Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Venäjän sotatoimet

Kansanedustaja Jussi Wihonen ihmettelee, miksi Suomi ei aio evätä venäläisturisteilta pääsyä rajojensa yli samoin kuin muut Venäjän rajanaapurit EU:ssa. Hän on jättänyt <a href="https://jussiwihonen.fi/blogs/blogi/kirjallinen-kysymys-matkustajavirroista-venajalta-ja-rajan-ylityksen-rajoituksista">kirjallisen kysymyksen</a> liittyen matkustajavirtoihin Venäjältä ja rajan ylityksen rajoituksista.

Venäjän aloittaman sodan seurauksena on kansainvälisessä yhteisössä kohdistettu erilaisia pakotteita Venäjää ja venäläisiä kohtaan. Myös Suomi on ollut mukana pakoterintamassa. Kummastusta on kuitenkin herättänyt venäläisten jatkunut matkustajavirta rajojen yli. Sotatilasta huolimatta venäläisturisteja on virrannut länteen, ja erityisesti Suomi on ollut kauttakulkumaana.
Kansanedustaja Jussi Wihonen toteaa, että viisumien myöntämiseen on toki jo tehty rajoituksia ja niiden määrät ovat pudonneet. Matkustajavirta on kuitenkin jatkunut.
&#8211; Venäjän naapurimaista Viro, Latvia, Liettua ja Puola ovat päättäneet evätä venäläisturisteilta pääsyn rajojensa yli. Maat ovat perustelleet päätöstään muun muassa turvallisuusriskeillä. Muissa EU-maissa kyseistä linjausta ei ole tehty, ei ilmeisesti Suomessakaan. Kiellon astuessa voimaan on Suomi ainoa Venäjän EU-rajan valtio, johon turistit pääsevät, Wihonen kuvaa tilannetta. Perusteluiksi on esitetty, että jokaisen hakijan tilanne tarkastellaan yksilökohtaisesti ja on kannettu huolta ihmisoikeuksien toteutumisesta.
Onko rajan ylittäminen absoluuttinen oikeus?
Wihosen mukaan Suomen linjaukset asiassa ovat herättäneet ihmetystä, kun toisaalta julkisesti linjataan, että venäläisten liikkumista rajan yli halutaan vähentää, mutta samalla vedotaan yksityiskohtaisiin arviointeihin. Halutaan estää maahantulo, mutta ei kuitenkaan. Ulkoministeriön konsulipäällikkö Jussi Tanner totesi Ylen A-studiossa (12.9.2022), että matkustajavirta Suomen kautta tulee ilman muuta kasvamaan, kun Venäjän muut rajanaapurit ovat sulkemassa rajojaan Schengen-alueelle.
&#8211; Tuntuu varsin kummalliselta, ettei Suomessa nähdä vastaavia turvallisuusuhkakuvia kuin muissa Venäjän rajanaapurimaissa. Tuntuu, että ulkorajan yli kulkeminen on tilanteessa kuin tilanteessa absoluuttinen oikeus, oli ylittäjän motiivi mikä tahansa. Pääministeri on talouden osalta puhunut poikkeusoloista ja käyttänyt jopa termiä sotatalous kuvatakseen nykytiloja ja tulevaa talvea. Kenties olisi aika herätä myös hallinnon muilla aloilla ja pohtia turvallisuusuhkia ja poikkeusoloja tarkemmin, Wihonen sanoo.
Kirjallisessa kysymyksessään Wihonen tiedustelee hallitukselta, aikooko Suomi tarkastella linjauksiaan venäläisille myönnettävien viisumien osalta Viron, Latvian, Liettuan ja Puolan tavoin ja miten hallitus aikoo reagoida venäläisten kasvavaan matkustajavirtaan Suomen kautta. Lisäksi Wihonen tivaa vastausta siihen, onko Suomen asema ainoana Venäjän EU-rajan valtiona, johon venäläisturistit pääsevät, hallituksen mielestä toivottava, vai pitäisikö linjauksia tarkastella uudelleen?
&nbsp;

Rajan ylittäminen ei ole absoluuttinen oikeus – Wihonen vaatii hallitusta tarkastelemaan linjauksiaan venäläisille myönnettävien viisumien osalta

Kun Suomessa ilmastokeskustelu keskittyy metsiin ja niiden nieluihin, muualla maailmassa energiatuotanto, liikenne ja teollisuus ovat ilmastokeskustelun ytimessä. Näin kertoo Maailman ilmatieteen järjestön pääsihteeri Petteri Taalas 23.8. julkaistussa tiedotteessaan.

