Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Victor Orban

Ennen eurovaaleja useissa arvioissa pidettiin varmana Unkarin pääministerin Viktor Orbánin johtaman Fidesz-puolueen pääsemistä Euroopan konservatiiviryhmän ECR:n sisään, johon myös Suomesta perussuomalaiset kuuluvat.

&#8211; Tätä asiaa kysyttiin myös jokaisessa eurovaalitentissä ja vastaukseni oli, että vaalien jälkeen perussuomalaiset tulee omalta osaltaan vaikuttamaan siihen, että näin ei tapahdu. Tätä linjaa ajoimme neuvotteluissa pohjoismaisten meppien ja viiden muun maan kanssa ja siinä onnistuttiin , tuore europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen kertoo.
Kokousväki hurrasi
Eilen Brysselissä pidetyssä ryhmäkokouksessa ECR:ään hyväksyttiin uusia konservatiivimeppejä viidestä maasta.
&#8211; Kokouksessa oli käsinkosketeltavan innostunut tunnelma ja porukka hurrasi, kun nuijan kopautuksen jälkeen uusille ryhmään hyväksytyille mepeille avattiin ryhmähuoneen ovi ja he kävelivät sisään. Sillä hetkellä nousimme virallisesti EU-parlamentin kolmanneksi suurimmaksi ryhmäksi 88 mepillä, kun viime kaudella meitä oli 69. Teimme historiaa menemällä ensimmäistä kertaa liberaalin Renew-ryhmän ohi, joka menetti vaaleissa 21 meppiä ja ryhmä pieneni 81 paikkaan , Tynkkynen toteaa.
Lisää vaikutusvaltaa
Tänään myös Fidesz on vahvistanut omalta europarlamenttitililtään Twitterissä, ettei se liity ECR:ään.
&#8211; On suuri neuvotteluvoitto, että sekä Fidesz jää ECR:n ulkopuolelle että nousemme siitä huolimatta EU-parlamentin kolmanneksi suurimmaksi ryhmäksi. Tämä tuo lisää vaikutusvaltaa sekä vaikuttaa suoraan paikkajakoon. Vaikka Suomessa saimme vain yhden mepin, Euroopan tasolla ryhmämme kasvoi suhteellisesti ja absoluuttisesti eniten kaikista puolueryhmistä ja saatamme neuvotteluiden edetessä kasvaa vielä tästä entisestään , Tynkkynen kertoo.
Putinistit jätettiin ulos
Tuoreella europarlamentaarikolla on viesti myös muiden puolueiden, mutta erityisesti vasemmiston suuntaan.
&#8211; Teimme ECR:n puolella sen mikä on oikein: pidämme putinistit ulkopuolella. Toivottavasti näin saadaan neuvoteltua myös muissa ryhmissä. Sosialistien ryhmässä on ollut Venäjä-linjan kanssa ongelmia viime kaudella, mutta vasemmistoryhmässä on ollut sisällä suoraan kommunisteja ja putinisteja. Toivottavasti Li Andersson onnistuu neuvotteluissa vasemmistoryhmänsä sisällä.

Neuvotteluvoitto – Orbanin Fidesz-puolue ECR:n ulkopuolelle ja silti ryhmä nousee nyt EU-parlamentin 3. suurimmaksi

KOLUMNI | Viime viikolla Helsingin Sanomat viritteli omituista oikeusvaltiokeskustelua lietsomalla epäilyksiä oikeusministeri Meren lainvalmistelun ohjauksesta.

Virkakunta oli mm. vastoin hallitusneuvotteluissa sovittua viemässä lakiesitykseksi asti perustuslain muutosta, joka siirtäisi perustuslain tulkintaa tuomioistuimille. Tähän puuttuminen esitettiin ongelmallisena.
&#8221;Hutkivat journalistit&#8221; eivät ehkä täysin tajunneet asian laatua, eikä heitä voi siitä juuri soimata. Perustuslain pykälät eivät nimittäin avaudu kaikille juristeillekaan. Toki toimittajien tulisi tiedostaa, että poliitikot eivät ole ainoita vallankäyttäjiä. Ministeriössä tai muuallakaan.
Vihreät tietenkin ryntäsivät sankoin joukoin hölisemään Unkarin tiestä ja Orbanista. Olemattomin perustein, mutta mitäpä siitä. Vaalit lähestyvät. Myöhemmin oikeusministeriön kansliapäällikkö vahvisti, että kyse oli virkakunnan virheestä ja ministeri itse asiassa mahdollisti muutoin <a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000010379916.html">tärkeän työn jatkamisen</a>.
Tätä ennen laukalle kuitenkin ehti juristieliitti, joka vaati laaja-alaista selvitystä ministeriöiden <a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000010378950.html">poliittisesta ohjauksesta</a>. Riittäisiköhän tähän hätään kuitenkin perustuslain (68.2 §:n) lakoninen lause: ”Ministeriön päällikkönä on ministeri.”?
Kyselyistä huolimatta täsmennystä ei saatu siihen, mikä tai kuka oikeusvaltiota oikein uhkaa. Ei kai ainakaan se, että perustuslain muuttamiseen suhtaudutaan pidättyväisesti ja demokraattisuutta vaalien?
Suomessa on rautaisen riippumaton oikeuslaitos, jonka resursseja nykyhallitus vahvistaa synkeästä taloustilanteesta huolimatta. Tätä taustaa vasten keskustelu vaikuttikin lähinnä vainoharhaiselta varjonyrkkeilyltä.
Retorinen leväperäisyys voi vielä politisoida keskustelun oikeusvaltiosta tavalla, joka heikentää sen laajaa luottamusta. Varoittavana esimerkkinä on ”ihmisoikeuksien” inflatoituminen kaiken kattavaksi muttei mitään tarkoittavaksi poliittiseksi jargoniksi.
&nbsp;

Onni Rostila: Olemattomia oikeusvaltio-ongelmia

Tuoreen 12 EU-maata kattaneen tutkimuksen mukaan melkein kaksinkertainen osuus unkarilaisista kokee elävänsä vapaasti arkielämässään verrattuna saksalaisiin. Tulos saattaa olla epämukavan ristiriitainen valtavirran vasemmistoliberaalille näkemykselle, joissa Euroopan maita on asetettu järjestykseen sen mukaan, kuinka vapaita ne tutkimuslaitosten mukaan ovat. Niissä Unkarin on esitetty kulkevan kohti diktatuuria.

