Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

viherpesu

Trumpin pitää tänään lyödä lähes puoli miljardia dollaria käteistä tiskiin, mikäli haluaa säästää kiinteistöomaisuutensa takavarikolta. Tilanne voi ratketa myös siten, että valitustuomioistuin antaa Trumpille aikalisän. Joka tapauksessa oikeutta Trumpin kiinteistökaupoista käydään vielä pitkään. Trumpia kovistellut pääsyyttäjä on seuraavaksi käynyt lihateollisuuden kimppuun. Syyttäjän mukaan lihanjalostusjätti JBS on syyllistynyt &#8221;viherpesuun&#8221; antamalla harhaanjohtavaa tietoa ympäristötavoitteistaan. 
Maanantaina presidenttiehdokas Donald Trumpilla on tiukat paikat. Hänen olisi revittävä jostain riittävästi käteistä asettaakseen 464 miljoonan dollarin vakuuden, jotta hän voi tehdä valituksen ylempään oikeusasteeseen häntä vastaan annetusta siviilioikeudellisesta tuomiosta.
Jos takuurahoja ei löydy, osavaltion pääsyyttäjä Letitia Jamesilla on oikeus takavarikoida Trumpin omaisuutta tälle tuomitun vahingonkorvaussumman kattamiseksi. Ensimmäisinä pääsyyttäjän takavarikkolistalla lienevät Trumpin nimeä kantavat pilvenpiirtäjät Trump Building ja Trump Tower New Yorkin keskustassa. Pääsyyttäjä saattaa myös jäädyttää Trumpin pankkitilit.
Tilanne voi ratketa myös siten, että valitustuomioistuin antaa Trumpille aikalisän ja kieltää syyttäjää ryhtymästä omaisuuden realisointitoimiin valitusprosessin aikana. On myös mahdollista, että Trumpille määrätään pienempi, esimerkiksi 100 miljoonan dollarin takuusumma.
Ennätysmäisen suuri takuusumma
Trumpille kuluttajansuojalain mukaisesti määrätty vahingonkorvaus on poikkeuksellisen suuri, ja koko summalle vaaditaan vakuus, jotta pääsyyttäjä ei lähtisi takavarikoimaan kiinteistöjä valitusprosessin aikana. Trumpin asianajajat ovat yrittäneet saada takuita hänen kiinteistöomaisuuttaan vastaan peräti 30:ltä tällaisia takuita tarjoavalta yritykseltä.
Ongelma on siinä, että vaadittu takuusumma on niin valtava, että vain kymmenisen yritystä koko maassa voisi edes teoriassa taata näin suuren takuun. Mikäli jokin yhtiö lähtisi takaajaksi, Trump joutuisi maksamaan takauspalkkiona yli 18 miljoonaa dollaria, jotka hän menettäisi, kävi valitusoikeudenkäynnissä miten tahansa, <a href="https://www.nbcnews.com/politics/donald-trump/trump-unable-get-bond-464-million-judgment-lawyers-say-rcna143860">kertoo</a> NBC News.
Perustuslaki kieltää &#8221;liiallisten takuiden&#8221; vaatimisen
On selvää, että jos Trumpin mittavaa kiinteistöomaisuutta lähdettäisiin nyt kiireesti myymään &#8221;konkurssihuutokaupan&#8221; tyylisesti &#8211; tapahtui se sitten pääsyyttäjän tai Trumpin itsensä toimesta &#8211; rakennuksista ei saataisi parasta mahdollista hintaa.
Monet ovat pitäneet näin suuren takuusumman vaatimista jopa perustuslain vastaisena. Yhdysvaltain perustuslain kahdeksas lisäys nimittäin kieltää &#8221;julmien ja epätavallisten rangaistusten&#8221; lisäksi myös liiallisten sakkojen langettamisen ja liiallisten takuiden vaatimisen. 464 miljoonan dollarin takuusumma on ennätyssuuri jopa amerikkalaisella mittapuulla.
Vahingollista ”Amerikan brändille”
Osavaltion kuvernööri Kathy Hochul (dem) yritti heti Trumpin tuomion jälkeen <a href="https://nypost.com/2024/02/18/us-news/trumps-355m-fine-wont-hurt-ny-businesses-that-follow-the-law-gov-hochul-says/">rauhoitella</a> sijoittajia sanomalla, että &#8221;lainkuuliaisilla ja sääntöjä noudattavilla&#8221; yrittäjillä ei ole syytä huoleen, koska he ovat &#8221;erilaisia kuin Donald Trump ja hänen käytöksensä&#8221;. Kaikki sijoittajat eivät kuitenkaan vakuuttuneet kuvernöörin sanoista.