&#8211; Suomessa metsien hiilinielu on noussut tikun nokkaan, vaikka fossiilipohjaisista energialähteistä luopuminen on ilmastotavoitteiden kannalta ydinjuttu. Suomen poliittisessa päätöksenteossa olisi hyvä arvioida kokonaisuutta, jossa huomioidaan ilmaston ja monimuotoisuuden lisäksi myös talous, työllisyys sekä vaikutukset omaisuuden arvoihin.
Suomessa ilmastokeskustelu keskittyy Petteri Taalaksen mukaan metsiin ja niiden nieluihin, kun muualla maailmassa energiatuotanto, liikenne ja teollisuus ovat ilmastokeskustelun ytimessä.
&#8211; Tämä metsän hiilinielun nostaminen tikun nokkaan on suomalainen erityispiirre. Kun Suomi korosti EU:n ilmastoneuvotteluissa metsien merkitystä hiilen sitojana saadakseen hyvitystä päästövähennysten taakanjaossa, Suomessa ryhdyttiin puhumaan hiilinieluista keskeisenä ilmastonmuutoksen torjuntakeinona. Tämä johti vaatimuksiin vähentää metsien hyötykäyttöä, missä unohdettiin metsien omaisuuden suoja sekä sen talous- ja työllisyysvaikutukset.
Taalas toivoo poliittisilta päättäjiltä, että ilmastoratkaisuja katsottaisiin kokonaisuuden ja Suomen edun kannalta.
&#8211; Keski-Euroopassa on tahoja, jotka pahimmillaan näkisivät pohjoisen metsät hiilinieluina, jotta saavat itse jatkaa fossiilisten käyttöä. Kannattaa muistaa, että me olemme kyenneet vähentämään päästöjä kolmanneksi eniten maailmassa viimeisten 15 vuoden aikana.
Huomio myös trooppisten metsien suojeluun
Taalas muistuttaa, että trooppisten metsien hävittäminen on metsien käytön kannalta keskeisin ilmastohaaste, ei niinkään se, mitä Suomen metsissä tapahtuu.
&#8211; Kun katsotaan 170 vuotta taaksepäin, niin Amazonaksen alue latinalaisessa Amerikassa, Afrikka ja osa Aasiaa ovat hakanneet ei-uusiutuvia trooppisia metsiä ja tuottaneet suuret, yhä jatkuvat päästöt. Noin 15 prosenttia tämän hetken hiiliongelmasta liittyy maankäyttöön ja paljolti näiden alueiden metsien hävitykseen.
&#8211; Vastaavasti samana aikana Eurooppa on ainoa osa maailmaa, missä hiilinielut ovat kasvaneet viimeisten 170 vuoden aikana, ja siitä on kiittäminen muun muassa Suomen ja Ruotsin metsäpolitiikkaa. Eurooppa poikkeaa metsänhoidossa muusta maailmasta.
Taalas arvioi, että jos Suomessa ilmaston nimissä alettaisiin rajoittaa hakkuita, ne siirtyisivät muihin maihin.
&#8211; Monessa maassa, kuten esimerkiksi Venäjällä, metsien uusintamisen kulttuuri on paljon heikompi kuin meillä. Tämä tarkoittaisi sitä, että me ulkoistaisimme globaalin ilmasto-ongelman muualle sen sijaan että harjoitamme edelleen kestävää metsätaloutta Suomessa.
Onko Suomen ilmastotavoite 2035 realistinen?
Suomen ilmastotavoite vuodelle 2035 on tiukempi kuin kansainvälisen ilmastopaneeli IPCC:n ja EU:n asettama tavoite hiilineuraalisuudesta vuonna 2050, mikä riittäisi 1,5 asteen lämpenemisen saavuttamiseen.
&#8211; Onko Suomen tavoite realistinen, on toinen kysymys. Jotta maailman tiukimpaan ilmastotavoitteeseen päästäisiin, joutuisimme tekemään reippaita toimenpiteitä. Suomen poliittisessa päätöksenteossa olisi hyvä pohtia kokonaisuutta, jossa arvioidaan ilmastotoimien vaikuttavuutta myös talouteen, työllisyyteen ja kansalaisiin.
