iso harppaus kohti liittovaltiota ja tätä ei tulisi missään tapauksessa hyväksyä. Ja joka tapauksessa tämä on sen kokoluokan asia, että hallitus tarvitsi päätökselle vahvan tuen. Pelkkä yksinkertainen enemmistö ei saa riittää näin suuressa asiassa, johon sitoudutaan hyvin pitkäksikin aikaa, Meri huomauttaa.
Väliaikaiset verot pysyväksi menoksi
Meri ei sulata myöskään kaavailtuja lisäveroja suomalaisille. Komissio nimittäin esittää, että EU keräisi jäsenmaksujen lisäksi muita tuloja verotuksen kautta. Esityksessä kaavaillaan muun muassa hiiliveroa, digiveroa ja muoviveroa sekä isompia päästökauppatuloja.
-Suomi maksaa jo nyt suuria summia jäsenmaksuja. Näiden jäsenmaksujen rinnalle tulevat ”väliaikaiset” verot eivät todellisuudessa olisi väliaikaisia, vaan jäisivät pysyviksi ja taas Suomen menot kasvaisivat. Suomella ei ole varaa hyväksyä näitä liittovaltiopyrkimyksiä, Meri kritisoi.

Meri: Liittovaltiota valmistellaan perussopimuksia kiertämällä – Suomi jälleen maksajan roolissa

EU-komission 750 miljardin elpymisrahasto saattaa ajaa Suomen tilanteeseen, jossa suomalaiset joutuvat antamaan miljarditolkulla suoraa tukea sekä takailemaan lainoja niin paljon, että edessä on ikuinen velkavankeus. &#8211; On tärkeää, ettei hallitus mene missään tilanteessa hyväksymään komission ehdotuksia, perussuomalaisten kansanedustajat Sanna Antikainen ja Jani Mäkelä painottavat.
 
EU-komissio esittää EU-maille 750 miljardin kokoista elpymisrahastoa, jotta unioni toipuisi koronan aiheuttamasta talouskriisistä nopeasti. Elpymisrahastosta 500 miljardia jaettaisiin tukina ja 250 miljardia lainoina. Rahastosta merkittävä osa menee koronakriisistä pahimmin kärsineille Italialle ja Espanjalle.
&#8211; 500 miljardin tuki tarkoittaa käytännössä lahjarahaa huonosti talouttaan hoitaneille Etelä-Euroopan maille, kuten Italialle ja Espanjalle. On totta, että korona on iskenyt niihin pahiten, mutta he itse ovat hoitaneet jo vuosia talouttaan huonosti. Suomalaisen veronmaksajan rahat eivät ole tarkoitettu paikkaamaan huonosti talouttaan hoitaneiden maiden virheitä, Euroopan asioista päättävän suuren valiokunnan varajäsen Sanna Antikainen laskee.
Itsenäisyys pelissä 
Osa lainojen takaisinmaksusta saatettaisiin hoitaa unionin yhteisillä veroilla, joista yksi olisi muovivero. Myös päästökaupan tuloja ja mahdollista hiilitullia voitaisiin käyttää lainan takaisinmaksuun.
&#8211; Unionin oma verotusoikeus tarkoittaa sitä, että unioni on menossa yhä kiihtyvällä tahdilla kohti liittovaltiota. Tässä on nyt Suomen itsenäisyyskin pelissä. Nyt on ratkaiseva hetki, kun pitää sanoa ei. Myöhemmin on turha enää pullikoida, suuren valiokunnan varapuheenjohtaja Jani Mäkelä huomauttaa.
Ikuinen velkavankeus
Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen (kuvassa) kutsui tukipakettia kunnianhimoiseksi vastaukseksi koronakriisiin.
&#8211; Nyt on Euroopan hetki näyttää, hän totesi.
Suomen osuus rahastosta ei vielä ole tiedossa.
&#8211; Suomen tilanne on nyt vakava. On suuri pelko, että Suomi joutuu antamaan miljarditolkulla suoraa tukea sekä takailemaan lainoja niin paljon, että edessä on ikuinen velkavankeus. On tärkeää, ettei hallitus mene missään tilanteessa hyväksymään komission ehdotuksia, Antikainen ja Mäkelä painottavat.

