Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

verrokkimaat

Ay-liittopomot puheissaan oikeuttavat Suomea runtelevat lakkoilut hallituksen työelämäuudistuksilla, jotka dramaattisen ay-retoriikan mukaan ovat ”heikennyksiä”. Valtiovarainministeri Riikka Purra kuitenkin huomauttaa, että jo hallituksen tämän vuoden toimien seurauksena palkansaajan ostovoima paranee, eli työstä jää käteen enemmän rahaa. Lisäksi tähän mennessä eduskunnalle annettujen lakiesitysten arvioitu vaikutus on noin 74 000 työllistä.

Palkansaajakeskusjärjestö SAK ilmoitti keskiviikkona jatkavansa parhaillaan käynnissä olevia poliittisia työtaisteluita. SAK:n liittopomojen mukaan jo aiemmin päätetyt lakot jatkunevat ainakin pääsiäisen nurkille.
Ay-liike järjestää poliittisia mielenosoituksia vastustaakseen hallituksen työelämäuudistuksia. MTV:n Asian ytimessä -ohjelmassa vieraillut valtiovarainministeri Riikka Purra <a href="https://www.mtv.fi/video/966cec3758a0b61d8250/jakso-5-leikkauksia-luvassa">arvioi</a>, että poliittiset lakot jatkunevat niin pitkään kuin niitä rajoittava uusi lainsäädäntö saadaan voimaan.
&#8211; Se on realismia, vaikka median otsikkoihin on ladattu suuria odotuksia, että tilanteesta päästään eteenpäin, Purra sanoo.
Hän korostaa, että hallitus on päättänyt, että oleelliset uudistukset halutaan viedä nyt läpi. Purra sanoo, ettei usko edes oppositiossa olevien puolueidenkaan tulevan perumaan uudistuksia ensi kaudella, jos olisivat hallitusvastuussa.
&#8211; He ovat päinvastoin tyytyväisiä, että me teemme nyt nämä uudistukset ja otamme iskut vastaan.
Verrokkimaissa uudistukset on jo tehty
Ay-liike, etenkin liittopomot ovat viime syksystä saakka maalailleet synkkiä kauhukuvia hallituksen työelämäuudistuksista. Purra kuitenkin korostaa, että tosiasiassa hallituksen toimet eivät ole erityisen radikaaleja.
&#8211; Toimissa kyseessä on neljän hallituspuolueen kompromissi. Huomauttaisin, että Suomen verrokkimaissa, joissa julkinen talous on paljon paremmassa tilanteessa, eikä talouskasvukaan ole näin kituliasta, vastaavat uudistukset on tehty jo vuosia tai vuosikymmeniä sitten. Jostain sekin kertoo.
&#8211; Teemme työmarkkinoille ja talouteen uudistuksia, joita edelliset hallitukset eivät saaneet aikaan, joten me teemme ne nyt, Purra sanoo.
Yli puolella kotitalouksista tulot kasvavat
Ay-liikkeen retoriikassa työelämäuudistukset ovat ”heikennyksiä” Purra kuitenkin huomauttaa, että jo hallituksen tämän vuoden toimien vaikutuksien seurauksena palkansaajan ostovoima paranee, eli työstä jää käteen enemmän rahaa.
Työmarkkinoiden nuppilukuun hallituksen toimien vaikutukset ovat huimat, sillä eduskunnalle annettujen lakiesitysten arvioidut <a href="https://stage.sudev.fi/hallituksen-lakiesitysten-arvioitu-vaikutus-74-000-tyollista-purra-voimme-olla-erittain-tyytyvaisia/">työllisyysvaikutukset</a> ovat noin 74 000 työllistä ja ne vahvistavat julkista taloutta noin 1,7 miljardilla eurolla.
Jopa puolella Suomen kotitalouksista käytettävissä olevat tulot jopa kasvavat.
&#8211; Yli 30 prosentilla tulot pysyvät jokseenkin samana. 14 prosentilla tulot laskevat hieman. En siis puhuisi mistään romahduksesta, Purra sanoo.
Työtä ja yrittämistä ei veroteta enempää
Lähtökohta hallituksen pian alkavaa kevään kehysriihtä ajatellen on haastava. Valtion alijäämä kuluvalta vuodelta on todennäköisesti yli 12 miljardia euroa, joten sopeutuksia talouteen on tehtävä runsaasti.
&#8211; Säästöryhmä kokoontuu jo säännöllisesti pyrkien löytämään aihioita, joista hallitus päättää. Uusien sopeutustoimien mittaluokka on merkittävä. Mennään menoleikkaukset edellä, mutta puhutaan myös veronkorotuksista. Tilanne on hyvin hankala, mutta maaliin on päästävä. Meidän on saavutettava paitsi oman hallitusohjelmamme tavoitteet alijäämästä ja velasta, myös vältettävä joutumasta EU:n alijäämämenettelyyn.
Uusista toimista päätettäessä kuitenkin kunnioitetaan jo viime kesänä sovitun hallitusohjelman pääperiaatteita, Purra sanoo.
&#8211; En usko, että hallitus päätyy esimerkiksi kiristämään työn tai yrittämisen verotusta.

