Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Vesivoima

Sveitsi on talviaikaan tuontienergiasta riippuvaisimpia maita Euroopassa. Erityisen merkittävää käkikellokansalle on saksalainen ja ranskalainen sähkö. Epävarman saatavuuden takia sähkönkäyttöä tullaan tarvittaessa rajoittamaan voimakkaasti &#8211; myös sähköautolla ajamista.

Ainoa keino yleiseurooppalaiseen sähköpulaan on nyt <a href="https://www.dailymail.co.uk/news/article-11494991/Switzerland-BAN-electric-cars-roads-power-shortages.html">sopeutuminen</a>. Sveitsin viranomaiset ovat laatineet yksityiskohtaisen <a href="https://www.newsd.admin.ch/newsd/message/attachments/74051.pdf">listan</a> sähkönkäytön rajoituksista. Kiellot tulevat asteittain voimaan, jos vapaaehtoiset säästötoimet eivät riitä.
Kiellot alkavat pesukoneen maksimissaan 40 asteen pesuohjelmasta, laajenevat sitten jouluvalojen sammuttamiseen ja liukuportaatkin pysähtyvät.
Seuraavassa vaiheessa loppuu kryptovaluutan louhinta ja kovimpien kieltojen aikana huvitkin on kielletty, urheilutilaisuudet seis ja teatterit sekä oopperat kiinni.
Sähköautolla vain pakollisia matkoja
Sveitsissä on 110 000 sähköautoa ja rajoitukset koskevat myös niitä. Ladattavia autoja saa kolmostason hätätilan ollessa päällä käyttää vain aivan pakolliseen siirtymiseen paikasta toiseen. Tällaisia ovat sveitsiläisittäin muun muassa lääkärissä käynti, uskonnolliseen tilaisuuteen osallistuminen sekä läsnäolo oikeudenkäynnissä.
Sveitsi on Spiegelin <a href="https://www.spiegel.de/auto/schweiz-erwaegt-fahrverbote-fuer-e-autos-a-0852896b-db48-44da-8fab-a2d0f6d03081">mukaan</a> ensimmäinen maa Euroopassa, joka on rajoittamassa sähköautojen käyttöä energiaturvallisuuden nimissä. Sähköisten liikkumisvälineiden valmistajille suunnatun <a href="https://www.electrive.com/2022/12/02/switzerland-rumoured-to-ban-evs/">sivuston</a> mukaan kyseessä on kuitenkin lähinnä suositus.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on saanut Euroopan energiajärjestelmän sekaisin ja sähkön riittävyyttä alkaneen talven aikana pohditaan joka maassa. Kesäisin Sveitsi vie sähköä ja talvisin tuo sitä, varsinkin Saksasta ja Ranskasta. Nyt erityisesti Saksa on vaikeuksissa oman kaasuriippuvaisen sähköntuotantonsa kanssa.

Sähköautot seisontaan Sveitsissä – jos energiapula iskee

Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela korostaa, että Euroopan unionin ennallistamisasetus olisi toteutuessaan jälleen yksi askel liittovaltiokehityksessä, jossa valtaa ja rahaa siirretään Suomelta ja suomalaisilta Euroopan komissiolle ja muulle Euroopalle.

&#8211; Metsäpolitiikka kuuluu EU:n perussopimustenkin mukaan kansallisen päätäntävallan piiriin, ja sitä valtaa ei pidä siirtää Brysseliin ilmasto- tai luontopolitiikkaan vedoten. Budjettivaltaahan unionille on jo siirretty aivan liikaa esimerkiksi viime vuonna hyväksytyn elpymisvälineen kautta, muistuttaa kansanedustaja Jari Koskela.
Asetuksen arvioidut liki miljardin euron vuotuiset kustannukset ovat Koskelan mielestä epätasapainossa mainostettujen hyötyjen kanssa.
&#8211; Ennallistamisasetuksen väitetään tuovan kymmenen miljardin hyödyt, mutta hyödyt ovat aineettomia ja tulkinnanvaraisia. Kustannukset sen sijaan ovat varmoja ja aitoja, Koskela korostaa.
Suomessa on 600 000 metsänomistajaa, joiden perustuslain turvaamaan omaisuudensuojaan ennallistamisasetus puuttuisi merkittävällä tavalla. Asetuksen velvoitteita ei pysty täyttämään vain valtion luontoalueita ennallistamalla.
Vaikutuksia vesivoimaan selvitettävä
Vaikka metsät ovat olleet keskiössä ennallistamisasetusta koskevassa keskustelussa, koskee suurin osa asetuksen velvoitteista vesistöjä. Vesistöjen ennallistaminen tarkoittaa esimerkiksi patojen purkamista.
&#8211; Ennallistamisasetus ei tunnista voimakkaasti muutettujen vesien erityistä asemaa. On täysin mahdollista, että asetus siis vaarantaa nykyisenkin vesivoiman tuotannon. Riski on suuri pienimmissä virtavesissä, mutta myös suurissa rakennetuissa vesivoimajoissa on siis ennallistamisasetuksen vaikutukset vesivoiman tuotantoon, Koskela sanoo.
Koskelan mielestä ennallistamisasetuksen vaikutukset vesivoiman tuotantoon on ensiarvoisen tärkeää selvittää juuri nyt, kun hallitus on hurahtanut säästä riippuvaiseen tuulivoimaan. Tuulivoima tarvitsee tuekseen vakaata säätövoimaa.
&#8211; Hallitus on ajanut jo alas turvetuotantoa, ollut nuiva hakkeelle ja hidastellut pienydinvoimalalupien kanssa. Vesivoiman toimintaympäristö on nyt turvattava. Suomi ei pyöri pelkällä tuulella tai aurinkovoimalla, Koskela muistuttaa.