&#8221;Tutkimustulokset ovat vähintäänkin kiinnostavia, ja ne antavat joillekin ihmisille ajattelemisen aihetta, varsinkin jos otetaan huomioon että Unkari on ollut kansalaisjärjestöjen tulilinjalla vuosia, ja nämä organisaatiot nimenomaan väittävät, että ihmiset eivät ole vapaita Unkarissa, tai että maa on matkalla kohti diktatuuria, kirjoittaa valtiosihteeri Zoltán Kovács Unkarin hallituksen <a href="https://abouthungary.hu/blog/brace-yourselves-soros-affiliated-think-tank-finds-hungary-twice-as-free-as-germany">blogialustalla</a>.
Uuden tutkimuksen toteutti miljardööri George Sorosinkin rahoittama ajatuspaja European Council on Foreign Relations (ECFR). Tutkimus kattoi 12 Euroopan Unionin maata, ja dataa siihen keräsivät Datapraxis, YouGov, AnalitiQs, Alpha ja unkarilainen kyselytutkimusten tekijä Szondaphone.
Tutkimuksen mukaan 88 prosenttia unkarilaisista vastasi olevansa kokonaan tai osittain vapaita (paras tulos 12 maasta). Saksassa, joka sijoittui viimeiseksi, vastaava luku oli 46 prosenttia.
<h4>Kansalaiset aivan toista mieltä kuin &#8221;asiantuntijat&#8221;</h4>
Haastateltujen kansalaisten omat kokemukset antavat maista aivan erilaisen kuvan kuin esimerkiksi Freedom House -järjestön pahamaineinen <a href="https://freedomhouse.org/report/freedom-world/2020/leaderless-struggle-democracy">Freedom in the World 2020</a> -raportti, Kovács väittää.
Lukuisten säätiöiden, myös Soros Foundationin, rahoittaman Freedom Housen raportti rankkasi Saksan yhdeksi vapaimmista maista maailmassa, antaen sille pisteet 94/100. Unkari sai 69 pistettä ja raportin mukaan se &#8221;ei enää ole demokratia&#8221;.
&#8221;Totta kai olemme aina ottaneet Freedom Housen johdonmukaisesti kielteiset arviot Unkarista hyppysellisellä suolaa, koska se vuodesta toiseen perustaa näkemyksensä pieneen joukkoon niin sanottuja asiantuntijoita ja avustajia, jotka tulevat samoista vasemmistoliberaaleista piireistä&#8221;, Kovács kirjoittaa.
&#8221;Todellinen kuva asioista on, kuten olemme sanoneet vuosia, aivan toisenlainen&#8221;, Kovács jatkaa.
<h4>Unkarilaiset tukevat laajalti Orbánin politiikkaa</h4>
Nyt julkaistu ECFR:n raportti osoittaa, että unkarilaiset eivät vain koe itseään vapaammiksi kuin useimmat eurooppalaiset naapurinsa, vaan he myös laajalti tukevat hallituksensa politiikkaohjelmia, erityisesti hallituksen toimia koronapandemian suhteen.
Unkarilaisista 71 prosenttia arvioi Orbánin hallituksen koronapolitiikan positiivisesti, ja katsoi että rajoitukset olivat melko oikein mitoitettuja. Vastaava luku Ranskassa oli vain 33 prosenttia, Kovács huomauttaa.
&#8221;Mutta koronaviruspolitiikka ei ole ainoa politiikan sektori, jossa massiivinen enemmistö unkarilaisista tukee pääministeri Orbánin hallitusta, huolimatta laajalle levinneestä kansainvälisestä, liberaalista arvostelusta. Unkarin hallituksen toimet tekivät lopun laittomasta maahantulosta, suojelivat Euroopan juutalais-kristillistä perintöä, tukivat perheitä ja estivät sateenkaariaktivisteja luennoimasta lapsillemme ilman vanhempien lupaa. Nämä ovat esimerkkejä alueista, joissa hallituksen päämäärät ovat selvästi Unkarin kansan tahdon mukaisia.&#8221;

Sorosin tukeman ajatuspajan yllätystutkimus: Unkari on tuplasti vapaampi maa kuin Saksa

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho nostaa vappupuheessaan esille ongelmia, joita koronakriisi on tuonut päivänvaloon. Halla-ahon mukaan riippuvuus ulkoisista tekijöistä on vaarallista, sillä globalisaatio on hyvän päivän ideologia ja talousjärjestelmä. &#8211; Kun siivoojat, taksikuskit, raksamiehet, tarjoilijat ja mansikanpoimijat tuodaan kehitysmaista, me saamme palveluja ja tuotteita halvemmalla. Halpuus on kuitenkin petollista, koska halpatyövoima syrjäyttää suomalaisia työmarkkinoilta ja lisää työttömyyden hoitoon liittyviä kustannuksia, jotka maksetaan verorahoilla.
 