Purra: Edelliset hallitukset eivät saaneet aikaan työmarkkinoille ja talouteen uudistuksia – ”Me teemme ne nyt”

Kansainvälinen valuuttarahasto IMF kehottaa tuoreessa lausunnossaan Suomea vahvistamaan julkista talouttaan ja ryhtymään uusiin toimiin, joilla sekä tehostetaan julkisia toimintoja että lisätään valtion tuloja. Valtiovarainministeri Riikka Purra pitää hyvänä ulkopuolisen asiantuntijan analyysia &#8211; IMF:n suositukset tukevat omaa näkemystäni julkisesta taloudesta: tarvitsemme lisätoimia, jotta pääsemme hallitusohjelman tavoitteisiin.
 
Kansainvälinen valuuttarahasto IMF julkisti tiistaina lausuntonsa Suomen taloudesta. IMF:n mukaan hallitus pyrkii kunnianhimoisesti vakauttamaan julkista taloutta, mutta nykyisillä linjauksilla velkasuhde jatkaa kasvuaan.
Hallitusohjelman menoleikkausten lisäksi valuuttarahasto suosittelee uusia toimia: esimerkiksi hyvinvointialueiden toimintaa olisi syytä tehostaa.
Taloustilanne nyt vaikeampi
Suomen pitäisi IMF:n mukaan myös ryhtyä toimiin, joilla lisätään valtion tuloja. Niitä voitaisiin kasvattaa esimerkiksi uudistamalla verotusta.
Ylen A-studiossa tiistaina vieraillut valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo, että IMF:n lausunto vastaa myös hänen näkemyksiään.
&#8211; Hallitusneuvotteluissa aiemmin käytössä ollut talouden ennuste ei ole toteutunut. Taloustilanne ja suhdanne on nyt vaikeampi sekä lisäksi verotuotossa on ollut laskua. Nämä vaikuttavat siihen, että hallitusohjelman tavoitteet esimerkiksi velkasuhteen vakauttamisesta ja alijäämistä eivät tule toteutumaan ilman lisätoimia. Hallitus on niihin valmis, Purra sanoo.
Sekä menosäästöjä että veroratkaisuja
Hallitus valmistelee lisäsopeutuksia, joiden tarve voi nousta aiemmin arvioidusta 1,5 miljardista eurosta jopa kahteen miljardiin, Purra sanoo.
Sopeutuksissa on mukana sekä menosäästöjä että veroratkaisuja.
&#8211; On tarkasteltava erikseen ensinnä valtiontalouden kehyksiä. Me haluamme, että ne eivät mene rikki. Se itsessään edellyttää menosäästöjä. Lisäksi haluamme toteuttaa hallitusohjelman alijäämätavoitteen, mikä edellyttää lisätoimia. Tässä yhteydessä pitää tarkastella myös veroratkaisuja. Lisäksi EU:n finanssipoliittiset säännöt ohjaavat tiettyyn suuntaan.
&#8211; Lähdetään siitä, että tarvitsemme 500 miljoonaa tai jopa miljardin verran menosäästöjä, jotta kehyksissä pysytään. Alijäämätavoite vaatii vielä huomattavasti lisää, ja tässä on tarkasteltava myös veronkorotuksia, jotta suuri summa saadaan kurottua. Voin siis taata, että tulee hyvin haastava kevät.
Hallitukselta odotetaan toimia
Purra korostaa, että poliittisia päätöksiä leikkauksista ja veroratkaisuista ei toistaiseksi ole. Hallitusohjelman periaatekirjauksen mukaan työn tekemisen ja yrittämisen verotusta ei kuitenkaan koroteta.