Koskela pitää ennallistamisasetusta katastrofina kansakunnalle – ”Suomi ei pyöri pelkällä tuulella tai aurinkovoimalla”

Vihreä siirtymä on johtanut sähköpulaan varsinkin Saksassa. Euroopan yhteisen sähköpörssin Nord Poolin laajentaminen Pohjoismaista muualle Eurooppaan on johtanut siihen, että yhteisellä markkina-alueella hinnat nousevat kaikkialla, jos jossain maassa vallitsee sähköpula. Sähkön vienti Pohjoismaista kalliimman sähkön maihin tarkoittaa siis samalla kalliimpien hintojen tuomista omille kotimarkkinoille. Ruotsalaisprofessori kertoo videolla sähköverkon ja sähkömarkkinoiden toiminnasta.
Professori Jan Blomgren esitelmöi elokuun lopussa Tukholmassa Ruotsin korkeista sähkön hinnoista. Blomgren on toiminut vuodesta 2003 sovelletun ydinfysiikan professorina Uppsalan yliopistossa. Videoon saa suomenkielisen tekstityksen YouTuben valikosta.
<iframe loading="lazy" title="Professor Jan Blomgren: Så här uppstod elkrisen i Sverige" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/0Oh_w5KrEVc?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Viimeisen vuoden aikana sähkön hinta on noussut dramaattisesti koko Euroopassa. Professori Blomgrenin mukaan tämä johtuu järjestelmän toimintaperiaatteesta: sähköä on hankala varastoida, joten sitä on tuotettava juuri niin paljon kuin sitä kulloinkin käytetään.
Kaikki tavat tuottaa sähköä eivät ole yhdenvertaisia sähköverkon toiminnan ja vakauden kannalta. Blomgren korostaa suurten generaattorien merkitystä, sillä ne parantavat sähköverkon kestävyyttä häiriöitä vastaan.
Jan Blomgren itse tunnetaan ydinvoiman puolestapuhujana, ja hänellä on ydinvoimaan liittyvä konsulttiyritys, mutta hän korostaa sitä, että suuria generaattoreita voidaan pyörittää muullakin kuin ydinvoimalla. Suuri generaattori voi olla isossa vesivoimalassa tai fossiilisilla polttoaineilla (öljy, kaasu tai hiili) toimivassa voimalassa. Oleellista on joka tapauksessa se, että suurta generaattoria ei voida korvata tuhannella pienellä generaattorilla, koska silloin ei saada yhtä hyvää sähköverkon vakautta.
Sähköverkon vakaus on kriittinen asia
Tuotettu sähkö pitää yleensä siirtää tuotantopaikasta käyttöpaikkaan. Suuret generaattorit tarjoavat sähköverkon kannalta paremmat säätömahdollisuudet, kun taas pienet generaattorit tekevät sähköverkosta epävakaan.
Ruotsissa on jopa menetetty mahdollisuus siirtää vesivoimalla tuotettua sähköä Pohjois-Ruotsista Keski-Ruotsiin, koska etelässä ei ole enää riittävästi suuria, tasapainottavia generaattoreita, kun puolet ydinvoimaloista on suljettu.
Ruotsissa on ollut kaksitoista ydinreaktoria, joista kuusi on otettu pois käytöstä vuodesta 1999 alkaen. Kuusi reaktoria on yhä käytössä kolmessa eri ydinvoimalassa.
Aurinko- ja tuulivoimalat ovat sähköverkon vakauden kannalta erityisen ongelmallisia, sillä niiden teho vaihtelee luonnonolosuhteiden mukaan, ilman että ihminen voi niitä kontrolloida. Siksi ne tarvitsevat rinnalleen esimerkiksi vesivoimaa säätövoimaksi.
Sähkön vienti ulkomaille tarkoittaa korkeampia hintoja
Suomesta on Olkiluoto 3:n myötä tulossa sähköomavarainen ensimmäistä kertaa historiansa aikana. Professori Blomgren huomauttaa, että jos Suomi jatkossa haluaisi myydä tuottamaansa ylijäämäsähköä esimerkiksi Saksaan, esteenä on se, että Etelä-Ruotsin sähköverkko toimii niin huonosti.
Tällä artikkelia kirjoitettaessa Suomi tuo 1089 megawattia sähköä Pohjois-Ruotsista ja 308 MW Keski-Ruotsista, <a href="https://www.svk.se/om-kraftsystemet/kontrollrummet/">kertoo</a> Svenska Kraftnät -portaali. Samaan aikaan Suomi vie 567 MW Viroon. Suomen nettosähköntuonti on siis 897 MW. Viro puolestaan vie sähköä Keski-Eurooppaan ja Venäjälle.
Norja on rakentanut suoran yhteyden Saksaan ja Britanniaan myydäkseen sinne sähköä hyvään hintaan. Tämä nostaa sähkön hintaa Norjassa, koska norjalaisten on maksettava sähköstä enemmän, jotta se ei menisi vientiin.
Sähkön vieminen ulkomaille tarkoittaa siis samalla korkeampien sähkön hintojen tuomista ulkomailta kotimarkkinoille, Blomgren selittää. Jos tästä johtuvaa hintojen nousua ei korvata kotimaisille kuluttajille, nämä joutuvat maksamaan kalliisti siitä, että sähkön tuottajilla on mahdollisuus tienata enemmän viemällä sähköä ulkomaille.
