Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

viherinvestoinnit

Kansanedustaja Sheikki Laakso päätti selvittää hallituksen ilmastopolitiikan vaikutuksia Suomeen tuleviin investointeihin. Hän kääntyi selvityksessään Twitter-yleisönsä puoleen ja pyysi niin seuraajiltaan kuin kollegoiltaan tietoa tapauksista, joissa yritykset olisivat nimenomaan ”maailman kunnianhimoisimman ilmastotavoitteen” myötä valinneet investointiensa kohteeksi Suomen.

https://twitter.com/LaaksoSheikki/status/1630553149042819073?ref_src=twsrc%5Etfw
&nbsp;
RKP:n kansanedustaja Andreas Adlercreutz vastasi perussuomalaisten Sheikki Laakson haasteeseen. Hän linkkasi vastauksensa jatkoksi Talouselämän <a href="https://www.talouselama.fi/uutiset/lista-paljastaa-30-jattihanketta-voivat-pian-tuoda-suomeen-kymmenia-miljardeja-euroja-nama-paikkakunnat-hyotyvat/b2583954-9ec7-4812-8312-366b3e6dc625">artikkelin</a>, jossa kerrotaan peräti 30 miljardin euron ulkomaisista investoinneista Suomeen.
Yhtäkään toteutunutta investointia ei listalta löydy
Adlercreutzin jakamaa artikkelia ei kuitenkaan tarvitse lukea pitkään ennen kuin käy selväksi, että siinä listataankin toteutuneiden investointien sijaan mahdollisia tulevaisuuden investointeja.
Artikkelin kokonaan lukevalle selviää, että mainintaa yhdenkään hankkeen tulosta Suomeen ilmastotavoitteiden vuoksi ei tekstistä löydy.
Koska ilmastotoimien kannattajat olisivat epäilemättä mielellään näpäyttämässä Laaksoa ja kertomassa ideologiansa ansioista, voitaneen todeta, ettei nimenomaan ilmastotavoitteiden vuoksi toteutuneista hankkeista löydy ainuttakaan esimerkkiä.
Suomi ei hyödy muita maita kireämmästä politiikasta
Kansanedustaja Laakso alleviivaakin nyt sitä monille epämiellyttävää totuutta, että yksikään toteutunut tai varmistunut investointi ei olisi Suomelta mennyt ohi, vaikka Suomen ilmastotavoitteet olisivat samalla tasolla kuin muualla Euroopassa.
– On aivan ilmeistä, ettemme hyödy muita Euroopan maita kireämmistä ilmastotavoitteista millään tavalla, Laakso sanoo.
– Ne eivät tuo meille lisäinvestointeja eivätkä lisää työpaikkoja. Ilmastotavoitteet ovat suoraan sanottuna vain nykyisen hallituksen keino kerätä enemmän veroja, Laakso päättää.
Mikäli uutta tietoa ilmastotavoiteperusteisesti tehdyistä investoinneista jatkossa löytyisi, pyytää Laakso Suomen Uutisten lukijoita ilmoittamaan niistä hänelle sähköpostilla henkilökohtaisesti.
&nbsp;

Laakso pitää hallituksen raskasta ilmastopolitiikkaa kyseenalaisena: Ilmastotavoitteet eivät tuo investointeja Suomeen

SuomiAreenassa keskusteltiin tänään rahoituksen osuudesta ilmastokriisiin vastaamisessa. Perussuomalaisten kansanedustaja Lulu Ranne sanoi, että tulisi selvittää, vähentääkö niin sanottu kestävä kasvu päästöjä, kuten väitetään, ja onko toiminta ylipäätään taloudellisesti kestävää. &#8211; Ilmasto- ja energiapolitiikkaa tulee ohjata vain sellaiseen suuntaan, että kansalla on siihen varaa.