&#8211; Työn verotus on jo nyt Suomessa huomattavan kireää ja meillä on korkeat marginaaliveroasteet, millä on kannustinvaikutuksia. Veronkorotukset voivat myös vääristää käyttäytymistä, ja me emme halua sellaista tällaiseen taloustilanteeseen. Onneksi on muitakin veroratkaisuja, Purra sanoo.
Hän mainitsee esimerkiksi säätiöiden pääomatulot.
Leikkaukset eivät kohdistu ainakaan puolustukseen ja peruskoulutukseen, Purra sanoo. Hän lisää myös, ettei näe sosiaaliturvan leikkauksia todennäköisenä.
&#8211; Päätökset eivät tule olemaan helppoja. Toisaalta kun asioita laitetaan tärkeysjärjestykseen, on mietittävä sitä, onko oleellisempaa huolehtia maan sisäisistä asioista. Nyt tällä hallituskaudella kehitysavusta leikataan yli miljardi. Omasta puolestani voitaisiin leikata enemmänkin.
Purra korostaa, että julkisen talouden heikon tilan vuoksi hallitukselta odotetaan – ja sen pitää kyetä toimiin. Hänen mukaansa toimien pitää olla laaja-alaisia ja kohdistua eri puolille.
&#8211; Jo hallitusohjelmassa leikataan laajasti eri sektoreilta, tehdään tuottavuustoimia ja lisätään vaikuttavuutta.
Duunarin ostovoima paranee
Hallituksen uudistuksia vastustava Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK on jo ilmoittanut laajoista työtaistelutoimista, jotka liki pysäyttävät Suomen ensi viikolla. Purra sanoo, että tilanne ei ole toivottava, mutta sen kanssa on vain pärjättävä.
Hän jatkaa, että hallituksen tekemät työmarkkinareformit eivät edes ole mitenkään radikaaleja.
&#8211; On ymmärrettävä, että Suomen oleelliset verrokit, kuten Pohjoismaat, ovat tehneet vastaavat uudistukset jo aikoja sitten. Kun katsotaan talousmittareita, niin ne myös pärjäävät Suomea paremmin. Olen itse täysin vakuuttunut siitä, että Suomen yhteiskunta ja Suomen talous tarvitsevat näitä uudistuksia. Meillä on edelleen ongelmia muun muassa työllistymisen kanssa. Tämä maa lähtee nousuun, kun menestyviin yrityksiin syntyy uusia työpaikkoja.
Purra muistuttaa myös, että hallituksen toimien ansiosta palkansaajan asema itse asiassa paranee tänä vuonna.
&#8211; Käteen jäävä rahasumma kasvaa. Kun samaan aikaan inflaatio heikkenee, duunarin ostovoima siis paranee.

Valtiovarainministeri Purra: Hallitusohjelman taloustavoitteisiin pääseminen edellyttää laajoja lisätoimia

MTV:n Viiden jälkeen -ohjelmassa vieraillut valtiovarainministeri Riikka Purra kuvaa valtiontalouden tilanteen edellyttävän lähivuosina tiukkaa budjettikuria, jossa säästöjä tehdään monelle sektorille. Samaan aikaan hallituksen toteuttama työlinja pyrkii poistamaan työnteon kannustinongelmia. Purran mukaan julkisen velan kasvu on mahdollista taittaa vielä tällä hallituskaudella, mikäli hallitus saa istua ja pääsee tavoitteisiinsa.

