Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Venäjä-politiikka

Koskela: Venäläisten kiinteistökauppojen täyskielto etenee viimein

Perussuomalaisten käyttämässä EU-vaalisloganissa ”Uudenlainen Eurooppa on mahdollinen” kiteytyy erinomaisesti sunnuntaina järjestettävien EU-vaalien suuri merkitys mantereemme tulevaisuudelle.

Monessa EU-maassa kansallismieliset puolueet ovat lyöneet itsensä lopullisesti läpi 2010- ja 2020-luvuilla. Kansallismielisten voimien menestys unionin jäsenvaltiotasolla ei ole kuitenkaan heijastunut merkittävällä tavalla Euroopan parlamenttiin, jossa vasemmistoliberaali agenda on dominoinut parlamentin toimintaa viime vuodet.
Eurooppa-neuvostossa on enää neljä sosiaalidemokraattista valtionpäämiestä jäljellä, mutta Euroopan parlamentissa sosiaalidemokraattien vaikutusvalta on ylikorostunut, sillä sosialistit ovat useimmissa kysymyksissä muodostaneet enemmistön keskusta-oikeistolaisen EPP:n ja liberaaliryhmän kanssa näiden ryhmien vuonna 2019 tekemän yhteistyösopimuksen perusteella.
Sosialistit voivat lisäksi lähes poikkeuksetta luottaa tulitukeen äärivasemmiston ja vihreiden ryhmiltä, kun parlamenttiryhmät keskenään käyvät neuvotteluja eri lainsäädäntöesityksistä. Erityisesti maahanmuuttoa ja ilmasto- ja ympäristöpolitiikkaa koskevista parlamentin raporteista on vaikeaa löytää selvää kädenjälkeä keskusta-oikeistolaisilta ryhmiltä, vaan sisältö on usein kuin suoraan sosialistien kynästä.
Sosiaalidemokraattien ristiretki &#8221;laitaoikeistoa&#8221; vastaan
Euroopan sosiaalidemokraatit ovat päättäneet reagoida puolueryhmänsä kannatuksen heikentymiseen käynnistämällä ristiretken niin kutsuttua ääri- ja laitaoikeistoa vastaan. Sosialistit kuorruttavat ristiretkeään kauniilla sanoilla arvojen ja demokratian puolustamisesta, mutta tälle retoriikalle ei voida antaa paljoa totuusarvoa.
Pelottelukampanjallaan ääri- ja laitaoikeistosta sosialistit yrittävät epätoivoisesti mobilisoida demoralisoituneen äänestäjäkuntansa uurnille niin sanottuja pahuuden voimia vastaan.
Vähemmän EU-demarit haluavat keskustella siitä, että he ovat isossa vastuussa maahanmuuton lukuisista negatiivisista yhteiskunnallisista vaikutuksista maasta toiseen tai siitä, että hollantilainen sosialisti Frans Timmermans oli syksyyn 2023 asti pääarkkitehtina tavallisten eurooppalaisten elinkustannukset pilviin nostaneessa ”vihreässä diilissä”.
Timmermansin ilmastoradikalismi on myös saanut aikaan Euroopan laajuisen maanviljelijöiden protestin, sillä maanviljelijöiden elinkeinon tukahduttaminen on ollut keskeistä EU:n vasemmistoliberaalien ilmastoutopioissa. Euroopan sosialistien pelottelukampanjan taustalla on lisäksi sosiaalidemokraateille tyypillinen ajattelu, jossa sosialistit näkevät vallan kuuluvan itseoikeutetusti heille. Tällöin ”väärää mieltä” olevat puolueet vaalituloksesta riippumatta eristetään.
Demariryhmän sisällä Venäjän myötäilijöitä
Perussuomalaisten EU-yhteistyökuvioista on käyty vaalikampanjan aikana värikästä keskustelua. Vaikka perussuomalaisten toiminnassa ei ole ollut tällä vaalikaudella mitään moitittavaa, ovat etenkin sosiaalidemokraatit yrittäneet leimata perussuomalaiset epäilyttäviksi PS:n edellisen parlamenttiryhmän vuoksi.
Samalla sosiaalidemokraatit ovat vaienneet siitä, että heidän omat meppinsä ovat Venäjää koskevissa parlamenttiäänestyksissä useamman kerran olleet eri linjoilla kuin muut Suomen mepit.
Demareiden sosialistiryhmän sisällä on lisäksi pehmeää Venäjä-linjaa ajavia puolueita, kuten Saksan sosiaalidemokraatit ja Bulgarian sosialistit. Perussuomalaisten ECR-ryhmä taas EPP:n ohella kuuluu parlamentin Venäjä-kriittisimpiin ryhmiin. ECR ei tule vaalien jälkeen kasvamaan ryhmän omien periaatteiden kustannuksella.