PS-kansanedustajat: EU-komission 750 miljardin elpymisrahasto on avoimen valtakirjan lahjarahaa – ”Suomen tilanne on nyt vakava”

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio katsoo, että Suomea ja muita EU-maita ajetaan velkavankeuteen uudella elpymisrahastolla ja muilla EU:n rahoitusmekanismeilla. 

Tavion mukaan jäsenmaita sidotaan EU:n alaiseen yhteisvastuuseen tahallisesti, jotta EU:n kontrolli jäsenmaihin kasvaisi talouspolitiikan kautta.
&#8211; EU-eliitti kasvattaa kontrollia jäsenmaihin härskisti koronakriisin varjolla, jotta mikään muu maa ei voi toistaa brexitin kaltaista eroamista EU-liittovaltiosta, Tavio sanoo.
EU rikkoo omia sääntöjään
Komission rahoitusehdotukseen sisältyy sekä suoria rahallisia avustuksia että lainoja. Tavio pitää ilmeisenä, että kokonaisuus ei ole hyödyksi Suomelle.
&#8211; EU rikkoo omia sääntöjään ja pistää muut maat maksamaan Italian ja Espanjan heikosta taloudenpidosta, Tavio moittii.

Tavio: EU-maita ajetaan yhteiseen velkavankeuteen

Perussuomalaisten kansanedustaja Laura Huhtasaari jättää tänään kirjallisen kysymyksen oikeusministeri Antti Häkkäselle omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin toiminnan alas ajamiseksi ja pankkikriisin aikaisten velkojen perinnän lopettamiseksi.

