Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

veroeurot

Hallitus pelotteli äskettäin kansanedustajia vuotamalla Ylelle EU:sta saatuja uhkauksia ”ennennäkemättömistä seurauksista”, jos pakettia ei hyväksyttäisi. &#8211; Tällainen toimintatapa on nolo ja tuo mieleen vuoden 1961 noottikriisin, jossa istuvan presidentin jatkokausi turvattiin tilaamalla Neuvostoliitolta uhkaus sotilaallisista konsultaatioista, Jussi Halla-aho sanoo.

Eduskunta päättää tällä viikolla 750 miljardin euron koronaelpymispaketista, jonka väitetään olevan kertaluonteinen. Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho sanoi maanantaina tuumaustunnilla, että ilmaisu on harhaanjohtava.
&#8211; Paketti ei ole kertaluonteinen, se ei liity koronaan eikä se elvytä. Huomiota on kiinnitettävä sekä pakettiin itseensä että kyseenalaiseen tapaan, jolla sitä eduskunnalle ja kansalaisille markkinoidaan &#8211; ja jolla hallitus ja hallituspuolueet ovat sitä eduskunnassa edistäneet.
&#8211; Erittäin kyseenalaisena voidaan pitää sitä, että elpymispaketti, joka muuttaa periaatteellisella tavalla unionin luonnetta, on leivottu osaksi budjettia sen sijaan että se käsiteltäisiin erillisenä instrumenttina. Näin saadaan luotua asetelma, jossa paketin vastustaminen leimataan koko rahoituskehyksen vastustamiseksi.
Suomi on EU:ssa ikuinen nettomaksaja
Etenkin keskusta on ahkerasti myynyt pakettia hupenevalle kannattajakunnalleen absurdilla argumentilla: jos ette hyväksy miljardien kippaamista Italiaan ja Espanjaan, Suomelta jäävät rakennerahat ja maataloustuet saamatta.
Halla-aho sanoo, että oikeasti ihmiset eivät ole näin tyhmiä.
&#8211; Suomi maksaa elpymisrahastoon lähes 7 miljardia euroa ja saa sieltä alle kolmanneksen takaisin. Vaikka unohdettaisiin elpymispaketti, Suomi ei saa EU:sta sentin latia, koska Suomi on ikuinen nettomaksaja. Kaikki EU:sta ”saatavat” rakenne- ja maataloustuet ovat suomalaisilta verotettua rahaa.
<iframe loading="lazy" title="Tuumaustunnilla 10.5.2021: Halla-aho ja Mäkelä vaativat EU-tukipaketin hylkäämistä" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/ngyRT_wQ96Y?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Viimeisenä keinona elpymispaketin puolesta hallitus pelotteli kansanedustajia vuotamalla Ylelle EU:sta saatuja uhkauksia ”ennennäkemättömistä seurauksista”, jos pakettia ei hyväksyttäisi.
&#8211; Tällainen toimintatapa on nolo ja tuo mieleen vuoden 1961 noottikriisin, jossa istuvan presidentin jatkokausi turvattiin tilaamalla Neuvostoliitolta uhkaus sotilaallisista konsultaatioista, Halla-aho muistuttaa.
Hallituksella tapana jättää vastaamatta kysymyksiin
Tunnetusti Sanna Marinin hallituksen tapoihin ei kuulu vastata kysymyksiin, esitti niitä oppositio tai media. Siksi Halla-aho esittääkin julkisesti muutaman kysymyksen:
&#8211; Eduskunnalla on oikeus saada hallitukselta tarvitsemansa tiedot, vaikka ne olisivat salaisia. Miksi hallitus ei kerro eduskunnalle, kuka kyseisen uhkauksen on esittänyt ja kenelle?
&#8211; Jos tämä tieto on salainen, miksi valtioneuvoston kanslia ei ole tehnyt tutkintapyyntöä sen vuotamisesta Ylelle? Viittaan erääseen samankaltaiseen tapaukseen. Syksyllä 2019 hallitus ja poliisin ylin johto valehtelivat eduskunnalle, että niiden tiedossa ei ole operaatiota al-Holin leirillä olevien Isis-naisten kotiuttamiseksi. Pian tämän jälkeen Yle julkaisi sille vuodetun dokumentin, joka vahvisti, että juuri tällainen operaatio oli olemassa. Sen oli allekirjoittanut poliisiylijohtaja, ja operaatiossa olivat mukana useat ministeriöt. Sen sijaan, että hallitus tai poliisin ylin johto olisivat eronneet jäätyään housut nilkoissa kiinni, salaisen asiakirjan vuodosta tehtiin tutkintapyyntö. Esitutkinta lopetettiin vasta tänä keväänä tuloksettomana.
&#8211; Mistä tämä ristiriita kumpuaa? Miksi hallitus ei tee tällä kertaa tutkintapyyntöä salaisen asiakirjan vuotamisesta? Siksikö, että valtioneuvoston kanslia on itse vuotanut tiedon edistääkseen poliittisia tavoitteitaan, vaiko siksi, että kyseinen uhkaus on sepitetty? En tiedä, kumpi vaihtoehto on pahempi.

Halla-aho: Miksi hallitus kieltäytyy kertomasta eduskunnalle, kuka EU:sta esitti Suomelle uhkauksia ennennäkemättömistä seurauksista, jos elvytyspaketti ei mene läpi?

Kansanedustaja Lulu Ranne sanoo, että Suomen talous voidaan tasapainottaa talouspolitiikan määrätietoisella muutoksella. &#8211; Suomella on erinomaiset mahdollisuudet suorittaa julkisen talouden useiden miljardien tuottavuusloikka, jolla sekä katetaan kestävyysvaje muutamassa vuodessa, että turvataan keskeisten hyvinvointipalveluiden rahoitus, kunhan vain keskitytään perusasioihin, jotka palvelevat suomalaisten hyvinvointia, turvallisuutta ja tulevaisuutta.
 
