Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

venäläisten maanomistus

Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela varoittaa venäläisten tekemien kiinteistökauppojen riskeistä ja korostaa koko maan pitämisen elinkelpoisena olevan myös turvallisuuskysymys. Venäjän hyökkäyssodasta huolimatta venäläisten kiinteistökauppojen määrä nousi vuonna 2022 jopa 64 prosentilla edellisvuodesta.

EU- ja ETA-maiden ulkopuolisten ostajien kiinteistökauppoihin on Suomessa suhtauduttu aivan liian sinisilmäisesti kylmän sodan jälkeisinäkin vuosina. Kansanedustaja Jari Koskela nostaa esimerkiksi liiallisesta sinisilmäisyydestä esiin vaalikaudella 2011—2015 tehdyn <a href="https://www.is.fi/politiikka/art-2000005840227.html">lakialoitteen</a>, jolla venäläisten kiinteistökauppoja haluttiin rajoittaa.
&#8211; Lakialoite saikin yli sadan kansanedustajan tuen taakseen, mutta aloite hautautui valiokuntaan, koska moni jo allekirjoittanut veti nimensä pois, kun aloitetta syytettiin perusteetta venäläisvihaksi ja jopa rasismiksi, Koskela muistuttaa.
Vuonna 2000 kiinteistökauppojen luvanvaraisuus poistettiin ja vasta parikymmentä vuotta myöhemmin lakia uudistettiin tiukempaan suuntaan. Riskeistä toki oli varoitettu jo pitkään. Esimerkiksi Supo toimitti eduskunnan hallintovaliokunnalle vuonna 2016 <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/JulkaisuMetatieto/Documents/EDK-2016-AK-75745.pdf">lausunnon</a>, jonka mukaan venäläisten tekemissä tonttikaupoissa on havaittu toimia, joilla varaudutaan kriisitilanteissa vaikuttamiseen.
Bulvaanit suurin ongelma
Nykyisen lainsäädännön mukaan EU- ja ETA-alueen ulkopuolinen ostaja tarvitsee luvan kiinteistöhankintaan Suomessa. Lisäksi tällä kaudella lakiin tuli muutos, jonka mukaan puolustusministeriö voi estää kaupan, jos se vaarantaa kansallista turvallisuutta. Laissa puolustusministeriölle annetaan myös laajempia tiedonsaantioikeuksia sekä oikeutta selvittää kiinteistön hankinnan rahoitus.
&#8211; Lakimuutokset ovat tarpeellisia, mutta valitettavasti suurin ongelma ovat kiinteistökaupat erilaisten bulvaanien eli välikäsien kautta. Bulvaanien tekemien kauppojen takia voi olla hankala arvioida venäläisten kiinteistöomistusten todellista määrää. Tällaiset piilossa tehdyt omistukset saattavat olla niitä kaikkein ongelmallisimpia.
&#8211; Lisäksi on hyvä huomata, että osalla venäläisistä ostajista voi olla myös Suomen tai vaikka Kyproksen kaksoiskansalaisuus, eivätkä he tällöin varmasti kerro Venäjän kansalaisuudestaan kiinteistökauppoja tehdessään, Koskela muistuttaa.
Koko maa syytä pitää asuinkelpoisena
Koskelan mukaan koko maan pitäminen elinkelpoisena on myös turvallisuuskysymys. Kun pienet paikkakunnat tyhjenevät, jää kunnille paljon tyhjiä kiinteistöjä taloudelliseksi rasitteeksi.
Osa näistä kiinteistöistä voi sijaita strategisten kohteiden läheisyydessä, jolloin ne ovat houkutteleva kohde vaikuttamaan pyrkiville ulkomaalaisille omistajille. Syrjäisiin paikkoihin on myös helppo rakentaa sivullisten katseilta piilossa vaikka mitä, kuten <a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/7a654e8f-e107-4096-a608-94e10d019a3d">helikopterikenttä</a> Saimaan saareen.
&#8211; Kaupungistuminen ja maaseudun tyhjeneminen on pitkään jatkunut trendi, mutta sitä on myös tietoisilla poliittisilla valinnoilla kiihdytetty. Suomi on pitkien etäisyyksien maa, jonka vientiteollisuus on maaseudun ja maaseutumaisten luonnonvarojen varassa.
&#8211; Omavaraisuuden, huoltovarmuuden ja teollisuuden kannalta strategisesti merkittäviä kohteita löytyy ympäri maata, ja tällaisten säilymisen suomalaisomistuksessa pitää olla ensisijainen vaihtoehto, Koskela huomauttaa.
&nbsp;

