Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

velkavastuut

Suomi sanoo ei EU:n yhteisvelalle – Antikainen: Historiallinen hetki

Useimpien suomalaisten ja myös useimpien suomalaisten puolueiden mielestä EU:n ei pidä kehittyä liittovaltioksi, saati sitten yhteisvelkaunioniksi. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra vaatiikin poliitikoilta rohkeutta toimia johdonmukaisesti EU:ssa, jotta suomalaisille kielteisten kehityskulkujen voimistuminen voidaan estää.

Valtiovarainministeri, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra puntaroi tuoreessa blogissaan EU:n hyötyjä ja haittoja meille suomalaisille.
EU-parlamenttivaalien alla Purra katsoo, että kaikkien parlamenttiin valittavien edustajien – puolueesta riippumatta – tulisi äänestyksissä ja linjauksissa toimia Suomen etu edellä ja pitää mielessä, millaisia hintalappuja unionitason päätöksistä seuraa veronmaksajalle ja millaista taakkaa ylisääntely aiheuttaa yrityksille ja hallinnolle.
&#8211; Edessä olevat Euroopan parlamentin vaalit ovat valtavan tärkeät Suomelle ja suomalaisille. Ajan henki on nyt toisenlainen kuin viisi vuotta sitten. Käsillä onkin todellinen mahdollisuus sisältä päin uudistaa unionia reilumpaan ja parempaan suuntaan – sekä samalla pyrkiä estämään meille suomalaisille kielteisten kehityskulkujen voimistuminen. Tämä toki edellyttää sitä, että valitsemme EU-edustajamme viisaasti.
Yhteismarkkinoiden toimivuutta vahvemmaksi
Myönteistä EU:ssa on toimiva yhteismarkkina-alue, Purra kirjoittaa.
&#8211; Kauppapolitiikan kannalta Suomen sijainti on kuitenkin aina ollut haastava, ja erityisen haastava se on juuri nyt idänkaupan ollessa jäissä. Toisinaan hauraiksi osoittautuneet logistiikan ketjut myös nostavat Suomen kaupankäynnin vaikeuskerrointa. Siksi EU:ssa keskeinen tehtävämme onkin vahvistaa yhteismarkkina-alueen toimivuutta, siis varmistaa suomalaisten yritysten ja kuluttajien sujuva pääsy yhteismarkkinoille kaikissa tilanteissa.
Yhteismarkkinoiden toimintaa kuitenkin haittaa ja kilpailua vääristää kansallinen tukipolitiikka, johon on EU:ssa viime vuosina palattu energiakriisien ja Ukrainan sodan vuoksi. Samalla Suomi myös joko suoraan tai epäsuorasti rahoittaa muiden maiden tukia.
&#8211; Eräitä kriittisiä kohteita lukuun ottamatta EU:ssa tulisikin ryhtyä edistämään valtiontukien kieltämistä. On kuitenkin oltava realisti ja ymmärrettävä, että tämä tuskin tulee aivan pian tapahtumaan.
EU-jäsenmaat vastatkoot omista talouksistaan
Yhdeksi EU:n tunnusmerkiksi on viime vuosina valitettavasti tullut, että vaikeiden aikojen keskellä EU hylkää omien sääntöjensä noudattamisen. Samalla unionin talousryhti on veltostunut.
Usein tästä seuraa päätöksiä, jotka kasvattavat kansalaisten velkavastuita, Purra kirjoittaa.
&#8211; EU-perussopimuksista johdettavan no bailout -säännön mukaan kukin jäsenmaa vastaa omasta taloudestaan eikä toisten velkoja maksella. Toisin kuitenkin tapahtui, kun koronan varjolla toteutetulla elpymisvälineellä Suomi sitoutettiin osallistumaan osaksi yhteisvelkaa, joka on johtanut miljardien lahjoittamiseen Etelä- ja Itä-Eurooppaan. Lasku on kallis ja sitä maksetaan pitkään, joten vastaava ei saa toistua. Yhteisvelan kasvattaminen tulee päättäväisesti torjua.
Useimpien suomalaisten ja myös useimpien suomalaisten puolueiden mielestä EU:n ei pidä kehittyä liittovaltioksi, saati sitten yhteisvelkaunioniksi. Purra vaatiikin poliitikoilta rohkeutta toimia johdonmukaisesti EU:ssa, jotta suomalaisille kielteisten kehityskulkujen voimistuminen voidaan estää.
Lue blogi <a href="https://www.soste.fi/blogikirjoitus/riikka-purra-suomen-etu-edella-euroopan-unionissa/">täältä</a>.
&nbsp;

