Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

verotusoikeus

Jo alunperin suomalaisille epäreilun elpymispaketin Suomessa tapahtuvien hankkeiden hallinnointi ja valvonta tulee aiheuttamaan valtiolle 75 miljoonan euron kulut ja henkilötyövuosia tulee 723 lisää.

Kun puhutaan miljardien euroja jakamisesta, on ymmärrettävää, että hallinnoinnista ja valvonnasta syntyy kuluja. Valvontaa tulisi kuitenkin suunnata paremmin.
&#8211; Paketista saamamme moninkertaisesti maksamamme rahat pitää luonnollisesti jakaa huolellisesti. Valvonta on välttämätöntä väärinkäytösten estämiseksi. Arkijärjellä rahojen jakajan ei tulisi itse valvoa rahojen jakamista ja nettomaksajamailla tulisi olla oikeus tarkastaa nettosaajamaissa tapahtuvaa rahojen jakamista. Suomeksi sanottuna on outoa, että valvomme varojen käyttöä Suomessa, vaikka rahamme ovat Italiassa, edustaja Jari Koskela sanoo.
Vedätyspaketit kasvattavat virkakoneistoa
Paisuva hallinto on kallista ja jää helposti pysyväksi.
&#8211; Nyt kun vedätyspaketin hallinnointimekanismi ja virat on luotu ja on ilmeistä, että EU ei tule lopettamaan uusien pakettien esittämistä, on vaara, että virkakoneiston paisumisesta tulee pysyvä, ja että tämän koneiston etu olisi saada tulevaisuudessa yhä uusia paketteja. Kansallista etua ja itsemääräämisoikeutta edistävien tahojen ääni vaimenee ja EU:n liittovaltiokehitys syvenee koko ajan, edustaja Sami Savio sanoo.
Hallitus antamassa verotusoikeuden EU:lle
Ilmastokulujen kasvattamisen ja verotusoikeuden luovuttamisen seurauksena nouseva verorasite ja kohonneet hinnat aiheuttavat myös taloudellista ahdinkoa.
&#8211; Elpymispaketin yhteydessä sovittiin, että paketin takaisinmaksamiseksi pohditaan otettavaksi käyttöön EU:n jäsenmailta keräämiä veroja. Nyt hallitus on ajamassa neuvotteluihin kannattaen verotusoikeuden siirtämistä EU:lle, mikä nostaa kansalaistemme kokonaisverorasitetta aikana, jolloin kustannukset ovat jo valmiiksi karkaamassa käsistä, Ville Vähämäki sanoo.
Liittovaltiokehitys on oravanpyörä
Aiempien esitysten aiheuttamia vahinkoja pyritään korjaamaan uusilla esityksillä.
&#8211; EU:n toteuttamien esitysten seurauksena yrityksille ja kotitalouksille syntyy paikoitellen merkittävää taloudellista ahdinkoa. Tämän seurauksena EU pääsee sitten esittämään ilmastosolidaarisuusrahastoa ja kaikenlaisia muita solidaarisuushankkeita. EU luo esityksillään ongelman ja sen jälkeen tarjoutuu ratkaisemaan ongelman uudella esityksellä. Liittovaltiokehityksen varsinainen oravanpyörä, edustaja Lulu Ranne puuskahtaa.
Suomalaisten rahat valuvat muualle
Kiireellä ja tekosyiden varjolla toteutettu paketti on moraalisesti ongelmallinen.
&#8211; Hallitus antoi EU:lle oikeuden ottaa yhteistä velkaa ja jakaa rahat epäreilusti siten, että Suomen nettomaksu on lähemmäs viisi miljardia euroa. Suomalaiset päätyivät maksamaan italialaisten ikkunaremontteja, ja italialaiset valvovat itse, jakoivatko rahat oikein. Elpymispaketilla ei ollut juuri tekemistä koronan tai elvyttämisen kanssa, vaan se oli lahja Etelä-Euroopalle. Tämä on väärin, edustaja Vilhelm Junnila sanoo.

Perussuomalaiset elpymispaketin valvonnasta: Suomen pitäisi valvoa Italiaa, koska siellä meidän rahat ovat

Valtioneuvosto suhtautuu avoimesti ja rakentavasti Euroopan komission esitykseen uusista ”omista varoista” eli käytännössä verouudistuksesta. Tämä tarkoittaa hallituksen olevan myötämielisen avoin EU:n verotusoikeuksien lisäämiselle.
 