Voivatko yksittäiset ihmiset omilla sijoituspäätöksillään ohjata rahavirtoja kestävää kehitystä edistäviin kohteisiin? 2020-luvulla kuluttajia ohjataan tekemään ympäristömyönteisiä valintoja, vaikka kyse on hyvin monimutkaisesta kokonaisuudesta.
Perussuomalaisten kansanedustaja Lulu Ranne huomauttaa, että kunnianhimoiseen ilmastopolitiikkaan kytkeytyvät määritelmät, kuten kestävä kasvu, ovat jääneet sisällöltään monille epäselviksi.
Ranne esittää, että nyt tulisi selvittää, vähentääkö kestävä kasvu päästöjä, kuten väitetään, ja onko toiminta taloudellisesti kestävää.
&#8211; Tulisi saada tarkemmin selkoa, mitä kestävällä kasvulla tarkoitetaan. Väitetään, että esimerkiksi kunnianhimoinen ilmastopolitiikka on sitä. Jos kuitenkin katsotaan EU:ta, joka on tehnyt kenties maailman kunnianhimoisinta ja tiukinta ilmastopolitiikkaa, niin miten EU:n bruttokansantuote on kehittynyt esimerkiksi Kiinaan ja Yhdysvaltoihin verrattuna, Ranne totesi SuomiAreenan <a href="https://www.mtv.fi/sarja/suomiareena-10003189/raha-puhuu-vihreasti-naiset-ja-nuoret-suunnannayttajina-1624117">keskustelussa</a>.
Pelkkä vihreä investointi ei takaa vaikuttavuutta
Kestävä kasvu ja kunnianhimoinen ilmastopolitiikka eivät edes ole Suomessa uusi asia. Suomen järkevän ympäristöpolitiikan ansiosta <a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/fa049a6e-927f-42a4-b127-7a5433e74160">Suomen päästöt</a> ovat vähentyneet jo kauan sitten aikaisempina vuosina ja ovat edelleen matkalla alaspäin.
Ranne huomautti, että koska Suomessa on jo aiemmin onnistuttu leikkaamaan päästöjä todella hyvin, tulisi olla tarkka siinä, mitkä uudet viherinvestoinnit ovat vaikuttavia, sillä pelkästään investoiminen vihreisiin asioihin ei vielä takaa hyvää lopputulosta.
&#8211; Ihmisiä ei tule velvoittaa investoimaan kalliiseen, nopeasti vanhentuvaan teknologiaan. Mieluummin annetaan teknologian kehittyä rauhassa, jotta investoinneille löytyy oikea kohta. Se on samalla sitten kestävää, kun uuden teknologian käyttö ei jää kesken, Ranne sanoi.
Päästöjä vähennettävä hallitusti ja vaikuttavasti
Ranne huomautti, että suuressa kuvassa Suomen ilmasto- ja energiapolitiikkaa täytyy muutenkin ohjata sellaiseen suuntaan, että kansalaisilla on siihen varaa.
Ranne huomautti, että kansantalous on jo nyt erittäin velkaantunut. Samaan aikaan Saksassa tehdään energiapäätöksiä, joista voi tulla taas uusi miljardien <a href="https://stage.sudev.fi/perussuomalaiset-vaatii-hallitusta-torjumaan-miljardien-tulonsiirrot-saksalle/">velkapallo</a> suomalaisen veronmaksajan jalkaan. Suomi on pääomistaja energiayhtiö Fortumissa, jolla puolestaan on enemmistöosakkuus talousvaikeuksiin ajautuneessa saksalaisessa Uniper-energiayhtiössä.
&#8211; Päästöjä tulee vähentää hallitusti ja vaikuttavasti. Ei siis niin, että suomalaiset joutuvat Saksan energiapoliittisten töppäyksien maksajiksi, Ranne sanoi ja jatkoi, että tälläkin hetkellä suomalaiset maksavat vähäpäästöisestä sähköstä saksalaisia enemmän.

Ranne: Suomen ei pidä joutua Saksan energiapoliittisten töppäysten maksajaksi

Eilen 1.12.2021 käytiin eduskunnassa keskustelu oppositiopuolueiden vaihtoehtobudjeteista. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtajan Lulu Ranteen mukaan vaihtoehtobudjetit sopivat huonosti talousreformien kuvaamiseen, mutta kertovat puolueiden maailmankuvien eroista.