Hallituksen puoliväliriiheltä odotetaan uskottavia linjauksia siitä, miten ja millä aikataululla Suomen talouden kestävyysvaje katetaan, koska se samalla vaikuttaa ratkaisevasti, miten työllisyys ja hyvinvointi kehittyvät tulevaisuudessa. Polttavan ajankohtainen kysymys kuuluu erityisesti, miten kestävyysvaje katetaan tuhoamatta elinkeinoelämää, työllisyyttä ja peruspalveluja?
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Lulu Ranne kuitenkin pelkää, että hallituksen ideologisesti värittyneet toimet ovat vaikuttamassa juuri päinvastoin.
– Nyt näyttää pahasti siltä, että Sanna Marinin punavihreä hallitus ehtii tehdä yhdessä vaalikaudessa korjaamattomat vahingot. Tulossa on lisää velaksi paisuvaa julkista sektoria, lisää veroja ja lisää nousevia elinkustannuksia, jotka syövät meiltä kasvun edellytykset.
&#8211; Hallituksen työllistämistavoitetta katetaan väitteillä, että ilman koronaelvytystä työllisiä olisi 22 000-30 000 vähemmän. Toisessa vaakakupissa kuitenkin on, paljonko työpaikkoja ja ihmiselämiä hallitus on tuhonnut huonosti harkituilla ja kohdennetuilla rajoituksillaan ja puutteellisilla tukitoimillaan, Ranne sanoi maanantaina Tuumaustunnilla.
Korkeat verot ja nousevat elinkustannukset
Nykyään puhutaan paljon julkisesta velasta, mutta yksityinen velkaantuminen on vielä tärkeämpää. Ranne huomauttaa, että tämä koskee myös Suomea: Vuoden 2019 lopussa Suomen julkinen velka oli 142,5 miljardia, mutta yksityisen sektorin velka 2,5-kertainen eli lähes 355 miljardia. Yhteensä julkinen ja yksityinen velka olivat 207 % BKT:sta jo ennen koronaa.
Ranne toteaa, että pelkkä kasvu ei tule tasapainottamaan julkista taloutta, koska ei ole kysyntää. Syy on selvä: Sekä julkiset että yksityiset taloudet ovat pahasti ylivelkaisia finanssi- ja velkakriisien jäljiltä.
&#8211; Kysyntää ei ole, koska julkisen ja yksityisen talouden ylivelkaisuus yhdessä korkeiden verojen ja nousevien elinkustannusten kanssa on erittäin tehokas este kasvulle. Ylivelkaiset ja varattomat eivät luo kasvua.
<iframe loading="lazy" title="Tuumaustunti 19.4." width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/czjtJ4FzR2U?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Ranteen mukaan talouden perusasiat ovatkin kokonaan unohtuneet Marinin hallitukselta.
&#8211; Kuluttajien näkökulmasta ylivelkaisuus, korkeat verot ja nousevat elinkustannukset tarkoittavat, että ei ole enää mahdollisuutta lisätä kulutusta. Myös energia- ja liikenneköyhyys ovat kasvussa. Tällaisten ihmisten määrä kasvaa koko ajan. Ylivelkaisten lisäksi esimerkiksi eläkeläiset, työttömät, lomautetut, vähäosaiset ja luottotietonsa menettäneet eivät tässä maassa kykene luomaan kasvua, ja Marinin hallitus koko ajan vaikeuttaa heidän asemaansa.
Marinin hallitus kyykyttää Suomen markkinoita
Kansanedustaja Ranne huomauttaa, että vaikka ylivelkaisilla olisi hyvätkin tulot, kaikki käytettävissä olevat rahat on yleensä jo sidottu velan hoitoon ja pakollisiin menoihin. Lisäksi kuluttaja-asiakkaiden, yritysten ja velkaongelmaisten maksamat korot ovat jotain aivan muuta kuin markkinakorot.
&#8211; Ostovoiman ollessa tapissa, uusien tuotteiden tai palveluiden tuonti markkinoille ainoastaan siirtää kulutusta kohteesta toiseen. Näin käy, koska ylimääräistä rahaa ei kerta kaikkiaan ole, kun kaikki rahat menevät elämiseen ja tavallisen arjen pyörittämiseen. Tällainen taloustilanne ei luo sellaista kasvua, jota tarvitaan ja jonka varassa yritykset uskaltaisivat investoida. Me kuitenkin tarvitsemme nyt nimenomaan yksityisiä yrityksiä ja työpaikkoja niihin.
Ranteen mukaan Marinin hallitus toimillaan ”kyykyttää” Suomen markkinoita.
&#8211; Vaikka halpaa rahaa tulvii markkinoille, tuotannollisia ja työllistäviä investointeja Suomeen ei tehdä. Ei kukaan investoi nollakorollakaan, jos ei ole markkinoita. Lisäksi pankit ovat käyneet tässä tilanteessa erittäin varovaisiksi.
Velaksi elvyttäminen velan päälle ei toimi
Marinin hallitus ajaa voimakkaasti EU-elvytystä eli 750 miljardin elvytyspakettia, joka kuitenkin on käytännössä velaksi elvyttämistä jo ennestään velkaisille EU-maille.
Elvytyspakettia perustellaan talouden, ennen kaikkea julkisen talouden tasapainottamisella. Ranne kuitenkin huomauttaa, että tähän mennessä EU:ssa on elvytetty jo yli vuosikymmenen ajan.
&#8211; Kuten todettu, yksin EKP on kasvattanut tasettaan muutamassa vuodessa 5 200 miljardilla. Suomen julkinen ja yksityinen talous on elvyttänyt 2010-luvulla velaksi jo yli 225 miljardilla jo ennen koronaa. Tässä tilanteessa EU ja hallitus tarttuvat elpymisvälineeseen kuin hukkuva oljenkorteen. Mutta kuka oikeasti uskoo, että EU:n elpymisvälineen 750 miljardia, joista Suomi maksaisi kuusi ja saisi ehkä kaksi takaisin, tuottaisi yhtäkkiä jotenkin erilaisen tuloksen, kuin aiemmat elvytystoimet ovat tuoneet. Mehän tiedämme jo, että elvytyspaketin tavoitteet ovatkin toiset, kuten liittovaltiokehityksen vahvistaminen, Ranne sanoo.
Hän korostaa, että valmiiksi ylivelkaantunutta taloutta ei voi enää velkarahalla elvyttää pysyvästi korkeammalle kasvu-uralle.
&#8211; Se vaan ei toimi. Useat taloustieteilijätkin ovat tuoneet esille, että tällaisella elvytyksellä bruttokansantuote kasvaa vain velkarahan pumppauksen ajan, ja putoaa sen jälkeen pysyvästi heikommalle uralle. Tästä on olemassa myös selkeää tutkimusnäyttöä. Parempi siis olisi olla elvyttämällä velalla velan päälle. Sillä ei saada aikaan uutta työllisyyttä yksityissektorilla.
Menot ja palvelut tärkeysjärjestykseen
Synkistä näkymistä huolimatta Ranne painottaa, että Suomen talous on mahdollista tasapainottaa talouspolitiikan määrätietoisella muutoksella. Ensin katse on kuitenkin suunnattava julkisen talouden kokoon: Suomen julkisen rahan käyttö suhteessa kansantalouden kokoon oli EU-maiden toiseksi korkein vuonna 2018 eli 53,2 prosenttia.
&#8211; Vuodesta 2008 vuoteen 2018 Suomen menot kasvoivat ylivoimaisesti eniten EU:ssa, 4,8 prosenttiyksikköä. Samana aikana 21:ssä EU-maassa 29:stä menot kuitenkin laskivat suhteessa BKT:hen. Rahassa tämä Suomen nousu tarkoitti 30,3 miljardin euron vuotuista menolisäystä, Ranne sanoo.
Hän huomauttaa, että suuri osa rahoista menee julkisen sektorin itsensä pyörittämiseen.
&#8211; Suomen koko julkinen sektori käytti vuonna 2018 itsensä pyörittämiseen EU:ssa kolmanneksi eniten rahaa eli 23,2 % BKT:sta. Valtiontalouden kehysmenoista 29 % eli lähes 18 miljardia euroa menee hallinnon itsensä pyörittämiseen. Yleisiin julkisiin palveluihin, joihin kuuluu esimerkiksi ulkomaanapu, Suomi käytti EU:ssa toiseksi eniten rahaa, 8 % BKT:sta. Tästä ei kuitenkaan juuri puhuta. Harvoin kuulee, että punavihreä hallitus kritisoisi kaikkea sitä, mitä julkisella sektorilla tehdään.
Ranteen mukaan Suomella onkin erinomaiset mahdollisuudet suorittaa julkisen talouden palvelutuotannossa useiden miljardien tuottavuusloikka, jolla sekä katetaan kestävyysvaje muutamassa vuodessa, että turvataan keskeisten hyvinvointipalveluiden rahoitus, kunhan vain keskitytään perusasioihin, jotka palvelevat suomalaisten hyvinvointia, turvallisuutta ja tulevaisuutta.
&#8211; Poliitikkojen tehtävä on yhtäältä vaatia ja valvoa julkisen hallinnon tehostamista ja säätää tarvittavat lait, ja toisaalta laittaa palvelut ja menokohteet tärkeysjärjestykseen. Joka vuosi pitää myös pudottaa hukkaa, turhaa ja vähämerkityksellistä pois. Ei ole mieltä kehittää toimintoja, joita ei pitäisi tehdä ollenkaan. Painopiste on siirrettävä byrokratiasta, hankehässäköistä ja hiirtennapsuttelijoista kansalaisrajapintaan: kasvattajiin, opettajiin, hoitajiin.
Suomen julkinen hallinto trimmattava
Tasapainoinen julkinen talous on jokaisen arjen puurtajan, mummon, nuoren ja lapsiperheen tuki ja turva.
Ranne sanookin, että hallituksen talouspolitiikkaan tarvitaan täyskäännös: velkaelvytyksen sijaan lyhyellä tähtäimellä välttämättömät elvytystoimet on toteutettava työn verotusta ja verokiilaa pienentämällä.
&#8211; Tällä ylläpidetään ostovoimaa ja luodaan varmasti niitä yksityisiä työpaikkoja, joita hallituksen massiiviset ja jättikalliit työvoimapoliittiset hankkeet turhaan etsivät. Myös ilmastotoimet täytyy samalla suunnitella siten ja siinä aikataulussa, että ne eivät nosta kansalaisten elinkustannuksia ja siten syö ostovoimaa. Hiilijalanjälkeä voidaan pienentää parhaiten korvaamalla tuontia puhtaammalla kotimaisella tuotannolla.
&#8211; Julkinen hallinto tulee trimmata muutaman vuoden aikana EU:n tehokkaimmaksi, mikä mahdollistaa verojen ja maksujen laskemisen sekä kestävyysvajeen kattamisen. Julkisen sektorin pienentyessä myös verokiila pienenee. Tämä parantaa Suomen kilpailukykyä ja lisää työllisyyttä. Vapautuneita osaavia henkilöresursseja voidaan siirtää julkisen hallinnon sisällä työvoimapulaa kärsiviin tehtäviin, tai vaikka yksityiselle sektorille tekemään jotain, mitä Suomi voi myydä.