Komissio on ehdottamassa ottavansa osuuksia hiilitulleista, päästökauppatuloista sekä ideointiasteella olevasta suuryritysten veroista. Asiaa on käsitelty eduskunnan talousvaliokunnassa.
Verotusvallan siirtämistä Suomelta komissiolle vastusti ainoastaan perussuomalaiset.
Komissio välttää puhumasta veroista
Euroopan komissio ilmaisee verottamisensa ”omina varoina”, vaikka komissio ei sinällään tuota varoja. Se osaa ainoastaan kuluttaa niitä. Varallisuus muodostuu kansalaisten työstä ja tästä varallisuudesta komissio haluaa suuremman osan, jotta se voisi itse kuluttaa varoja enemmän.
&#8211; EU:n omia varoja on asiantuntijakuulemisissa pidetty suorasukaisesti veroina. Tätä tosiasiallista tulkintaa ei hämärrä EU:n omien instituutioiden halu naamioida verot eräänlaisiksi ympäristömaksuiksi, joista muodostuu kätevästi ja pyytämättä myös tuloja ikään kuin sivutuotteena. Suomalaisen kotitalouden tai yrityksen näkökulmasta on melko lailla merkityksetöntä millä nimikkeellä kustannusrasitetta tuovaa elementtiä kutsutaan, perussuomalaiset toteavat.
&#8211; Hiilitullien, hiilidioksidimaksujen ja päästökaupan varjolla EU pyrkii saamaan yhä laajemman verotusoikeuden meihin. Kyseessä on verojen kerääminen, vaikka niitä ei veroiksi kutsuta, puolueen kansanedustaja Veikko Vallin huomauttaa.
Elpymispaketin takaisinmaksu päättyisi aikanaan
EU-tason verotusta ei edes yritetä naamioida väliaikaiseksi välineeksi, jolla elpymispaketin vuoksi kasaantuneet velat maksettaisiin takaisin. Tämän vuoksi komissio on ehdottanut uusia menokohteita, jotta komission verotusoikeus ei päättyisi.
Huolestuttavaa on, ettei Suomen kaltainen pieni jäsenmaa voi olla varma, millä tavoin komissio jakaisi keräämiään varoja. Vastaavanlaisissa järjestelyissä pohjoiset jäsenmaat ovat olleet kaivamassa kuvetta ja pääomia on puskettu eteläisille jäsenmaille.
Perussuomalaiset huomauttaa, että Suomi ei ole ollut nettohyötyjänä eurokriisi- tai pandemiapaketissa. Tämän lisäksi Suomi on jäsenmaksuissa unionin nettomaksajamaa.
Viisas huolehtii ensin rahoituksesta
Pohdintaa elpymispaketin takaisinmaksusta ei tarvitsisi tehdä lainkaan, jos elpymisvälineen rahoitus olisi mietitty etukäteen. Satojen miljardien velannostot ilman selkeää suunnitelmaa siitä, miten velat maksetaan takaisin, on huolettoman tuhlaajapojan tapojen mukaista.
Toiseksi elpymispaketti sidottiin yhteen EU:n monivuotisen rahoituskehyksen (EU-budjetti) kanssa, millä tosiasiallisesti varmistettiin ongelman paisuvan mahdollisimman suureksi. Kolmanneksi sosiaalinen ilmastorahasto on jo esillä lisämenokohteena, vaikka kättä väännetään vielä aiemmista vastuista.
&#8211; Ilmastotoimet ovat käytännössä tekosyy murtaa kansallisvaltion budjettisuvereniteetti ja turvottaa EU-budjettia, Vallin sanoo.
EU-veroja ei tarvita
Perussuomalaiset ehdottavat, että jäsenmaat maksavat oman osuutensa elpymisvälineestä. Tämä onnistuu EU:n jäsenmaksujen muodossa. Jäsenvaltiot voisivat halutessaan kuitata velkaosuutensa vaikka tällä kellonlyömällä. Nopeaa takaisinmaksua voi perustella siksi, että lainakorot ovat nousussa. Mitä pidemmälle velan takaisinmaksua nyt lykättäisiin, sitä kalliimmaksi se tulisi.
&#8211; EU on tavannut turvautua toistuvasti tulonsiirtoihin pohjoisesta etelään. On vaikeaa uskoa, että pysyvällä EU-verotuksella pääomien virtauksen suunta muuttuisi merkittävästi. Suomen etua miettiessä eteen tulee maamme kilpailukyky. Maksamalla osuuttamme enemmän ja lahjoittamalla varat kilpailijamaillemme heikentää kilpailukykyämme oleellisesti.
&#8211; On myös vaikeaa nähdä tulonsiirtoja saavien maiden kohtaavan tosiasiallisia houkuttimia terästää kyseisten maiden sisäistä kilpailukykyä. EU-verojen kautta suoritettava pysyvä tulonsiirto on mutkattomin tie moraalikatoon, tuottavuuden laskuun ja Euroopan näivettymiseen, Vallin toteaa.