Suursijoittaja Kevin O&#8217;Leary pitää New Yorkin osavaltion pääsyyttäjän toimintaa vahingollisena &#8221;Amerikan brändille&#8221; sijoitusmaailmassa. Kanadalainen O&#8217;Leary tuli suomalaisillekin tutuksi esiintyessään Leijonan luola -sarjassa, jossa hänet tunnettiin lempinimellä Mr. Wonderful.
&#8211; Tässä ei ole enää kyse Donald Trumpista vaan Amerikan brändiarvosta, O&#8217;Leary <a href="https://youtu.be/mtn-rBE9-mw">sanoi</a> Fox Newsin ohjelmassa.
Karkaavatko sijoittajat New Yorkista?
Kevin O&#8217;Learyn mukaan kyse on omaisuuden suojasta: sijoittajilla on oltava varmuus siitä, että heidän sijoituksensa ovat turvassa. O&#8217;Learyn mielestä nyt olisi aika jonkun aikuisen astua kentälle ja viheltää peli poikki.
O&#8217;Leary on ilmaissut huolensa sijoittajien reaktioista aiemminkin. Heti Trumpin tuomiosta kuultuaan hän <a href="https://www.youtube.com/watch?v=dx7-ujdjYzQ">totesi</a>, ettei aio enää tehdä sijoituksia New Yorkin osavaltion alueelle. Kiinteistösijoittaja Grant Cardone <a href="https://www.foxbusiness.com/real-estate/real-estate-investor-immediately-discontinue-working-nyc-trump-verdict-florida-texas">on</a> samaa mieltä.
Monet muutkin O&#8217;Learyn lisäksi ovat korostaneet, että Trumpin tapauksessa kyseessä oli uhriton rikos: pankki sai rahansa takaisin ajallaan ja korkoineen. Deutsche Bank ei esittänyt oikeudenkäynnissä mitään vaatimuksia Donald Trumpia kohtaan. Pankki ei myöskään saa dollariakaan niistä vahingonkorvauksista, jotka Trump tuomittiin maksamaan, vaan ne menevät New Yorkin osavaltion kassaan.
Poliittinen syyttäjä piti vaalilupauksensa
Kuten Suomen Uutiset <a href="https://stage.sudev.fi/trump-tuomittiin-satojen-miljoonien-korvauksiin-syyttaja-uhkaa-ulosmitata-trumpin-pilvenpiirtajan/">kertoi</a> aiemmassa jutussaan, Yhdysvalloissa tietyt syyttäjäviranomaiset valitaan vaaleilla poliittisin perustein. Nykyinen pääsyyttäjä Letitia James (dem) otti &#8221;huijariksi&#8221; solvaamansa Trumpin silmätikukseen jo vaalikampanjansa aikana. Fox Newsin uutisvideon alussa on <a href="https://www.youtube.com/watch?v=mtn-rBE9-mw">kooste</a> Jamesin vaalipuheista Trumpiin liittyen.
Yksi Jamesin vaalilupauksista oli, että jos hänet valitaan osavaltion pääsyyttäjäksi, hän tulee ”kaivamaan kaikki Trumpin kiinteistökauppojen pimeät yksityiskohdat päivänvaloon”. Kukaan ei siis voi kiistää oikeusjutun poliittista ulottuvuutta.
Letitia Jamesista tuli New Yorkin osavaltion ensimmäinen naispuolinen ja ensimmäinen musta pääsyyttäjä. Hän piti vaalilupauksensa ja alkoi tutkia Trumpin kiinteistökauppoja heti päästyään virkaan. James nosti myös useita oikeusjuttuja Trumpin hallintoa vastaan muun muassa maahanmuuttopolitiikkaan liittyen.
Pääsyyttäjä nyt lihanjalostajan kimpussa
Trumpista saamansa voiton jälkeen pääsyyttäjä Letitia James nosti <a href="https://ag.ny.gov/press-release/2024/attorney-general-james-sues-worlds-largest-beef-producer-misrepresenting">kuluttajansuojakanteen</a> JBS-lihanjalostusyritystä vastaan. Pääsyyttäjän mukaan JBS:n amerikkalainen tytäryhtiö on syyllistynyt &#8221;viherpesuun&#8221; yrittämällä harhauttaa ympäristötietoiset asiakkaansa luulemaan, että yritys voisi saavuttaa hiilineutraaliuden vuoteen 2040 mennessä.
Pääsyyttäjän mukaan JBS on antanut harhauttavia tietoja pyrkimyksistään vähentää sademetsien hakkuita ja kasvihuonekaasupäästöjään. Letitia James vaatii, että lihanjalostaja lopettaa &#8221;Hiilineutraali 2040&#8221; -kampanjansa ja maksaa vääryydellä saadut voitot vahingonkorvauksina New Yorkin osavaltiolle.