Vappu on kevään ja työn juhla. Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho sanoo vappupuheessaan, että tänä vuonna työ onkin poikkeuksellisen ajankohtainen teema.
&#8211; Koronapandemia ja sen torjuntatoimet näkyvät selkeimmin siinä, että ravintolat on pantu viranomaismääräyksellä kiinni, mutta tämä kriisi koskettaa aivan kaikkia sektoreita ja niillä työskenteleviä ihmisiä. Yli puoli miljoonaa suomalaista on lomautusmenettelyjen kohteena.
Katso puhe oheisesta videoikkunasta. (Juttu jatkuu alempana)
<iframe loading="lazy" title="Jussi Halla-ahon vappupuhe: &quot;Globalisaatiolla on petollinen puoli&quot;" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/VptYM8fE9L8?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
&#8211; Kuten tunnettua, Suomi on vientiteollisuudesta elävä kansantalous. Koska korona koskettaa kaikkia maita, myös vientiteollisuus on suurissa vaikeuksissa ja nämä vaikeudet säteilevät myös muille toimialoille. Kun ihmisillä on entistä vähemmän rahaa käytettävissään, se näkyy palvelujen kysynnässä ja palveluyritysten kannattavuudessa ja työllistämiskyvyssä. On itse asiassa toissijaista, milloin ravintolat saavat avata ovensa. Ovien avaaminen ei paranna tulosta, jos asiakasmäärät eivät palaa ennalleen.
<h4>Vanhoista virheistä maksetaan laskua</h4>
Koska koko maailma on koettelemuksen keskellä samaan aikaan, kukaan ei vielä pysty varmuudella sanomaan, mikä strategia on viisain.
&#8211; Poliitikot toistelevat näinä aikoina iskulausetta: ”Me selviämme tästä!”. Aivan varmasti selviämmekin, mutta eri asia on, millaisin seurauksin. Mitä tarkoittaa ”selviäminen”? Sitäkö, että tulee mahdollisimman vähän ruumiita, vai sitä, että tulee mahdollisimman vähän taloudellista ja sosiaalista vahinkoa.
&#8211; Jos rajoitustoimet puretaan liian varhain, tai niitä ei oteta ajoissa käyttöön, tulee paljon ruumiita, kuten naapurimaassa Ruotsissa on nähty. Jos toisaalta yhteiskunta toimii pitkään säästöliekillä, tulee konkursseja ja työttömyyttä, etenkin nuorten syrjäytyminen kiihtyy, ja yhteiskunnan peruspalvelujen rahoituspohja romahtaa. Päättäjien erittäin epäkiitollinen tehtävä on löytää tasapaino näiden näkökulmien välille. Kun pohditaan, miten poikkeustilasta päästään ulos, ei voida kuunnella pelkästään terveysalan asiantuntijoita, eikä pelkästään opettajia, eikä pelkästään yrittäjiä, Halla-aho sanoo.
Hallitus on tehnyt kevään aikana lukuisia virheitä, joista sitä on perustellusti kritisoitukin. Halla-ahon mukaan on kuitenkin totuuden nimissä sanottava, että hallitus toimii yhtä sokkona kuin muutkin.
&#8211; On myös todettava, että nyt maksetaan laskua monista virheistä ja laiminlyönneistä, joita kaikenväriset hallitukset ovat vuosikausien ajan tehneet. Syyttelyn ja irtopisteiden keruun sijaan onkin tärkeää tunnistaa näitä virheitä ja ongelmia ja pyrkiä korjaamaan niitä, jotta emme taas kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden kuluttua olisi samassa tilanteessa.
<h4>Globalisaatio on hyvän päivän talousjärjestelmä</h4>
Talouden globalisaatio, eli tavaran, pääoman ja työvoiman vapaa liikkuminen, tarkoittaa sitä, että tavara tuotetaan siellä, missä se on halvinta ja kuskataan laivoilla ja lentokoneilla sinne, missä kuluttajat ovat.
&#8211; Tehtaat siis lähtevät Euroopasta Kiinaan. Joitakin töitä ei voida siirtää pois täältä, mutta niihin voidaan tuoda halvemmat työntekijät köyhistä maista. Esimerkiksi rakennusala, ravintola-ala, siivousala ja maatalous pyörivät kasvavassa määrin vierastyövoiman varassa.
Halla-aho muistuttaa, että globalisaatio on hyvän päivän ideologia ja maailmanjärjestys.
&#8211; Niin kauan kuin kaikki toimii, kaikki toimii. Mutta kun tapahtuu jotain, mihin emme itse pysty vaikuttamaan, esimerkiksi luonnonkatastrofi, poliittinen konflikti tai kulkutauti, olemme suurissa vaikeuksissa. Meillä ei esimerkiksi ole suojatarviketuotantoa, koska globalisaatio on pannut suomalaiset suojatarviketehtaat kiinni ja siirtänyt ne kannattavampaan maahan.
&#8211; Nyt suojatarvikkeita ostetaan huijareilta ylihintaan. Monelle tuli varmasti suurena yllätyksenä, että suomalainen elintarviketuotanto on täysin riippuvainen ulkomaalaisista kausityöntekijöistä. Kun heitä ei liikkumisrajoitusten vuoksi saada maahan, sato uhkaa jäädä kylvämättä ja korjaamatta.
Halla-aho sanoo, että kriisin oloissa riippuvuus ulkoisista tekijöistä on vaarallista, mutta on syytä pureutua myös hiljaisiin negatiivisiin vaikutuksiin, joita talouden globalisoitumisella on.
&#8211; Globalisaatiota markkinoidaan meille esimerkiksi sillä, että kun puhelimet ja erilainen krääsä valmistetaan Kiinassa, me saamme niitä halvemmalla. Kun siivoojat, taksikuskit, raksamiehet, tarjoilijat ja mansikanpoimijat tuodaan kehitysmaista, me saamme palveluja ja tuotteita halvemmalla. Tämä halpuus on kuitenkin petollista.
&#8211; Halpatyövoima syrjäyttää suomalaisia työmarkkinoilta ja lisää työttömyyden hoitoon liittyviä kustannuksia, jotka maksetaan verorahoilla. Tänne tulevat halpatyöläiset eivät itsekään tule toimeen palkallaan, vaan sitä pitää täydentää tulonsiirroilla. Pääkaupunkiseudun toimeentulotukimenoista lähes puolet maksetaan ulkomaalaisille.
<h4>Työperäisen maahanmuuton sääntöjä pitää kiristää</h4>
Halla-aho sanoo, että globalisaatiosta hyötyvät ne, joilla menee taloudellisesti hyvin.
&#8211; He saavat palveluja ja tuotteita halvemmalla, mutta todellisuudessa heillä olisi varaa maksaa niistä vähän enemmänkin. Häviäjiä ovat julkinen talous, koska sosiaalimenot kasvavat kaiken aikaa, samoin ne, joilta teollisuuden ulosliputus ja halpatyövoiman maahanmuutto vie työpaikat. Heitä ei paljon lohduta se, että ravintolassakäynti, remontin teettäminen tai kodinsiivous maksaa vähemmän, koska heidät vähät rahansa menevät aivan muihin asioihin.
Halla-aho korostaa, että häviäjiin kuuluu myös suomalainen yhteiskunta kokonaisuutena, koska toimeentulon rajamailla kitkuttavat kehitysmaalaiset muodostavat uuden kasvavan alaluokan omine lieveilmiöineen.