Saksan sähköpula aiheuttaa hintaennätyksiä Ruotsissa
Sähköpörssin toiminta on tietenkin poliittinen kysymys, johon on keksittävä ratkaisu kaikissa Pohjoismaissa, Blomgren sanoo. Hän kertoo, että Skånessa rikottiin kaikkien aikojen ennätys sähkön hinnassa juuri sinä päivänä, kun hän piti esitelmänsä. Tämä tapahtui siis elokuussa, kun oli lämmintä ja kaunista. Ongelma johtuu nimenomaan Saksassa vallitsevasta valtavasta sähköpulasta.
&#8211; Tässä näemme seuraukset, kun poliittiset päättäjät eivät ole osanneet ottaa luonnonlakeja huomioon, Blomgren toteaa.
Saksa maksattaa omat energiapoliittiset virheensä muilla, kuten perussuomalaisten kansanedustaja Lulu Ranne kiteytti eduskunnan <a href="https://stage.sudev.fi/ranne-pohjola-vajonnut-saksan-energiasiirtomaaksi/">kyselytunnilla</a>.
Ilta-Sanomien erikoistoimittaja Jan Hurri <a href="https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000009060205.html">näkee</a> saman syy-seuraus-ketjun kuin professori Blomberg: Pohjolan ja Manner-Euroopan väliset sähkön siirtoyhteydet ovat helpottaneet muiden sähköpulaa mutta samalla tuoneet osan muiden hirmuhinnoista Pohjolaan. Jan Hurrin mukaan Suomen ainoa nopea ja takuulla tehokas tapa helpottaa omien sähkömarkkinoidensa hirmuhintoja olisi katkaista sähkön siirtoyhteydet Manner-Euroopan sähkömarkkinoille.
Onko luvassa kymmenen vuoden kurjuus?
Blomgren kertoo, että Ruotsissa tilanne huononi huomattavasti, kun Barsebäckin lisäksi neljä muutakin ydinreaktoria suljettiin tällä vuosituhannella poliittisten päätösten tuloksena. Tämän seurauksena sähkön hinta on vuoden aikana yli nelinkertaistunut Ruotsissa.
Tähän ongelmaan ei ole olemassa nopeita ratkaisuja, Blomgren sanoo. Uuden ydinvoimalan rakentaminen kestää vähintään seitsemän vuotta siitä, kun lupa on saatu, ja luvan saaminen voi kestää kauemmin kuin voimalan rakentaminen.
Nyt on julkisessa keskustelussa alettu ymmärtää, että tässä kaikessa on sähkön hinnan lisäksi kyse myös turvallisuuspolitiikasta ja koko talouden toiminnasta, koska energia on koko yhteiskunnan perusta.
Blomgren ennustelee, että nykyinen energiakriisi voi johtaa Euroopassa samanlaiseen, kymmenen vuotta kestävään talouden stagflaatioon kuin 1970-luvun öljykriisi aikoinaan. Stagflaatio tarkoittaa taloustilannetta, jossa yhdistyvät lama, korkea inflaatio ja korkea työttömyys.
Blomgren muistuttaa, että sähkön hinnan nousu alkoi jo puoli vuotta ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan. Sähkön osuus energiasektorista on nykyään paljon suurempi kuin se oli 1970-luvulla. Ja energian hinta vaikuttaa kaikkeen, kuten esimerkiksi ruuan hintaan.
Vihreä siirtymä aiheuttaa ongelmia
Pyrkimys niin kutsuttuun vihreään siirtymään on Blomgrenin mukaan erityisen ongelmallinen, koska mikään maa maailmassa ei ole kyennyt rakentamaan sähköverkkoa, joka toimii pelkästään vaihtelevan energian &#8211; kuten tuulen ja auringon &#8211; varassa. Kaikkien maailman sähköverkkojen perustana ovat suuret generaattorit, joiden tuotantoa voidaan itse kontrolloida.
Ongelma kiteytyy siihen, että tuuli- ja aurinkovoimaloiden teho vaihtelee suuresti luonnonolosuhteiden mukaan. Aurinko ei paista yöllä ja tyynellä kelillä tuulivoimalat saattavat seistä lähes koko maassa. Sähköä pitäisi siis pystyä varastoimaan.
Sähköä on hankala varastoida
Sähkön varastointi on suuressa mittakaavassa kuitenkin vaikeaa. Tällä hetkellä käytännössä toimivin tapa varastoida esimerkiksi tuulivoiman tuottamaa ylijäämäsähköä on käyttää sitä pumppaamaan vettä takaisin ylös vesivoimalan patoaltaaseen.
On puhuttu myös sähkön käyttämisestä veden hajottamiseen vedyksi ja hapeksi, jotta vety voidaan myöhemmin polttaa sähköksi generaattorissa. Tämä on Blomgrenin mukaan erittäin tehotonta ja vaatii suuria investointeja.
Myöskään nykyinen akkukapasiteetti ei riitä, kun kyse on sähkön varastoimisesta koko maan tarpeisiin. Esimerkiksi <a href="https://www.zdf.de/verbraucher/wiso/blackout-in-deutschland--reale-gefahr-100.html">Saksassa</a> on yhteensä 40 gigawattitunnin verran erilaista varastointikapasiteettia. Se riittää Saksan sähköntarpeen tyydyttämiseen puoleksi tunniksi tai korkeintaan tunniksi.