Trumpin kohtalonhetki: Löytyykö puoli miljardia käteistä vai viekö syyttäjä pilvenpiirtäjät?

Kuljetusalan kriisi uhkaa syventyä entisestään, mikäli vuodelle 2023 suunniteltu parafiinisen dieselin veronkorotus toteutuu. Alan edunvalvontajärjestö SKALin arvion mukaan kahden sentin veronkorotus parafiinisen dieselin litrahintaan nostaa kuljetus- ja logistiikka-alan yritysten kustannuksia jopa kymmenillä miljoonilla euroilla.

Toisin kuin monissa muissa Euroopan maissa, joissa polttoaineiden veroja on laskettu hinnannousun seurauksena, Suomen hallitus korottaa veroja entisestään. Tilanteesta kärsivät sekä kotitaloudet ja teollisuus että kuljetusala.
&#8211; Suomi on pitkien etäisyyksien maa ja siten riippuvainen maantiekuljetuksista. Kuljetusalan ahdinko ja kustannusten nousu johtaa väistämättä dominoefektiin, joka kurjistaa sekä kotitalouksien tilannetta että heikentää kotimaisten yritysten kilpailukykyä kuljetushintojen siirtyessä asiakkaiden maksettavaksi. Polttoaineiden veronkorotukset ja jakeluvelvoitteen tulevat nostot on peruttava pysyvästi, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii.
Työssäkäynnin kannattavuus vaakalaudalla
Polttoaineiden raju hinnannousu on kurittanut sekä suomalaisia kotitalouksia että kuljetusalaa. Dieselin hinta on noussut vuodessa jopa 45 prosenttia, mikä vaikuttaa etenkin pääasiassa dieseliä käyttävän kuljetusalan kustannuksiin.
Dieselin hintaan vaikuttaa myös jakeluvelvoite, jota laskettiin vuosiksi 2022 ja 2023, mutta lasku on vain väliaikainen, joten uusia korotuksia on todennäköisesti tulossa, varsinkin jos vihervasemmistohallitus jatkaa myös vuoden 2023 vaalien jälkeen vallassa.
&#8211; Monien yritysten ja kotitalouksien taloudellinen tilanne on jo kipurajalla, mutta hallitus ei kuitenkaan suostu luopumaan veronkorotuksista tai jakeluvelvoitteen nostosta. Sekä kuljetusalan että työssäkäynnin kannattavuus ovat vaakalaudalla polttoainekustannusten noustessa, Antikainen varoittaa.
Duunarille jää käteen entistä vähemmän
Antikainen sanoo, että jakeluvelvoitteen nosto on pelkkää byrokraattista viherpesua, joka ei hyödytä ketään, toisin kuin parafiinisen dieselin verotuki.
&#8211; Parafiinisen dieselin verotuen lopettamista perusteltiin uusien dieselmoottoreiden alemmilla päästöillä, mutta Suomen autokanta on edelleen yksi Euroopan vanhimmista, joten verotuen lopettaminen on siinäkin mielessä järjetöntä.
&#8211; Useimmilla suomalaisilla ei ole varaa ostaa kymmeniätuhansia euroja maksavaa uutta autoa, ja nyt hallitus aikoo korottaa työmatkoista aiheutuvia kustannuksia entisestään, joten tavalliselle duunarille jää käteen entistä vähemmän, Antikainen moittii.