EU:n piti kerätä veroja elpymisvälineen vuoksi otettujen luottojen takaisinmaksuun – nyt komissio haluaisi käyttää varoja poliittisiin tavoitteisiinsa

EU-komissio on tehnyt ehdotuksen uusiksi suomalaisten maksettavaksi tuleviksi EU-veroiksi. Suomen hallituksen kanta uusille veroille on &#8221;alustavan myönteinen&#8221;, mutta perussuomalaiset vastustaa tiukasti Suomen talouspoliittisen itsemääräämisoikeuden siirtämistä EU:n alaisuuteen.

Suomen hallitus suhtautuu uusiin veroihin “avoimesti ja rakentavasti” ja muun muassa kansallisten päästökauppatulojen osittaiseen siirtämiseen EU:lle “alustavan myönteisesti”. Valtiovarainvaliokunnan lausunto puolestaan suhtautuu “valtioneuvoston tavoin alustavan myönteisesti” päästökauppatulojen luovuttamiseen.
Käytännössä puhutaan päästöoikeuksien hinnasta riippuen 200-400 miljoonan vuotuisesta maksusta EU:lle pelkästään päästökauppatulojen osalta.
Perussuomalaiset jättivät perjantaina 6.5. eriävän mielipiteen valiokunnan lausuntoon uusista EU-veroista. Eriävässä mielipiteessä moititaan lausunnon voimatonta suhtautumista EU:n suorittamaan Suomen talouspoliittisen itsemääräämisoikeuden kaappaamiseen.
&#8211; Tämä paketti siirtää Suomen kansallista verotusoikeutta ja päätäntävaltaa varojen käytöstä EU:lle. Sekä eduskunta että puolueet ovat jo pitkään julistaneet, että taloudellisesta itsemääräämisoikeudesta on pidettävä kiinni. Tässä näkyy sanojen ja tekojen sovittamaton ristiriita puhtaimmillaan, edustaja Ville Vähämäki sanoo.
Suomalaisten etua se ei taatusti edistä
Sitran tuoreessa selvityksessä kiinnitettiin huomiota Suomen EU-päätöksenteon puutteisiin. Selvityksen mukaan kansallinen valmisteluvaihe ei ole avointa ja eduskunnassakin asiat käsitellään valiokunnissa suljettujen ovien takana. Selvitys muistuttaa, että demokratian kannalta on oleellista kysyä, mitä mahdollisuuksia kansalaisella on osallistua EU:n päätöksentekoon.
Suomen EU-lainsäädäntöprosessista saa usein tietoa vasta kun valtioneuvosto esittää eduskunnalle Suomen jo muodostetun kannan Euroopan komission valmistuneeseen säädösehdotukseen.
&#8211; Tilaisuus vaikuttaa oli nyt. Jos esitysluonnokseen ei ole jo tässä vaiheessa esittää muutosehdotuksia tai vahvaa kielteistä kantaa, ne tulevat pian konkreettisina esityksinä eduskunnan käsiteltäväksi, ja silloin niiden vastustaminen tulee olemaan poliittisesti mahdotonta, kuten on nähty jo monta kertaa. Herää kysymys, onko hallitus vain näennäiskriittinen. Kenen etuja vaikeneminen ja päätöksien läpi runnominen palvelee, sillä suomalaisten etua se ei taatusti edistä, edustaja Vilhelm Junnila kysyy.
Kyseessä on verotusoikeuden siirtäminen EU:lle
Sekä hallituksen kanta että valiokunnan lausunto kertoivat, että kantoja päivitetään esityksien täsmentyessä. Perussuomalaiset suhtautuvat asiaan epäilevästi.
&#8211; Jo nyt tiedämme, että kyseessä on verotusoikeuden siirtäminen EU:lle, ja osaamme arvioida, että kyseessä on satojen miljoonien eurojen vuotuinen lisämaksu suomalaisille yrityksille ja kotitalouksille. Yksityiskohtien täsmentyminen ei tätä asiaa muuksi muuta, edustaja Jari Koskela toteaa.
&#8211; Sekä EU että hallitus perustelivat esitystä elpymispakettiin otettujen lainojen takaisinmaksutarpeella, mutta miksi sitten nyt ehdotetut verot ovat pysyviä eikä keräämistä keskeytetä, kun takaisinmaksu olisi suoritettu? On selvää, että elpymispakettia käytetään tekosyynä. Eihän EU ja hallituksemme kehtaa edes puhua veroista, vaan kutsuu näitä EU:n omiksi varoiksi ja ympäristömaksuiksi.
Tätä on kokoomuslainen EU-politiikka
Valtiovarainvaliokunnan käsittelyssä lausuntoon jättivät eriävät mielipiteensä vain perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit. Kokoomus ei jättänyt eriävää mielipidettä. Kokoomus siis käytännössä kannatti valtioneuvoston kantaa ja valiokunnan lausuntoa.
&#8211; Kokoomus on useasti ilmoittanut vastustavansa tulonsiirtoliittovaltiota, yhteisvelkaa ja epäsymmetristä tulonsiirtounionia. Kuitenkin se oppositiostakin käsin päätyi kannattamaan elpymispakettia viime keväänä, aiheuttaen suomalaisille miljardien laskun, edustaja Sami Savio kertoo.
&#8211; Ja nyt kun hallitus nyökyttelee innokkaasti tuleville EU-veroille, kokoomus ei korkeiden kannatuslukujensa sokaisemana jättänyt valtiovarainvaliokunnassa edes eriävää mielipidettä asiasta. Tätä on kokoomuslainen EU-politiikka niin hallituksessa kuin oppositiossa.
&nbsp;