Perussuomalaisten kansanedustaja, puolueen varapuheenjohtaja Laura Huhtasaari vaatii, että pankkikriisin asiat tutkitaan perusteellisesti ja valtio/hallitus velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan väärin kohdelluille yrittäjille ja heidän takaajilleen aiheutetut vahingot.
&#8211; Lähihistoriassamme on tapahtumia, joita ei ole läpivalaistu ja joista ei ole tehty oikeudenmukaista loppuselvitystä. 1990-luvun pankkikriisi ja lama on ollut sotiemme jälkeen järkyttävin tapahtuma, joka horjutti kansalaisten luottamusta yhteiskunnan oikeudenmukaisuuteen. Nämä tapahtumat on käsiteltävä ja selvitettävä, jotta Suomi voidaan palauttaa oikeusvaltioiden joukkoon.
Perintää olemattomista veloista
Huhtasaaren mielestä pankkikriisin loppuselvittely on aloitettava omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin lopettamisella, josta Lipposen ensimmäinen hallitus jo noin 20 vuotta sitten päätti.
&#8211; Velallisten kansalais- ja ihmisoikeuksien palauttaminen vaatii Arsenalin koko historian läpivalaisua. Vasta sen jälkeen on mahdollista tarkastella, voidaanko Arsenalin toiminnasta vastanneille myöntää vastuuvapautta vai ei.
&#8211; Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin toiminnan läpivalaisussa selviää, onko ja missä määrin tapauksia, joissa velallisilta on peritty jo maksettu velka toiseen kertaan. On selvitettävä, kuinka paljon on tapauksia, joissa pankki on kyllä tehnyt päätöksen lainasta, mutta lainarahaa ei ole koskaan siirretty velallisen tilille. Ja kuitenkin pankki/Arsenal on toteuttanut perintätoimia nostamattomasta lainasta.
Huhtasaari saattaisi perusteettomista perintätoimista vastuulliset oikeuden eteen.
&#8211; Tällaiset laittomuudet on korvattava välittömästi väärin kohdelluille velallisille. Oikeusvaltion periaatteet edellyttävät tätä, vaati Huhtasaari.
Presidentti halusi suosia pankkeja
Huhtasaari muistuttaa, että Tampereen Aluesäästöpankki joutui ensimmäisenä pankkina tulilinjalle oikeusistuimissa. Kaikissa oikeusasteissa todettiin, ettei pankilla ollut oikeutta yksipuoleisesti nostaa asuntolainan korkoa. Korkein oikeus vahvisti (3.4.1992) periaatteen tekemällä ennakkopäätöksen lainanottajan eduksi.
&#8211; KKO:n ennakkopäätös ei miellyttänyt presidentti Mauno Koivistoa eikä muuta silloista poliittista johtoa. Siksi presidentin johdolla pidettiin presidentinlinnassa 6.5.1992 oikeuspoliittinen keskustelutilaisuus, jossa oikeusjärjestelmän edustajia ohjeistettiin antamaan pankeille suosituimmuusasema riita-asioissa ja syytesuoja näistä johtuvissa asioissa.
&#8211; Vastoin kaikkia oikeusvaltion periaatteita maamme korkeimman poliittisen johdon käskynjaon jälkeen, oikeusistuimien linja muuttui päinvastaiseksi kuin KKO:n ennakkopäätös Tampereen Aluesäästöpankin tapauksessa. Pankit pelastettiin poliittisella päätöksellä. Lainanottajista tehtiin maksumiehiä, Huhtasaari ihmettelee.
Huhtasaaren mielestä oikeuslaitoksen täyskäännöksen syy selviää, kun salaiset paperit julkistetaan.
Veronmaksajille 50 miljardin markan lasku
Lipposen ensimmäinen hallitus päätti jo ajaa omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin toiminnan alas myymällä koko saatavakannan tarjouskilpailun pohjalta.
Myyntiä käsiteltiin hallituksen talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa kahteen kertaan syksyllä 1999 eli 29.11.1999 ja 8.12.1999. Käsittelyn pohjana olivat saatavien myynnistä järjestetyn tarjouskilpailun tulokset, ja 8.12.1999 kokouksessa valiokunta puolsi saatavakannan myyntiä Cargill Inc + Aktiv Hansalle, jonka kanssa kauppa toteutui. Kauppakirja allekirjoitettiin 31.3.2000.
&#8211; Kaupalla myytiin Arsenal-omaisuudenhoitoyhtiöiden 12,2 miljardin markan saatavat (77 000 saatavaa) kansainvälisille sijoittajille. Valtio sai tässä kaupassa koko velkapotista 600 miljoonaa markkaa, joka on viisi prosenttia velkojen nimellisestä arvosta. Myös velalliset olisivat halunneet ostaa saatavakannan, mutta heille ei kuitenkaan annettu mahdollisuutta vapautua veloistaan tuolla samaisella viiden prosentin osuudella velkamäärästä. Miksi? Huhtasaari kysyy.
&#8211; Luottotappiot oli jo korvattu kertaalleen siirtäjäpankeille kansalaisten maksamista verovaroista noin 50 miljardin markan (8 miljardia euroa) pankkituella. Pankit saivat vapaasti käytännössä ilman kontrollia siirtää ongelma-asiakkaidensa luotot Arsenalin piikkiin ja saivat niistä valtiolta täysimääräisen korvauksen.