Ranne: Hallituksen talouspolitiikkaan tarvitaan täyskäännös – ”Velkaelvytyksen sijaan välttämättömät elvytystoimet toteutettava työn verotusta ja verokiilaa pienentämällä”

Eduskunnassa käytiin eilen kiivas keskustelu EU:n suunnitteilla olevassa elpymisrahastosta. Uudessa velkapaketissa Euroopan Keskuspankki voisi aiemmasta poiketen hankkia mittavasti Italian kaltaisten maiden valtionlainoja. EKP tulisi joustamaan aiemmista periaatteista ostaa jäsenvaltioiden lainoja suhteessa euromaiden väestömäärään ja kansantalouden kokoon.

Haitallista avustustoimintaa
Valtiovarainvaliokunnan jäsen Vilhelm Junnila vaati täysistunnossa, etteivät Suomen vastuut saa nousta ainakaan suuremmaksi kuin EKP:n suhteellisuusperiaate edellyttää.
&#8211; Tämä (velkapaketti) on haitallista avustamistoimintaa, joka kuuluu EVM:lle, eikä EKP:lle. Jos kuitenkin lähdette vasalliksi velkapakettiin,, edellyttäkää 1,825 prosentin jakoperusteen mukaista pääoma-avaimen osuutta, painotti Junnila eurooppaministeri Tytti Tuppuraiselle.
Suomi vastaisi vieraiden valtioiden veloista
Pääministeripuolueen kansanedustaja Kimmo Kiljunen mainitsi, kuinka sdp pitää kiinni siitä, että jäsenmaat vastaavat omista veloistaan.
&#8211; Kertokaa se Italialle, joka saisi 82 miljardia euroa tukia. Kertokaa se Espanjalle, joka saisi 77 miljardia. Kertokaa se Ranskalle, joka saisi 39 miljardia. Kertokaa se Kreikalle, joka saisi 23 miljardia. Ja vastatkaa kysymykseen, jota turkulaiset ovat velkapaketista pohtineet, &#8221;et sunkkas mittää luikurii laske?&#8221; Sillä Suomi on se, joka vastaisi vieraiden valtioiden veloista, Junnila jyrähti.
&#8211; Tämä velkapaketti ei ole edes siltarumpu vaan laskusilta, jossa silta jää Italialle ja lasku Suomen kansalle.