Suomen EU-vaikuttamisen taso järkyttää – perussuomalaiset vastustavat uusia EU-veroja

EU:n pitkään puhuttanut elpymisväline on saamassa seuraajan, kun komission ehdotusta uudeksi ilmastotoimia koskevaksi sosiaalirahastoksi käsitellään parhaillaan eduskunnassa. Suomen on selkeästi ja yksiselitteisesti sanottava ehdotukselle ei, perussuomalaisten kansanedustaja Sakari Puisto vaatii Aamulehdessä 8.11. julkaistussa <a href="https://www.aamulehti.fi/lukijalta/art-2000008384626.html">kirjoituksessaan</a>.

Rahasto, joka on osa EU:n Fit for 55 -ilmastopakettia, olisi kokonaismäärältään 72,2 miljardia euroa. Rahaston tukemia toimia jäsenmaissa voisivat olla esimerkiksi sähköajoneuvojen tai -pyörien hankintatuet, energiatehokkaat laiteinvestoinnit tai asuntokannan energiatehokkuus- ja lämmitystapamuutokset.
Lisäksi rahasto täydentäisi EU:n budjetin muita vihreää siirtymää tukevia ohjelmia. Rahaston on myös määrä lieventää unionin uuden päästökauppajärjestelmän aiheuttamia negatiivisia vaikutuksia erityisesti haavoittuvassa asemassa oleviin kotitalouksiin, mikroyrityksiin ja liikenteen käyttäjiin.
Suomi joutumassa jälleen nettomaksajan rooliin
&#8211; Suomen arvioitu saantomäärä elpymisvälineestä on elänyt ajan myötä. Myös nyt ehdotettu sosiaalirahasto perustuu sekin arvioihin, ja saanto on pieni suhteessa maksuosuuteen, Sakari Puisto kirjoittaa.
Hän huomauttaa valtioneuvoston itsekin toteavan kirjelmässään: ”Suomen saama enimmäissaanto-osuus rahaston varoista ehdotuksen mukaan olisi pieni (0,54 %), kun sitä verrataan Suomen keskimääräiseen arvioituun maksuosuuteen (noin 1,7 %) kuluvalla rahoituskaudella.
Euromääräisesti Suomi saisi rahaston kokonaismäärästä, 72,2 mrd. eurosta, yhteensä 387 milj. euroa, mutta voisi maksaa karkeasti arvioiden 1 230 milj. euroa nykyisen omien varojen järjestelmän perusteella. Nettomaksu Suomelle olisi tällöin noin 840 milj. euroa.”
Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että Suomi maksaisi vielä muidenkin maiden tekemiä ilmastotoimia.
Kylmä Suomi maksaisi lämpimän etelän lämmityslaskut
Rahaston voittajia olisivat Puola (enimmäissaanto 12,7 mrd. euroa), Ranska (8,1 mrd. euroa), Italia (7,8 mrd. euroa) ja Espanja (7,6 mrd. euroa).
&#8211; Ei ole kohtuullista, että suomalaisten varoja käytetään esimerkiksi sähköautojen lisäämiseen muualla Euroopassa, kun samanaikaisesti kotimaassa autoilun kustannukset ovat Euroopan kärkiluokkaa ja polttoaineen litrahinta on paikoin jo ylittänyt kahden euron haamurajan. Pitkien välimatkojen maassa tarve yksityisautoilulle on suurempi kuin Euroopan tiheämmin asutuissa maissa, Puisto perustelee.
Vuonna 2020 keskilämpötila Suomessa oli 4,8 astetta, kun puolestaan Puolassa se oli 9,9 ja Espanjassa 14,7 astetta. Suomalaisten veronmaksajien ei perussuomalaisten mielestä tule joutua Euroopan maiden sähkö- ja energialaskujen kuittaajiksi.
Avaisi unionin toimivaltaa sosiaalipolitiikan alueelle
&#8211; Asumisen, energian ja liikenteen alati nousevat kustannukset leikkaavat ihmisten ostovoimaa, haittaavat työmatkaliikennettä ja johtavat myös energiaköyhyyteen. Emme voi tämän päälle lähteä mukaan eurooppalaisen sosiaaliturvan maksamiseen, Puisto toteaa.
Sosiaalirahastoon sisältyy myös hyvin suuri periaatteellinen kysymys: rahasto avaisi unionin toimivaltaa sosiaalipolitiikan alueelle. EU:n perussopimuksia on jo rikottu ottamalla yhteistä velkaa. Samoin pää EU:n verotusoikeudelle on avattu. EU:n yhteisvastuullisen sosiaalipolitiikan avaaminen olisi uusi jättiharppaus integraation ja yhä kasvavien tulonsiirtojen tiellä.
&#8211; Hallitus on ilmaissut ”erittäin kriittisen” kantansa sosiaalirahastoa kohtaan, mutta se ei vielä riitä. Sen sijaan nimenomaan jo tässä vaiheessa ainakin Suomen on yksiselitteisesti ja selkeästi sanottava ei, Puisto vaatii.
&nbsp;

Puisto: EU:n sosiaalinen ilmastorahasto on torjuttava – ”Emme voi lähteä mukaan eurooppalaisen sosiaaliturvan maksamiseen”

Keskustelu EU-elvytyspaketista eduskunnassa on päättynyt ja ratkaisun aika on ensi viikolla. Elvytyspaketin eduskuntakäsittelyä Brysselissä tiiviisti seurannut Euroopan parlamentin jäsen Laura Huhtasaari kehottaa kaikkia kansanedustajia kiinnittämään huomiota tosiasioihin ja isoon kuvaan ennen äänestyspäätöksen tekemistä.