Valtiovarainministeri Riikka Purra kuvaa valtiontalouden tilanteen edellyttävän lähivuosina tiukkaa budjettikuria ja kovia päätöksiä. Hallitus onkin toteuttamassa jopa kuuden miljardin sopeutukset, joista suorien sopeutuksien osuus on neljä miljardia.
MTV:n Viiden jälkeen-ohjelmassa vieraillut Purra <a href="https://www.mtv.fi/sarja/viiden-jalkeen-1561/erikoishaastattelussa-valtiovarainministeri-riikka-purra-20707533">muistuttaa</a>, että valtiontalouden vahvistaminen ja velkaantumiskehityksen kääntäminen on vuosien projekti, mutta suunta on nyt oikea. Valtiovarainministeriön ehdotuksessa ensi vuoden budjetiksi alijäämä on yhä 10,1 miljardia.
&#8211; Hallitusohjelmassa kuvataan kahden hallituskauden tarve tehdä tiukkaa budjettikuria. Mikäli hallitus pääsee tavoitteisiinsa tämän hallituskauden osalta ja saamme istua koko kauden, niin velan kasvu pystytään taittamaan. Mutta velkasuhteen kääntäminen laskuun edellyttää seuraavaa hallituskautta, joka kykenee tekemään vastaavia toimia, Purra kertoo.
Vanhaan ei ole paluuta
Purra korostaa, että vanhaan ei voida enää palata.
&#8211; Jos keskustelussa taloudesta kaikki ovat hämmästyneitä siitä, miten paljon alijäämää tulee olemaan seuraavinakin vuosina ja hallituskauden lopulla, niin ehkäpä tämän pulman pitäisi herättää ajattelemaan, että nyt on todellakin viimeinen aika tehdä toimia, jotta kykenemme lopulta kääntämään velkasuuntaa.
Valtiovarainministeri Purra muistuttaa, että valtion budjetista suuri osa on paitsi hyvinvointialueiden sotemenoja myös erilaisia tulonsiirtoja. Veronkiristyksiin ei kuitenkaan olla menossa.
&#8211; Tämä hallitus lähtee siitä, että me emme nosta omin päätöksin kokonaisveroastetta. Säästöjä tehdään monelle eri sektorille. On olemassa juustohöyläyssäästöjä ja kohdistettuja toimia. Niillä halutaan paitsi löytää säästöjä, ne ovat myös työllisyystoimia.
Purra toteaa, että kyse ei ole radikaaleista toimista, vaan pikemminkin siirtymästä yleispohjoismaiselle linjalle.
&#8211; Useimmat Suomen verrokkimaat ovat jo vuosia sitten tehneet samanlaisia uudistuksia. Esimerkiksi Ruotsin julkinen talous on täysin eri tasolla kuin suomessa. Ruotsissa lähestytään pian jo alle 30 prosentin velkasuhdetta, budjetit ovat ylijäämäisiä ja siellä pystytään alentamaan veroja.
Hallitus taklaa työnteon kannustinongelmia
Samaan aikaan hallituksen toteuttama työlinja pyrkii eri keinoilla poistamaan työnteon kannustinongelmia, eli tekemään jatkossa työn teosta entistä kannattavampaa.
Uudistukset eivät ole mieleen AY-liikkeelle, mikä on nähty ja kuultu AY-pomojen ulostuloissa aina kesästä saakka. Purra kuitenkin huomauttaa, että tilanteessa ei ole mitään uutta.
&#8211; AY-liike on käyttänyt hyvin aggressiivista kieltä jo ennen vaaleja. Ukaasit ovat olleet kovia. Mutta kuten totesin, uudistuksissa ei ole mitään radikaalia. Me pyrimme vain tekemään toimia siihen suuntaan, että tässä maassa työn tekeminen kannattaisi, meillä olisi yrityksiä, joilla olisi mahdollisuus palkata uutta työvoimaa ja että syntyisi uusia työpaikkoja. Tämä on nimenomaan työlinja, jota hallitus toteuttaa.
Autoilijan kustannukset eivät nouse
Valtiovarainministerinä kesällä aloittanut Purra kuvaa omaa tilannettaan vain toteamalla, että työtä on edessä todella paljon.
&#8211; Olisi mukavaa kyetä tarjoilemaan kansalle veronalennuksia, mutta nyt olen niin huolissani julkisen talouden tilasta, alijäämistä ja velkakehityksestä – toki myös suhdannetilanteesta, joka näyttää varsin heikolta. Siksi näkisin itse, että meidän on haettava kaikki mahdolliset keinot, että pysymme hallitusohjelman määrittämällä uralla, Purra sanoo.
Hän jatkaa, että hallituksen päätöksin ei myöskään nosteta autoilijan kustannuksia, kuten polttoaineiden pumppuhintoja. Liikennepolttoaineiden verotus jopa alenee 160 miljoonalla eurolla ensi vuoden alusta. Purra kuvaa tätä jopa historialliseksi.
&#8211; Samaan aikaan hallitus kaavailee myös esimerkiksi ajoneuvoveron alennusta. Polttoaineiden veroalella pyritään kompensoimaan jakeluvelvoitteen kiristymisestä johtuvaa kustannusten nousua
Liikennepolttoaineiden jakeluvelvoite kiristyy hieman vuonna 2025, mutta selvästi aiempaa maltillisemmin. Suunniteltua maltillisempi jakeluvelvoitteen korottaminen ja seuraamusmaksujen madaltaminen vähentävät hintojen nousupainetta.