Junnila elpymisrahastosta: Ei vasalliksi velkapakettiin

Perussuomalaiset riepotteli hallitusta tänään suullisella kyselytunnilla EU:n uusista jopa 750 miljardin euron tukipaketeista ja vaati, ettei Suomi osallistu rahanjakoon. Tämän hetkisen tiedon mukaan hallitus hyväksyy euroalueen yhteisvastuulle uuden 750 miljardin euron paketin, josta iso osa on suoraa tukea jäsenmaille.

&#8211; Suurin osa on menossa Etelä-Euroopan huonosti taloutta hoitaneille maille, kuten Italialle, jonka osuus elvytyksestä olisi huimat 173 miljardia. Vertailun vuoksi on hyvä̈ mainita, että italia on Euroopan selvä ykkösmaa veronkierrossa ja menettää vuosittain tämän takia jopa 190 miljardia euroa. Ja tätä hallitus haluaa lähteä tukemaan! perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen ihmetteli.
&#8211; Arvoisa ministeri, miksi te haluatte järkyttävän suuren yhteisvastuun taakan tulevien suomalaisten sukupolvien harteille? Vastatkaa rehellisesti. Miksi?
Valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk.) selitti, että komission esitys ei sellaisenaan Suomelle käy, vaan Suomi alkaa neuvottelemaan siitä korostaen pakettien määräaikaisuutta ja tarkkarajaisuutta.
Italiassa lasketaan veroja – suomalaisten piikkiin
Perussuomalaiset pitää härskinä sitä, että parhaillaan Italia suunnittelee jo verohelpotuksia ja Espanja vasemmistohallituksineen on ottamassa käyttöön perustulon.
&#8211; Rahaa tuntuu siis olevan jaettavaksi. EU maksaa &#8211; Suomi maksaa. Ei näiden valtioiden tarvitse jatkossakaan tehdä mitään menoleikkauksia tai maksaa rehellisesti veroja.
&#8211; Meillä Suomessa saadaan valmistautua päinvastaiseen toimintaan: korotetaan veroja, jotta saamme lahjoitettua euroja Etelä-Euroopan korruptoituneiden maiden loputtomaan piikkiin, joiden kotitaloudetkin ovat nettovauraampia kuin me suomalaiset!
Pääministeri Sanna Marin (sd.) kierteli, ettei niin sanotussa elpymisrahastossa ole kyse yksittäisten maiden talouksien pelastamisesta, vaan yhteisten eurooppalaisten ratkaisujen hakemisesta koko Euroopan talouden elvyttämiseksi.
Miksi etelän maat korjaisivat tapojaan?
Tulonsiirrot ja yhteisvastuu kannustavat perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-ahon mukaan eteläisiä jäsenmaita jatkamaan sellaista talouspolitiikkaa, josta niiden ongelmat pohjimmiltaan johtuvat.
&#8211; Miksi ne tekisivät poliittisesti vaikeita rakenteellisia uudistuksia, kun ne tietävät, että joku muu viime kädessä kuittaa laskut? Halla-aho kyseenalaisti.
&#8211; Voidaan myös kysyä, miten uskottavaa on EU:n puhe oikeusvaltiosta ja sääntöperusteisesta maailmasta, jos se ei noudata edes omia sääntöjään. Mitä merkitystä on säännöillä, jos ne ovat aina alisteisia politiikalle?
Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppuraisen (sd.) mielestä kyse ei ole tulonsiirroista vaan investoinneista Euroopan elpymiseen.

Hallitus lähdössä tukemaan Euroopan valtavia tukipaketteja – perussuomalaisilta täystyrmäys

Suomalaisille julkisen sektorin IT-hankinnoille on ollut usein tunnusomaista, että rahaa ja aikaa saadaan käytettyä paljon, mutta aikataulu venyy ja lopputulos on sutta ja sekundaa. STM:n koronajäljityssovelluksen hankinnasta on hyvää vauhtia tulossa tämän tason projekti.

&#8211; Koronavirusepidemia on ollut Suomessa jo pari kuukautta, mutta ministeriön mammuttiprojektiin on varattu aikaa kaksi kuukautta ja rahaa viisi miljoonaa. Monissa muissa maissa tällainen sovellus on jo tehty, ja useimmiten kyse on avoimen lähdekoodin sovelluksesta. Suomi voisi siis hyödyntää muiden jo tekemää työtä jopa ilmaiseksi. Miksi tämä ei käynyt STM:lle? Tietääkö ministeriö, mitä se on tilaamassa, ja kenen arvioon perustuu kustannustaso? perussuomalaisten kansanedustajat sosiaali- ja terveysvaliokunnassa Arja Juvonen, Kaisa Juuso ja Minna Reijonen ihmettelevät.
75 000 euroa per työpäivä
Ministeriö on varannut hankekoordinaatioon 400 000 euroa, sovelluksen ja taustajärjestelmän kehittämiseen 3,2 miljoonaa euroa, käyttöönoton tukeen ja viestintään 1,4 miljoonaa euroa sekä ylläpidon kustannuksiin myöhemmin tarkentuvan summan.
&#8211; Kun sovelluksen pitäisi valmistua kahdessa kuukaudessa ja siihen on varattu 3,2 miljoonaa euroa, tämä tarkoittaisi noin 75 000 € kustannusta työpäivää kohti. Tämä tarkoittaisi useiden kymmenien henkilöiden tiimiä tekemään yksinkertaista sovellusta, tai erittäin huomattavaa ylilaskutusta. Herää kysymys, onko tässäkin kyse siitä, että hankinta aiotaan tehdä kilpailuttamatta ja kustannus on päätetty etukäteen, kun sopiva toimittajataho on löytynyt, Juvonen, Juuso ja Reijonen pohtivat.
Projektia toteutetaan vääristä lähtökohdista
Sovelluksen kehittäminen tyhjästä vaikuttaa erikoiselta jo siksi, että sovelluksen käyttöönotossa ollaan jo nyt myöhässä.
&#8211; Monissa muissa maissa vastaava sovellus on jo käytössä. Mitä pidempään sovelluksen käyttöönotossa viivytellään, sitä vähemmän hyötyä siitä on koronavirusepidemian torjunnassa. Tästä syystä on järjetöntä olla hyödyntämättä muiden jo tekemää työtä.
&#8211; Projektia toteutetaan täysin vääristä lähtökohdista. Projektin sisältönä tulisi olla se, että valitaan saatavilla olevista, jo valmistuneista sovelluksista Suomen tarpeisiin paras, käännetään se suomeksi ja ruotsiksi ja otetaan se käyttöön. STM:n olisi otettava järki käteen ja toimittava ripeästi ja kustannustehokkaasti sen sijaan, että tekevät yksinkertaisen sovelluksen hankinnasta uuden Apotin kaltaisen mammuttiprojektin, Juvonen, Juuso ja Reijonen vaativat.
Juvonen, Juuso ja Reijonen ovat tänään jättäneet eduskunnassa kirjallisen kysymyksen hankintaprosessin yksityiskohtien ja lainmukaisuuden selvittämiseksi.