Perussuomalaiset on kutsunut elvytyspakettia kiristyspaketiksi. Laura Huhtasaari sanoo, että elvytyspakettia ei ole alun alkaenkaan tehty yhteistyössä tai sopimalla vaan pakon edessä.
Huhtasaari muistuttaa, että jo viime vuoden huhtikuussa Italian pääministeri varoitti EU:n romahduksesta esittäen verhotun uhkauksen.
&#8211; Samana päivänä Espanjan pääministeri varoitti EU:n olevan vaarassa, jos solidaarisuutta ei löydy. Näyttää siltä &#8211; ja myös on sitä &#8211; että isot maat Italia ja Espanja lähtivät kiristämään rahaa uhkana, että EU-liittovaltiokehitys ja samalla eurovaluutta vaarantuvat.
Paketti ei elvytä
Näillä näkymin kansanedustajat pääsevät äänestämään paketista ensi viikolla. Huhtasaari kehottaa kaikkia kansanedustajia kiinnittämään huomiota tosiasioihin ja isoon kuvaan ennen äänestyspäätöksen tekemistä.
&#8211; Kansanedustajien olisi ensinnäkin on syytä ottaa huomioon, että paketti ei elvytä, vaan se vain siirtää eurokriisiä jonkin matkaa eteenpäin. Toiseksi paketti ei edes vastaa koronahaasteisiin Euroopassa. Rahat ovat todennäköisimmin menossa kannattamattomiin julkisen sektorin hankkeisiin, Huhtasaari sanoo.
EU:n säännöt joustavat tarvittaessa
EU:n toimielimiä koskevat säännöt ja unionin päätöksentekomenettelyt on kirjattu unionin perussopimuksiin. EU:n taloudenpidossa keskeinen on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen artikla 125 eli niin sanottu no-bailout-sääntö. Artikla kieltää jäsenmaita ottamasta vastuulleen muiden jäsenmaiden velkoja. Elvytyspaketti käytännössä tekisi merkityksettömäksi artiklan sisällön.
Huhtasaari korostaakin, että elvytyspaketti tarkoittaisi säännöistä luopumista ja siirtymistä mielivaltaiseen toimintaan.
&#8211; Kuka voisi enää luottaa unioniin, jonka säännöt venyvät ja joustavat aina tarpeen mukaan? Kansanedustajien olisikin syytä miettiä, voidaanko muihinkaan perussopimusten artikloihin enää jatkossa luottaa.
Nyt Suomesta pitäisi löytyä uskallusta
Elvytyspaketti perustuisi EU:n ottamaan velkaan, jota maksettaisiin takaisin jäsenvaltioilta kerätyillä korkeammilla jäsenmaksuilla sekä uusilla EU-veroilla vuosien 2028-2058 aikana.
Toteutuessaan elvytyspaketista seuraisi Suomelle vähintään neljän miljardin euron tappiot. Huhtasaari sanoo, että elvytyspakettia ei kuitenkaan pidä tarkastella pelkkänä laskuharjoituksena, koska pelissä ovat myös isommat asiat.
&#8211; Jos nyt hyväksytään se periaate, että EU voi periä veroja unionin kansalaisilta ja yrityksiltä, käytäntöä tullaan varmuudella laajentamaan tulevaisuudessa. Samalla elvytyspaketti sitoo unionin jäsenvaltiot yhteen yhteisellä velalla. Voidaan miettiä, mitä se on historiassa aikaisemmin tarkoittanut. Taatusti se ei johda mihinkään hyvään, Huhtasaari sanoo.
Toteutuessaan elvytyspaketin koko olisi 750 miljardia euroa, joista 390 miljardia jaettaisiin tukina ja 360 miljardia lainoina. Suomen osuus yhteisistä veloista olisi noin 6,5 miljardia. Huhtasaari sanoo, että juuri nyt Suomesta pitäisi löytyä uskallusta torjua elvytyspaketti.
&#8211; Jos Suomi nyt jää paketin ulkopuolelle, niin Tanskassa, Ruotsissa Hollannissa, Itävallassa ja monissa muissa maissa tulee valtava paine seurata Suomea.
Kokoomus mureni, perussuomalaisten linja pitää
Perussuomalaisilla on johdonmukaisesti kielteinen linja elvytyspakettiin ja muihinkin EU-tulonsiirtoihin. Elvytyspaketti näyttää sen sijaan repineen kokoomuksen kahtia. Elvytyspakettia kannattaa kokoomuksen puoluejohto Petteri Orpon ja Kai Mykkäsen tuella. Samalla myös kokoomuksen kaikki EU-parlamentaarikot kannattavat EU-elvytystä. Sirpa Pietikäisen mukaan Suomen jääminen ulos EU-elvytyksestä jopa olisi ”hirveä häpeä”.
Kuitenkin useat kokoomuksen kansanedustajat ovat ilmoittaneet äänestävänsä elvytyspakettia vastaan. Elvytyspaketti myös suututtaa monia kokoomuksen kuntavaaliehdokkaita ja laajemminkin kokoomuksen kenttäväkeä.
&#8211; Olen iloinen siitä, että kokoomus on osittain herännyt siihen, mitä elvytyspaketti tosiasiassa tarkoittaisi. Tiedän, että kokoomuksessa on paljon isänmaallista väkeä, joka ymmärtää, että EU on optimaalinen kauppa-alue, mutta epäoptimaalinen liittovaltioalue.
&#8211; Suomessa olisi tarvetta aidosti isänmaalliselle kokoomuslaiselle liikkeelle. Se olisi vain hyvä, jos Suomessa olisi muitakin isänmaallisia puolueita. Toki vaihtoehtona isänmaallisille on myös siirtyä perussuomalaisiin. Vihersosialismiin ja eurofederalismiin hurahtaneet kokoomuslaiset voisivat sitten mennä jonnekin muualle, Huhtasaari sanoo.