Valtiovarainministeri Purra: Hallitus toteuttaa työlinjaa – ”Että tässä maassa työn tekeminen kannattaisi ja että yrityksiin syntyisi uusia työpaikkoja”

Ylen eilisessä A-Talkissa eduskuntapuolueiden kansanedustajat esittivät hyvin erilaisia näkemyksiä siitä, miten valtion taloutta tulisi vahvistaa ja miten kiihtyvään velkaantumiseen pitäisi reagoida kehityksen pysäyttämiseksi. Perussuomalaisten mukaan vähemmän tärkeistä julkisista menoista tulee ensiksi luopua ja asioita tulee tehdä paremmin, minkä jälkeen talouden dynamiikkaa voidaan myöhemmin vauhdittaa veronalennuksilla.
 
Kansanedustaja Lulu Ranne toi eilen Ylen A-Talkissa esille, että perussuomalaiset on sitoutunut tasapainottamaan valtion talouden kahdessa vaalikaudessa laajalla keinovalikoimalla.
Ranteen mukaan taloutta on piristettävä esimerkiksi poistamalla työn kannustinloukut, leikkaamalla toissijaisia julkisia menoja ja keskittymällä olennaiseen.
Velka ja verotus talouskasvun esteinä
Asioita on tehtävä entistä paremmin. Verotusta ei tulisi Ranteen mukaan kiristää ja tarpeetonta velkaa tulee välttää.
&#8211; Tällä hetkellä velka ja verotus ovat keskeisimpiä talouskasvun esteitä. Suomen velkasuhde jatkaa kasvuaan, ja olemme jo huonommassa tilanteessa kuin keskeiset verrokkimme eli muut Pohjoismaat, Ranne sanoi.
Hän painotti, että tilanne on vakava, koska velkaantuminen maksaa koko ajan enemmän.
&#8211; Arvioiden mukaan jo 2030-luvulla Suomen pelkät korkomenot voivat olla 7 miljardia, kun korkomenot ovat nyt 2,5 miljardia.
Demarien Mäkynen esitti korulauseita
Sanna Marinin (sd) hallitusta Ranne kutsui velkahallitukseksi.
&#8211; Ihmettelen sitä, että nykyisen velkahallituksen mukaan velkaantuminen johtuu kriiseistä, kun samaan aikaan muut verrokkimaat – myös monet Euroopan maat &#8211; ovat kyenneet laskemaan velkaantumistasoa.
SDP:n kansanedustaja Matias Mäkynen myönsi, että Marinin hallitus on jättämässä seuraajalleen isot velat, mutta tuttuun tapaan Mäkynen kehysti velkaantumisen menolisäyksiksi, jotka ovat seurausta kaikkien tuntemista kriiseistä.
&#8211; Olemme tehneet selkeitä arvovalintoja, haluamme satsata tulevaisuuteen jotta talouskasvu ja työllisyys vahvistuisivat. Nyt on kyse siitä, miten julkinen talous tasapainotetaan talouskasvun ja työllisyyden kautta, Mäkynen päästeli.
Mäkysen puheenvuoroa voi kuvata ylioptimistiseksi, sillä Suomen talous ei ole kasvanut liki 15 vuoteen, eli vuoden 2008 finanssikriisistä alkaen hyvinvointia on ylläpidetty velalla. Näkyvissä ei ole merkkejä, että kasvua olisi äkillisesti odotettavissa.
Andersson vetosi koronaan ja sotaan
Hallitusta niin ikään edustava opetusministeri Li Andersson (vas) puolusteli hallituksen ottamaa velkaa myös tutun ennalta-arvattavasti koronalla ja Venäjän Ukrainassa aloittamalla sodalla.
Andersson väitti, että velkaantuminen olisi ollut perusteltua muun muassa siksi, että työllisyyskehitys olisi vahvistunut.
&#8211; Työllisyys on ennätyksellisen korkealla tasolla, ja tällä kertaa Suomi pääsi kiinni talouskasvuun, Andersson kaunisteli.
Totta on, että työllisyysaste on noussut viime aikoina. Ongelma on siinä, että nousevasta työllisyysasteesta riemuitseminen antaa vääristyneen kuvan todellisuudesta. Näin muun muassa siksi, että työllisyysasteen työssäolon ehdot ovat sangen löysiä.