Antikainen: Pommi tulossa – hallitus aikoo nostaa polttoaineveroa

Euroopan komission vihreän kehityksen ohjelma eli Green Deal on ylenpalttinen ja kunnianhimoinen toimenpidehanke. Sen avulla EU tähtää siihen, että Eurooppa olisi ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä – ensimmäisenä maanosana. Perussuomalaisten europarlamentaarikko Laura Huhtasaari näkee ohjelman osana isompaa kuviota, jossa jäsenvaltioiden toimivaltaa jälleen siirretään EU:lle.

Vihreän kehityksen ohjelma on lähivuosina konkretisoitumassa erilaisiksi lainsäädäntöhankkeiksi. Keskeisenä osana ohjelmaa ovat päästövähennystavoitteet, jotka tähtäävät EU:n hiilineutraaliuteen vuoteen 2050 mennessä.
Perussuomalaisten europarlamentaarikko Laura Huhtasaari kertoo, että lähivuosina komission myllystä on tulossa useita ohjelmaa konkretisoivia EU-lainsäädäntöhankkeita. Huhtasaari kyseenalaistaa ympäristöohjelman mielekkyyden ja toimivuuden.
&#8211; Mitä enemmän EU:ssa tehdään yhteisiä ympäristö- ja ilmastotavoitteita tavoitteita, sitä hankalammaksi, kalliimmaksi ja monimutkaisemmaksi kokonaisuuden toteutus tulee.
&#8211; Samalla hallinto kasvaa entisestään, lähtien jo siitä, että EU haluaisi kaksinkertaisen metsäsertifiointijärjestelmän, vaikka esimerkiksi Suomen metsäteollisuus on jo sitoutunut globaaleihin sertifiointeihin. Nyt EU haluaa luoda uuden järjestelmän kansallisen järjestelmän päälle, Huhtasaari kertoo.
Vihreässä kehityksessä suunnitelmatalouden piirteitä
Huhtasaari sanoo, että vihreän kehityksen ohjelmassa näkyy suunnitelmatalouden piirteitä. Ohjelmaan kuuluvat päästövähennyksistä seuraavat kompensointimaksut, eli käytännössä pohjoisesta etelään ohjautuisi jälleen uusia tulonsiirtoja.
Hyvänä esimerkkinä on komission esitys sosiaalisesta ilmastorahastosta, joka olisi EU-elvytyspakettia seuraava tulonsiirtoautomaatti. Ilmastorahastosta olisi tarkoitus esimerkiksi kanavoida rahaa energialaskujen maksamiseen ihmisille, joiden omat varat käyvät vähiin teknologisessa siirtymässä, jossa otetaan käyttöön vihreämpiä energiaratkaisuja.
Kuten aina ennenkin, Suomi olisi joutumassa myös ilmastorahaston nettomaksajaksi alustavasti 840 miljoonan euron osuudella. Toki maksut tuntuvat konkreettisesti tavallisen palkansaajan tai yrittäjän kukkarossa.
&#8211; Raha on hankkeessa hyvä konsultti, eli ajatuksena EU:ssa on, että hintoja nostamalla saadaan kulutus ja päästöt vähentymään. Tosiasia kuitenkin on, että pelkästään kustannuksia lisäämällä ei ole mahdollista määräänsä enempää ohjata kulutusta järkevästi: Ihmisten täytyy edelleen elää, liikkua ja syödä sekä tehdä töitä. Myös yritysten täytyy toimiakseen voida käyttää energiaa, Huhtasaari sanoo.
Köyhdyttävä ja elintasoa madaltava vaikutus
Käytännössä vihreän kehityksen ohjelmalla tulisi olemaan tavallista kansalaista köyhdyttävä ja elintasoa madaltava vaikutus, koska kaikki kallistuu.