Huhtasaari: Elvytyspaketti tarkoittaa säännöistä luopumista ja siirtymistä mielivaltaan

Valtiovarainvaliokunnan jäsen Vilhelm Junnila kritisoi voimakkaasti yömyöhään venyneessä eduskunnan täysistunnossa kaavailtuja uusia EU:n omien verojen luokkia. Junnilan mukaan on vaarana, että unionin budjettikuri voi lopullisesti tuhoutua, jos verotusoikeuksia luovutetaan pois kansallisista käsistä.

&#8211; Kierrättämättömään muovipakkausjätteeseen perustuva kansallinen maksuosuus, ns. muovivero, lisäisi EU:n verotuksellista toimivaltaa suhteessa kansallisvaltioihin. Samalla ollaan avaamassa mahdollista pandoran lipasta, jossa tulevaisuudessa unioni voi helposti laajentaa omien varojensa hankkimista verotuksellisin keinoin, toteaa kansanedustaja Vilhelm Junnila.
Olemme pian loputtomassa kierteessä
EU-komissio ei olekaan jäänyt lepäämään laakereillaan, vaan on ehdottanut, että päästökauppaa laajennetaan ja viidennes sen tuotoista ohjataan EU:lle. Lisäksi seuraavaksi vuodeksi on tulossa ainakin esitys digiverosta. Muutos tulee olemaan suuri, jos unionin omat varat jatkossa koostuvat yhä enemmän veroista, sillä tällä hetkellä EU:n tulot kertyvät pitkälti EU-maiden jäsenmaksuista.
&#8211; On myös täysin mahdollista, että koska tulonlähteet muuttuvat enemmän veroperusteisiksi jäsenmaksujen sijaan, on unionin budjettia helpompi paisuttaa, koska kansalaisten nurina korotetuista jäsenmaksuista ei enää olisi ongelma. Paisunut budjetti tarvitsee tietenkin lisää tuloja ja olemme pian loputtomassa kierteessä, jossa yhä kunnianhimoisempia maailmanparannushankkeita rahoitetaan alati kiristyvällä EU-verotuksella, jossa vain taivas on rajana, muistuttaa Junnila.
Verotus yhä enemmän unionitasolle?
Suomen taloushistoriassa rahapolitiikalla on ollut aina keskeinen rooli suhdannepolitiikassa. Euroon liittymisen myötä tämä mahdollisuus on poissa, joten keskeisimmäksi välineeksi talouspolitiikan suhdanteiden tasaajana meille jää oma veropolitiikka.
&#8211; Tämän paketin osalta onkin vaarana, että verotuksellista toimivaltaa hivutetaan yhä enemmän jatkossa unionitasolle. Alati nousevat maksut tulevaisuudessa luovat painetta Suomen kokonaisveroasteelle, joka on jo nyt EU-maiden yksi korkeimmista, noin 43 prosenttia, Junnila varoittaa.
&nbsp;

Junnila: Verotusoikeuden luovutus EU:lle avaa pandoran lippaan

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio korostaa, että EU:n elvytyspaketti on valtava harppaus veroja kahmivaksi tulonsiirtounioniksi. &#8211; Ilmassa on uhka siitä, että seuraava elvytyspaketti tulee jo syksyllä, Tavio varoittaa. 