&#8211; Niitä ovat esimerkiksi asuinalueiden ja koulujen eriytyminen ja lisääntyvä turvattomuus. Ruotsi, jonka lähiöissä pommit paukkuvat ja luodit lentävät, on erinomainen näyteikkuna omaan tulevaisuuteemme, jos jatkamme Ruotsin tekemien virheiden toistamista.
&#8211; Mitä tästä kriisistä pitäisi oppia? Työperäisen maahanmuuton sääntöjä pitää kiristää. Samalla Suomen ja koko Euroopan pitää tukea omaa teollisuuttaan ja maatalouttaan tullipolitiikalla, joka tekee halpatuonnista kannattamatonta.
<h4>Parlamentaarisen järjestelmän ongelmana kontrollin puute</h4>
Halla-ahon mukaan parlamentarismista on tullut suomalaisille rakas sana.
&#8211; Monet kokevat sen tarkoittavan samaa kuin ”demokratia.” Niinpä parlamentarismista on vaikea puhua kriittiseen sävyyn ilman että päivystävät dosentit ja toimittajat paheksuvat ja pöyristyvät. Todellisuudessa parlamentarismi ei kuitenkaan ole sama asia kuin demokratia. Se on yksi demokratian muoto. Esimerkiksi Yhdysvallat on demokraattinen valtio, mutta se ei ole parlamentaarinen järjestelmä.
&#8211; Parlamentarismi tarkoittaa järjestelmää, jossa lakia säätävä ja vaaleissa valittava elin – eli meidän tapauksessamme eduskunta – valitsee keskuudestaan toimeenpanevan elimen – eli hallituksen. Hallitus voi jatkaa niin kauan kuin se nauttii eduskunnan enemmistön luottamusta. Yhdysvalloissa taas suorilla vaaleilla valittu valtionpää nimittää hallituksen, ja ministerit ovat oman alansa osaajia, eivät kansanedustajia, jotka ovat sattuneet olemaan oikeassa paikassa oikeaan aikaan.
Halla-aho pohtii myös parlamentaarisen järjestelmän mahdollisia vikoja. Eräänä ongelmana hän nosti esille sen, että todellista parlamentaarista kontrollia ei ole.
&#8211; Lainsäädäntövalta ja toimeenpanovalta, joiden pitäisi olla erillisiä, ovat tosiasiallisesti naimisissa keskenään. Nimellisesti eduskunta toki valvoo hallitusta, mutta tosiasiallisesti eduskunta tukee kaikkea, mitä hallitus sille esittää. Hallituksen esitykset ja hallitus itse nauttivat aina eduskunnan enemmistön tukea.
&#8211; Eduskunta on viimeksi antanut istuvalle hallitukselle epäluottamuslauseen vuonna 1957, mikä kertoo aika paljon. Tällainen asetelma tekee eduskuntatyöskentelystä tietyssä mielessä teatraalista. Hallituspuolueiden edustajat kehuvat hallituksen esityksiä ja äänestävät niiden puolesta, olivat he henkilökohtaisesti niiden sisällöstä mitä mieltä tahansa. Ja vastaavasti oppositio tekee epäluottamusesityksiä, jotka eivät koskaan mene läpi.
<h4>Ministerinsalkkuja ei jaettu osaamisen perusteella</h4>
Halla-ahon mukaan parlamentaarisen järjestelmän toinen ongelma korostuu Suomen kaltaisessa pirstaloituneessa monipuoluejärjestelmässä. Yksittäiset ministerit ovat hallituksessa varsin itsenäisiä ja saavat huseerata rauhassa omilla tonteillaan. Tämä antaa pienille puolueille suhteettoman vallan yksittäisissä kysymyksissä.
&#8211; Esimerkiksi vihreillä on hallussaan ympäristö- ja ilmastoministerin, sisäministerin ja ulkoministerin salkut. Sisäministerin pitäisi vastata Suomen sisäisestä turvallisuudesta ja ulkoministerin Suomen kansallisten etujen puolustamisesta kansainvälisissä suhteissa. Sen sijaan kumpikin käyttää energiaa siihen, että Suomeen saataisiin mahdollisimman nopeasti Isis-perheitä Syyriasta ja nuoria turvapaikanhakijamiehiä Kreikan leireiltä, ja että kaikki Suomeen saapuneet onnenonkijat saisivat jäädä tänne. Vallitsevassa järjestelmässä tällaisesta yhden puolueen linjasta tulee koko hallituksen linja ja näin ollen eduskunnan enemmistön linja vaikka sillä ei missään nimessä ole suomalaisten enemmistön tukea.
Kolmas ongelma, jonka juuri koronakriisi on nostanut esiin, on ministereiden ja korkeiden virkamiesten kyky hoitaa tehtäväänsä.
&#8211; Hyvinä aikoina asiat rullaavat omalla painollaan, ja ministerien tärkein tehtävä on pumpata julkista rahaa omiin lempihankkeisiin ja järjestää suojatyöpaikkoja kavereille. Mutta kun tapahtuu jotain odottamatonta, joka vaatisi oman hallinnonalan tuntemusta ja kykyä nopeaan reagointiin, ollaankin ihmeissään.
&#8211; Parlamentaarisessa järjestelmässä ministerinsalkkuja ei jaeta pätevyyden tai osaamisen perusteella. Ne jaetaan sen mukaan, mikä on poliittinen nokkimisjärjestys. Vastaavasti ministerit nimittävät valtiosihteereitä ja kansliapäälliköitä aivan muilla kuin pätevyyteen liittyvillä perusteilla, Halla-aho toteaa.
Tällaisen poliittisen kulttuurin varjopuolia on voitu todistaa viime viikkoina. Tieto ei kulje ministereiden ja virkamiesten kesken, kukaan ei ota vastuuta mistään. Erityisavustajia ja valtiosihteereitä on niin paljon, että päät kolisevat yhteen, mutta silti ollaan pihalla kuin lumiukot.
&#8211; Näitäkin kysymyksiä olisi syytä pohtia, kunhan koronapöly laskeutuu. Mikään järjestelmä ei ole täydellinen, mutta kunkin järjestelmän heikot kohdat on tärkeää tunnistaa.
<h4>Perussuomalaisille tärkeintä Suomen turvallisuus ja hyvinvointi</h4>
Perussuomalaisia erottaa muista puolueista näkemys siitä, mitä ja ketä varten Suomen valtio on olemassa. Halla-aho korostaa, että perussuomalaisille julkisen vallan ensisijainen tehtävä on puolustaa Suomen ja suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia.
&#8211; Meille Suomi on suomalaisten koti ja turvapaikka maailmassa. Kaikki muut tehtävät ovat toissijaisia. Kun tämä kriisi on ohi, olemme kaikki köyhempiä kuin ennen. Kaikki joutuvat sopeutumaan ja tekemään uhrauksia. Niin yrittäjät, duunarit, perheet, opiskelijat kuin eläkeläisetkin. Jotta leikkaukset ja vyönkiristykset olisivat hyväksyttäviä, kansalaisten pitää voida luottaa siihen, että entistä tyhjemmästä julkisesta kassasta ei samaan aikaan lapioida surutta rahaa suomalaisten hyvinvoinnin kannalta toisarvoisiin kohteisiin. Ideologiset hankkeet on nyt pantava jäihin. Ikävä kyllä ei ole merkkejä siitä, että näin aiottaisiin tehdä.