Huhtasaari muistuttaa, että vähemmän julkisuudessa on keskusteltu siitä, että sosiaalisen ilmastorahaston lanseeraamisen myötä toimivaltaa – tällä kertaa sosiaalipolitiikan toimivaltaa – olisi siirtymässä jäsenvaltioilta komissiolle.
&#8211; EU käyttää hyväkseen kaikki tilaisuudet oman toimivaltansa kasvattamiseen. Olisikin hyvä nähdä tässä taustalla isompi kuva, eli se, että sosiaalipolitiikka ei edes kuulu EU:n toimivaltaan. Perussuomalaiset katsoo, että jos vihreää siirtymää ei saada aikaiseksi ilman sosiaalitukien tulonsiirtoa, sitten sitä ei pidä edes tehdä.
Huhtasaari huomauttaa, että EU:lla olisi käytettävissään muitakin keinoja kuin tulonsiirrot ja energian hinnan nostaminen, esimerkiksi päästökauppa, joka hinnoittelee toiminnan hiilidioksidipäästöt.
Päästökaupan piirissä olevat toimijat joutuvat hankkimaan päästöoikeudet jokaista ilmakehään vapauttamaansa hiilidioksiditonnia kohti. EU:ssa päästökauppa koskee energiantuotantoa, energiaintensiivistä teollisuutta ja lentoliikennettä.
Päästökaupalla on ohjaava vaikutus saastuttaja maksaa-periaatteella.
&#8211; Päästökauppaa ei tarvitse laajentaa, mutta voisimme myös lisätä päästöoikeuksia, jolloin hinnat halpenevat. Tähän mennessä päästökauppa on ollut hyödyllinen Suomenkin teollisuudelle, ja samalla se on estänyt hiilivuotoa. Kuitenkin päästöoikeuksia pitää olla riittävästi, jotta se järjestelmä toimisi.
EU-veroa ajetaan kulisseissa
Suomessa on jo nyt yksi EU-alueen korkeimpia veroasteita suhteessa bruttokansantuotteeseen. EU:sta on kuitenkin väläytelty säännöllisin väliajoin kaiken kattavaa EU-verotusta, josta tulisi käytännössä uusi verotuksen taso kansallisten verojärjestelmien päälle. Toistaiseksi unioniverojen esteenä on ollut päätökseltä vaadittavan yksimielisyyden puute.
Huhtasaari uskoo, että EU-verotusta tultaneen esittämään jälleen vuoteen 2023-2024 mennessä.
&#8211; Samaan aikaan tullaan ehdottamaan elvytyspaketin pysyvyyttä ja samalla sosiaalipolitiikan laajentamista EU:n toimivaltaan. EU haluaa nämä kokonaisuudet ja samalla verotuksen omiin käsiinsä.
Pääministeri Sanna Marinin johtama hallitus ei toistaiseksi ole ilmaissut kantaansa uuteen sosiaalirahastoon, josta kertyisi taas uutta maksettavaa entisten velvoitteiden päälle.
Toistaiseksi ministerit ovat tyytyneet toistamaan näkemystä, jonka mukaan rahastoon suhtaudutaan ”erittäin kriittisesti”.
&#8211; Erittäin kriittinen tarkoittanee kyllä, koska vaihtoehtoja on oikeasti vain kaksi, ei ole kolmatta vaihtoehtoa eli ”kriittistä”, Huhtasaari sanoo.
Hän jatkaa, että käytännössä Suomen vaikutusvalta on EU:ssa todella vähäinen.
&#8211; Suomen hallituksella voi olla mielipide, Suomi voi vaikka sanoa ei, mutta sillä ei juuri ole merkitystä. Suomea viedään EU:ssa kuin mätää kukkoa.