Henkilö katsotaan työllistyneeksi jo silloin, kun hän tekee palkkatöitä vain <a href="https://stage.sudev.fi/kohonneesta-tyollisyysasteesta-hehkuttaminen-johtaa-harhaan-tyolliseksi-luokitteluun-riittaa-kun-tekee-palkkatyota-vain-yhden-tunnin-viikossa/">yhden tunnin</a> viikossa. Työllisyysasteen nousu johtuukin lähinnä siitä, että työntekijöitä on eläköitynyt. Taustalla on myös osa-aikatyön voimakas kasvu, jolloin työntekijöitä on kyllä enemmän, mutta tehtyjen työtuntien määrä ei kasva.
Vasemmistoa ei suomalainen työtön kiinnosta
Ranne kuunteli ihmeissään kansanedustajakollegoidensa puheita talouskasvusta ja työllistymiskehityksestä. Hän totesikin Mäkyselle ja Anderssonille, etteivät nämä ole sisäistäneet tilanteen vakavuutta.
&#8211; Tosiasia on, että Suomen talous on verrokkimaita jäljessä. Me olemme paisuttaneet velkaa, eikä valoa näy tulevaisuudessa. Korupuheisiin talouskasvusta ei voi tässä tilanteessa luottaa. Meidän on välttämätöntä tulevaisuudessa keskittyä vain niihin menokohteisiin, jotka ovat välttämättömiä meille suomalaisille.
Vasemmiston Anderssonin puheet karkailivat seuraavaksi taas haave- ja mielikuvitusmaailman puolelle.
Suomessa on satojatuhansia ihmisiä vailla työtä tai tahtomattaan vajaatyöllistettyinä. Heistä monet ovat korkeasti koulutettuja. He ovat reservityöntekijöitä ja moni olisi heti valmis tekemään täyttä työpäivää.
Suomi on myös osa EU-alueen työmarkkinoita, ja kaikki yritykset voivat rekrytoida vapaasti henkilöstöä EU-alueelta. Tästä huolimatta Andersson väitti, että Suomessa talouskasvun este olisi muka työvoiman saamisen ongelmat.
&#8211; Meillä ei ole riittävästi osaavia ihmisiä. Me tarvitsemme myös ihmisiä muualta, Andersson päästeli, ilmeisesti tarkoittaen nimenomaan ihmisiä EU:n ulkopuolelta.
Selväksi kuitenkin tuli, että vasemmisto viittaa kintaalla työhaluisten, Suomessa työtä vailla olevien ihmisten murheille.
Leikkauksia vain toissijaisiin kohteisiin
Ranne vastasi Anderssonille huomauttaen, että julkisen talouden epätasapainoa ei voi ratkaista eikä kasvua saada aikaan sillä, että maahan otetaan EU:n ulkopuolelta lisää työntekijöitä, jotka eivät tule toimeen omalla työllään vaan tarvitsevat palkan päälle Kelan tukia.
&#8211; Kun ensinnäkin meidän on priorisoitava julkiset menot, se tarkoittaa, että kaikesta siitä on karsittava, mikä ei ole suomalaiselle välttämätöntä. Perussuomalaiset haluaa poistaa tulonsiirtojen ja tukien tarvetta. Perussuomalaisten tavoite on, että jokainen tulee toimeen omalla palkallaan. Tämä tarkoittaa sitä, että myös muualta tänne tulevien on tultava palkallaan toimeen. Ei niin, että tukia tarvitaan jälleen lisää.
&#8211; Perussuomalaiset lähtisi leikkaamaan kohteista, joista ei ole haittaa suomalaisille. Ensiksi leikkauskohteita olisivat kehitysapu, EU- ja ilmastoprojektit ja Yleisradio. On olemassa pitkä lista muitakin asioita, joista leikkaaminen ei koskettaisi suomalaisten hyvinvointia.
Suomalaisten palvelut pelastettava
Matias Mäkynen huusi väliin, että ”Eurooppa on sodassa”.
&#8211; Me emme nyt puhu sodasta Euroopassa, vaan puhumme siitä, miten pelastamme suomalaisille tärkeät terveys-, hyvinvointi- ja turvallisuuspalvelut. Rahat eivät riitä kaikkeen.
&#8211; Me perussuomalaiset haluamme tietysti auttaa myös ukrainalaisia, mutta on kiinnitettävä katse kokonaisuuteen: me emme voi myöhemmin laskea veroja eikä Suomessa löydy palkannostovaraa, ellei julkista taloutta ryhdytä tasapainottamaan, Ranne vastasi.