Tämä koskee etenkin Unkarin Fidesz-puolueen mahdollista liittymistä ECR:ään. Perussuomalaiset tulee toimimaan aktiivisesti ECR:n kumppanipuolueidensa kanssa sen eteen, että ryhmän länsimyönteinen linja ja identiteetti säilyy kaikissa olosuhteissa.
Syntyykö parlamenttiin EU-skeptikkojen ryhmä?
EU-vaalikampanjan alla on puhuttu siitä mahdollisuudesta, että EP:hen syntyisi yksi iso EU-skeptikkojen ryhmä vaalien jälkeen. Tällaisen kansallismielisten ”superryhmän” muodostamisen todennäköisyyttä on sanottu lisänneen erilaisissa skandaaleissa ryvettyneen ja voimakkaasti radikalisoituneen AfD:n ulossulkeminen ID-ryhmästä. Kokonsa puolesta EU-skeptikkojen ryhmä nousisi sosialistiryhmän ohi, joka teoriassa tarkoittaisi suurta vaikutusvaltaa Euroopan parlamentissa.
Tosiasiassa kuitenkin moni asia puhuu uuden ”superryhmän” muodostamista vastaan. Isoin ero ID- ja ECR-ryhmien välillä on ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. ECR:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan ytimessä on Yhdysvaltain ja EU:n välisen turvallisuuspoliittisen yhteistyön tiivistäminen ja Naton säilyttäminen iskukykyisenä. ID:ssa taas on laajaa kannatusta sille ajatukselle, että perinteinen länsivaltojen välinen yhteistyö on aikansa elänyt ja tulevaisuus löytyy idästä, Kiinasta ja Venäjältä.
Eräissä ID-puolueissa jopa nähdään, että Venäjän ja Kiinan kaltaiset valtiot voisivat toimia eräänlaisina ”antiglobalistisina” liittolaisina EU:n ja Yhdysvaltain edustamaa liberalismia vastaan.
RN:n, Legan ja FPÖ:n kaltaiset puolueet nähdään ei pelkästään vasemmistoliberaaleissa ryhmittymissä, vaan myös EPP-ryhmässä, Eurooppa-vastaisina ja ulkopoliittisesti epäluotettavina. Ison EU-skeptikkojen ryhmän muodostaminen johtaisi siis ID:ta koskevan eristämispolitiikan ulottamiseen ECR-puolueisiin.
On lisäksi vaikeaa nähdä sitä, että ECR:n ja ID:n isot puoluedelegaatiot saisivat sovittua vallan tasapuolisesta jaosta, vaikka hyvin erilaiset ulko- ja turvallisuuspoliittiset kannat ECR:n ja ID:n välillä saataisiin soviteltua.
Kilpailu siitä, kuka saa toimia eurooppalaisen kansallismielisyyden keulakuvana, on ankara, mikä entisestään vähentää ECR:n ja ID:n fuusion mahdollisuutta.
On aika kumota vasemmistoliberaali hegemonia
Sunnuntain EU-vaaleissa on aika kumota vasemmistoliberaali hegemonia, joka on aivan liian pitkään vallinnut Brysselissä. Suurin osa eurooppalaisista ei kannata sosialistien, vihreiden ja äärivasemmiston ajamia avoimia rajoja, eurooppalaisen teollisuuden romuttavaa ilmastopolitiikkaa ja polarisoivaa identiteettipolitiikkaa.
Perussuomalaisten ja muiden ECR-puolueiden on saavutettava sellainen vaalivoitto, joka pakottaa maltillisen oikeiston etsimään keskusta-oikeistolaista enemmistöä Euroopan parlamentissa.
Vasemmistoliberaalien toimijoiden vaikutusvalta EP:ssa pitää painaa alas sille tasolle, mikä se on neuvostossa, jossa he ovat selvässä vähemmistössä. Euroopan parlamentti ei enää saa jatkossa toimia ohituskaistana vasemmistoliberaaleille edistää omaa agendaansa voimakkaasti samalla, kun he ovat poissa vallasta valtaosassa EU-maita.
<a href="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2024/06/mikael_lith.png"><img loading="lazy" decoding="async" class="alignnone size-full wp-image-117866" src="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2024/06/mikael_lith.png" alt="" width="1000" height="667" srcset="https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2024/06/mikael_lith.png 1000w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2024/06/mikael_lith-300x200.png 300w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2024/06/mikael_lith-768x512.png 768w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2024/06/mikael_lith-100x67.png 100w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2024/06/mikael_lith-57x38.png 57w" sizes="auto, (max-width: 1000px) 100vw, 1000px" /></a>
MIKAEL LITH 
valtiovarainministerin erityisavustaja