Perussuomalaiset: Miksi koronajäljityssovellus toteutetaan kilpailuttamatta ja kovaan hintaan?

Perussuomalaiset katsovat, ettei hallituksen ratkaisua rahoittaa koronaviruksen aiheuttamat miljardien eurojen menolisäykset yksinomaan velkarahalla voida pitää vastuullisena ratkaisuna. Perussuomalaisten mukaan valtion menoja tulisi siksi kyetä priorisoimaan.

Perussuomalaiset haluavat vähentää menoja toissijaisista ja vähemmän tärkeistä kohteista kuten Suomelle taloudellisesti haitallisesta maahanmuutosta.
Hallintovaliokunnan jäsenet Riikka Purra, Jussi Halla-aho sekä Mauri Peltokangas jättivät asiasta eriävän mielipiteen julkisen talouden suunnitelmaan. Heidän mielestään etusijalle tulisi asettaa suomalaisten terveys ja toimeentulo sekä työpaikkojen ja yritysten selviytyminen.
&#8211; Arvioni on, että koronaepidemia on poistanut viimeisenkin tulpan hallituksen suureellisilta hankkeilta ja rajattomalta velanotolta. Rahaa tuntuu olevan, ja maksua mietitään sitten toiste. Oppositio ei saanut lausuntoon minkäänlaisia, edes maltillisia kuntatalouden katastrofaaliseen tilanteeseen puuttuvia näkemyksiään. Mitään ei tarvitse priorisoida, mitään ei tarvitse leikata, hallintovaliokunnan puheenjohtaja Purra ihmettelee.
Pakolaiskiintiö nollaan, sisäiset siirrot seis
Purra arvioi, että erittäin suuret menoleikkaukset tai veronkorotukset ovat edessä viimeistään muutaman vuoden päästä. Vesa Vihriälän selvitysryhmän raportin mukaan taloutta pitää tasapainottaa 7,5-10 miljardia euroa vuodessa.
&#8211; En ymmärrä hallituksen jääräpäisyyttä pitää kiinni hallitusohjelmasta ja maailmanparantamishankkeista tällaisessa tilanteessa.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Halla-aho huomauttaa, että kehitysmaista tulevan maahanmuuton aiheuttamat kustannukset ovat huomattavat. Tästä syystä perussuomalaiset esittivät lausuntoon toivetta kansallisen pakolaiskiintiön lakkauttamisesta ja turvapaikanhakijoiden sisäisten siirtojen lopettamisesta sekä haittamaahanmuuton houkutustekijöiden poistamisesta.
&#8211; Valitettavasti hallituspuolueet ja kokoomus eivät tukeneet näitä esityksiä. Tämä ei toki tullut yllätyksenä, Halla-aho kuittaa.
Miljardien kustannukset velaksi
Turvapaikkaperusteisen ja muun pääasiassa kehitysmaista saapuvan maahanmuuton kustannukset yhteiskunnalle lasketaan Suomessa miljardeissa. Suurimmat kustannukset syntyvät sosiaaliturvan käyttämisestä.
Perussuomalaiset katsovat, että Suomesta tulee tehdä nopealla aikataululla epähoukutteleva maa sellaiselle maahanmuutolle, joka heikentää huoltosuhdetta ja rasittaa taloutta.
&#8211; Kaikki haitalliseen maahanmuuttoon liittyvät houkutustekijät pitää poistaa. Koska maahanmuutto vaikuttaa haitallisesti myös sisäiseen turvallisuuteen, voidaan turvapaikka- ja maahanmuuttolainsäädäntöä kiristämällä vähentää tätäkin ongelmaa. Hallitus ja kokoomus eivät kuitenkaan halunneet kohdentaa varoja suomalaisten terveyteen ja turvallisuuteen, vaan jatkaa naivia ja vastuutonta hulluttelua suomalaisten kustannuksella, Peltokangas jyrähtää.

Perussuomalaisten Purra, Halla-aho ja Peltokangas: Piikki on auki – ”Hallitus ei luovu hankkeistaan eikä maailmanparantamisesta edes kriisioloissa”

Perussuomalainen kansanedustaja Jari Ronkainen on julkaissut blogikirjoituksen, jossa hän ruotii Business Finlandin maksamia koronatukia. Lähipäivinä on uutisoitu mm. huutokauppakeisari Aki Palsanmäen ja europarlamentaarikko Petri Sarvamaan puolison Sari Helinin saamista tuista.
 
&#8211; Sen vielä ymmärtää, että kuparipannujen kauppaaminen on siirrettävä verkkoon näin korona-aikana. Sitä en kuitenkaan ymmärrä, miksi 100 000 euron hätäapua pitäisi maksaa sosiaalisen median yrityksille, joille luulisi nyt karanteeni- ja rajoitusaikoina käyttäjiä riittävän, Jari Ronkainen kirjoittaa.
Toisille 100 000, toisille 2 000 euroa
Ronkainen kritisoi hallituksen mutta myös Euroopan Keskuspankin hätäavun kohdistamista vakavaraisiin yrityksiin sen sijaan, että sillä tuettaisiin asiakaskadosta kärsivää liiketoimintaa.
&#8211; Valtion tukirahaa on kipattu Kankkulan kaivoon, kun tukikriteereiksi on määritelty kehittämistoiminta ja vakaalla pohjalla oleva kassa. Asiakaskadosta kärvistelevä ravintola-ala ei tukirahoja ole nähnyt samalla kun itsensä työllistävät mikroyrittäjät tai pk-yrittäjät joutuvat odottamaan 2 000 euron tukisummia tai joustoluottoja.
&#8211; Sama on tapahtumassa myös suuremmassa mittakaavassa. Euroopan Keskuspankin tukitoimien kohteeksi on valikoitunut mm. vuokrayhtiö Kojamo ja energia-alan Fingrid, Fortum sekä Teollisuuden Voima, joista yksikään ei ole ongelmayhtiö, Ronkainen kuvailee.
Rahaa riittää järjettömyyksiin
Ronkaisen luottamus hallituksen toimiin ja tänään eduskunnassa käsiteltävään julkisen talouden suunnitelmaan ei ole korkealla.
&#8211; Tilannetta ei helpota myöskään se, että talouden kuvan synketessä hallitus ei ole joustamassa kunnianhimoisista ilmastotavoitteistaan, saati rahan kippaamisesta ulkomaille kehitysavun muodossa.
&#8211; Lisäksi haiskahtaa siltä, että löysää velkarahaa jaetaan nyt isolla kädellä hyväveliverkostoille. Tähän asti nähdyillä toimenpiteillä koronakriisistä selviämisestä on tulossa pitkä ja ankara taival, Ronkainen päättää tekstinsä.