Eräs esimerkki haasteesta on paine maa- ja metsätalouden toimintoja kohtaan ilmastomuutoksen ratkaisijana.
&#8211; Kuitenkin fossiilipohjaisen energian käytöstä luopuminen on ilmastotavoitteiden kannalta ydinjuttu. Suomi on tässä kunnostautunut varsin hyvin lisäämällä uusiutuvaa ydinvoimaa ja tuulivoimaa sekä kasvattamalla hiilinieluja.
&#8211; Venäjän aloittaman sodan seurauksena Keski-Eurooppa tulee lähivuosina lisäämään kivihiilen käyttöä ja Suomessa palataan omavaraisuuden turvaamiseksi turpeen käyttöön. Toisaalta sota edistänee luopumista Venäjän fossiilisista polttoaineista. Korvaavien uusiutuvien energiamuotojen rakentaminen ei tapahdu hetkessä, puhutaan 5-10 vuoden aikajänteestä suunnanmuutokselle.
Venäjän sota aiheuttaa Taalaksen mukaan viivästystä vihreään siirtymään.
&#8211; Globaali ruokaturva, energian saatavuuden turvaaminen ja teollisuuden toimintaedellytysten säilyminen vaikuttavat suoraan ihmisten elämään, ja ne ohjaavat aivan lähivuosien ajattelua.
Omavaraisen ruuantuotannon merkitys kasvaa
Sota tuo myös ruokaturvan merkityksen ajankohtaiseksi suomalaisillekin. Kun ilmastonmuutos vaikuttaa maailman ruuantuotantoon keskimääräisesti negatiivisesti, on pidettävä huolta siitä, että Suomessa on riittävästi omaa tuotantoa. Sodan seurauksena maatalouden omavaraisuuden merkitys kasvaa, mikä pitää huomioida myös ilmastopäätöksissä.
&#8211; EU voi edistää tavoitetta, jossa painostetaan vaikkapa Aasian maita kauppapolitiikan avulla luopumaan fossiilisista polttoaineista. Aasian kasvaneet päästöt ovat maailman suurimpia ilmastokysymyksiä tällä hetkellä. Myös trooppisten sademetsien hävitys on merkittävä kysymys, missä EU voisi vaikuttaa kauppapolitiikan keinoin.
Nuorten ilmastoahdistus on osin seurausta viestinnästä
Erityisesti nuorten ilmastoahdistus ja ilmastoaktivismi ovat Taalaksen mukaan osin seurausta siitä, että mediassa ruokitaan hyvin negatiivisia tulevaisuudenkuvia.
&#8211; Esimerkiksi IPCC:n ilmastomallilaskelmat eivät osoita, että ihmiskunta tai biosfääri olisivat tuhoutumassa. On toki osoitettu, että haittavaikutukset jäävät sitä pienemmiksi, mitä paremmin ilmastonmuutoksen torjunnassa onnistutaan.
&#8211; Median rakenteesta johtuen maailmanlopun mielikuvat ovat keskiössä ja ilmastonmuutoksen torjunnan menestystarinat vähemmän. Ilmastomuutoksen kokonaiskuvaa on ajoittain vaikea hahmottaa mediaa seuraamalla, kun pienet ja isot asiat saattavat mennä sekaisin. Esimerkiksi kansainvälinen lento- ja laivaliikenne tuottaa yhteensä kaksi prosenttia maailman päästöistä, eli ne eivät ole se tärkein asia.
Taalas haluaa kirjoittaa ja osallistua ilmastokeskusteluun siksi, että asioiden mittasuhteet ja faktat saadaan esiin. Myös maailmanlopun pelkojen hälventäminen on tärkeää. Hän näkee tässä henkisessä ilmapiirissä paljon samaa kuin 1980-luvun alussa, jolloin pelättiin ydinsotaa.