Kolumni: Euroopan parlamentissa tarvitaan vallan uusjako

Perussuomalaisten eurovaaliehdokas Arto Luukkanen ei katso hyvällä sitä, että raha virtaa Suomesta Euroopan unionin pohjattomaan pussiin.

– Rahan suunta on Suomesta poispäin EU:hun. Ollaan maksettu sinne tarpeeksi. Nyt rahaa pitää saada Brysselistä Suomeen, Arto Luukkanen vaatii.
Hänen mielestään taloudessa EU:n pitää toimia tulojen, ei tulonsiirtojen, mukaan.
– Olemme nyt piika- ja renkisyndrooman vallassa; haluaisin, että Suomi saisi oman osansa tulonjaossa, Luukkanen painottaa.
Luukkanen jätti perussuomalaisten puoluesihteerin tehtävät viime kesänä ja tavoittelee nyt paikkaa Euroopan parlamentista.
– Halusin tarjota kansalaisille vaihtoehdon, jossa asiantuntemus, yhteistyökyky, kielitaito ja kansalliskonservatiivinen syvä vakaumus yhdistyvät, hän kertoo.
Edessä iso savotta
Luukkanen katsoo, että rikkoutuneessa EU:ssa on paljon korjattavaa. Esimerkkinä hän mainitsee kiistanalaisen ennallistamisasetuksen, jossa EU puuttuu Suomen metsäpolitiikkaan.
– EU:ssa mättää kaikki, mutta nyt päällimmäisenä on metsien käytön rajoittamisen estäminen. Ajatelkaa: sanommeko me alankomaalaisille, että purkakaa patonne! Älkööt hekään tulko hamuamaan meidän metsiämme, Luukkanen jyrähtää.
Asetuksen mukaan EU-alueella pitäisi tehdä ennallistamistoimia vähintään 20 prosentilla maa- ja merialueista vuoteen 2030 mennessä.
EU-jäsenmaiden enemmistö torppasi maaliskuussa asetuksen hyväksymisen ainakin toistaiseksi, mutta se saatetaan nostaa uudelleen pöydälle eurovaalien jälkeen.
Venäjä-asiantuntija
Luukkanen on koulutukseltaan teologian tohtori, ja hän on mielestään pätevä mepin tehtävään.
– Olen kansalliskonservatiivisin, ehkä kielitaitoisin ja melko varmasti asiantuntevin, hän luonnehtii.
Mies toimii myös Venäjän ja Itä-Euroopan tutkijana Helsingin yliopistossa.
– EU:n tulisi järkevöittää Venäjä-politiikkaa. Turvallisuudessa tärkein tekijä ovat kansallisvaltiot, joiden on kannettava vastuunsa turvallisuudesta, Luukkanen sanoo.
EU:n maahanmuuttopolitiikkaa Luukkanen muuttaisi niin, että turvapaikkaa EU:sta hakeneet lähettäisiin unionin ulkopuoliseen maahan, jossa turvapaikanhaku hoidettaisiin.
– Se voisi olla mallia Namibia, joka vastaa Britannian esimerkin mukaisesti nimettyä Ruanda-mallia, Luukkanen toteaa.
Ruanda-mallissa turvapaikanhakijat jäisivät kyseiseen maahan, jos heille myönnettäisiin turvapaikka. Kielteisessä päätöksessä Ruanda vastaisi palautuksesta lähtömaahan.
Suomalainen ensin
Luukkasen perheeseen kuuluvat vaimo ja kolme poikaa. Perhe asuu Uudellamaalla Järvenpäässä.
Euroopan parlamentin vaalit järjestetään 9. kesäkuuta. Suomesta parlamenttiin valitaan 15 meppiä.
Suomalaisten etujen ajaminen on Luukkasen mielestä suomalaisen europarlamentaarikon tärkein tehtävä.
– Huolehtia Suomen ja sen kansalaisten eduista EU:ssa. Suomi ja suomalainen tulevat ensin. Oma maa mansikka &#8211; muu maa mustikka, Luukkanen kiteyttää.
&nbsp;