Halla-aho harmittelee, että esimerkiksi maahanmuuttolainsäädäntöä ei olla kiristämässä vastaamaan uusia taloudellisia realiteetteja, vaan päinvastoin sitä ollaan vesittämässä entisestään.
&#8211; Turvapaikanhakijoille annettavaa maksutonta oikeusapua laajennetaan, mikä kiihdyttää valitusten tehtailua ja käsittelyn kestoa. Pakolaiskiintiön kasvattamisesta ei tingitä, vaikka moni muu Euroopan maa lakkautti kiintiöpakolaisjärjestelmänsä kokonaan jo vuoden 2015 vyöryn seurauksena. Suomi siirtää Kreikasta turvapaikanhakijoita kolme kertaa enemmän kuin Saksa, joka on väestöltään 16 kertaa suurempi kuin Suomi. Hallitus valmistelee esitystä, joka antaisi turvapaikanhakijoille työluvan heti maahantulosta alkaen; turvapaikan hakemisesta tulisi siis keino kiertää koko työperäistä maahanmuuttoa koskeva lainsäädäntö.
&#8211; Kehitysapu ollaan lähes kaksinkertaistamassa tällä hallituskaudella. Kalliista ja vaikuttavuudeltaan kyseenalaisesta oppivelvollisuuden pidentämisestä pidetään kiinni. Maailman kunnianhimoisimmasta ilmastopolitiikasta pidetään kiinni, suomalaisen työn ja yrittämisen kustannuksella. Erityisavustaja-armeijasta pidetään kiinni. Puoluetukia kasvatetaan. Medialle esitetään pysyviä valtiontukiaisia, mikä tietysti vain vahvistaisi median roolia hallituksen kritiikittömänä sylikoirana, Halla-aho kritisoi.
<h4>Lankeavatko Italian velat suomalaisten maksettavaksi?</h4>
Viimeisen kymmenen vuoden ajan suomalaiset ovat osallistuneet Kreikan velkojen maksamiseen. Halla-aho pelkää, että koronan seurauksena voi laueta pitkään kytenyt, paljon suurempi pommi, nimittäin Italia.
&#8211; Italian pelastaminen ei onnistu ilman täysiveristä liittovaltiota ja tulonsiirtounionia. Kreikan kohdalla vakuutettiin, että euro pelastetaan hinnalla millä hyvänsä. Nyt eteemme voi todella tulla kysymys siitä, onko euro meille niin arvokas asia, että on syytä pelastaa se hinnalla millä hyvänsä.
Suomen hallitus on toivonut, että oppositio ei arvostelisi hallituksen toimia vaan edistäisi kansallista yhtenäisyyttä.
&#8211; Tiettyä huumoria on siinä, että Unkarin paheksuttu pääministeri Viktor Orbán peräänkuulutti juuri samaa asiaa lähes samoin sanankääntein. Kuten puheeni alkupuolella sanoin, kenelläkään ei ole takuuvarmasti oikeaa reseptiä päällä olevan tilanteen hoitamiseksi ja siitä ulos pääsemiseksi. Siksi en halua lähteä moittimaan hallitusta yksittäisistä epäonnistumisista.
&#8211; Sen sijaan me perussuomalaiset peräänkuulutamme sitä, että kriisin esiin nostamiin rakenteellisiin ongelmiin niin talousjärjestelmässä kuin poliittisessa kulttuurissakin puututtaisiin määrätietoisesti. Samoin vaadimme, että menokohteita pystytään panemaan tärkeysjärjestykseen ja että julkisesta rahankäytöstä otetaan löysät pois. Kaikki resurssit on tulevina vuosina sijoitettava suomalaisen työn ja yrittämisen puolustamiseen, koska niistä on tehty suomalainen hyvinvointi.
<h4>Koronakriisi opettaa: tuotteita voi valmistaa myös lähellä</h4>
Koronapandemia aiheuttaa monenlaista vahinkoa ja harmia. Halla-ahon mukaan se kuitenkin avaa myös uusia mahdollisuuksia, joihin on syytä tarttua.
&#8211; Hiilidioksidipäästöt ovat vähentyneet dramaattisesti globaalilla tasolla. Tämä ei johdu siitä, että toimeliaisuus ja liikenne ovat vähentyneet Suomessa. Suomi tuottaa noin promillen maailman päästöistä. Maailmanlaajuinen muutos johtuu ennen kaikkea siitä, että liikenne, kuljetukset ja teollinen toiminta ovat vähentyneet Kiinassa ja Intiassa. Lentoliikenne on maailmassa pudonnut puoleen siitä, mitä se oli ennen kriisiä.
&#8211; Meidän on syytä miettiä hyvin tarkkaan, haluammeko kaiken palaavan ennalleen. Monet yritykset ovat pakkotilanteessa oppineet, että asioita voi tehdä myös etätyönä, eikä henkilökuntaa tarvitse välttämättä lennättää joka viikko kokouksiin eri puolille maailmaa. Pakkotilanteessa suomalaiset ja eurooppalaiset ovat oppineet, että tuotteita voi valmistaa myös lähellä, Halla-aho toteaa.
Halla-ahon mukaan Kiinan tehtaat saastuttavat niin paljon suurelta osin siksi, että me olemme halunneet ostaa siellä halvalla tuotettua tavaraa.
&#8211; Perussuomalaisten vuoden takaisessa vaaliohjelmassa sanottiin, että ”suomalainen tehtaanpiippu on ilmastoteko”. On Suomen ja suomalaisten etu ja ilmaston etu, että kivihiilisähköllä pyörivä kiinalainen tehdas pysyy kiinni, rahtilaiva satamassa ja lentokone maassa. Puolustamalla vastuullista, kotimaista teollisuuttaan Suomi voi olla kokoaan suurempi toimija maailmassa.
<h4>Hörhöilyyn ei ole enää varaa</h4>
Vajaan vuoden kuluttua Suomessa pidetään kuntavaalit. Kunnissa joudutaan tulevina aikoina tekemään päätöksiä siitä, mistä leikataan ja säästetään ja mitä säilytetään, kun menot kasvavat ja verotulot pienenevät.
Halla-aho painottaa, että juuri nyt kuntien valtuustoihin tarvitaan nykyistä enemmän todellisuudentajuisia, tavallisia ihmisiä, jotka osaavat panna asioita tärkeysjärjestykseen.
&#8211; Maailmanhalaamiseen ja hörhöilyyn ei ole enää varaa. Siksi muistutan teitä siitä, että ehdokashankinta kuntavaaleihin on käynnissä juuri nyt. Perussuomalaisten verkkosivuilta löytyy lomake, jolla voit helposti ilmoittautua kuntavaaliehdokkaaksi.
Halla aho arvioi, että tällä hetkellä näyttää siltä, että Suomi voi selvitä koronasta vähäisemmin inhimillisin uhrauksin kuin moni muu maa.
&#8211; Meillä ei ole tarvinnut ottaa käyttöön ulkonaliikkumiskieltoja tai talouden täyssulkua. Kiitos tästä kuuluu tavallisille suomalaisille, jotka ovat ottaneet tilanteen vakavasti ja noudattaneet suosituksia. Saamme ehkä kiittää myös kulttuuriamme, jossa pidetään enemmän etäisyyttä ja lääpitään muita ihmisiä vähemmän kuin monessa muussa paikassa.
&#8211; Jatketaan tällä linjalla ja noudatetaan varovaisuutta. Mitä tunnollisemmin käytämme kaikki helpot konstit, sitä nopeammin pääsemme purkamaan talouden ja elämänmenon kannalta haitallisia rajoitustoimenpiteitä. Toivotan omasta puolestani ja perussuomalaisten puolesta kaikille iloista vappua, missä sitten olettekin.