Ronkainen valtion koronatuesta: ”Rahaa kipattu Kankkulan kaivoon”

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho ei lämpene Helsingin kaupunginvaltuutettu Pilvi Torstin (sd.) ehdotukselle, jonka mukaan Helsingin tulisi perustaa omat terveysasemien sisällä toimivat yksikkönsä eri kieliryhmille.

&#8211; Sosialidemokraatit voisivat täsmentää, onko heidän virallinen kantansa se, että vähemmistöille pitää järjestää omat, segregoidut ja karvalakkikansalta suljetut sotepalvelut. Kaupunkilaisia varmasti kiinnostaa kuulla tämä jo ennen seuraavia kunnallisvaaleja, itsekin Helsingin kaupunginvaltuustossa istuva Jussi Halla-aho toteaa.
Poliitinen korrektius estää keskustelun
Halla-aho huomauttaa, että somalien yliedustus koronatartunnan saaneiden joukossa on yleinen eurooppalainen ilmiö.
&#8211; Suomessa on totuttuun tapaan oltu ihmeissään siitä, että maamme ei olekaan erityistapaus, vaan se, mikä tapahtuu muualla, tapahtuu myös meillä. Asian tiimoilta käyty keskustelu on osoittanut hyvin, miten poliittinen korrektius vaikeuttaa ongelmista puhumista ja niiden ratkaisemista. Suomi ei monista muista maista, mm. Britanniasta, poiketen harrasta etnistä tilastointia. Äidinkielen perusteella meillä saa tilastoida, ja tästä johtuen koronatartuntojenkin yhteydessä puhutaan &#8221;somalinkielisistä&#8221;, kun oikeasti tarkoitetaan &#8221;somaleja&#8221;.
&#8211; Somalit siis redusoidaan kielivähemmistöksi, ja sitten päästäänkin sellaiseen nerokkaaseen argumenttiin, että ei kieli voi altistaa tartunnalle. Tietenkään tilanne ei johdu kielestä.
Somaleista tullut pyhiä lehmiä
Halla-ahon mukaan syy löytyy todennäköisemmin elämäntavoista ja asenteista.
&#8211; Valtavat perheet, jatkuva sukulointi, kyläily ja suurissa joukoissa hengailu kauppakeskuksissa altistavat tartunnoille. Välinpitämättömyys ohjeistuksia kohtaan, taikausko ja fatalismi altistavat tartunnoille, Halla-aho listaa Facebookissa.
&#8211; Ikävä kyllä monikulttuurisessa Suomessa somalit ovat toteemeja ja pyhiä lehmiä. Mikään heitä koskettava ongelma ei johdu heistä itsestään. Kaikki on jonkun muun eli suomalaisten syytä. Yliedustus rikostilastoissa on suomalaisten syytä. Surkea työllistyminen on suomalaisten syytä. Heikko yleinen terveystilanne on suomalaisten syytä. Huono koulumenestys on suomalaisten syytä. Koronatartunnat ovat suomalaisten syytä, kun ei ole tiedotettu riittävästi somalin kielellä.
Halla-aho kirjoittaa, että ”suomalaisten itseruoskinta voi olla tyydyttävää, mutta ongelmia sillä ei kyllä ratkaista.”
&#8211; Tosiasioiden tunnustaminen on ongelmanratkaisun alku.

Halla-aho: ”Onko sosialidemokraattien virallinen kanta se, että vähemmistöille pitää järjestää omat, karvalakkikansalta suljetut sotepalvelut?”

Valtiovarainministeriö asetti vuonna 2017 työryhmän selvittämään henkilötunnuksen uudistamista. Uudistuksen tavoitteena oli kehittää suomalaista henkilötunnusjärjestelmää vastaamaa nyky-yhteiskunnan haasteisiin. Työryhmä esimerkiksi toteaa, että Suomessa on nykyisin ”kansainvälisen muuttoliikkeen vuoksi paljon henkilöitä, jotka pitää yksilöidä, mutta joilla ei ole henkilötunnusta”. Viime vuonna Rinteen hallitus lisäsi tehtävälistaan vielä sukupuolineutraalin ideologian.