Eurovaaliehdokas Arto Luukkanen: ”Nyt rahaa pitää saada Brysselistä Suomeen”

Perussuomalaisten europarlamenttiryhmä ECR (Euroopan konservatiivit ja reformistit) kokoontuu Helsingissä keskiviikosta perjantaihin. Kokouksessa puhunut perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra painottaa, että tulevat Euroopan parlamentin vaalit ovat koko sukupolven tärkeimmät.

Valtiovarainministeri Riikka Purra toteaa, että tämän vuoden vaaleissa on käsillä todellinen mahdollisuus murtaa EU-parlamentin vasemmistoliberaali ylivalta.
&#8211; Olemme viime vuosina nähneet erittäin myönteisiä vaalituloksia esimerkiksi Italiassa, Ruotsissa ja meillä Suomessa. Tämä on johtanut keskustaoikeistolaisten hallitusten muodostumiseen näissä maissa, mikä on samalla vaikuttanut myönteisesti sisäpolitiikan lisäksi myös EU:n tasolla. Olen varma, että näemme tulevaisuudessa entistä enemmän ECR-puolueita hallitusvastuussa.
Lähes kaikki mielipidemittaukset osoittavat, että ECR-ryhmän koko kasvaa edellisiin, vuoden 2019 EU-vaaleihin verrattuna.
&#8211; Tavoitteemme pitää olla hyvin kunnianhimoinen, nimittäin Euroopan parlamentin kolmanneksi suurimman ryhmän aseman saavuttaminen. Silloin ECR voisi vaikuttaa lainsäädäntöprosessiin, jossa on aivan liian pitkään nähty suuri jälki sosialistien ja vasemmistoliberaaliryhmien liitosta, Purra sanoo.
Maahanmuutto- ja ilmastopolitiikkaan uusia ratkaisuja
Purra toteaa, että etenkin ilmasto- ja maahanmuuttopolitiikan osalta Eurooppa tarvitsee nyt kipeästi uusia, poliittisia ratkaisuja.
Turvapaikanhakijoiden asemaa koskevassa poliittisessa keskustelussa ja kansalaiskeskustelussa usein viitataan vanhoihin kansainvälisiin sopimuksiin, kuten Geneven sopimukseen.
Purra kuitenkin huomauttaa, että vuosikymmeniä sitten tehtyjen sopimusten tarkoituksena ei ole koskaan ollut edistää ihmisten massasiirtolaisuutta mantereelta toiselle.
&#8211; Eurooppa ei voi eikä se tule olemaan ainoa vihreä saareke likaisessa maailmassa tai vastaanottokeskus kaikille parempaa elintasoa etsiville kehitysmaiden ihmisille.