Myytiinkö myös perintäkelvottomat saatavat?
Helsingin Sanomien 1.4.2000 julkistaman uutisen mukaan osa lainoista oli jo maksettu takaisin ja ne olivat siten perintäkelvottomia.
Jo maksettujen lainojen perimisestä tai siitä, että lainaa ei ollut edes olemassa, on raportoitu Arsenalin tarkastusvaliokunnan vuoden 2000 kertomuksessa. Siinä todetaan, että noin tuhannesta tarkastetusta reklamaatiosta noin sata todettiin aiheellisiksi.
&#8211; Siksi on selvitettävä, myytiinkö myös perintäkelvottomat tai olemattomat saatavat &#8211; eli joutuivatko jotkut velalliset maksamaan velkansa kahteen kertaan, tai joutuivatko velalliset maksamaan olematonta lainaa prosessin johdosta, Huhtasaari painottaa.
Suomalaisista norjalaisen pörssiyhtiön velkaorjia
Talouspoliittisen ministerivaliokunnan kokouksessa 29.11.1999 läsnä olivat Paavo Lipponen, Olli-Pekka Heinonen, Suvi-Anne Siimes ja Eva Biaudet. Kokouksessa 8.12.1999 olivat: Sauli Niinistö, Olli-Pekka Heinonen, Sinikka Mönkäre, Kalevi Hemilä, Suvi-Anne Siimes ja Erkki Tuomioja.
&#8211; Miksi valtiovarainministerit Sauli Niinistö ja Suvi-Anne Siimes myivät &#8211; tosin ainoastaan Siimeksen allekirjoituksella &#8211; kymmenet tuhannet suomalaiset velkaorjiksi norjalaiselle pörssiyhtiölle? Liittyikö kauppaan salainen sitoumus siitä, että Suomen valtio ei heikennä Aktiv-Hansan saatavien arvoa velkoja anteeksiantavalla lainsäädännöllä viiteentoista vuoteen?
&#8211; Norjalaisyhtiö teki saatavilla useiden miljardien eurojen voitot. Tästäkö syystä lamavelat anteeksiantava lainsäädäntö tuli voimaan vasta 2008? Miksi kuitenkaan kaikkia velallisia ei armahdettu, vaan Arsenal on edelleen joidenkin velallisisten kimpussa? Huhtasaari kysyy.
Arsenalin varauduttava jättikorvauksiin
Hänen mielestään prosessi on syytä perin pohjin tutkia, koska tuhansille velkavankeuden kokeneille perheille, myös perheiden lapsille, on jäänyt lähtemättömät arvet.
&#8211; Velkaorjuuden vaikutukset heijastuvat perheisiin jo toisessa polvessa.
Huhtasaari ihmettelee, miksi Arsenal sai julistettua valtiontalouden tarkastusviraston raportin salaiseksi. Ministeri Siimes perusteli salausta sillä, että Arsenalille voi koitua vahinkoa julkistamisesta.
&#8211; Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan Arsenalin on syytä varautua noin 500 miljoonan korvauksiin kolmelletoista yksityiselle ihmiselle tai yritykselle. On todennäköistä, että raportista ilmeni ainoastaan jäävuoren huippu.
Ex-velallisten kiusaaminen jatkuu
Perustamisvaiheessa Arsenaliin siirrettiin noin 3 600 lainaa ja kesäkuuhun 1994 mennessä noin 34 000 lisää. Kaikkiaan Arsenaliin siirrettiin lähes 80 000 ongelmaluottoa, joista aiheutuneet luottotappiot korvattiin siirtäjäpankeille kansalaisten maksamista verovaroista katetulla noin 50 miljardin markan (8 miljardia euroa) pankkituella.
&#8211; Miksi Arsenal jatkaa edelleen toimintaansa ja ex-velallisten kiusaamista? Onko kysymyksessä Arsenalin asianhoitajien henkilökohtaiset intressit? Valtiohan on jo omansa saanut. Vai eikö uskalleta paljastaa, että koko omaisuusyhtiö Arsenal perustettiinkin lähinnä suorittamaan uusi kansallinen pesänjako? Huhtasaari kysyy.
&#8211; Arsenal toteutti häikäilemättömän yrittäjien omaisuuden realisoinnin. Omaisuuserät vaihtoivat omistajaa reilusti alle käyvän hinnan. Myös yrittäjien keskinäinen riippuvuus johti siihen, että yrityksiä kaatui myös välillisesti toimien seurauksena likviditeettikonkursseissa ja monet lainoja taanneet ystävät ja sukulaiset joutuivat maksumiehiksi ja osa on maksumiehinä vieläkin.
Huhtasaaren mielestä Suomen ei voida katsoa kuuluvan oikeusvaltioiden joukkoon ennen kuin Arsenalin koko toiminta on lopettu ja paperit läpivalaistu.

velkavankeus

Ulosottovelallisten tilanne paranee – Ari Koponen: ”Aito mahdollisuus päästä pois veloista”

Wihonen: Elvytyspaketti vie EU:ta kohti liittovaltiota

Meri: Liittovaltiota valmistellaan perussopimuksia kiertämällä – Suomi jälleen maksajan roolissa

PS-kansanedustajat: EU-komission 750 miljardin elpymisrahasto on avoimen valtakirjan lahjarahaa – ”Suomen tilanne on nyt vakava”

Tavio: EU-maita ajetaan yhteiseen velkavankeuteen

Huhtasaari: Pankkikriisin loppuselvittely aloitetaan nyt – ”Velkaorjuuden vaikutukset heijastuvat perheisiin jo toisessa polvessa”

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025