Koskela pitää leväperäistä ja venäläisten kiinteistökaupat edelleen mahdollistavaa lainsäädäntöä riskinä kansalliselle turvallisuudelle

Vuosien varrella venäläisten kiinteistöomistus Suomessa on lisääntynyt. Kiinteistöomistukseen vedoten Venäjältä on päässyt sodan alkamisen jälkeenkin tulemaan rajan yli Suomeen. Kansanedustaja Minna Reijonen vaatii eduskunnalle jättämässään toimenpidealoitteessa hallitusta ryhtymään toimenpiteisiin venäläisomistuksessa olevien kiinteistöjen lunastamiseksi valtion haltuun.

Suomessa on runsaasti venäläisomisteisia kiinteistöjä. Kiinteistökauppoja on tehty myös helmikuussa alkaneen Ukrainan sodan jälkeen. Kiinteistö- ja maaomistuksia on myös kriittisillä alueilla, kuten lentokenttien ja satama-alueiden lähellä.
&#8211; Samalla kiinteistöllä saattaa olla jopa monia venäläisiä omistajina, toteaa perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen.
Venäläisten kiinteistöomistukset pakkolunastettava
Sodan kestäessä ja sen vaikutusten ulottuessa pitkälle tulevaisuuteen on venäläisten kiinteistöomistukseen puututtava. Myös Venäjä on kansallistanut maassaan olevaa ulkomaista omaisuutta itselleen.
&#8211; Suomi voisi säätää pakkolunastuskeinoja ja lakeja tiukemmiksi maamme eduksi. Suomen tulee käyttää pakkokeinoja lunastaessaan ja siirtäessään venäläisten kiinteistöomistukset Suomen valtiolle, sanoo Reijonen.
Reijonen teki eduskunnalle toimenpidealoitteen, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin edistääkseen Suomessa sijaitsevien venäläisomistuksessa olevien kiinteistöjen omistuksen siirtämistä Suomen valtion hallintaan.
&nbsp;

Reijonen vaatii hallitusta puuttumaan venäläisten kiinteistöomistuksiin: Venäläisten omistamat kiinteistöt siirrettävä Suomen valtion omistukseen

VR ilmoitti tänään, että Helsingin ja Pietarin välillä kulkevan Allegro-junan liikenne keskeytetään maanantaina. Määräys liikenteen keskeyttämisestä tuli omistajaohjauksesta vastaavalta ministeriltä Tytti Tuppuraiselta (sd.). Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen ihmettelee hallituksen viivyttelyä asiassa ja vaatii valtiojohtoa viimeinkin heräämään Venäjän hybridivaikuttamisen uhkaan.

Ministeri Tytti Tuppuraisen mukaan liikennettä ylläpidettiin muun muassa siksi, että Venäjällä asuvat suomalaiset voisivat palata kotimaahan, mutta nyt liikenne ei enää ole tarkoituksenmukaista.
&#8211; Hallitus pohti viikkokaupalla liikenteen keskeyttämistä, vaikka sekä asiantuntijat että pääministeri Sanna Marin ovat kehottaneet varovaisuuteen venäläisten maahantulon kanssa. Valtaosa tulijoista on läpikulkumatkalla, mutta joukossa voi myös olla tiedusteluhenkilöstöä. Venäjän hybridioperaatiot voivat aluksi olla hyvinkin hienovaraisia, joten sinisilmäisyyteen ei nyt ole varaa, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen varoittaa.
Sinisilmäisen hyväuskoisuuden aika on ohi
Allegron liikenteen keskeyttämistä on vaadittu Venäjän hyökättyä Ukrainaan ja nimettyä Suomen useiden muiden maiden ohella Venäjälle vihamieliseksi maaksi. Allegro on ollut yksi harvoista julkisen liikenteen väylistä ulos Venäjältä lentoliikenteen keskeytyksen jälkeen. Nyt myös tämä reitti sulkeutuu matkustajilta.
&#8211; Suomen valtiojohto on suhtautunut Venäjän uhkaan vuodesta toiseen vähättelevästi. Venäjän johdossa meitä pidetään varmasti hyväuskoisina hölmöinä, kun olemme antaneet venäläisten toimia maassamme muun muassa kaksoiskansalaisuuden ja kiinteistökauppojen osalta ilman vastavuoroisuusvaatimusta. Nyt viimeistään hallituksen olisi aika herätä riskeihin.
&#8211; Kun naapurimaamme hyökkäsi ilman mitään syytä Ukrainan kimppuun ja on pyrkinyt hankkimaan myös Suomesta strategisia maaomistuksia, joihin on rakentanut muun muassa helikopterikenttiä, on selvää, ettei hyväuskoinen sinisilmäisyys toimi ulkopolitiikan strategiana. Hyvä hallitus, päivittäkää hybridiuhkia koskeva lainsäädäntö ajan tasalle ja ennen kaikkea, hankkikaa Suomelle ihan oikeat turvatakuut viivyttelemättä! Antikainen lataa.
&nbsp;