&#8211; Toisen maailmansodan jälkeen tehdyt pakolaisia ja turvapaikanhakijoita koskevat kansainväliset sopimukset eivät ole enää ajan tasalla. Sopimukset jopa estävät meitä toimimasta tehokkaasti, ja samalla ne estävät hallitsemasta Eurooppaan suuntautuvien laittomien siirtolaisten virtaa.
<iframe loading="lazy" title="ECR-ryhmä Suomessa - Purra, Ruohonen-Lerner, Legutko puhuvat" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/LD0drHjKX_g?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Eurooppalainen turvapaikkapolitiikka on uudistettava
Purra huomauttaa, että viime vuosina Euroopassa on vahvistunut poliittinen näkemys tavoitteesta ulkoistaa turvapaikkahakemusten käsittely turvalliseen EU:n ulkopuoliseen maahan.
&#8211; Seuraavalla EU-parlamenttikaudella onkin välttämätöntä jatkaa eurooppalaisen turvapaikkapolitiikan kunnianhimoista uudistamista. Vastaavasti ulkorajojen suojaamisen hybridihyökkäyksiltä täytyy olla mahdollista myös EU-lainsäädännössä. Neuvoteltu maahanmuuttopakti ei anna tähän minkäänlaisia edellytyksiä.
ECR-ryhmä ei voi tinkiä tiukasta Venäjä-politiikasta
Perussuomalaiset viimeistelee EU-poliittista ohjelmaa, joka julkaistaan myöhemmin keväällä.
Purra painottaa, että perussuomalaisten näkemyksen mukaan Venäjän uhkaan vastaamiseen ei pidä kuulua minkäänlaista jossittelua.
&#8211; Huolimatta Venäjän aiheuttamasta kaaoksesta ja pahuudesta Euroopassakin on edelleen suosittuja poliittisia liikkeitä ja valtiomiehiä, jotka haluavat sivuuttaa Venäjän uhan ja palauttaa Euroopan ja Venäjän poliittiset ja taloudelliset suhteet takaisin Ukrainan sotaa edeltäneeseen aikaan. Mielestämme ECR-ryhmä europarlamentissa ei kuitenkaan voi tinkiä Venäjä-politiikastaan vain saadakseen ryhmään uusia jäsenpuolueita, Purra linjaa.
&nbsp;

Purra: Edessä sukupolven tärkeimmät EU-vaalit – ”Todellinen mahdollisuus murtaa EU-parlamentin vasemmistoliberaali ylivalta”

Suomen yksi parhaista Venäjän asiantuntijoista, perussuomalaisten puoluesihteeri Arto Luukkanen, analysoi tänään tuumaustunnilla Venäjän tilannetta ja tavoitteita Ukrainassa. Luukkasen mukaan parhaillaan ollaan sodan risteyskohdassa, jossa Venäjä pelkää sitä, että suuri joukko venäläisiä sotilaita jää vangiksi, kun huoltoa ei ole.

