Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

vieraskielinen

Valtamedia tutki mutta unohti uutisen: Vieraskielisten suuri lukumäärä leimaa huono-osaisimpien asuma-alueita

Suomen vieraskielinen väestö on keskittynyt pääkaupunkiseudulle ja kasvaa todella nopeasti. Kasvu on kuin luonnonvoima, johon ilmeisesti on vain sopeuduttava. Haastavaa se tulee olemaan ja monestakin syystä.

Helsingin kaupunginkanslian tuore julkaisu Uudenmaan maakunnan vieraskielisen väestön ennuste vuosille 2022–2040 pyrkii kertomaan tilastotieteen keinoin vieraskielisen väestön määrän kasvusta pääkaupunkiseudulla ja ylipäätään Uudellamaalla. Julkaisu on tehty Helsingin, Espoon ja Vantaan sekä Uudenmaan liiton yhteistyönä.
Suomen vieraskielinen väestö keskittyy Uudenmaalle, sillä jo vuoden 2022 alussa 58 prosenttia koko maan vieraskielisistä asui tässä maakunnassa.
<a href="https://www.hel.fi/static/kanslia/Kaupunkitieto/23_08_31_Tilastoja_5.pdf">Ennuste</a> perustuu yleisesti käytettyyn demografiseen väestöennustemalliin, jossa huomioidaan syntyvyys, kuolleisuus ja muuttoliike. Kyseiset väestömuutostekijät on käsitelty ennusteessa alueittain ja kieliryhmittäin.
Kasvun hallinta hakusessa
Vieraskielisen väestön kasvu esitetään ikään kuin annettuna, luonnonvoimana, joka vain lampsii pääkaupunkiseudulle ja johon on sopeuduttava niin pitkälle eväät riittävät. Ei tarvitse olla Mensan jäsen nähdäkseen, että muutoksen vauhti on vaikeasti hallittavissa.
Mistä löytyvät vuoteen 2030 mennessä asunnot 111 000 uudelle pääkaupunkiseudun asukkaalle, joiden varallisuus ei välttämättä riitä asunnon ostoon eikä aina vuokraankaan? Näin tilanteessa, jossa asuntorakentaminen on syöksymässä lamaan ja toipuu aikaisintaan vuosikymmenen lopulla.
Mistä taloustaantumassa löytyvät rahat henkilöstö koulutus-, terveys-, ja sosiaalipalveluille, joita kymmeniä kieliä puhuva aktiivi-ikäinen väestö lapsineen tarvitsee myös omalla äidinkielellään? Miten hallitaan muutokset ja jännitteet, joita eri puolilta maailmaa tuleville kansan- ja uskontoryhmien välille väistämättä kehittyy?
Ja miten reagoi käsittämättömän nopeaan muutokseen kantaväestö, jolle on jäämässä sopeutujan ja maksajan osa? Vai onko kyse ainoastaan poliittisesti ja maailmankatsomuksellisesti perusteltavissa olevasta tapahtumasarjasta? Väestöpohjan muutos tulee varmasti näkymään vähintäänkin kunnallisvaaleissa.
Vale, emävale, tilasto
Tilastoa ja numeroita sekä ennusteita Helsingin julkaisusta löytyy, mutta yhteenvetojen tulkintaan tarvittaisiin meille asiaan vihkiytymättömille enemmän selkokieltä.
Tilastotiede on osaavissa käsissä mahtava ase. Esimerkkinä oheinen, sanalliseen muotoon puettu matemaattinen pähkinä:
Vuonna 2030 vieraskielisiä ennustetaan Helsingissä olevan 154 700 henkeä, kun vuoden 2022 alussa määrä oli 114 100 henkeä, eli 40 000 henkeä enemmän. Espoossa ja Vantaalla kasvu on kuitenkin vielä nopeampaa: näiden kaupunkien yhteenlaskettu vieraskielisten määrä ylittää viidenneksellä Helsingin vieraskielisten määrän kuluvan vuosikymmenen lopussa.
Maailma muuttuu jne…
Arvoituksen ratkaisu saattaa löytyä toisaalta julkaisusta. Siellä nimittäin kerrotaan, että vuonna 2030 Espoossa ennustetaan pitävän majaansa 95 000 ja Vantaalla 91 000 vieraskieliseksi luokiteltua henkilöä.
<a href="https://www.espoo.fi/fi/vaesto">Espoossa</a> oli vieraskielisiä asukkaita vuoden 2022 toukokuun lopussa 69 870, mikä on 22,6 prosenttia koko väestöstä ja heidän osuutensa tammi-toukokuun väestönkasvusta oli yli 80 prosenttia. <a href="https://www.vantaa.fi/fi/ajankohtaista/uutinen/vantaan-ja-espoon-vieraskielisten-maara-tulee-kasvamaan-helsinkia-nopeammin">Vantaalla</a> vieraskielisten määrä oli 55 000 henkilöä ja 24,8 prosenttia koko väestöstä vuoden 2022 alussa.
Ennuskauden lopussa suurimmat vieraskielisten ryhmät muodostuvat pääkaupunkiseudulla Lähi-idän, Pohjois-Afrikan, Aasian sekä Venäjän ja entisen Neuvostoliiton alueen kieliä puhuvista asukkaista. Nämä kieliryhmät olivat suurimmat myös vuoden 2022 alussa. Viron kieltä puhuvat paljolti poistuvat Suomesta.