Professori sähkökriisistä: Poliitikot eivät osaa ottaa luonnonlakeja huomioon

Markkinatalous sähköpörsseineen on luonut hirviön, johon imperialistinen Venäjä puhaltaa puhtia parhaan kykynsä mukaan. Ratkaisut sähköhelvettiin ovat löydettävissä, jos katse pysyy pallossa. Sähkökaupan rajoittaminen ei kylläkään ole hyvä idea, toteaa sähkötekniikan professori Dagens Nyheterissä.

Jos jokainen maa Euroopassa olisi pitänyt huolta energiaomavaraisuudestaan, nykyisen kaltainen shokki olisi pahaa unta vain. Omavaraisuus tarkoittaa sitä, että energian erilaisia tuotantomuotoja sekä raaka-aineita on käytettävissä niin paljon, että niistä muodostuu reservi, jos jokin tuotannon elementeistä sattuisi sakkaamaan.
Tämä olisi erittäin kallista ja tarkoittaisi varautumista tilanteeseen, jossa sateet jäävät vähäisiksi ja sitä myöten vesivoima. Tuuli olisi heikkoa läpi vuoden, aurinko pilvessä kaiken aikaa ja vielä ydinvoiman tuotannossakin ongelmia. Ja koko ajan kylmää kuin naapurin helvetissä.
Kaupassa on etunsa
Sähkökaupassa on kristallin kirkkaat etunsa: sähköä voidaan siirtää eri alueiden välillä, koska pahin mahdollinen tuotantovaje ei toteudu samaan aikaan kaikkialla,<a href="https://www.dn.se/ekonomi/experten-svarar-pa-fragor-om-elpriset-och-elmarknaden/"> muistuttaa</a> Kuninkaallisen teknillisen korkeakoulun sähkötekniikan professori Lennart Söder.
&#8211; Jos meillä on sähköä ja kieltäydymme myymästä sitä muille, niin kannattaa miettiä, millaisia reaktioita se herättäisi. Voi olla, että emme sitten voisi vastaavasti ostaa jotakin itse tarvitsemaamme. Sitä kutsutaan kauppasodaksi.
Professori Söder näkee valoa energiatunnelin päässä sitten, kun sähkön varastointiin liittyvät ongelmat on ratkaistu. Söderin mukaan se tarkoittaa huomattavan <a href="https://kuntalehti.fi/uutiset/tuulivoimaloita-rakennetaan-ennatystahdilla-kunnissa-tuulivoima-kasvattaa-suomen-energiaomavaraisuutta-varsin-nopeasti/">lisätuulivoiman</a> avulla tuotettavaa varastoitavaa vetyä sekä vankkaa sähköautokantaa, joiden akkuihin energiaa osaltaan voi varastoida.

Energiatekniikan professori varoittaa kasvavista omavaraisuusvaatimuksista: Sähkön vientikiellot voivat johtaa tuontikieltoihin ja kauppasotaan

Energiasota Euroopassa jatkuu täydellä raivollaan. Valtionyhtiö Fortumin tytäryhtiö Uniper teki alkuvuonna yli 12 miljardin euron tappiot. Tuntemattomahan tupaan ollaan menossa, sillä Uniper takoo edelleen 100 miljoonaa euroa miinusta päivässä.

”Euroopan energiakriisin korkeimman profiilin uhri &#8211; tähän asti”, <a href="https://www.reuters.com/business/energy/uniper-unveils-122-bln-net-loss-lower-russian-gas-deliveries-2022-08-17/">kuvailee</a> uutistoimisto Reuters saksalaista energiayhtiö Uniperia, suomalaisen valtionyhtiö Fortumin tytäryhtiötä. Luonnehdinta liittyy Uniperin keskiviikkona julkaisemaan megalomaaniseen 12.2 miljardin euron liiketappioon vuoden ensimmäiseltä puoliskolta.
Leijonan osa liiketappiosta johtuu halvan venäläisen kaasun korvaamisesta paljon kalliimmalla kaasulla, tämän päivän markkinahintaan. Taustalla ovat pitkäaikaiset kaasun toimitussopimukset, jotka ovat perustuneet täysin erilaiseen maailmaan ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan.
Tappioista 2,7 miljardia euroa tulee toimettomaksi jääneen <a href="https://stage.sudev.fi/saksalaiset-toivovat-kaikkea-pahaa-putinin-kaasuputkikonsultille/">Nord Stream 2</a> -kaasuputken alaskirjauksesta.
Talvesta tulossa ”erittäin haastava”
Uniper on Saksan suurin kaasunvälittäjä. Yhtiön toimitusjohtaja Klaus-Dieter Maubach varoitti tuloksen julkistamistilaisuudessa, että energiantoimitukset ovat Euroopassa ”kaukana helpottumisesta” ja talvesta on. tulossa ”erittäin haastava”.
Uniper tekee edelleen tappiota 100 miljoonaa euroa päivässä. Se on jatkuessaan kolme miljardia euroa kuukaudessa. Voitolliseksi yhtiö palaa oman ilmoituksensa mukaan vuonna 2024.
Toimitusjohtajan ilmoituksen mukaan Uniper ei myöskään jaa osinkoa. Tällä on merkitystä Fortumille ja sitä kautta Suomen valtion harsoiselle kassalle. Fortum julkaisee tammi-kesäkuun puolivuotiskatsauksen 25. elokuuta.