Puoluesihteeri Arto Luukkanen sanoo, että Venäjän ja Ukrainan sodassa on alkanut ratkaiseva käänne, jossa alun perin heikompi Ukraina on saamassa vähittäisen pariteetin, eli se pystyy vastaamaan Venäjän aggressioon tasaväkisesti ja tehokkaasti.
&#8211; Esimerkkinä tästä on se, että Venäjä nähtävästi siirtää voimiaan Dnjepr-joen vasemmalta rannalta Hersonissa – sillat on tuhottu ja huoltaminen mahdotonta – erityisesti Kahovka-sillan tuhoaminen oli ratkaisevaa. Venäjä pelkää nyt, että sen joukkoja jää saarroksiin.
<iframe loading="lazy" title="Tuumaustunti 16.8.2022 - Purra ja Luukkanen: ulko- ja turvallisuuspoliittisen ohjelman julkaisu" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/iFt5ENEmIXA?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Luukkasen mukaan tilanne korostaa sitä, että meneillään oleva sota ei ole pelkästään näännytys- ja uuvutussota, vaan ennen kaikkea poliittinen sota, jota Venäjän nykyjohto ei voi hävitä tai osoittaa heikkoutta.
&#8211; Ukraina on kyennyt mobilisoimaan asevelvollista armeijaansa ja saa koko ajan aseita lännestä. Venäjällä asiat ovat toisin – mitään isänmaallista suurta innostusta ei ole syntynyt, kuten esimerkiksi toisen maailmansodan alussa, jolloin syntyi spontaanisti nostoväkidivisioonia. Se kertoo siitä, että venäläiset suhtautuvat sotaan välinpitämättömästi.
Kun sotaonni kääntyy, Venäjällä etsitään syyllisiä
Nyt ollaan siis sodan risteyskohdassa. Luukkasen mukaan Venäjä pelkää niin sanottua ”Stalingrad-efektiä” eli sitä, että suuri joukko venäläisiä sotilaita jää vangiksi, kun huoltoa ei ole.
&#8211; Tässä käsillä olevassa Ukrainan kriisissä Putin ei kuitenkaan voi perääntyä enää yhtään tai hävitä ainoatakaan taistelua, sillä ukrainalaiset viholliset on maalattu ali-ihmisiksi ja kyseessä ei ole oikea sota.
Kun sodankäynti alkaa sujua huonosti, Venäjällä on usein ollut tapana aloittaa kyselyt siitä, kuka on syyllinen epäonnistumiseen.
Luukkasen mukaan sota onkin muuttunut taisteluksi sekurokratian olemassaolosta, eli siitä on tullut sota, jossa ratkaistaan, miten Putinille ja turvallisuuseliitin muodostamalle Venäjän nykyjohdolle lopulta käy.
Tavalliset naiset voivat käynnistää muutoksen Venäjällä
Luukkanen tuo esille muutamia näkökohtia, joissa saattaa olla kätkettynä muutoksen avaimet.
&#8211; Kuten usein ennenkin Venäjän ja Neuvostoliiton historiassa, muutoksen voimana ja airueena ovat olleet tavalliset ihmiset, tarkemmin sanottuna tavalliset naiset, eli puhutaan niin sanotusta babushka-energiasta, joka alkaa huolesta: ”Missä minun poikani on?”
&#8211; Jo Neuvostoliitossa tämä baby bunty -ilmiö (vapaasti suomennettuna vanhempien naisten kapina) oli merkittävä protestin muoto. Se perustuu siihen, että naiset uskalsivat tulla virkamiesten luokse ja uhmata puoluetta. Vihaisten ja vanhojen naisten kokousten hajottamiseen ei oikein koskaan uskallettu panostaa, sillä vanhempien naisten ja isoäitien hakkaaminen on tabu Venäjällä. Jo vuoden 1917 maaliskuun vallankumous alkoi kansainvälisen naistenpäivän jälkeisessä tilanteessa. Venäjällä naiset siis uskaltavat ja vanhemmat naiset uskaltavat erityisen paljon, Luukkanen sanoo.
Putinin jälkeen verinen välienselvittely mahdollinen
Entä mitä on edessä? Vaikka käytössä ei olekaan kristallipalloa, Luukkanen esittää arvion, että jossain vaiheessa kriisi voi alkaa kääntyä sekurokratiaa vastaan, ja myös Putinin terveys voi alkaa horjua.