 
Perussuomalaiset ilmoitti tänään jättävänsä hallitukselle välikysymyksen EU:n 750 miljardin euron elvytyspaketista. Perussuomalaisten kansanedustaja, eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio toteaa, että EU:n kanssa Suomi on tullut tienhaaraan, jossa on pakko määritellä Suomen itsenäisyyden suhde EU:hun.
&#8211; Jos emme sitä itse tee, tekevät muut sen puolestamme, kuten EU:ssa on ollut tähänkin asti, Tavio sanoo.
Pääministeri Sanna Marinin (sd) mukaan EU:n elvytyspaketti on kertaluonteinen. Tavio kuitenkin vertaa hanketta tuhopolttoon.
&#8211; EU:n elvytyspaketin kutsuminen kertaluonteiseksi on sama kuin tuhopolttaja puolustautuisi sillä, että hänhän poltti talon vain kertaluonteisesti.
<iframe loading="lazy" title="EU-elvytyspaketti ei elvytä - Halla-aho ja Tavio" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/EPz0RSVN5_U?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Tavio muistuttaa, että EU:n lainsäädäntö on jo nyt Suomen kansallista lainsäädäntöä korkea-arvoisempaa ja EU:n tuomioistuin on ylempi kuin kansallinen Korkein oikeutemme.
&#8211; Suomi on ainoana Pohjoismaana joustamattomassa eurovaluutassa ja Euroopan keskuspankki päättää rahapolitiikastamme. Näiden faktojen pohjalta voi todeta, että Suomi on jo melko pitkälti hyväksynyt EU-liittovaltion. EU ei kuitenkaan ole lopettanut vallan kahmimista Suomesta vaan se on jatkanut valtansa lisäämistä pienin askelin vuosi vuodelta.
EU-verotko muka edistäisivät Suomen vientiä?
Tavio korostaa, että kyseessä oleva EU:n elvytyspaketti on valtava harppaus veroja kahmivaksi tulonsiirtounioniksi. Koronaelvytyksen varjolla tehtävät muutokset ovat täysin toisenlaisia, kuin mitä itse rahan käyttö valtiontalouksien elvyttämiseen edellyttäisi.
&#8211; EU:n elvytyspaketti muuttaa EU:n luonnetta. Siinä on tie EU:n uuteen verotusoikeuteen. Kysynkin: millä tavalla uudet EU-verot edistävät Suomen vientiä tai talouden elpymistä?
Tavion mukaan on ilmeistä, että EU-elpymispaketti on oikeudellisesti ongelmallinen, sillä se romuttaa no bail-out -säännön ja ottaa EU:n yhteisvelan, jonka ei pitänyt aiemmin olla EU:n perussopimuksien mukaan edes mahdollista.