Halla-aho vappupuheessaan: ”Julkisesta rahankäytöstä otettava löysät pois ja kaikki resurssit on tulevina vuosina sijoitettava suomalaisen työn ja yrittämisen puolustamiseen”

MTV:n vaalitentissä perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho korosti, että näissä vaaleissa eurooppalaiset äänestäjät suosivat kansallismielisiä puolueita asiasyistä. Jopa sdp:n puheenjohtaja Antti Rinne joutui myöntämään, että kansallismielisten puolueiden menestyminen on osin seurausta heikentyneestä turvallisuudesta ja epäoikeudenmukaisuudesta globaalin maailman murroksessa.

Eduskuntapuolueiden puheenjohtajat keskustelivat eilen MTV:n vaalitentissä Euroopan parlamentin kokoonpanosta ja tulevan vaalikauden ryhmistä.
Suomesta valitaan parlamenttiin nyt 13 edustajaa. Perinteiset suuret valtapuolueet ovat kuitenkin menettämässä paikkoja eri puolilla Eurooppaa.
Brexit johtaa parlamenttiryhmien hajoamiseen
Perussuomalaiset on todennäköisesti jättämässä ECR-ryhmän ja siirtymässä uuteen kansallismielisten puolueiden ryhmään. Vaalitentin juontaja Jan Andersson ei ollut etukäteen selvittänyt, miksi perussuomalaiset haluaa vaihtaa ryhmää, joten hän kysyi asiaa uudestaan perussuomalaisten puheenjohtajalta Jussi Halla-aholta.
&#8211; ECR on ollut meille varsin hyvä ryhmä. Sitä heijastaa sekin, että perussuomalaisten äänestyskäyttäytyminen on yleensä linjassa ryhmämme kanssa. Britannian lähtö EU:sta ennemmin tai myöhemmin kuitenkin johtaa siihen, että sekä oma ryhmämme että vieressä oleva ryhmä nykymuodossaan lakkaavat olemasta.
&#8211; Tämän vuoksi aloitimme heti Brexit-äänestyksen jälkeen samanmielisten puolueiden kanssa keskustelut siitä, että pystyisimme välttämään hajaannuksen ja muodostamaan mahdollisimman suuren ja vaikutusvaltaisen kansallismielisten puolueiden ryhmän muutamien yhteisten nimittäjien ja yhteisten teemojen ympärille. Puolueiden välillä on joitakin eroja, mutta tämä pätee kaikkiin EU-parlamentin ryhmiin, Halla-aho sanoi.
Iso ryhmä takaa paremmat vaikutusmahdollisuudet
Halla-aho totesi, että ennakkokyselyjen mukaan kansallismieliset puolueet tulevat menestymään Euroopan parlamentin vaaleissa paremmin kuin kenties koskaan aikaisemmin.
&#8211; Vaalituloksesta ei kuitenkaan ole iloa, jos nämä puolueet eivät pysty yhdistämään voimiaan. Suurempi ryhmä tarjoaa aina paremmat vaikutusmahdollisuudet lainsäädäntöön. On selvää, että kaikki puolueet haluavat kuulua mahdollisimman suureen ryhmään.
Uuteen ryhmään on mahdollisesti tulossa myös Unkarin Viktor Orbánin Fides-puolue, joka on aiemmin kuulunut kokoomuksen edustamaan EPP-ryhmään.
Kokoomuksen puheenjohtajan Petteri Orpon mielestä uuden kansallismielisten puolueiden ryhmän perustaminen on huolestuttavaa. Orpo mainitsi jälleen Venäjän, mutta myönsi, ettei perussuomalaiset ole Venäjä-mielinen puolue.
&#8211; En sellaista yhtäläisyyttä lähtisi tekemään, Orpo sanoi.
Jopa Rinne kaipaa nyt ratkaisuja maahanmuuttoon
Sdp:n puheenjohtaja Antti Rinne myönsi, että kansallismielisten puolueiden menestyminen mielipidemittauksissa on osin seurausta epäoikeudenmukaisuuden kokemuksista globaalin maailman murroksessa, jotka samalla vaikuttavat ihmisten näkemyksiin tulevaisuudesta.
&#8211; Ihmisillä on pelkoa turvallisuudesta. Siksi eurooppalaisen yhteistyön kautta on löydettävä maahanmuuttoon sellaisia ratkaisuja, jotka luovat ihmisille turvallisuutta, Rinne sanoi.
Uusi kansallismielisten puolueiden ryhmä haluaa palauttaa itsemääräämisoikeutta takaisin kansallisvaltioille. Vihreiden puheenjohtajan Pekka Haaviston mukaan kuitenkin vain integraatio pitää Eurooppaa hengissä.
Halla-aho vastasi Haavistolle, että kansallismielisten puolueiden menestyminen eri puolilla Eurooppaa johtuu siitä, että EU ja jäsenvaltiot ovat epäonnistuneet sellaisten ongelmien ratkaisuissa, jotka konkreettisesti koskettavat tavallista ihmistä.
&#8211; Ihmiset haluavat konkreettisia ratkaisuja konkreettisiin ongelmiin. Maahanmuuttokriisin hoitamatta jättäminen unionin tasolla johti pettymykseen. Ihmiset äänestävät kansallismielisiä puolueita asiasyistä, eivät siksi, että he haluaisivat tuhota Euroopan tai edistääkseen Kremlin intressejä, Halla-aho sanoi.
Eurooppalaiset ex-valtiojohtajat keräävät venäläistä rahaa
Halla-aholta tivattiin, tulevatko kansallismieliset puolueet silti samalla edistäneeksi Kremlin tavoitteita.
&#8211; Venäjällä on pitkä perinne vaikuttamisesta ulkomaihin ja Venäjä varmasti pystyy parempaan kuin siihen, että se pyrkisi vaikuttamaan enemmän tai vähemmän marginalisoituneiden puolueiden kautta, Halla-aho sanoi.
Hän muistutti, että Euroopassa on entisiä valtiopäämiehiä, jotka voimakkaasti lobbaavat Venäjän kaasuteollisuutta ja ovat samalla Kremlin asialla.
Esimerkiksi entinen pääministeri Paavo Lipponen on kerännyt muhkeat voitot toimiessaan venäläisenemmistöisen Nord Stream AG –yhtiön konsulttina kaasuputkihankkeessa. Halla-aho ei kuitenkaan maininnut Lipposta nimeltä.
&#8211; Katsoisin siis hieman toiseen suuntaan, jos olisin huolissani Venäjän strategisista vaikuttamispyrkimyksistä EU:ssa, Halla-aho sanoi.
&nbsp;

Halla-aho kansallismielisten puolueiden menestyksestä: EU on epäonnistunut ratkaisemaan ongelmia, jotka koskettavat tavallista ihmistä