Fortumin tytäryhtiö Uniper teki alkuvuonna yli 12 miljardin tappiot – takkiin tulee edelleen 100 miljoonaa euroa päivässä

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Lulu Ranne on tehnyt kirjallisen kysymyksen pienydinvoiman käyttöönoton nopeuttamisesta Suomen huoltovarmuuden parantamiseksi ja Venäjä-riippuvuuden lopettamiseksi tuontisähkön osalta.

Venäjältä tuodaan edelleen tänäkin päivänä sähköä 600–1 400 megawatin teholla. Tämän tuonnin lopettamiseksi ja huoltovarmuuden parantamiseksi Suomen on muutettava omaa tuotantorakennettaan mahdollisimman nopeasti. Lyhyen tähtäimen toimien lisäksi tarvitaan selkeä ydinvoimastrategia.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtajan Lulu Ranteen mukaan Norjan vesivoimaan perustuva säätövara on tehnyt Suomelle mahdolliseksi kasvattaa omaa tuulivoiman asennettua kantaansa. Viime kuukaudet ovat kuitenkin osoittaneet, että kaikkialla, riippumatta asennetun tuulivoiman määrästä, voi olla viikkojen vähätuulisia jaksoja, jona aikana tuulivoimatuotanto voi olla olematonta.
Venäjän sähkön ja fossiilisten ainoa vaihtoehto
Esimerkiksi tänään 25.3. Saksassa on ollut erittäin tyyntä jo neljättä päivää tuulitehon käytyä alimmillaan 169 megawatissa, kun se voi olla yli 40 000 megawattia. Saksassa käytetyn sähkön CO2-päästöt ovatkin yli 600 g/kWh, kymmenkertaiset Suomeen verrattuna.
&#8211; Logiikka ja matematiikka asiassa ovat armottomia. Kun ei tuule, ei tuule, eikä tuulivoimaa saada, oli myllyjä pystyssä kuinka paljon tahansa. Kun fossiilisista ja Venäjän sähköstä on päästävä eroon, eivätkä aurinko- ja tuulivoima sääriippuvaisina yksinkertaisesti ole ratkaisu, jää luotettavan ja päästöttömän perusvoiman tuottamiseksi jäljelle ainoastaan ydinvoima, Ranne toteaa.
Saksan ydinvoiman alasajo ihmetyttää
Ranne ihmettelee, miten Saksa edelleenkin ajaa omaa ydinvoimaansa alas. Suomen Fennovoiman ydinvoimalahanke taas joko peruuntuu tai ainakin viivästyy merkittävästi uutta toimittajaa etsittäessä. Nykyisenkaltaisten uusien ydinvoimaloiden käyttöön saaminen kestää sietämättömän kauan.
&#8211; Ratkaisu ydinvoiman nopeampaan ja hajautetumpaan käyttöön saamiseen olisivat ns. pienydinvoimalat, joiden idea olisi se, että ne olisivat tyyppihyväksyttyjä, tehtaissa sarjoina esivalmistettuja teollisia tuotteita, joiden luvitus-, asennus- ja käyttöönottoaika olisi kertaluokkaa nykyisten suurvoimaloiden vastaavaa lyhyempi.
Lainsäädäntötyö aloitettava mahdollisimman nopeasti
Ranne arvelee, etteivät Suomen omat voimat riitä varsinaiseen voimalatuotantoon, mutta Suomen maailman huippua olevat ydinvoimaloiden laatu- ja turvallisuusosaaminen olisivat korvaamaton apu pienydinvoimaloita suunnitteleville ja tuottaville teollisille toimijoille.
&#8211; Pienydinvoimaloiden edellä kuvatun kaltainen käyttöönotto edellyttäisi merkittäviä muutoksia Suomen lainsäädäntöön. Lainsäädäntötyö tulisi aloittaa mahdollisimman nopeasti, ja teollinen yhteistyö auttaisi myös turvallisuusvaatimusten määrittelyssä, sanoo Ranne.
Pienydinvoimastrategian laatimisen aika on nyt
Ranne paaluttaa nyt olevan se ajankohta, jolloin Suomen pitäisi laatia kansallinen ydinvoimateollisen yhteistyön strategia ja lähteä aikataulutetusti viemään hanketta eteenpäin 1-2 toimittajan kanssa.
Ranne onkin esittänyt asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
&#8211; Mihin mahdollisimman nopeisiin toimiin aiotte ryhtyä, että Suomelle muodostetaan selkeä, aikataulutettu pienydinvoimastrategia sekä sen tarvitsema sääntely-ympäristö?
&nbsp;

Ranne: Pienydinvoima otettava Suomessa käyttöön mahdollisimman nopealla aikataululla

Ruotsin vähemmistöhallitus käänsi kelkkansa ja ydinvoima onkin nyt kestävä tapa tuottaa energiaa. Investoinnit ydinenergiaan olisi kaikesta huolimatta parasta tehdä Ruotsin ulkopuolelle, energiaministeri tuumaa.