Lulu Ranne: Julkisen talouden epätasapainoa ei voi ratkaista sillä, että maahan otetaan lisää työntekijöitä, jotka tarvitsevat tukia – ”Maahanmuuttajien on tultava palkallaan toimeen”

Perussuomalaisten kansanedustaja Jani Mäkelä huomautti välikysymystä käsittelevässä ryhmäpuheenvuorossaan, ettei energiakriisi ei voi olla yllätys. Mäkelä huomautti, että Venäjä on käyttänyt kaasua geopoliittisena aseena ainakin vuodesta 2008 lähtien.

&#8211; Perussuomalaiset näkivät energiasodan leimahtaneen viimeistään syksyllä 2021, kun Venäjä rajoitti maakaasun myyntiään ja jätti Euroopan energiavarastot tavanomaista tyhjemmiksi. Me ehdotimme lukuisia toimia energian hinnan alentamiseksi, Jani Mäkelä totesi.
&#8211; Te hallituksessa ette halunneet nähdä, että epärealistisiin talouskasvun odotuksiin ja nollakorkoihin nojaava ohjelmanne oli ajamassa karille, vaan piditte siitä kiinni väkisin.
Mäkelän mukaan, jos hallitus olisi valvonut kansallista etua, se olisi ymmärtänyt tilanteen, luopunut liian tiukoista hiilineutraaliustavoitteista, keskeyttänyt ylimääräiset hankkeensa ja kieltäytynyt osallistumasta elpymispaketin kaltaisiin tulonsiirtoihin.
Demareilla vastuunsa
Mäkelä huomautti, että Uniper on jo kirjannut Nord Stream -kaasuputken omistusosuutensa arvottomaksi. Lisää alaskirjauksia tulee Venäjältä.
&#8211; Uniperin ja Fortumin kassa ja tase lypsettiin Saksan poliittisella päätöksellä tyhjäksi, ja rahoilla tuettiin saksalaisia kaasunkuluttajia &#8211; suomalaisille kuuluvilla rahoilla!
&#8211; Monien maiden poliitikoilla, ja erityisesti sosiaalidemokraateilla, on Venäjä-kanansa vielä kynimättä. Olipa kerran strategia, joka johti Venäjän rahoittamiseen ja Euroopan Venäjä-riippuvuuteen. Piti tulla vaurautta ja rauhaa, tulikin Eurooppaan sota – kenties köyhyyttä, kylmä ja nälkä, Mäkelä kuittasi.
&#8211; Voimmeko luottaa sellaisiin puolueisiin, jotka ovat antaneet merkkihenkilöidensä rahastaa tätä kehityskulkua edistämällä, puuttumatta asiaan ajoissa? Mäkelä kysyi.
Kuka pelasi Putinin pussiin?
Kun perussuomalaiset ovat arvostelleet vihreää siirtymää sen epäkohdista, hallituksen riveistä perusteltu kritiikki on Mäkelän mukaan rinnastettu Putinin asian ajamiseen.
&#8211; Te syytätte muita siitä, mitä te olette itse tehneet. Te olette tehneet sitä, mitä Putin toivoi, ja nyt kylvätte eripuraa syyttelemällä omista teoistanne muita.
Mäkelä huomautti, että perussuomalaiset ovat johdonmukaisesti varoittaneet Venäjä-riippuvuudesta ja korostaneet huoltovarmuuden ja omavaraisuuden tärkeyttä.
&#8211; Olemme johdonmukaisesti puolustaneet suomalaisen uusiutuvan energian, polttopuun ja turpeen käyttöä.
Hinnanmuodostusmekanismi on ongelma 
 