Veikko Vallin kehottaa ihmisiä äänestämään perussuomalaisia Euroopan parlamentin vaaleissa. &#8211; EU on tällä hetkellä poliitikkojen ja virkamieseliitin korruptoitunut suojatyöpaikka.
Perussuomalaisten eurovaaliehdokas, yrittäjä ja kansanedustaja Veikko Vallin arvioi, että EU:lla on edessään kaksi vaihtoehtoista kehityssuuntaa.
&#8211; 2020-luvulla EU joko menee euroeliitin haluamaan suuntaan, eli kohti syvempää integraatiota ja liittovaltiota. Silloin lähes kaikki asiat päätettäisiin Brysselissä ja kansallisilla parlamenteilla olisi enää hyvin vähän päätösvaltaa omiin asioihinsa. Tai sitten ne puolueet, jotka haluavat että päätösvalta säilyy kansallisilla parlamenteilla muokkaavat EU:ta takaisin ETA-alueen suuntaan pelkäksi kauppaliitoksi.
&#8211; Olen itse sitä mieltä, että EU on nykyään ETA-alueen päälle rakennettu poliitikkojen ja virkamieseliitin korruptoitunut suojatyöpaikkakeskus, Vallin hymähtää.
Brysseliä ei saa päästää dominoimaan jäsenvaltioita
EU:n tulevaisuus on äänestäjien käsissä. Suomalaisten äänestysinto eurovaaleissa on usein jäänyt laimeaksi. Vallin kehottaakin ihmisiä lähtemään äänestämään periussuomalaisia vaalipäivänä.
&#8211; EU-vaalit ovat ihan yhtä tärkeät kuin eduskuntavaalit, sillä EU:n liittovaltiokehitys voidaan vielä pysäyttää. Se onnistuu jos saamme parlamenttiin riittävästi kansallismielisiä europarlamentaarikkoja, jota voivat muodostaa itsenäisiä kansallisvaltioita puolustavan ryhmän.
Vallin kannattaa kansallisvaltioiden Eurooppaa, jossa valtiot voivat itse päättää mahdollisimman pitkälle omasta lainsäädännöstään, verotuksestaan ja maahanmuuttopolitiikastaan.
-Vahvat kansallisvaltiot tekevät Euroopasta paremman. Jos taas valtiot jäävät heikoiksi ja Bryssel pääsee dominoimaan, kehitys kulkee Neuvostoliiton suuntaan. Ei EU:ssa varmaan vankileirejä nähtäisi, mutta suunta olisi kuitenkin pois demokratiasta.
Vallin huomauttaa, että nykyisiä EU-johtajia Donald Tuskia ja Jean-Claude Junckeria ei ole valittu tehtäviinsä demokraattisesti.
&#8211; Luxemburgilainen Juncker tuli yllättäen veroparatiisimaasta Euroopan ykkösmieheksi, Vallin hämmästelee.
Rajatarkastukset takaisin
Viimeistään vuoden 2015 turvapaikanhakijakriisi osoitti, ettei EU kyennyt kunnolla valvomaan ulkorajojaan. Vallin haluaakin purkaa asteittain vapaata liikkuvuutta jäsenvaltioiden välillä ja palauttaa rajatarkastukset. Myös EU:n ulkorajavalvonta on saatava kuntoon.
&#8211; Kyllä suomalaisetkin joutuvat usein ottamaan passin mukaansa, kun lähtevät pidemmälle matkalle. Mielestäni kenellekään ei voi olla ylivoimaista näyttää passia, kun matkustaa EU:n sisällä.
Politico-lehden tekemän tuoreen tutkimuksen mukaan suurin EU-maiden kansalaisten huolenaihe on maahanmuutto. Toiseksi eniten eurooppalaisia huolestuttaa terrorismi.
Vallin painottaa, että jokainen terrori-isku tai raiskaus, joka johtuu vapaasta liikkuvuudesta, on liikaa.
&#8211; Kun rajoja valvotaan, se samalla vaikeuttaa terroristien ja rikollisten toimintaa ja heidän liikkumistaan maasta toiseen. Kun Ranska palautti rajavalvonnan vuoden 2018 Strasbourgin terrori-iskun jälkeen, seurauksena oli samalla se, että kymmeniä etsittyjä rikollisia jäi poliisin haaviin.
Suomi tehnyt jo osansa ilmaston eteen
EU suunnittelee jäsenvaltioille yhä tiukempia toimenpiteitä ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Kunnianhimoiset ilmastotoimet vaikeuttaisivat tavallisen kansalaisen arkielämää, kuten autoilua monilla eri tavoilla.
Vallin haluaakin pitää ilmastopoliittisen päätösvallan Suomessa.
&#8211; Meitä ei pidä väkisin vetää mukaan ilmastosopimuksiin ja tavoitteisiin. Olemme jo nyt leikanneet päästöjä enemmän kuin EU-maat keskimäärin. Suomalaisia on vain alle promille maapallon asukkaista ja meillä on jo nyt maailman puhtain ilma. Olemme siis osuutemme hoitaneet.
Vallinia huolestuttaa myös se, että EU on viime aikoina ryhtynyt painostamaan ja jopa uhkailemaan demokraattisesti valittuja EU-jäsenvaltioiden johtajia, jotka ovat tehneet politiikkaa kansallisen edun mukaisesti.
Erityisesti EU-eliittiä närästää Unkarin pääministeri Viktor Orbán. Unkari muun muassa vastustaa turvapaikanhakijoiden taakanjakoa EU-jäsenvaltioiden välillä.
&#8211; Toinen esimerkki on Iso-Britannia, jota EU pyrkii vahingoittamaan siksi, että Iso-Britannia eroaa unionista demokraattisen päätöksenteon kautta. Mitä se kertoo EU:sta, että siitä ei pääse mutkattomasti eroon siinä vaiheessa, kun homma ei jäsenvaltion mielestä enää toimi? Vallin kysyy.
Eurooppalaisten yritysten suojaksi tullit
Vallin sanoo, että EU:n pitäisi myös eri toimenpiteillä pyrkiä parantamaan jäsenvaltioiden taloutta. Eurovaaliehdokas huomauttaa, että EU:lla olisi mahdollisuus suojata tulleilla eurooppalaisia yrityksiä Kiinan ja Intian halpatuotannolta.
&#8211; En usko globaaliin vapaakauppaan. On monesti järkevämpää tehdä tavarat Euroopassa kuin kaukomailla. Kun koko tuotantoketju on omissa käsissämme, se on samalla ilmastoystävällisempää, kun tuotteiden kuljettamiseen ei tarvita saastuttavaa rahtilaivaliikennettä.
&#8211; Tämä ei tarkoita sitä, etteivätkö suomalaiset yritykset voisi toimia maailmalla. Jos suomalaiset yritykset haluavat mennä Kiinaan niin menkööt, mutta menkööt sitten niiden markkinoille.
Vallin haluaa korostaa, että vaikka hän vastustaa EU:ta monella tavalla, se ei tarkoita, että hänellä olisi jotain Eurooppaa vastaan.
&#8211; Eurooppa on upea maanosa, jossa ihmiset voivat hyvin. Eurooppa tulee kuitenkin säilyttää itsenäisten kansallisvaltioiden Eurooppana. Liittovaltiokehitys on väärä suunta.

Eurovaaliehdokas Vallin: Jokainen terrori-isku tai raiskaus, joka johtuu vapaasta liikkuvuudesta, on liikaa

&#8211; Jos emme halua enää olla EU:n renkejä, meidän on itse tehtävä asiaan muutos, koska EU pyrkii pakkovaltaan ja on kehittymässä imperiumiksi. Jokainen imperiumi kuitenkin hajoaa joskus, dosentti Arto Luukkanen pohtii.

