Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Venäjän hyökkäystä tukevat maat

Keskusta kritisoi jättileikkauksia kehitysapuun – Koponen: ”Käsittämätöntä, että keskusta haluaa lähettää lisää velkarahaa Afrikkaan”

Suomen uusi linjaus siirtää kehitysyhteistyön painopistettä pois niiltä mailta, jotka tukevat Venäjän sotaa Ukrainassa, kerää kiitosta maailmalla. Suomen uuden kehitysyhteistyöpolitiikan suunnan on ilahtuneena pannut merkille myös venäläinen shakin maailmanmestari ja poliittinen aktivisti Garri Kasparov, joka kutsuu Suomen uutta linjaa ”todelliseksi solidaarisuudeksi”.

Maanantaina suurlähettiläskokouksessa puhunut ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio kertoi, että jatkossa Suomen valtiontalous asettaa <a href="https://stage.sudev.fi/ulkomaankauppa-ja-kehitysministeri-ville-tavio-piti-linjapuheen-suurlahettilaskokoukselle-suomen-nato-jasenyyden-myota-yhdysvaltain-ja-suomen-kahdenvaliset-suhteet-syvenevat-entisestaan/">reunaehdot</a> hallituksen kaikelle toiminnalle, mikä tulee näkymään myös kehitysyhteistyön leikkauksina.
Tavion mukaan Suomen kehitysyhteistyössä siirrytään kahdenvälisistä maaohjelmista kohti kansalaisjärjestöjen toteuttamaa yhteistyötä. Maaohjelmissa ja pidemmän aikavälin kehitysyhteistyössä puolestaan keskitytään niihin valtioihin, jotka ottavat vastaan omia kansalaisiaan ja noudattavat kansainvälisiä sääntöjä eivätkä siten tue Venäjän sotaa Ukrainassa. Jatkossa Suomi ei siis <a href="https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/ministeri-tavio-suomi-ei-halua-tukea-kehitysyhteistyolla-maita-jotka-tukevat-venajaa/8761840#gs.4up6su">halua tukea</a> kehitysyhteistyöllä maita, jotka tukevat Venäjää.
Moraalisestikin tärkeä linjaus
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Tavio korostaa, että taloudellisten seikkojen ohella uusi linjaus on samalla myös moraalisesti tärkeä, koska Suomen hallitus haluaa jatkossakin osoittaa olevansa vahvasti Ukrainan tukijoukoissa.
Suomen uusi kehitysyhteistyöpolitiikan suunta on huomattu maailmalla. Asian on ilahtuneena pannut merkille esimerkiksi venäläinen shakin maailmanmestari ja poliittinen aktivisti Garri Kasparov, joka kutsuu Suomen suunnanmuutosta ”todelliseksi solidaarisuudeksi”.
&#8211; Tämä on juuri sitä, miltä todellinen solidaarisuus näyttää, kun kansanmurhahyökkäyksen kohteena olevaa liittolaista ei käsitellä pelkkänä siruna geopoliittisella pöydällä. Maailmassa on olemassa hyvää ja on myös pahaa, Gasparov kirjoittaa.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Correct.
&mdash; Sami von Carlowitz (@SavonCarlowitz) <a href="https://twitter.com/SavonCarlowitz/status/1694604843870986623?ref_src=twsrc%5Etfw">August 24, 2023</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Kasparov tunnetaan pitkäaikaisena Putinin hallinnon kriitikkona. Viime vuonna vieraillessaan Helsingissä Gasparov kuvasi Venäjän toimien olevan jo ajautumassa pisteeseen, jossa monet Putinin hallinnon rakenteet alkavat hajoilla.
Suomen maakuva rakentuu todellisista teoista
Elinkeinoministeri Wille Rydman muistuttaa somekanavillaan, että loppupeleissä Suomen maakuva ja maine rakentuukin konkreettisten toimien perustalle, huolimatta siitä, että kuluneen kesän aikana monet kotimaiset tahot ovat pyrkineet sottaamaan Suomen kansainvälistä mainetta pitkälti tekaistujen kohujen avulla.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Kollega <a href="https://twitter.com/VilleTavio?ref_src=twsrc%5Etfw">@VilleTavio</a> linjaus kehitysavusta saa osakseen suitsutusta johtavalta Putin-kriitikolta. Monella kotimaisella taholla on ollut kova yritys mustata Suomen mainetta kansainvälisesti, mutta teot puhuvat puolestaan. Tämä on erinomaisen hyvä hallitus. <a href="https://t.co/PB5qbZuhfl">https://t.co/PB5qbZuhfl</a>
&mdash; Wille Rydman (@willerydman) <a href="https://twitter.com/willerydman/status/1694776192308515319?ref_src=twsrc%5Etfw">August 24, 2023</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Suomen avustuspolitiikan linja on totisesti muuttumassa, monien mielestä realistisempaan suuntaan, sillä edellinen Sanna Marinin (sd.) johtama hallitus pyrki vahvasti jatkamaan ja jopa lisäämään Suomesta ulkomaille suuntautuvia rahavirtoja, milloin milläkin verukkeella. Toukokuussa vihreiden silloisen puheenjohtajan Maria Ohisalon <a href="https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/ohisalo-kehitysapu-on-ase-venajaa-ja-kiinaa-vastaan/8696994#gs.4upwyf">mukaan</a> Suomen käyttämät rahat kehitysyhteistyöhön olisivat ”turvallisuuskysymys”.
&nbsp;

Shakin suurmestari ja Putin-kriitikko Kasparov hehkuttaa somessa Suomen uutta linjaa: Kehitysapu leikkuriin Venäjää myötäileviltä mailta

Eduskunnassa käsiteltiin kuluvalla viikolla valtioneuvoston selontekoa julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää ihmetteli kovasti, miten hallitus voi pitää kehitysavun syytämistä Venäjän hyökkäystä tukeville maille Suomen ulkopoliittisten intressien mukaisena.