&#8211; On ihmeteltävä jälleen kerran hallituksen pelisilmän puutetta, toteaa perussuomalaisten kansanedustaja Veikko Vallin.
&#8211; Tällainen uudistus, jota esitetään vielä hieman kyseenalaisin perusteluin, tulee aiheuttamaan täysin turhia kustannuksia julkiselle sektorille sekä kaikille yrityksille, joiden asiakasrekisterissä esimerkiksi käytetään henkilötunnuksia.
Hankkeen kustannuksista ovat varoittaneet muutkin. Talouselämä uutisoi (15.4.2020) edunvalvontajärjestö Finanssiala ry:n tiedotteesta, jossa <a href="https://www.talouselama.fi/uutiset/sanna-marinin-hallituksen-haluamat-sukupuolineutraalit-henkilotunnukset-hammastyttavat-uhkana-miljardiluokan-lisalasku-keskella-koronakriisia/040ad588-f7c2-4fac-8ec3-fd68700d8e52?ref=facebook%3Adece&amp;fbclid=IwAR2kyEktlxm6QFTACRAr9FeOGapiMJBI9ryqGehqU4sEBvu-YpJXNdG_rl0">kritisoitiin</a> hallituksen suunnitelmaa. Finanssiala ry:n mukaan puhutaan ”miljardiluokan” hintalapusta.
Täysin väärä ajankohta
Suunnitelman ajoitus osuu kaiken lisäksi hetkeen, jolloin Suomi ja koko maailma ovat taistelussa herkästi leviävää ja toistaiseksi tutkimatonta kulkutautia vastaan. Pandemiasta aiheutuvat kustannukset tulevat olemaan ennen näkemättömät ja ne joudutaan joka tapauksessa maksamaan velkarahalla.
&#8211; Meillä on käsissämme akuutti kriisi, jonka hoitoon on suunnattava kaikki voimavarat – nyt ei ole oikea aika rakentaa mitään sukupuolineutraalia utopiaa, Vallin kommentoi.
&#8211; Nyt tarvitaan selkeää johtajuutta ja viestintää. Tässä on niin monta käytännön asiaa hoidettavana: on huolehdittava ihmisten ja yritysten taloudellisesta tilanteesta, on hankittava suojavarusteita hoitohenkilökunnalle ja selvitettävä viruksen toimintatapa.
Syyt eivät kestä päivänvaloa
Nykyisessä henkilötunnusjärjestelmässä on mahdollista luoda 897 erillistä tunnusta jokaiselle vuoden päivälle, jolloin lapsia syntyy. Keskimäärin Suomessa syntyy noin 50 000 lasta vuosittain, mikä tarkoittaa noin 140 lasta päivässä. Järjestelmä on siis hyvinkin riittävä.
Raportissa mainitaan teknisten näkökulmien lisäksi ”varautuminen mahdollisten globaalien kriisien aiheuttamille henkilötunnusta tarvitsevien määrän tuntuvaan kasvuun.” Tällä ei tarkoiteta siis syntyviä lapsia, vaan edelleen kasvavaa siirtolaisuutta.
Vallinilla on tähän tiukka linja:
&#8211; Minun näkemykseni on, että suomalainen henkilötunnusjärjestelmä on täysin toimiva, eikä Suomea pidä vastuuttomalla maahanmuuttopolitiikalla päästää sellaiseen tilaan, että on pakko käyttää miljardeja henkilötunnisteiden muuttamiseen.
Poliittista ideologiaa
Viime syksynä kartoitukseen lisättiin myös Rinteen hallitusohjelman kirjaus henkilötunnuksen sukupuolisidonnaisuudesta luopumisesta. Tämä tarkoittaisi, että molemmille sukupuolille olisi yhtenäinen järjestelmä, joka ei tunnista miehiä ja naisia erikseen.
&#8211; Sukupuolineutraalius on poliittinen ideologia, joka ei perustu tieteeseen eikä biologiaan. Se on nyt trendi, mutta se menee ohi. Ei sellaista voida käyttää perusteluna tällaiseen koko yhteiskuntaa läpileikkaavaan uudistukseen, naurahtaa Vallin.
&#8211; Uudistukselle on mahdollisesti paikkansa myöhemmin, mutta ei keskellä kulkutautia, eikä tällaisin perusteluin.

Vallin: Hallituksen pelisilmä pettää taas – sukupuolineutraali henkilötunnus keskellä pandemiaa?

Perussuomalaiset tivasivat tänään suullisella kyselytunnilla vastauksia muun muassa siihen, mitä työministeri Tuula Haatainen (sd.) tiesi suunnitteilla olleesta hengityssuojahankinnasta, jossa miljoonia euroja hukattiin epäkelvollisiin suojaimiin. 

 
&#8211; Hengityssuojien hankinnasta muodostui täysi farssi, jossa kymmenen miljoonaa euroa veronmaksajien rahaa tuhlattiin ostamalla ”sutta ja sekundaa”. Näin toimittiin, vaikka useat luotettavat kotimaiset toimijat olivat tarjonneet apuaan, perussuomalaisten kansanedustaja Petri Huru ihmetteli.
Huru kysyi ministeri Tuula Haataiselta, mitä tämä tiesi suunnitteilla olevasta hengityssuojahankinnasta ja kuinka seurasi sen edistymistä.
Haatainen luki asiasta Suomen Kuvalehdestä
Ministeri Haatainen kertoi seuranneensa huoltovarmuuskeskuksen (HVK) toimintaa ja olleensa tietoinen, että HVK on reagoinut sosiaali- ja terveysministeriön (STM:n) pyyntöihin hankkia lisää suojavälineitä.
STM:n pyynnön kasvaessa HVK:n resursseja nostettiin keskuksen omasta pyynnöstä.
Haatainen korosti, että hänellä ei ole ollut mitään tietoa hengityssuojainkauppojen epäselvyyksistä ennen kuin hän luki niistä Suomen Kuvalehden artikkelista.
Ministeri vieritti vastuun muille
Huru huomautti, että normaalisti johtaja vastaa, mutta nyt poliittinen johto on kuitenkin syyttänyt kriisijohtamisen epäonnistumisista milloin huoltovarmuuskeskusta, milloin kuntia, milloin Finaviaa.
&#8211; Vastuullinen taho johtamisen puutteesta aiheutuneisiin ongelmiin on löytynyt aina jostain muualta kuin hallituksen sisältä.
&#8211; Otatteko te vastuun siitä, että veronmaksajien rahaa on käytetty huolimattomasti ja kriisin aikana vastuu suojavarusteiden hankinnan organisoinnista ja valvonnasta on loistanut poissaolollaan? Oletteko mielestänne toimineet huolellisesti, ja jos ette ole, oletteko valmis eroamaan? Huru kysyi.
Haatainen vieritti vastuun HVK:n operatiiviselle johdolle korostamalla sen itsenäistä roolia, eikä kommentoinut mitenkään hänen mahdolliseen eroonsa liittyvää kysymystä.

Perussuomalaiset työministeri Haataiselle: Oletteko valmis eroamaan?

Eduskunta keskusteli tänään historiallisen suuresta hallituksen lisätalousarviosta, jonka suuruus on yli neljä miljardia euroa. Maaliskuun lopulla valtiolla oli velkaa lähes 120 miljardia euroa. Muutaman viikon kuluttua tulee uusi lisätalousarvio.