&#8211; Pääviestini on se, että edelleen 85 prosenttia ilmastonmuutosta aiheuttavista päästöistä tulee fossiilisten energialähteiden käytöstä. On tärkeää nähdä asioiden suuruusluokka ja keskittyä olennaiseen.
Ilmastokeskustelussa 70-luvun stalinismin piirteitä
Kirjassaan ”Ilmastomuutos ilmatieteilijän silmin” Taalas näkee keskustelussa ilmastofanatismin piirteitä, mitä voi verrata fundamentalismiin, uskonnollisiin liikkeisiin ja 70-luvun stalinismiin.
&#8211; Yksittäisten poliitikkojen, tutkijoiden ja luontoaktivistien harkitsemattomat ulostulot ovat joskus tehneet hallaa itse asialle, kirjoittaa Taalas.
&#8211; On tärkeää, että yhteiskunnan eri tahot osallistuvat ilmasto-ongelman ratkaisuun. Tässä syyttely ja syyllistäminen eivät johda hyvään lopputulokseen.
&#8211; Olen kaivannut maltillista ilmastoviestintää siksi, että ilmastoahdistusta kokeva nuoriso panikoituu ja sanoo, ettei tähän maailmaan kannata tehdä lapsia. Tämä kertoo siitä, että ilmastoviestintä on tuottanut ei-toivottujakin tuloksia. Toisaalta tämä on johtanut maailmalla poliittisten päättäjien ja yritysten heräämiseen asiassa, mikä on myönteistä.
Taalas kaipaa myös positiivista ilmastoviestintää siitä, mitä merkittäviä asioita monet valtiot ja yritykset ovat tehneet muutoksen torjunnan eteen.
&#8211; Se, että 32 maata on viimeisten viidentoista vuoden aikana kyennyt vähentämään päästöjään merkittävästi, ei ole näkynyt mediassa. Ilmastopolitiikan uutisoinnissa media on keskittynyt enemmän uhkakuviin ja negatiiviseen uutisointiin.
Suomi on jo kasvattanut hiilinieluaan metsien hoidon avulla
&#8211; Suomen ja Ruotsin metsänhoitopolitiikka on esikuva hiilinielun kasvattamisessa vuosikymmenten saatossa. Ylistihän presidentti Trumpkin Suomen metsänhoitoa, tosin hassuin termein. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on tuonut kansainvälisissä ilmastokokouksissa aina esiin sen, että meillä on vahvaa monipuolista osaamista metsäntutkimuksessa ja olemme onnistuneet monipuolisesti metsän uudistamisessa ja sen myötä hiilen sidonnan kasvattamisessa.
Taalaksen mukaan Suomessa on säälaitealan maailman markkinajohtaja Vaisala sekä Ilmatieteen laitoksen palvelu- ja tiedeosaamista.
&#8211; Nesteen uusiutuvat ja jätteistä tehtävät polttoaineet ovat globaalisti tunnettuja ja kannattavaa bisnestä. Samoin jätevesien ja datakeskusten hukkalämmön talteenoton kehittämisessä meillä on kansainvälistä osaamista, mikä kiinnostaa.
&#8211; Vaikka eri maissa vallanvaihdoksen myötä tuleekin notkahduksia ilmastopolitiikkaan, se on muuttumassa valtavirraksi maailmassa. Suunta on selvä, mutta vauhtiin vaikuttaa monta tekijää, kuten Venäjän sota. Vaikka makrotasolla ilmastonmuutoksen torjunnan kustannukset ovat moninkertaisesti halvempia kuin muutoksen haittavaikutukset, on kansallisesti mietittävä, mikä on järkevää ja mikä ei. Olennaista on, että ei tehdä ratkaisuja pelkän aatteen pohjalta, vaan tehdään investointeja, joista saadaan tavoitteen kannalta paras hyöty.
&nbsp;