Valtiovarainministeriö vastaa julkisen talouden suunnitelman sekä siihen sisältyvän valtiontalouden kehyspäätöksen valmistelusta tuleville vuosille. Julkisen talouden suunnitelma on hallituksen päätösasiakirja, joka koostuu finanssipolitiikan linjaa, julkisen talouden kokonaisuutta ja julkisen talouden alasektoreita koskevista päätöksistä.
&#8211; Haluaisin kiinnittää huomiota erityisesti hallinnonalakohtaisten linjausten kohdalla ulkoministeriön hallinnonalan erääseen osaan, nimittäin kehitysyhteistyöhön, Juha Mäenpää huomautti ja jatkoi:
&#8211; ”Hallitus tähtää pitkällä aikavälillä YK-sitoumuksen mukaiseen tavoitteeseen käyttää 0,7 prosenttia bruttokansantulosta kehitysyhteistyöhön. Varsinaiset kehitysyhteistyömäärärahat nousevat lähes 800 miljoonaan euroon vuonna 2026. Kehyskaudella kehitysyhteistyömäärärahat ovat noin 0,45 prosenttia suhteessa bruttokansantuloon vuosittain.”
Ottaako hallitus kestävyysvajetta tosissaan?
Mäenpää muistutti, että rahaa kanavoituu myös muita reittejä pitkin samaan tarkoitukseen. Jo selonteon alkupuolella todetaan, että julkisessa taloudessa on pitkällä aikavälillä kestävyysvaje: puhutaan jopa miljardeista euroista.
&#8211; Onkin hieman hullunkurista, että tästä huolimatta hallitus kaavailee pitkällä aikavälillä kehitysyhteistyömäärärahojen lisäämistä. Nämä rahat ovat pois kaikesta muusta. Kotimaassakin olisi tarvetta joko suoraan erilaisiin menoeriin tai yksinkertaisesti nykyisen valtionvelan vähentämiseen. Rahojen lappaminen ulkomaille ei auta kumpaakaan. Otetaanko kestävyysvajetta siis Sanna Marinin hallituksessa ollenkaan tosissaan? ihmetteli Mäenpää.
Rahaa kehitysavusta jopa Venäjän tukijoille
Jos ei pelkästään Suomen etujen vastainen rahojen käyttö toissijaisiin asioihin itsessään vielä soita hälytyskelloja, niin kannattaa ottaa tarkasteluun kehitysyhteistyön kohdemaat ja niiden toiminta kansainvälisillä kentillä.
Venäjä erotettiin väliaikaisesti Ukrainan sodassa suorittamiensa toistuvien ihmisoikeusrikkomusten johdosta YK:n ihmisoikeusneuvostosta YK:n yleiskokouksessa huhtikuun alussa. 93 maata äänesti erottamisen puolesta, 24 sitä vastaan ja 58 maata pidättäytyi kokonaan äänestämästä. Käytännössä kaikki länsimaat, mukaan lukien Suomi, äänestivät Venäjän erottamisen puolesta.
Kummallista ja ristiriitaista
Päinvastoin kuin Suomi — eli erottamista vastaan — äänestäneiden joukossa oli sen sijaan sellaisia maita, joiden kanssa Suomi tekee kehitysyhteistyötä, eli maita, jotka saavat Suomelta rahallista kehitysapua: Etiopia, Kirgisia, Syyria, Tadžikistan ja Uzbekistan. Pidättäytyneitä maita olivat mm. Irak, Kenia, Mosambik, Nepal ja Tansania — nämäkin Suomen kehitysyhteistyön kumppanimaita.
&#8211; Hyvät kollegat, eikö teistä ole kummallista ja perin ristiriitaista, että Suomi toisaalta tuomitsee jyrkästi Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan ja tukee puolustajaa monin tavoin, mutta samalla käyttää merkittäviä summia niiden valtioiden tukemiseen, jotka asettuvat hyökkääjän puolelle kansainvälisillä kentillä? Millä tavalla tämä on Suomen ulkopoliittisten intressien mukaista? kysyi Mäenpää vielä lopuksi kummastellen.
&nbsp;

Mäenpää julkisen talouden suunnitelman kehitysapukaavailuista: ”Millä tavalla tämä on Suomen ulkopoliittisten intressien mukaista?”

Venäjän hyökkäystä tukevat maat

Keskusta kritisoi jättileikkauksia kehitysapuun – Koponen: ”Käsittämätöntä, että keskusta haluaa lähettää lisää velkarahaa Afrikkaan”

Shakin suurmestari ja Putin-kriitikko Kasparov hehkuttaa somessa Suomen uutta linjaa: Kehitysapu leikkuriin Venäjää myötäileviltä mailta

Mäenpää julkisen talouden suunnitelman kehitysapukaavailuista: ”Millä tavalla tämä on Suomen ulkopoliittisten intressien mukaista?”

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Viikon suosituimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025