Suomi ei ole kansallisessa energiapolitiikassaan sortunut yhtä syvään Venäjä-riippuvuuteen kuin moni muu ja energiatuotanto on verraten hyvin puhdasta. Silti hinnat ovat vähintään yhtä korkeat kuin muualla Euroopassa.
&#8211; Ydin- ja vesivoima pitävät Suomea pinnalla, tuulimyllyjen seisoessa tyyninä pakkasaamuina. Mutta se ei riitä. Meidän on välttämätöntä joko yhteisillä tai tarvittaessa yksipuolisilla päätöksillä päästä eroon hinnoittelumallista, joissa kallein energiamuoto määrää hinnan.
Tuet riittämättömiä
Mäkelä totesi, että kansalaiset tarvitsevat suoraa tukea energialaskuunsa, mutta sähkön arvonlisäveron väliaikainen alennus ei riitä eivätkä byrokraattiset tukimuodot toimi nyt.
&#8211; Kansaneläkelaitoksen ruuhkauttaminen lukuisilla tukihakemuksilla ei ole mielekästä. Sähkövähennys vielä heikommin, sillä tukea tarvitaan tässä ja nyt.
&#8211; Tässä kaikessa Suomi on taas kerran jäljessä verrokkimaita. Niin EU:ssa kuin etenkin sen ulkopuolella Norjassa maat turvaavat kansalaistensa kohtuuhintaisen energian Suomea tehokkaammin. Maat valmistautuvat sähköverkkonsa sulkemiseen hätätilanteessa. Kuinka käy Suomen silloin? Mäkelä kysyi.
Globalismin konkurssi
Mäkelän mielestä suomalaisten ei pitäisi luottaa eurooppalaisen solidaarisuuden ilosanomaan.
&#8211; Siellä lymyää ahneiden suurempien valtioiden edunvalvonta ja taakanjakopolitiikka. Suomea hyväksikäytetään varmasti, jos sen sallimme.
&#8211; Todistamme omin silmin hyväuskoisen globalisaation ja globalismin konkurssia ajassamme. Vaurauden kupla on rakennettu riippuvaisuudella Venäjästä ja Kiinasta. Molemmista on nyt päästävä eroon, ja se tulee valtavan kalliiksi. Ylikireästä ilmastopolitiikasta on nyt viimeistään pakko luopua, Mäkelä vaati.
&nbsp;
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra kommentoi videolla välikysymyskeskustelua.
<iframe loading="lazy" title="Purra tykittää: Hallitus selittelee energiakriisiä ja puhuu itseään puhtaaksi" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/cqMrLeATcOM?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>

Mäkelä: Perussuomalaiset ovat pitkään varoittaneet Venäjä-riippuvuudesta ja korostaneet omavaraisuuden tärkeyttä – etenkään demarit eivät uskoneet (video)

verrokkimaat

Purra: Edelliset hallitukset eivät saaneet aikaan työmarkkinoille ja talouteen uudistuksia – ”Me teemme ne nyt”

Valtiovarainministeri Purra: Hallitusohjelman taloustavoitteisiin pääseminen edellyttää laajoja lisätoimia

Valtiovarainministeri Purra: Hallitus toteuttaa työlinjaa – ”Että tässä maassa työn tekeminen kannattaisi ja että yrityksiin syntyisi uusia työpaikkoja”

Lulu Ranne: Julkisen talouden epätasapainoa ei voi ratkaista sillä, että maahan otetaan lisää työntekijöitä, jotka tarvitsevat tukia – ”Maahanmuuttajien on tultava palkallaan toimeen”

Mäkelä: Perussuomalaiset ovat pitkään varoittaneet Venäjä-riippuvuudesta ja korostaneet omavaraisuuden tärkeyttä – etenkään demarit eivät uskoneet (video)

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Viikon suosituimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025