Ilmastokeskustelussa on vaikea hahmottaa ongelmien suuruusluokkia – arviolta 15 prosenttia maailman hiiliongelmasta liittyy trooppisten metsien hävitykseen, ei Suomen metsiin

Sähkön seitsemän vuorokauden keskihinta oli 17,31 senttiä/kWh ja 28 vuorokauden 24,16 snt/kWh. Nämä luvut keskellä kesää kertovat kansanedustaja Ari Koposen mukaan karua kieltä tulevasta talvesta.

&#8211; Energian hinnan jyrkkä nousu, kaikkien muiden nousevien kustannusten lisäksi, huolettaa ja puhuttaa kansalaisia, vierailitpa missä päin Suomea tahansa, aloittaa Ari Koponen.
&#8211; Etenkin hallituspuolueiden suulla kuulee puhuttavan, että asiaan vaikuttaa vain ja ainoastaan Venäjän sota Ukrainaa vastaan. Omasta mielestäni Suomi olisi voinut ja voisi edelleen tehdä asioita toisin; pitää hintoja matalammalla ja omavaraisuutta korkeammalla laajempaa energiapalettia hyödyntäen, Koponen perustelee.
<h4>Ydinvoima kirosana monissa piireissä</h4>
EU:n ja Saksan pelleily ydinvoimaa vastaan on pahimmillaan kohtalokasta koko Euroopalle. Samaan aikaan turve ajettiin alas holtittomasti ja täysin turhaan. Turpeen hyöty lämmityksessä, eläinten kuivikkeena, kasvien kasvatuksessa ja työllistäjänä on vailla vertaa, eikä näistä moneenkaan löydy korvaavaa tuotetta.
&#8211; Myös hintojen nousun hillitsemiseksi ja huoltovarmuuden turvaamiseksi olisi turpeen säilyttäminen elintärkeää. Energiaomavaraisuuden, maailmanrauhan ja ilmastonmuutoksen kannalta olisi järkevämpää käyttää turvetta kuin venäläistä öljyä tai maakaasua, esittää Koponen.
<h4>Ei ideologia vaan järki edellä</h4>
Koposen mukaan tarvitaan Suomea ja suomalaisia auttavia energiapoliittisia ratkaisuja, jotka tehdään järki eikä ideologiat tai aatteet edellä.
&#8211; Aivan kuten muuallakin, myös Suomessa sähkön pörssissä määräytyvää hintaa pitäisi poikkeusoloissa pystyä rajoittamaan vähintään ensi talven ajaksi niin, että se todella näkyy kansalaisten sähkölaskuissa. Sähkön hintakatto olisi kaikkien ja etenkin hauraimmassa asemassa olevien suomalaisten etu. Meidän on ajateltava itseämme, sillä kukaan muu ei sitä tee. Yhdessä selviämme tästäkin, päättää Koponen.

Kansanedustaja Ari Koponen huolissaan energian hinnan jyrkästä noususta: ”Suomen on suojeltava omia kansalaisiaan, sillä kukaan muu ei sitä tee”

Perussuomalaiset hiillosti eduskunnan kyselytunnilla hallitusta siitä, että samaan aikaan kun hallitus ei suostu tinkimään kehitysavusta ja maailman kunnianhimoisimmista ilmastotavoitteistaan, se ei kohdenna riittäviä toimia suomalaisten taloudellisen pärjäämisen tukemiseen.