Ruotsin hallitus oli aiemmin sillä kannalla, että ydinvoimaa ei pidä luokitella kestävän kehityksen mukaiseksi energiamuodoksi EU:n taksonomiassa. Päät ovat nyttemmin kääntyneet, ehkäpä sähkön järkyttävän hinnannousun myötä.
&#8211; Ydinvoima ei ole uusiutuvaa. Piste. Kestävälle kehitykselle sen sijaan ei ole tieteellistä määritelmää, <a href="https://www.svt.se/nyheter/inrikes/farmanbar-om-regeringens-svangning-i-karnkraftsfragan">muotoilee</a> energiaministeri Khashayar Farmanbar SVT:n haastattelussa.
Suomeksi sanottuna politiikka on mahdollisen taitoa.
Ydinvoima korvamaan kivihiilienergiaa
Ministerin mielestä ydinvoimaa voi kyllä hyvin rakentaa muualle EU:n alueelle, jossa se voisi korvata likaisempia energian tuotantomuotoja, kivihiiltä ilmeisesti. Ruotsiin ydinenergiaa sen sijaan ei tarvita lisää, kiitos runsaan vesivoiman.
&#8211; Se voi olla tärkeä osa vihreätä siirtymää tietyissä maissa, Meidän pitää sen sijaa pitää huolta maassamme jo olevasta ydinvoimakapasiteetista.
&nbsp;

Ruotsin mielestä ydinvoimaa tarvitaan – maan rajojen ulkopuolella

The Economist-lehden numerossa 30.10 – 5.11 <a href="https://www.economist.com/europe/2021/10/30/nuclear-energy-united-europe-now-it-is-dividing-the-club">Charlemagne-kolumnissa</a> ”Going nuclear” todetaan terävästi ydinvoiman käytön hajottavan Euroopan unionia nykyisin. VTT Heikki Koskenkylä referoi kolumnia. 

Euroopan yhdistymisen tunnetuimpia edistäjiä oli ranskalainen Jean Monnet, joka käytti 1950-luvulla sanontaa ”The peaceful atom” eli rauhanomainen atomi. Monnet katsoi, että ydinenergian rauhanomaisesta käytöstä tulisi ”yhdistyneen Euroopan keihäänkärki”. Euroopan yhdistyminen olikin alun perin 1950-luvulla ja pitkään sen jälkeen pääosin ydinenergian kehittämishanke. Vuonna 1957 perustettiin European Economic Community eli EEC, joka oli EU:n edelläkävijä. Samaan aikaan perustettiin tunnettu organisaatio Euratom, jonka tehtävänä oli edistää ja valvoa ydinenergian käyttöä Euroopassa. Sisämarkkinoista ei silloin juuri puhuttu, mutta ydinenergian kehittäminen olikin keskeinen hanke.
<blockquote>EU:n 27 jäsenmaasta vain 13 tuottaa ydinvoimalla sähköä. Jotkut kieltävät sen käytön kokonaan.</blockquote>
Ydinenergian käytön tilanne on tänä päivänä tyystin päinvastainen. Nyt sen käyttö energian tuotantoon päinvastoin hajottaa Euroopan unionia vakavasti. Euratomin roolista on tullut kymmenessä vuodessa kiistelyn kohde. Monet maat vastustavat Euratomin roolia. Aiemmin lähes kaikki EEC:n jäsenmaat käyttivät ydinvoimaloita sähkön tuotantoon. Nyt EU:n 27 jäsenmaasta vain 13 tuottaa ydinvoimalla sähköä. Jotkut kieltävät sen käytön kokonaan. EU:n jäsenmaat ovat ajautuneet ydinvoiman suhteen vastakkaisiin leireihin. Erityisen hankalaa on se, että kaksi EU:n politiikkaa dominoivaa maata Ranska ja Saksa ovat vastakkaisissa ryhmissä. Ranska tuottaa 70 prosenttia sähköstään ydinvoimalla. Saksa lopettaa ydinvoiman käytön vuonna 2022. Useat maat ovat pysäyttäneet ydinvoimaloiden rakennussuunnitelmat. Myös Suomessa ydinvoiman lisärakentaminen kangertelee.
EU:n parlamentti ja komissio ovat kovan paikan edessä, koska niiden pitäisi päättää eri energiamuotojen taksonomiasta vielä loppusyksyn aikana. Taksonomiassa luokitellaan eri energiamuodot kestäviin ja ei- kestäviin eli vihreisiin ja ei-vihreisiin. Komissio on ehdottanut ydinvoimaa ei-kestäväksi energiamuodoksi erityisesti Saksan vaatimuksesta. Usea muukin jäsenmaa tukee Saksan linjaa. Tällöin ydinvoiman rakentamisen rahoituskustannukset nousisivat huomattavasti ja samoin mahdollisesti myös verotus nousisi.
<blockquote>Vihreät ovat ehdottaneet, että myös bioenergiaa ja vesivoimaa ei luokiteltaisi kestäväksi energialähteeksi.</blockquote>
Vihreät ovat ehdottaneet, että myös bioenergiaa ja vesivoimaa ei luokiteltaisi kestäväksi energialähteeksi. Suomessa ydinvoimalla, vesivoimalla ja bioenergialla on keskeinen merkitys sähkön ja lämmön sekä polttoaineiden tuotannossa.
Vihreät puolueet ajavat tuuli- ja aurinkovoiman voimakasta lisäystä. Tällöin sähkön saanti on suuresti riippuvaista sääoloista. Tämä on saatu karvaasti kokea viime aikoina. Nämä energialähteet vaativat tuekseen runsaasti säätövoimaa, jota parhaiten saadaan ydinvoimasta ja myös maakaasusta. Saksa tarvitsee välttämättä NordStream 2 maakaasuputken käyttöön ja muutenkin maakaasun tuontia lisää, kun ydinvoimasta luovutaan jo ensi vuonna ja kivihiilestä ehkä jo 2030 Olaf Scholzin alustavan hallitusohjelman mukaan.
Saksan energiapolitiikkaa eli ns. Energiewende on vakavassa kriisissä. Sähkön ja maakaasun hinnat ovat nousseet moninkertaiseksi tänä vuonna. Sähkön hinta saattaa nousta edelleen, jos tuleva talvi on kylmä ja luminen. Ilman merkittävää maakaasun käytön lisäystä Saksa ei selviä. Saksa joutuukin turvautumaan entistä enemmän sähkön tuontiin Norjasta ja muualtakin sekä maakaasun tuontiin Venäjältä.
Pitkällä ajalla jotkut uskovat, että vety pelastaa tilanteen. Vedyn tuottaminen vedestä vaatii runsaasti ”hiilivapaasti” tuotettua sähköä. Vedyn avulla tuotetun energian hinta nousisi korkealle. Vety tullee kilpailukykyiseksi vasta kun sitä voidaan valmistaa halvasti tuotetulla sähköllä. Tämä voi viedä vielä vuosikymmeniä.
Näillä näkymin EU-maiden siirtyminen päästöneutraaliin tilanteeseen vie odotettua kauemmin ja voi tulla hyvin kalliiksi. Saksassa Olaf Scholzin vetämissä hallitusneuvotteluissa on alustavasti sovittu, että kivihiilestä luovuttaisiin jo vuonna 2030 eikä 2037 kuten aiemmin oli päätetty. Saksassa sähkön hinta on jo nyt Euroopan kalleinta. Kansalaisten tuki nopealle hiilineutraaliin tilaan siirtymiselle voi vähentyä, kun sähkön hinta nousee pilviin ja hinta alkaisi vaihdella voimakkaasti sääoloista riippuen.