Perussuomalaisten eurovaaliehdokas, yliopistolehtori, pastori ja dosentti Arto Luukkanen arvioi, että Suomi on joutunut hankalaan asemaan tilanteessa, jossa EU pyrkii muuttumaan supervaltioksi.
&#8211; On joitakin isoja asioita, jotka edellyttävät, että Suomen etua puolustetaan nyt vahvasti EU:n sisällä. EU pyrkii ensinnäkin kasvattamaan valtaansa. Samaan aikaan se hamuaa suoraa jäsenvaltioihin kohdistuvaa verotusoikeutta. Se sitten tekisi meistä EU:n siirtomaan, vähän niin kuin Ruotsin vallan aikaan, Luukkanen sanoo.
Saksan liittokansleri Angela Merkel on väläyttänyt EU-armeijan perustamisen mahdollisuutta. Luukkanen ei ole innostunut tästäkään hankkeesta.
&#8211; En haluaisi, että suomalaiset nuoret joutuisivat rämpimään jossain Kongon viidakossa puolustamassa Ranskan asioita.
Suomi on ekologinen supervalta
Suomalaisen teollisuuden ja samalla työpaikkojen pysyminen Suomessa on Luukkaselle tärkeää. EU:n kunnianhimoiset ilmastotavoitteet eivät siksi vakuuta.
&#8211; Nyt on käytettävä järkeä. Suomen ei pidä hirttäytyä EU:n ilmastotavoitteisiin. En oikein edes tiedä, mitä EU haluaa Suomelta. Näyttäisi siltä, että siellä olisi halua siihen, että Suomi taantuisi takaisin 1800-luvulle. Siihen aikaan koko elämä oli kovaa työtä aamuvarhaisesta iltaan saakka. Silloin myös kuoltiin nuorena, eikä laulettu iloisia lauluja. Tähänkö nyt pyritään, Luukkanen ihmettelee.
Hän nostaa esille, että vaikka suomalainen teollisuus on energiaintensiivistä, se on samalla jo nyt erittäin puhdasta ja ekologista.
Ilmastotoimien varjolla EU pyrkii vaikuttamaan myös Suomen metsäpolitiikkaan.
&#8211; Suomi on ekologinen supervalta. Jos Suomessa kaadetaan yksi puu, tilalle istutetaan viisi. Meillä kyllä riittää metsiä. Muualla Euroopassa asiat ovat toisin, koska puut on hakattu. EU haluaisi määrätä enemmänkin Suomen metsäpolitiikkaa. Heidän kannaltaan ongelma on vain se, että Suomessa aivan tavalliset ihmiset omistavat metsää, eikä EU pääse helposti määräilemään metsävarallisuudesta.
Pitäisikö suomalaiset tunnustaa alkuperäiskansana?
Luukkanen haluaa Euroopan parlamenttiin purkamaan sääntelyä ja byrokratiaa sekä vahvistamaan itsenäisen Suomen asemaa yhdessä muiden EU-kriittisten voimien kanssa.
&#8211; EU direktiiveineen myös häiritsee metsästystä ja samalla aseharrastusta Suomessa. Ne ovat kuitenkin osa suomalaista kulttuuria. Haluaisin myös lisää tukea suomalaiselle maanviljelylle, nythän tukipolitiikka on EU:n päätettävissä.
Puoliksi huumorilla Luukkanen pohtii, pitäisikö EU:ssa lanseerata ajatus siitä, että suomalaiset ovat pohjoinen alkuperäiskansa, jolla on oikeus omiin tapoihinsa.
&#8211; Sillä perusteella voisimme ainakin helpommin puolustaa suomalaista elämäntapaa.
EU-lainsäädäntö on usein vaikeaselkoista jopa virkamiehille ja lakia tulkitseville juristeille. EU-oikeutta on kuvattu vieteriukoksi, joka pomppaa esille silloin, kun sitä ei osaa odottaa.
Luukkanen pitää ongelmana sitä, että EU-oikeuden taustalla on kirjoittamattomia tavoitteita, jotka palvelevat suuryritysten etua. Kansalaiset harvoin tietävät, miten EU-päätökset vaikuttavat ihmisten elämään.
&#8211; Kun uutta lainsäädäntöä valmistellaan, niin isot yhtiöt ovat paikalla lobbaamassa. Eivät ne ilmoita kenellekään, että tarkoitus on vain viedä kansalaisten rahat. Suurpääoman tavoitteet piilotetaan direktiiveihin ja aloitteisiin, näihin on reagoitava ajoissa.
EU-jäsenyys tehnyt Suomesta renkivaltion
Luukkanen kuvaa, että EU-jäsenyys on tehnyt Suomesta renkivaltion, jonka tehtävä on palvella EU-hallintoa.
&#8211; EU:n pitäisi olla itsenäisten valtioiden vapaakauppajärjestelmä. Nyt EU pyrkii eri tavoilla pakkovaltaan, joten Suomi on tiukassa paikassa. Jos emme halua enää olla renkejä, meidän on itse tehtävä asiaan muutos ja hyökättävä armottomasti korruptiota vastaan.
&#8211; Sanon historijoitsijan varmuudella, että EU on kehittymässä imperiumiksi. Jokainen imperiumi kuitenkin hajoaa joskus, Luukkanen pohtii.
Kansallismieliset puolueet ovat nostaneet kannatustaan EU-jäsenvaltioissa. Luukkanen uskookin, että EU-eliitti pelkää tulevia vaaleja.
&#8211; Kansallismielisistä yritetään tehdä sisäisiä vihollisia, jota vastaan EU:ssa taistellaan. Näinhän on jo käynyt unkarin Viktor Orbánille, jota EU:ssa pidetään pahiksena.
EU-parlamenttiin on muodostumassa suuri kansallismielisten puolueiden ryhmittymä, johon perussuomalaiset on ilmoittanut halukkuutensa liittyä.
&#8211; Pääasia on, että saamme ryhmässä aikaan yhteistoimintaa. Monet varmaan tosin haluaisivat, että ryhdymmekin riitelemään.
Eurovaaleissa perussuomalaiset vastaan muut
Euroopan parlamentin vaaleissa kansalaisten äänestysinto on yleensä ollut matala. Luukkanen kuitenkin kehottaa kansalaisia äänestämään, koska vaalit ovat tärkeät.
Perussuomalaiset nousi eduskuntavaaleissa toiseksi suurimmaksi puolueeksi, ja kannatus on kasvanut senkin jälkeen joten myös eurovaaleissa voi odottaa menestystä.
&#8211; Näissä vaaleissa on selkeästi kaksi puoluetta: perussuomalaiset vastaan muut. Me olemme ainoa puolue, joka edustaa tervettä järkeä. Muissakin puolueissa on järkeviä ihmisiä, mutta puolueet ovat muuten kovin erilaisia.
Luukkanen arvioi, että perussuomalaiset voi saada jopa neljä paikkaa Euroopan parlamenttiin.
&#8211; Tilanne on se, että monilla puolueilla tökkii näissä vaaleissa. Olen jo jutellut useamman entisen keskustan äänestäjän kanssa, ja he ovat sanoneet, että monet keskustalaiset ovat nyt siirtyneet perussuomalaisten taakse.

Eurovaaliehdokas Luukkanen: Suomen ei pidä hirttäytyä EU:n ilmastotavoitteisiin

Unkarin vaaleissa valtaapitävä Fidesz uusi mandaattinsa ja saa 133 paikkaa 199-paikkaisessa parlamentissa. 

Äänestysaktiivisuus oli historiallisen korkea, ja voiton nappasi Fidesz. Se sai 48 % ääniosuuden, mutta äänikynnysjärjestelmän vuoksi se saa 66,8 % paikoista. Fideszin paikkamäärä tarkoittaa kahden kolmasosan enemmistöä, mikä riittää perustuslainkin muutoksiin.
Äänikynnyksiä on useita. Yhden puolueen äänikynnys on 5 %, kahden puolueen vaaliliiton äänikynnys 10 % ja kolmen 15 %.
Oppositio saavutti jonkin verran lisä-ääniä verrattuna vuoden 2014 ääniin. Äänet hajaantuivat kuitenkin niin pahasti, ettei monikaan puolue ylittänyt viiden prosentin äänikynnystä.
Fidesz oli vaaliliitossa kristillisdemokraattisen puolueen kanssa.
<h4>Hirmuvoitto kansallismielisille</h4>
Toiseksi vaaleissa kiri laitaoikeistolainen Jobbik. Se saa 26 paikkaa (13 % äänistä).
Kolmanneksi vaaleissa tuli sosialistit yhdessä pienen liberaalipuolueen kanssa 20 paikalla (10 % äänistä).

Victor Orban

Neuvotteluvoitto – Orbanin Fidesz-puolue ECR:n ulkopuolelle ja silti ryhmä nousee nyt EU-parlamentin 3. suurimmaksi

Onni Rostila: Olemattomia oikeusvaltio-ongelmia

Sorosin tukeman ajatuspajan yllätystutkimus: Unkari on tuplasti vapaampi maa kuin Saksa

Halla-aho vappupuheessaan: ”Julkisesta rahankäytöstä otettava löysät pois ja kaikki resurssit on tulevina vuosina sijoitettava suomalaisen työn ja yrittämisen puolustamiseen”

Halla-aho kansallismielisten puolueiden menestyksestä: EU on epäonnistunut ratkaisemaan ongelmia, jotka koskettavat tavallista ihmistä

Eurovaaliehdokas Vallin: Jokainen terrori-isku tai raiskaus, joka johtuu vapaasta liikkuvuudesta, on liikaa

Eurovaaliehdokas Luukkanen: Suomen ei pidä hirttäytyä EU:n ilmastotavoitteisiin

Unkarin vaaleissa Fideszille murskavoitto – Jobbikille kakkossija

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025