Valtiovarainministeri Annikka Saarikkokin (kesk.) totesi vastikään, että jokaisen suomalaisen on varauduttava tinkimään elintasostaan tässä maailmantilanteessa.
&#8211; Suomen eduskunnan tärkein tehtävä on kuitenkin varmistaa, ettei tinkiminen ole suomalaisille kohtuutonta eikä epäoikeudenmukaista. Hallitus nimittäin nyt kohtelee suomalaisia epäoikeudenmukaisesti, perussuomalaisten kansanedustaja Mikko Lundén totesi Saarikolle.
&#8211; Samaan aikaan kun suomalaisia kehotetaan varautumaan vyön kiristykseen, hallitus kohdentaa lisäresursseja muun muassa Afrikkaan ilmastokehitysapuun jopa tuplaten sen. Suomalaiset nuolevat näppejään, eikä helpotusta esimerkiksi kuljetusyrittäjille ja kansalaisille bensapumpulla näy, Lundén ihmetteli.
Saarikko: Perusturvaa on parannettu
Lundén kysyi Saarikolta, miksi hallitus ei leikkaa toissijaisista ja jopa haitallisista menoista ja kohdenna niitä tässä tilanteessa suomalaisten pärjäämiseen.
Saarikko selitti, että hallitus on korottanut työmatkaliikenteen verovähennyksen enimmäismäärää ja kilometrikohtaista korvausta sekä huomautti lisäksi, että perusturvan tasoa on tällä kaudella parannettu.
Saarikko väläytti Kelan sosiaalituen piiriin hakeutumista jo joulukuussa todeten, että ”ihmiset, joiden varallisuus ei riitä tiukan paikan tullen lämmityslaskun maksamiseen, voivat turvautua sosiaaliturvajärjestelmään”. Sama linja näyttää jatkuvan.
Saksassa ja Ruotsissa kansalaisia autetaan tuntuvasti
Lundénin mukaan hallitus ei ole siis edelleenkään valmis peruuttamaan tuumaakaan maailman kunnianhimoisimmasta ilmastopolitiikastaan – ei edes silloin, kun Venäjän sotatoimet tuntuvat rajusti suomalaisten arjessa.
&#8211; Monissa Euroopassa maissa, viimeisimpänä Ruotsissa ja Saksassa, polttoaine- ja energiahintoja kompensoidaan suoraan kansalaisille ja veroja lasketaan, jotta hintakriisistä päästään yli. Tällainen on isänmaallista politiikkaa.
Hallitus tekee nimenomaan poliittisen valinnan
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra huomautti hallitukselle, että esimerkiksi varojen uudelleenkohdentaminen Afrikan ilmastorahoitukseen on nimenomaan pois jostakin muualta.
&#8211; Te teette poliittisia päätöksiä jakamalla rahaa eri kohteisiin. Tilanteessa, jossa Suomen omat kansalaiset kärvistelevät nousseiden hintojen kanssa ja miettivät, miten he tulevat toimeen. Kuljetusyrittäjät taistelevat kohonneiden hintojen kanssa. Ruuantuotanto on kriisissä ja epävarmuus kasvaa.
&#8211; Se, että te päätätte uudelleenkohdentaa ilmastotoimiin lisää rahaa, on poliittinen valinta, Purra opasti hallitusta.
&nbsp;

Perussuomalaiset: Saksa, Ruotsi ja Italia keventävät polttoaineveroa tuntuvasti – Suomessa hallitus kohdentaa ilmastokehitysapuun

Ukrainan tilanteen seurauksena suomalaisten kiinnostus vapaaehtoiseen maanpuolustukseen on kasvanut entisestään ja sen rahoituksen turvaaminen on entistä tärkeämpää. Perussuomalaisten kansanedustaja Rami Lehto on valmistellut toimenpidealoitteen maanpuolustus- ja reserviläisjärjestöjen rahoituksen lisäämisestä.