Vieraskielisten määrä voimakkaassa kasvussa pääkaupunkiseudulla – kasvun hallinta hakusessa

Suomessa on parhaillaan menossa työikäisten väestönvaihto. Kantaväestö vanhenee ja tilalle muuttaa väkeä muualta. Työn saannissa on ongelmia osalla tulijoista ja erityisen hankala tilanne on Lähi-Idästä ja Pohjois-Afrikasta saapuneilla turvapaikanhakijoilla.

Suomalaistaustaisten työikäisten määrä on vähentynyt 232 000 henkilöllä vuodesta 1990. Syynä se, että suuret sodanjälkeiset ikäluokat ovat poistuneet työmarkkinoilta. Ulkomaalaistaustaisten työikäisten määrä on kasvanut samaan aikaan 291 000 henkilöllä. Työikäisten määrä vähenee kuitenkin vielä 10 000 henkilöllä vuodessa seuraavat kaksi vuosikymmentä.
Suomessa on töissä 45 000 EU:n kansalaista ja Virosta täällä käy töissä 15 000 henkilöä. EU:n ulkopuolisia työskentelee maassamme 90 000. Työperäisesti maahan muuttaneiden työttömyysaste on hieman alle 20 prosenttia, <a href="https://ek.fi/wp-content/uploads/2021/10/20211017-tilastoja-maahanmuuttajien-tyollisyydesta.pdf">kertoo</a> Elinkeinoelämän keskusliiton ”Tilastoja maahanmuuttajien työllisyydestä”.
Maahanmuuttajamiesten työllisyysaste on kaiken kaikkiaan noin 60 prosenttia, riippumatta asuinvuosien määrästä. Naisilla se nousee 10 vuodessa 30 prosentista 60 prosenttiin.
Turvapaikan saaneiden työllistyminen surkeaa
Humanitaarisen maahanmuuton kautta Suomeen tulleiden työllisyys on kehnolla tasolla. Täällä on 40 000 turvapaikan saanutta ja heidän työllisyysasteensa on vain 39 prosenttia. Pakolaisena maahan tulleiden työllisyysaste vaihtelee EK:n mukaan selvästi lähtöalueen, sukupuolen ja maassa vietetyn ajan mukaan.
Somaliaa ja arabiaa puhuvien vieraskielisten työllisyysaste on kokonaisuudessaan heikoin, noin 44 prosenttia. Thainkielisistä työssäkäyviä on jo kaksi kolmesta. Vironkielisten työllisyysaste on asuinvuosista riippumatta lähellä kotimaisia kieliä puhuvien työllisyysastetta.
Vieraskielisten huono työllistyminen näkyy selvästi naisten ja erityisesti pienten lasten äitien osalta. Kotimaisia kieliä puhuvien äitien työllisyysaste oli 69 prosenttia vuonna 2019 ja vieraskielisten 31 prosenttia. Yhtenä syynä tähän on ”passivoiva kodinhoitotuki”.
Työttömyyden kokonaiskuva riippuu tulkitsijasta
<a href="https://www.stat.fi/til/tyti/2021/08/tyti_2021_08_2021-09-21_tie_001_fi.html">Työttömyysaste</a> eli työttömien osuus koko maan työvoimasta, oli Tilastokeskuksen mukaan elokuussa 6,5 prosenttia, kun se vuotta aiemmin oli 7,8 prosenttia. Työvoiman ulkopuolella olevia 15–74-vuotiaita oli vuoden 2021 elokuussa 1 355 000, mikä oli 85 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin.
Työttömyyttä tilastoidaan myös ”laajan työttömyyden” näkökulmasta. Laajan työttömyyden taso saadaan, kun työnhakijoiden määrään lisätään erilaisissa työvoimapoliittisissa palveluissa olevat. Työ- ja elinkeinoministeriön<a href="https://tem.fi/tyollisyyskatsaus"> tilastojen</a> mukaan laaja työttömyys oli kesäkuussa noin 420 000 henkilöä.

Suomalaistyövoima vaihtuu maahanmuuttajiin  väestön vanhetessa – turvapaikan saaneiden työllisyysaste 39 prosenttia

vieraskielinen

Valtamedia tutki mutta unohti uutisen: Vieraskielisten suuri lukumäärä leimaa huono-osaisimpien asuma-alueita

Vieraskielisten määrä voimakkaassa kasvussa pääkaupunkiseudulla – kasvun hallinta hakusessa

Suomalaistyövoima vaihtuu maahanmuuttajiin väestön vanhetessa – turvapaikan saaneiden työllisyysaste 39 prosenttia

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025