Aikaisemmin ydinenergia yhdisti Eurooppaa, tänään se hajottaa – erityisen hankalaa on se, että Ranska ja Saksa ovat vastakkaisissa ryhmissä

Sähkön hinnannousu ja energiasektorin haavoittuvuus vaativat konkreettisia toimenpiteitä korskeiden puheiden jatkoksi. Ydinvoiman tulevaisuus on turvattava tai työpaikat ja päästötavoitteet ovat vaarassa. Näin kirjoittavat kokoomuksen ja ruotsidemokraattien valtiopäiväedustajat yhteisessä mielipideartikkelissaan Dagens Industri -verkkomediassa.

Euroopan unionissa valmistellaan parhaillaan taksonomiaa eli luokitusjärjestelmää, jossa määritellän ympäristön kannalta kestävät investoinnit. Taloudelliset panostukset pitäisi kohdistaa näihin ”vihreisiin” investointeihin. Ydinvoima on jäämässä suotavien energiantuotantomuotojen ulkopuolelle.
&#8211; On olemassa suuri riski siitä, EU:n sääntökehyksessä ydinvoima luokitellaan ympäristön kannalta kestämättömäksi investoinniksi. Jos yhä uusia ydinreaktoreita joudutaan sulkemaan Ruotsissa, sillä on tuhoisia seurauksia kotitalouksille, työlle ja ilmastolle, <a href="https://www.di.se/debatt/debatt-sd-m-karnkraften-behovs/">kirjoittavat</a> kokoomuksen Elisabeth Svantesson ja ruotsidemokraattien Oscar Sjöstedt DI:n verkkomediassa.
Valtaosa Ruotsin energiasta uhanalaista
Jos sekä ydin- että vesivoima jäävät vaille kestävän kehityksen statusta, se tarkoittaa 75 prosenttia Ruotsin sähköntuotannosta, valtiopäiväedustajat muistuttavat. Investointien houkutteleminen maahan kävisi erittäin vaikeaksi ja teollisuuden toimintaedellytykset heikkenisivät oleellisesti, kun tuotanto ei enää perustuisi ”kestävällä tavalla” tuotettuun energiaan.
&#8211; Tämä on tietysti mieletöntä, koska ruotsalainen energiantuotanto on ainutlaatuisen puhdasta. Jos muilla EU:n jäsenvaltioilla olisi samanlainen sähkön tuotantovalikoima käytössään, unionin ilmastotyö olisi edennyt huomattavasti pidemmälle.
Ruotsidemokraatit ja kokoomus edellyttävät, että punavihreän hallituksen energiaministeri ilmestyy hattu kädessä valtiopäivien talousvaliokuntaan ja tekee selväksi sen, että Ruotsi tulee toimimaan EU:ssa siten, että ydinvoima kuuluu kestävällä tavalla tuotetun energian piiriin.
&#8211; Hallitus on jo antanut meille EU:n korkeimman työttömyysasteen ja heikoimpien joukkoon kuuluvan taloudellisen kasvun. Jos se ei nyt onnistu puolustamaan maamme energiahuoltoa, kyseessä on jälleen uusi isku vasten ruotsalaista työtä ja kilpailukykyä.
&nbsp;

Ruotsidemokraatit ja maltilllinen kokoomus yhteisrintamassa: ”Ydinvoimaa tarvitaan energiahuollon turvaamiseksi ja ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi”

Pohjoismaat saavat osansa Euroopan sähkökriisistä, sillä vesivarastot ovat tavanomaista niukemmat. Hiilivoiman käyttö on lisääntynyt varavoimanlähteenä. Saksassa yhdeltä <a href="https://www.bloomberg.com/news/articles/2021-10-01/energy-crisis-forces-german-power-plant-to-halt-on-lack-of-coal">voimalalta loppui hiili</a>. Intiassa monen hiilivoimalan varastot riittävät enää pariksi päiväksi.