Antikainen: Viivyttely Allegron kanssa herättää kysymyksiä – suhtautuuko hallitus edelleenkään vakavasti hybridiuhkiin?

Venäläiset ovat hankkineet Suomesta paljon kiinteistöjä ja maaomaisuutta. Omistuksia on ympäri Suomea huoltovarmuuden tai maanpuolustuksen kannalta merkittävillä alueilla. Kansanedustaja Minna Reijonen kysyy hallitukselta, kuinka Ukrainan sota muuttaa Suomen suhtautumista venäläisten maanomistukseen.

Iltalehti uutisoi jo vuonna 2016, että Supo epäilee Venäjän ostaneen sotilailleen kiinteistöjä Suomesta. Samassa artikkelissa mainittiin mahdollinen vaikuttaminen kriisitilanteissa. Supon mukaan tähän vihjaavat maakaupat, joissa ei näytä olevan ”liiketaloudellista tai kiinteistön tavanomaiseen käyttöarvoon liittyvää logiikkaa”. Supo totesi, että käytännössä vieras valtio voisi maanomistajana sulkea liikenneväyliä tai majoittaa joukkoja.
&#8211; Kiinteistöjä on paljon itäisellä rajalla. Omistuksia on lisäksi sotilaslentokenttien läheisyydessä, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen.
Ukrainan sota vaikuttaa Suomessakin
Ajoittain on noussut esille, kuinka venäläisten maanomistus Suomessa on lisääntynyt mm. saaristossa, lähellä itäistä rajaa, sotilaslentokenttien läheisyydessä ja tietoliikennemastojen sekä ilmavalvonta- ja lennonjohtojärjestelmien lähistöllä. Omistuksia on myös satama-alueilla ja merkittävien sähkön kantaverkkojen lähellä.
Sota Ukrainassa vaikuttaa meillä Suomessakin. Venäjän aloitettua hyökkäyssodan Ukrainaan on Venäjälle asetettu pakotteita, ja monet erilaiset yhteistyösuhteet Venäjälle on katkaistu.
&#8211; Tarvitaan pikaista keskustelua ulkomaalaisten maanomistuksesta Suomessa ja siitä, miten tähän aiotaan jatkossa reagoida, toteaa Reijonen.
Reijonen teki asiasta vastaavalle ministerille kirjallisen kysymyksen, kuinka Ukrainan sota muuttaa Suomen suhtautumista venäläiseen maanomistukseen ja millaisiin toimiin hallitus aikoo pikimmiten asian suhteen ryhtyä.
&nbsp;

Reijonen: Supon epäilyt venäläisten maanomistuksesta otettava tosissaan

venäläisten maanomistus

Koskela pitää leväperäistä ja venäläisten kiinteistökaupat edelleen mahdollistavaa lainsäädäntöä riskinä kansalliselle turvallisuudelle

Reijonen vaatii hallitusta puuttumaan venäläisten kiinteistöomistuksiin: Venäläisten omistamat kiinteistöt siirrettävä Suomen valtion omistukseen

Antikainen: Viivyttely Allegron kanssa herättää kysymyksiä – suhtautuuko hallitus edelleenkään vakavasti hybridiuhkiin?

Reijonen: Supon epäilyt venäläisten maanomistuksesta otettava tosissaan

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025