Luukkasen mukaan on hyvin mahdollista, että Putinin kuollessa edessä on Venäjän eliitin sisäinen valtataistelu, joka yltyy veriseksi välienselvittelyksi eli ”Chicago-lopuksi”, jossa ratkaistaan, kuka hallitsee Venäjällä.
Myös sisällissota on Luukkasen mukaan täysin mahdollinen. Luukkanen huomauttaa, että Venäjällä jopa 14 hallinnonalaa voi kantaa aseita.
&#8211; Näiden lisäksi on myös yksityisarmeijoita, kuten Wagner, tai erilaisten Venäjän mahtimiesten, kuten esimerkiksi Moskovan pormestarin Sergei Sobjaninin, kokoama oma yksityisarmeija. Kaikille näille aseellisille ryhmittymille on yhteistä se, että ne tottelevat jotain tärkeää poliittista vaikuttajaa. Ne ovat todellisia palkka-armeijoita, joiden lojaalisuus kohdistuu sille, joka maksaa palkan. Niihin on Ukrainan kriisin jälkeen rekrytoitu väkeä, ja toisin kuin puolustusministeriön värväämille sotilaille, niille on maksettu varteenotettavia palkkoja.
Luukkanen kysyy, keitä nämä ”desperadot” tottelevat, kun sota loppuu tai venäläiset ajetaan Ukrainasta pois.
&#8211; Jos ja kun Venäjän poliittinen tilanne kärjistyy, ovat nämä palkka-armeijat tulevan sisällissodan ryhmittymien alkioita. Niiden sotakokemus on parempi kuin armeijan kokoamien yksiköiden, ja ne eivät myöskään häikäile toimia omiaan vastaan, mikäli tilanne johtaa sisäiseen riitelyyn.
Onneksi Suomi voi sulkea itärajan
Suomelle Venäjän mahdollinen sisällissota on tuomassa uusia ja ennennäkemättömiä ongelmia. Tärkeää onkin, että Suomella pitää olla mahdollisuus tarvittaessa sulkea itäraja nopeasti ja tehokkaasti.
&#8211; Onneksi tämä toteutettiin eduskunnan hallintovaliokunnan <a href="https://stage.sudev.fi/perussuomalaiset-sai-pitkaaikaiset-vaatimuksensa-lapi-rajavartiolakia-korjattiin-hallintovaliokunnassa/">energisellä toiminnalla</a>, Luukkanen sanoo.
Hän huomauttaa, että kotimaisen Venäjä-politiikan keskiössä pitää olla aina kansallisen edun huomioonottaminen. Suomi joutuu jatkossa elämään Ukrainan sodan luomassa uudessa ”kylmässä sodassa” – ei rintamalla mutta ulkona.
Kylmän sodan versiossa 1.0 vastakkain olivat Neuvostoliitto ja USA. Nyt vastakkain ovat energiakiristystä ja likaisia temppuja harrastava aggressiivinen Venäjä, jonka sekurokratia taistelee olemassaolostaan, ja toisena osapuolena globaalinen ideologinen ristiretki – vihersiirtymä, joka taas pyrkii energiakurjistamaan Suomen.
&#8211; Olemme siis ikään kuin puun ja kuoren välissä. Ensi talvi ratkaisee paljon. Rintama on siinä, pystymmekö pitämään tämän maan lämpimänä ja ihmiset ruokittuina. Pidetäänkö Suomi elossa talven läpi? Perussuomalaisten vastaus on: kyllä pidetään, Luukkanen sanoo.
&nbsp;

Luukkanen: Venäjän ja Ukrainan välisessä sodassa on alkanut ratkaiseva käänne – ”Ukraina pystyy vastaamaan aggressioon tehokkaasti”

Venäjä-politiikka

Koskela: Venäläisten kiinteistökauppojen täyskielto etenee viimein

Kolumni: Euroopan parlamentissa tarvitaan vallan uusjako

Eurovaaliehdokas Arto Luukkanen: ”Nyt rahaa pitää saada Brysselistä Suomeen”

Purra: Edessä sukupolven tärkeimmät EU-vaalit – ”Todellinen mahdollisuus murtaa EU-parlamentin vasemmistoliberaali ylivalta”

Luukkanen: Venäjän ja Ukrainan välisessä sodassa on alkanut ratkaiseva käänne – ”Ukraina pystyy vastaamaan aggressioon tehokkaasti”

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025