Energiakriisistä on tullut vauhdilla maailmanlaajuinen ongelma. Tuontiriippuvaiset maat joutuvat maksamaan yhä kovempia hintoja. Kiina määräsi valtionyhtiöidensä varmistamaan, ettei energiapula iske kotimaiseen sähköntuotantoon.
Euroopan vihreä akku rähmällään
Sähkön hinta Pohjoismaissa oli syyskuussa viisinkertainen vuoden takaiseen verrattuna, <a href="https://www.bloomberg.com/news/articles/2021-10-03/europe-s-power-crisis-is-moving-north-as-water-shortage-worsens?srnd=premium-europe">Bloomberg kirjoittaa</a>. Tämä johtuu vesivoimaloiden vesivarastojen niukkuudesta. Elo- ja syyskuussa runsaat sateet täyttävät varastoja. Tänä vuonna sateet ovat jääneet vähäisiksi.
Bloombergin mukaan inflaatio raketoi. Se koskettaa kaikkia energiasyöpöstä teollisuudesta opiskelijoihin.
– Pohjoismaiden niukat vesivarannot ja Euroopan vähäiset maakaasuvarastot luovat yhdessä täydellisen myrskyn. Päälle tulevat vielä hiilen ja päästökaupan korkeat hinnat, Fortumin hinnoitteluvastaava Mats Persson toteaa.
– Tänä talvena ajatus, että olisimme Euroopan vihreä akku putoaa naamalleen, Skellefteå Kraftin analyytikko André Gustavsson kertoi.
Intiassa hiili loppumassa
Kiinan hiiliviennin rajoitukset ovat iskemässä Intiaan. Yli puolella maan hiilivoimaloista on hiilivarastoja enää vain pariksi päiväksi, <a href="https://www.ft.com/content/a3ca4eaa-9ecc-4a81-ad53-4902fae4bd61">Financial Times uutisoi</a>.
Intian energiantuotannosta noin kaksi kolmasosaa tuotetaan hiilellä. Osuus on hieman noussut parin vuoden takaisesta määrästä. Välittömiä uhkia ovat laajat sähkökatkot, raju sähkön hinnan nousu tai voimalayhtiöiden kannattavuuden romahtaminen.
Tukiaispolitiikka EU:n syynissä
Espanjan hallituksen mukaan jotkut voimalayhtiöt ovat saaneet tuottoja kuin taivaan lahjana. Tästä syystä valtio on aikeissa kerätä näiltä yhtiöiltä peräti kolmen miljardin euron lisäverot. Verotuotot käytettäisiin kuluttajien sähkölaskujen kompensointiin.
<a href="https://www.ft.com/content/463d0eed-c9c3-4a2d-9958-0125c864237d">FT:n mukaan</a> Euroopan komissio tutkii yhtiöiden väitteitä, joiden mukaan lisäverot ovat Euroopan sähkömarkkina- ja kilpailulain vastaisia. Lisävero kohdistuisi yhtiöiden mukaan epäoikeudenmukaisesti tiettyihin yhtiöihin ja tietylle toimialalle.
Mikäli komissio toteaa Espanjan järjestelyn olevan lainvastaista, alkavat mehevät riidat yhtiöiden ja valtioiden välillä. Ranska on asettanut katon maakaasuhintojen kallistumisille ja Italiassa on esitelty jo kolmen miljardin euron tukipaketti.
Tukipolitiikka luo myös yhden vaietun ongelman: mitä kannustimia kansalaisilla on nipistää energiankulutuksestaan, jos valtio kuittaa heidän sähkölaskunsa.

Vesivoima

Sähköautot seisontaan Sveitsissä – jos energiapula iskee

Koskela pitää ennallistamisasetusta katastrofina kansakunnalle – ”Suomi ei pyöri pelkällä tuulella tai aurinkovoimalla”

Professori sähkökriisistä: Poliitikot eivät osaa ottaa luonnonlakeja huomioon

Energiatekniikan professori varoittaa kasvavista omavaraisuusvaatimuksista: Sähkön vientikiellot voivat johtaa tuontikieltoihin ja kauppasotaan

Fortumin tytäryhtiö Uniper teki alkuvuonna yli 12 miljardin tappiot – takkiin tulee edelleen 100 miljoonaa euroa päivässä

Ranne: Pienydinvoima otettava Suomessa käyttöön mahdollisimman nopealla aikataululla

Ruotsin mielestä ydinvoimaa tarvitaan – maan rajojen ulkopuolella

Aikaisemmin ydinenergia yhdisti Eurooppaa, tänään se hajottaa – erityisen hankalaa on se, että Ranska ja Saksa ovat vastakkaisissa ryhmissä

Ruotsidemokraatit ja maltilllinen kokoomus yhteisrintamassa: ”Ydinvoimaa tarvitaan energiahuollon turvaamiseksi ja ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi”

Energiakriisi leviämässä Pohjoismaihin ja Intiaan – komissio tutkii sähkötukiaisten laillisuutta

Vihreän politiikan hinta

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025