Kansanedustaja Lulu Ranne kysyy, miten hyödyllistä on yrittää kuvata monen vuoden aikana syntyneiden ongelmien monta vuotta vaativia ratkaisuja yhden vuoden budjetissa. Tuloksena on melko näyttäviäkin älyllisiä lapajättiläisiä. Esimerkiksi kokoomus kirjasi työttömyydenaikaisen eläkekertymän lopettamisesta vuosikymmenien aikana kertyvät 400 miljoonan säästöt kerralla ensi vuoden budjettiin.
&#8211; Perussuomalaisissa teemme monet asiat toisin. Monivuotinen julkisen talouden vaihtoehtosuunnitelma on mielekkäämpi kuin yhden vuoden vaihtoehtobudjetti. Otimme nyt ensimmäisiä pieniä askelia siihen suuntaan. Uskomme jatkuvaan parantamiseen niin omassa toiminnassamme kuin julkisessa taloudessakin, Ranne sanoo.
Vihervasemmisto haluaa mahdollisimman paljon heikkoja
Ranteen mukaan merkittävin havainto on, että esille tulee kolme käsitystä valtion ja kansalaisten rooleista ja keskinäisistä suhteista, yhteiskunnan toiminnasta ja tavoiteltavasta tulevaisuudesta.
&#8211; Vihervasemmisto sanoo puolustavansa heikkoja mutta haluaa heitä olevan mahdollisimman paljon. Oma kansa ensin -ajattelua pidetään vahingollisena. Suomi on viety mukaan eurooppalaiseen vihreän energian kriisiin, joka nostaa hinnat sietämättömiksi.
Kokoomuslaisessa hyvinvointivaltiossa vahvin voittaa
Ranne näkee kokoomuksen uskovan kasvuun ja menokuriin, mutta haluavan Suomen liittovaltioon, joka ei kasva eikä osaa hoitaa talouttaan ja tarvitsee siksi Suomen maksajaksi. Kokoomus uskoo älyttömien viherinvestointien tuottavan kasvua. Kokoomuslaisen hyvinvointivaltion pelastaminen vaatii leikkaamista heikoimmilta, vahvin voittakoon.
&#8211; Perussuomalaiset on ainoa puolue, joka puolustaa Suomea täysvaltaisena maana, jonka tarkoitus on huolehtia suomalaisista. Kukaan muu ei sitä tee. Ketään ei Euroopassa oikeasti kiinnosta, mitä me luulemme heidän meistä ajattelevan. He ajavat omia etujaan. On omaa tyhmyyttämme, jos me emme aja omiamme, Ranne sanoo.
Ranteen mukaan perussuomalaiset eivät leikkaa suomalaisilta, vaan luopuvat menoista ja toiminnoista, jotka eivät edistä suomalaisten hyvinvointia. Vaihtoehtobudjetissa PS vähensi valtion menoja 728 miljoonaa muun muassa kehitysavusta ja humanitaarisesta maahanmuutosta.
&#8211; Nämä rahat laitettiin takaisin kansalaisten taskuun alentamalla polttoaineiden ja työn verotusta. Kaikille jäi enemmän rahaa muuhun välttämättömään.
Kestävyysvaje voidaan kattaa tehostamalla valtion toimintaa
Mitä turhan karsinnan jälkeen jää valtion tehtäväksi, on tehtävä paljon aikaisempaa paremmin ja tuottavammin. Suomella olisi teknologia ja osaaminen olla EU:n tai maailman tehokkain julkinen talous hyvinvoinnista tinkimättä, Ranne kuvailee.
&#8211; Ei ole populismia vaan fakta kertoa, että humanitäärinen maahanmuutto maksaa paljon tai että kestävyysvaje on mahdollista kattaa tehostamalla valtion toimintaa. Sen sijaan on politiikkamme ilkkujilta populismia vaatia, että niistä kirjataan heti ensi vuoden vaihtoehtobudjettiin miljardien säästöt, kun julkistalouden kustannuspommin purku vie monta vuotta.
&#8211; Perussuomalaisten tavoitteisiin kuuluu hallitus, joka sitoutuu kattamaan kestävyysvajeen ensi vaalikaudella. Mutta se ei tapahdu leikkauslistoilla heikoimpien selkänahasta tai peruspalveluista. Se tapahtuu luopumalla rahan lappamisesta ulkomaille ja julkiseen talouteen pesineestä vahingollisesta, turhasta ja tehottomasta toiminnasta, Ranne päättää.
&nbsp;

Valtion kustannuspommin purku vie monta vuotta – Ranne: ”Ei ole populismia vaan fakta kertoa, että humanitäärinen maahanmuutto maksaa paljon”

viherinvestoinnit

Laakso pitää hallituksen raskasta ilmastopolitiikkaa kyseenalaisena: Ilmastotavoitteet eivät tuo investointeja Suomeen

Ranne: Suomen ei pidä joutua Saksan energiapoliittisten töppäysten maksajaksi

Valtion kustannuspommin purku vie monta vuotta – Ranne: ”Ei ole populismia vaan fakta kertoa, että humanitäärinen maahanmuutto maksaa paljon”

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025