&#8211; Ensimmäistä kertaa eurotukea annetaan lainojen sijaan lahjoituksina. Ensimmäistä kertaa euron tukipaketti tosin ulotetaan koskemaan myös ei-euromaita. Veikkaanpa, että euron ulkopuolella olevien maiden päättäjiä nyt vasta jymäytetäänkin, mutta se ei helpota Suomen tilannetta nettomaksajana ja yhtenä suurimmista häviäjistä EU:n elvytyspaketissa. Kyseessä on kaikkien aikojen huonoin diili.
Suomi ei ole kaupan muutamasta hanhenmaksapallerosta
Tavio sanoo, että perussuomalaiset tahtoo tuoda keskusteluun sen, että ilmassa on uhka siitä, että seuraava EU:n elvytyspaketti tulee jo syksyllä.
&#8211; Vihervasemmistohallitus ei ole asettanut rajoja itsenäisyyden rippeittemme myymiselle, joten on riskinä, että vihervasemmisto apupuolueineen hyväksyy seuraavankin EU:n elpymispaketin. Perustuslakivaliokunnankin aiemmin huomioimalla tavalla Suomen velkavastuut eivät voi olla niin suuret, että ne riskeeraavat hyvinvointivaltion. Nykyisenlaisen EU:n vaarallisuuteen on syytä havahtua ennen kuin on liian myöhäistä.
&#8211; Perussuomalaiset tahtovat tällä välikysymyksellä nostaa keskusteluun Euroopan taloudellisen ja moraalisen rappion lisäksi EU:n liittovaltioluonteen. Perussuomalaisille Suomi ei ole kaupan, emmekä me luovu taloudellisesta suvereniteetistamme vain muutaman brysseliläisen hanhenmaksapalleron tähden, Tavio sanoo.
Kristillisdemokraatit ja Liike Nyt ovat perussuomalaisten mukana välikysymyksessä.

Perussuomalaiset jätti Sanna Marinin hallitukselle välikysymyksen EU:n 750 miljardin euron elvytyspaketista – Tavio vertaa hanketta tuhopolttoon: ”Kaikkien aikojen huonoin diili”

verotusoikeus

Perussuomalaiset elpymispaketin valvonnasta: Suomen pitäisi valvoa Italiaa, koska siellä meidän rahat ovat

EU:n piti kerätä veroja elpymisvälineen vuoksi otettujen luottojen takaisinmaksuun – nyt komissio haluaisi käyttää varoja poliittisiin tavoitteisiinsa

Suomen EU-vaikuttamisen taso järkyttää – perussuomalaiset vastustavat uusia EU-veroja

Puisto: EU:n sosiaalinen ilmastorahasto on torjuttava – ”Emme voi lähteä mukaan eurooppalaisen sosiaaliturvan maksamiseen”

Huhtasaari: Elvytyspaketti tarkoittaa säännöistä luopumista ja siirtymistä mielivaltaan

Junnila: Verotusoikeuden luovutus EU:lle avaa pandoran lippaan

Perussuomalaiset jätti Sanna Marinin hallitukselle välikysymyksen EU:n 750 miljardin euron elvytyspaketista – Tavio vertaa hanketta tuhopolttoon: ”Kaikkien aikojen huonoin diili”

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025