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja, kansanedustaja Riikka Purra muistuttaa, että Suomella oli merkittäviä pidemmän aikavälin taloudellisia haasteita jo ennen koronaepidemiaa.
Hallituksen pitäisi kyetä pragmaattisuuteen
Demografiset ongelmat, maksajien määrän väheneminen ja julkisen talouden epätasapaino kärjistyvät merkittävästi. Myös riski eurokriisistä ja yhteisvastuista kasvaa.
&#8211; Valtion miljoonien jakamista pitäisi leimata erittäin vahva pragmatismi ja käytännöllisyys. Realismia on myöntää, että ihan kaikkea ei ole mahdollista korjata ja korvata. Realismia olisi myös hyväksyä, että juuri nyt ei kannata huutaa uusien tai toteutumatta jääneiden oikeuksien perään, vaan huolehtia siitä, että pääsemme valtiona ja yhteiskuntana ylipäätänsä pinnalle tästä kriisistä, Purra totesi puheessaan.
Purran mukaan priorisointi tarkoittaa sitä, että päättäjät kykenevät arvioimaan eri tarpeiden keskinäistä suhdetta. Hän huomautti, että jos saajilta kysyy, kaikki ovat huutavassa tarpeessa.
&#8211; Valtiossa ei liene yhtä ainutta sektoria, toimijaa, virastoa, instanssia, toimialaa, elinkeinoa, joka ei itse olisi sitä mieltä, että juuri se ansaitsisi lisärahoitusta ja nyt kriisioloissa jonkinlaista kompensaatiota.
Hyvispolitiikasta ei luovuta
Purran mukaan hallituksen lisätalousarviota sen pääosin hyvistäkin toimenpiteistä huolimatta leimaa kuitenkin samanlainen usko rahan loppumattomuuteen kuin ennenkin. Hänen mukaansa toissijaisista tai maallemme haitallisista hankkeista pitäisi kyetä luopumaan tällaisissa oloissa.
&#8211; Hallitus ei ole luopunut yhdestäkään lempihankkeestaan. Ei leikkauksia, ei tavoitteiden siirtämistä, ei painopisteiden muutoksia, ei kuntien tehtävien karsimista, ei abstraktista hyvispolitiikasta luopumista konkreettisen, yksinkertaisen, todennettavan politiikan hyväksi, Purra kritisoi.
Kulttuurialalle lisää rahaa
Purra nosti esille kulttuurialan saamat erityispanostukset ihmetellen, eikö ihmisten toimeentulomenetysten kompensoiminen olisi riittänyt koskemaan myös kulttuurialan ihmisiä.
&#8211; Lisäpanostukset mainittiin jopa kehysriihen virallisten tiedotteiden nostoissa, siinä terveyden, yritysten hengissä pysymisen, ihmisten toimeentulon ja maatalouden yhteydessä – eli se on jotain, mitä hallitus pitää erityisen tärkeänä.
Ministerit kertoivat, että kriisi on ollut poikkeuksellisen kova kulttuurikentälle. Purran mukaan se on ollut poikkeuksellisen kova lähes kaikille sektoreille.
&#8211; Luulen, että poikkeuksellista kulttuurikentässä on se, että myös normaaliloissa se toimii hyvin vahvasti tai jopa yksinomaan verorahoilla. Miksi tätä rahasummaa ei pantu suorana tukena oikeasti helpottamaan vaikkapa ravintoloita, kampaamoja, partureita, pikkukauppoja, Purra kysyy.
Peliriippuvaisten rahoittamat edunsaajat tarkasteluun
Salikeskustelussa tuli myös esille, että hallitus aikoo korvata Veikkauksen tippuneet rahapelituototkin täysimääräisesti.
&#8211; Veikkauksen rahojen hyötyjissä on mukana myös kovemman luokan tukilinkoja, jotka eivät tarvitsisi mitään. Ehkä rahareittejä peleihin addiktoituneiden pienituloisten ja yhteiskuntamme kannalta turhanpäiväisten järjestöjen välillä kannattaisi juuri nyt tarkastella, kun epidemia on pannut markettien koneet kiinni, Purra ehdottaa.
Purra korosti, että kyse ei ole siitä, etteikö kulttuuri olisi etenkin normaalioloissa oleellinen ja tärkeä asia. Mutta jos vertaamme sen saamia panostuksia vaikkapa poliisiin, näemme ongelman.
Poliisille vain killinkejä
Kulttuuritapahtumille, alan yhtiöille, teattereille, museoille sekä suoraan taiteilijoille annetaan 40 miljoonaa euroa ja taiteen opetukseen 3 miljoonaa.
&#8211; Poliisille annetaan nyt 200 000 henkilöstö- ja ajoneuvokuluihin sekä 100 000 liikkumisen rajoittamisessa tarvittaviin materiaalihankintoihin. Poliisi toki sai ensimmäisessä lisätalousarviossakin lisäpanostuksia, mutta nyt puhummekin elintärkeästä sektorista.
PS joustaisi hiilineutraalisuustavoitteista
Purra nosti puheessaan myös esille sen, että ilmastopolitiikan menoista ei edes väliaikaisesti aiota leikata. Vihreät ovat perustelleet sitä sillä, että ilmastokriisi ei pysähdy koronakriisin vuoksi.
&#8211; Ei pysähdykään, mutta ei se pysähdy sen paremmin hallituksen toimenpiteiden tai miljoonien vuoksi. Itse asiassa kuvaavaa on, että mikäli kriisi jatkuu hyvin pitkään, hiilidioksidipäästöt vähenevät enemmän kuin hallituksen edes kunnianhimoisimmilla hankkeilla, Purra huomauttaa.
&#8211; Erityisoloissa poliittisilta päättäjiltä vaaditaan kykyä pragmaattisiin päätöksiin. On välttämätöntä asettaa asiat tärkeysjärjestykseen, kun maata kohtaa ennätysnopea ja syvä taantuma, epidemiaa ei ole voitettu ja mahdollisesti tulossa voi olla eurokriisikin.

veroeurot

Halla-aho: Miksi hallitus kieltäytyy kertomasta eduskunnalle, kuka EU:sta esitti Suomelle uhkauksia ennennäkemättömistä seurauksista, jos elvytyspaketti ei mene läpi?

Ranne: Hallituksen talouspolitiikkaan tarvitaan täyskäännös – ”Velkaelvytyksen sijaan välttämättömät elvytystoimet toteutettava työn verotusta ja verokiilaa pienentämällä”

Junnila elpymisrahastosta: Ei vasalliksi velkapakettiin

Hallitus lähdössä tukemaan Euroopan valtavia tukipaketteja – perussuomalaisilta täystyrmäys

Perussuomalaiset: Miksi koronajäljityssovellus toteutetaan kilpailuttamatta ja kovaan hintaan?

Perussuomalaisten Purra, Halla-aho ja Peltokangas: Piikki on auki – ”Hallitus ei luovu hankkeistaan eikä maailmanparantamisesta edes kriisioloissa”

Ronkainen valtion koronatuesta: ”Rahaa kipattu Kankkulan kaivoon”

Halla-aho: ”Onko sosialidemokraattien virallinen kanta se, että vähemmistöille pitää järjestää omat, karvalakkikansalta suljetut sotepalvelut?”

Vallin: Hallituksen pelisilmä pettää taas – sukupuolineutraali henkilötunnus keskellä pandemiaa?

Perussuomalaiset työministeri Haataiselle: Oletteko valmis eroamaan?

Purra: Miksi hallitus ei kykene panemaan asioita tärkeysjärjestykseen?

Uusimmat

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025