Purra: Ei enää lisää EU-yhteisvelkaa kriisien varjolla

Talousvaliokunnan valiokuntavastaava, kansanedustaja Veikko Vallin ei pidä hallituksen harjoittamaa koronatukipolitiikkaa erityisen onnistuneena. Vallin kertasi keskiviikkona eduskunnassa pitämässään <a href="https://www.facebook.com/watch/?v=373708391260312">puheessa</a> hallituksen toiminnan puutteita suomalaisten yrittäjien tukemiseksi erityisesti ravintola-, musiikki- ja tapahtuma-aloilla.

Veikko Vallinin mukaan hallitus äänesti perussuomalaisten ehdotukset kumoon, vaikka toi osan niistä myöhemmissä kustannustukipaketeissa uudestaan käsittelyyn. Tämä kulutti aikaa ja aiheutti yrittäjille turhaa kärsimystä.
– No, miten korvaaminen on onnistunut? kysyi Vallin salissa.
– Vastaus on, että ei erityisen hyvin. Tukia on voinut hakea lyhyissä muutaman kuukauden pätkissä, ja jokainen hakukierros on hakukriteerien takia osittain epäonnistunut. Olemme matkan varrella yrittäneet puuttua hakukriteerien vikoihin, mutta hallitus ei ole meitä kuunnellut.
Puheessaan Vallin nosti esiin useita esimerkkejä, joissa hallituspuolueet äänestivät perussuomalaisten ehdotuksen kumoon.
Turhauttaa yrittäjien puolesta
Vallinin mukaan hallituksen talouspoliittinen kokemattomuus on näkynyt koronatoimien hoidossa.
– On ollut turhauttavaa, kun hyviä ehdotuksiamme ei kuunneltu, mutta sitten muutaman kuukauden kuluttua onkin havaittu meidän olleen oikeassa ja tuotu lähes sama asia uudessa hallituksen esityksessä päätettäväksi. Siinä on sitten kuitenkin mennyt aikaa hukkaan monta kuukautta. Kun samaan aikaan saa palautetta ja tietää, minkälainen se ahdinko näiden tiettyjen alojen yrittäjillä on siellä ollut, niin kyllä se pistää vihaksi, toteaa Vallin.
Hallituksen tärkeysjärjestys päälaellaan
Puheensa lopussa edustaja Vallin muistutti, miten päälaellaan hallituksen tärkeysjärjestys on:
– Arvoisa hallitus, olette elpymisvälineen ja muiden EU-vedätysrahastojen kautta tukeneet muiden maiden, muun muassa Italian ja Espanjan, yrityksiä erittäin avokätisesti lisäämällä Suomen valtion yhteisvelkavastuita pitkälle tulevaisuuteen. Jos ne miljardit eurot olisi käytetty kotimaassa, kuten moni asiantuntija on ehdottanut, olisi hyöty ollut Suomen taloudelle huomattavasti parempi, Vallin kertasi.
&nbsp;

Veikko Vallin yrittäjille ja tapahtuma-alalle suunnatuista koronatuista: ”Jokainen hakukierros on hakukriteerien takia osittain epäonnistunut”

velkavastuut

Suomi sanoo ei EU:n yhteisvelalle – Antikainen: Historiallinen hetki

Purra: Ei enää lisää EU-yhteisvelkaa kriisien varjolla

Veikko Vallin yrittäjille ja tapahtuma-alalle suunnatuista koronatuista: ”Jokainen hakukierros on hakukriteerien takia osittain epäonnistunut”

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025