Kansanedustaja Rami Lehto pitää korkeaa maanpuolustustahtoa Suomen puolustuskyvyn kulmakivenä. Puolustusvoimilla on reservissä noin 900 000 koulutettua sotilasta. Reserviläiset muodostavat Suomen puolustuskyvyn perustan, sillä 97 prosenttia Suomen sodanajan vahvuudesta on reserviläisiä.
Vapaaehtoinen maanpuolustus on Suomen maanpuolustusta tukevaa kansalaistoimintaa. Se lujittaa suomalaisten maanpuolustustahtoa ja parantaa viranomaisten ja kansalaisten valmiutta selviytyä eri turvallisuustilanteissa.
&#8211; Vapaaehtoista maanpuolustustyötä tekevillä järjestöillä on sen ylläpidossa tärkeä rooli. Suomessa on monia eri reserviläisjärjestöjä, joista kahdessa suurimmassa on jäseninä lähes 66 000 suomalaista. Järjestöjen jäseninä on myös naisia, Lehto kertoo.
MPK kouluttaa paikallisjoukkoja
Vapaaehtoista maanpuolustustyötä ja -koulutusta toteuttavien järjestöjen tukemiseen on varattu vuoden 2022 budjetissa 4 852 000 euroa. Määrärahasta valtaosa käytetään julkisoikeudellisen Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen toiminnan tukemiseen. MPK kouluttaa yhteistyössä Puolustusvoimien kanssa paikallisjoukkoja.
&#8211; Paikallisjoukkojen yksiköitä ovat mm. maakuntakomppaniat, taistelukoulutusyksiköt, suojaus- ja sotilaspoliisiyksiköt sekä perustamiskeskukset, joihin sijoitettujen reserviläisten yksilötaitojen kouluttamiseen ja ylläpitämiseen MPK järjestää eri kursseja, sanoo Lehto.
Reserviläisjärjestöjen tuki erittäin vähäistä
Puolustusministeriön tekemällä päätöksellä vuonna 2021 kokonaistuesta 128 000 euroa ohjattiin Reserviläisliiton, Suomen Reserviupseeriliiton, Maanpuolustuskiltojen liiton ja Naisten Valmiusliiton toiminnan tukemiseen niin, että kukin järjestö sai 32 000 euron tuen. Lehto pitää määrää erittäin vähäisenä verrattuna muiden kansalaisjärjestöjen valtiolta saamiin avustuksiin.
&#8211; Esimerkiksi vuonna 2021 Aseistakieltäytyjäliitto sai valtionapua 63 000 euroa ja Suomen Rauhanpuolustajat 177 000 euroa. Jäsenmääriin suhteutettuna reserviläisjärjestöille myönnetään tukea alle euron/jäsen ja esimerkiksi rauhanpuolustajille 85 euroa/jäsen, Lehto toteaa.
Suomen varauduttava Venäjän uhkaan
Toimenpidealoitteessaan Lehto ehdottaa, että hallitus ryhtyisi lisätalousarvion yhteydessä toimenpiteisiin vapaaehtoisen maanpuolustuksen turvaamiseksi lisäämällä rahoitusta maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukemiseen ja ohjaamalla lisätukea reserviläisjärjestöjen rahoitukseen jo kuluvan vuoden aikana.
&#8211; Vaikka Suomea eivät tällä hetkellä uhkaa välittömät sotatoimet, ne ovat kuitenkin mahdollisia, ja Suomen tulisikin varautua siihen, että Venäjän sotatoimet voivat levitä Ukrainan rajojen ulkopuolelle, Lehto varoittaa.
&nbsp;

Suomalaisten kiinnostus vapaaehtoiseen maanpuolustukseen on kasvanut entisestään – Lehto: Hallituksen lisättävä maanpuolustus- ja reserviläisjärjestöjen rahoitusta jo tänä vuonna

Venäjän sotatoimet

Rajan ylittäminen ei ole absoluuttinen oikeus – Wihonen vaatii hallitusta tarkastelemaan linjauksiaan venäläisille myönnettävien viisumien osalta

Ilmastokeskustelussa on vaikea hahmottaa ongelmien suuruusluokkia – arviolta 15 prosenttia maailman hiiliongelmasta liittyy trooppisten metsien hävitykseen, ei Suomen metsiin

Kansanedustaja Ari Koponen huolissaan energian hinnan jyrkästä noususta: ”Suomen on suojeltava omia kansalaisiaan, sillä kukaan muu ei sitä tee”

Perussuomalaiset: Saksa, Ruotsi ja Italia keventävät polttoaineveroa tuntuvasti – Suomessa hallitus kohdentaa ilmastokehitysapuun

Suomalaisten kiinnostus vapaaehtoiseen maanpuolustukseen on kasvanut entisestään – Lehto: Hallituksen lisättävä maanpuolustus- ja reserviläisjärjestöjen rahoitusta jo tänä vuonna

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025