Viherpesu käy veronmaksajalle kalliiksi: ”Suomea viedään EU:ssa kuin mätää kukkoa”

Ilmastosyihin vedoten Helsingin kaupungin tilaisuuksissa ei jatkossa tarjoilla enää lainkaan lihaa, ei edes kotimaista, ja kahvin kyytipojaksi saa pelkkää kauramaitoa. Banaaneja, avokadoja ja muita hedelmiä voidaan kuitenkin yhä rahdata maailman toiselta puolelta suoraan tarjoilupöytiin. Kansanedustaja Ari Koponen pitää Helsingin kaupungin päätöstä ideologisena viherpesuna, joka on kuin pyrkimys suomalaisen ruokatuotannon alasajoon.

&#8211; Kunpa Helsingin päätös olisi ollut käyttää tarjoiluissaan vain kotimaisia elintarvikkeita, kansanedustaja Ari Koponen kommentoi Helsingin kaupungin päätöstä.
&#8211; Riistaliha ja vapaan lehmän maito on puhdasta ja eettisesti tuotettua lähiruokaa parhaimmillaan. Riista ei kuormita vesistöä eikä ilmastoa ja maidon hiilidioksidipäästöt ovat samat kuin kauramaidon, noin yksi kilo litraa kohden.
Mieluummin tulisi suosia kotimaista lähiruokaa
Ympäristö- ja terveysvaikutukset on Koposen mielestä syytä yhä vahvemmin huomioida julkisten palveluiden tarjoiluissa, mutta tällaista linjanvetoa hän ei toivo minnekään muualle.
&#8211; Tämä on pelkkää ideologista viherpesua, joka on kuin pyrkimys suomalaisen ruokatuotannon alasajoon.
&#8211; Mitäpä siis jos muuttaisimmekin hankintakriteerit enemmin suosimaan kotimaista lähiruokaa? Näin ilmaston lisäksi myös maataloutemme ja huoltovarmuutemme olisi turvattu, toivoo Koponen.
&nbsp;

Helsinki näyttää vahvaa esimerkkiä siitä, miten suomalaista maataloutta ja tuottajia voi lyödä kuin vierasta sikaa – Koponen: ”Tämä on pelkkää ideologista viherpesua”

Helsingin kaupunginvaltuusto käsitteli torstaisessa kokouksessaan valtuutettu Mia Haglundin (vas.) valtuustoaloitetta koskien ilmastovaikutusten laskelmien sisällyttämistä asemakaavoihin. Kaupunginvaltuutettu Nuutti Hyttinen (ps.) teki asiassa ponnen, jossa edellytettiin ilmastovaikutusten laskennan laajentamista koskemaan Helsingissä rakentamisesta johtuvia, kaupungin ulkopuolelle aiheutuvia päästöjä.

Perussuomalaisten kaupunginvaltuutettu Nuutti Hyttisen pontta kannattivat kaikki kokoukseen osallistuneet perussuomalaiset valtuutetut.
&#8211; Pidän tärkeänä, että jos kaupungilla on ilmastotavoitteita ja ilmastostrategia, ne on muotoiltu siten, että niillä on oikeasti merkitystä eikä niitä sovelleta valikoivasti. Rakennusteollisuuden mukaan rakennuksissa käytetään lähes 40 prosenttia kaikesta Suomessa kulutettavasta energiasta ja ne aiheuttavat yli 30 prosenttia päästöistä. Rakentamisen ja rakennusmateriaalien osuus koko elinkaaren aikaisista päästöistä on suuruusluokkaa 20 prosenttia, sanoo Hyttinen.
&#8211; Tämä on hyvä suhteuttaa siihen, että liikenteen osuus energian loppukäytöstä on vain noin 16 prosenttia. Liikenteen päästöjä ja niiden vähentämistä pidetään jatkuvasti esillä julkisessa keskustelussa, mutta rakentamisen päästöistä ei juuri puhuta.
Helsingin hiilineutraaliustavoite erikoisesti muotoiltu
Hyttinen nosti valtuuston keskustelussa esiin kaupungin Hiilineutraali Helsinki vuonna 2035 -tavoitteen, jonka muotoilu on ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta erikoinen.
&#8211; Helsinki on asettanut hiilineutraaliustavoitteen sanatarkasti siinä muodossa, että vuonna 2035 Helsingin alueella tapahtuva toiminta ei enää aiheuta ilmaston lämpenemistä. Hiilineutraalius on määritelty sanatarkasti muodossa ’hiilineutraalius tarkoittaa sitä, että Helsingin alueella syntyvät kasvihuonekaasupäästöt ovat yhtä suuret tai pienemmät kuin Helsingin alueen sitomat päästöt’.
&#8211; Tämä muotoilu mahdollistaa tulkinnan, jossa Helsingissä käytettävien rakennusmateriaalien valmistamisesta aiheutuvia päästöjä ei huomioida osana hiilineutraaliustavoitteen toteutumista, koska betonielementtejä ei valmisteta Helsingissä. Tämän epäkohdan korjaamiseksi katsoin ponsiesityksen perustelluksi, Hyttinen korostaa.
Onko Helsingin ilmastostrategia pelkkää moraaliposeerausta?
Ponsi sai laajan tuen perussuomalaisten lisäksi kokoomuksen, RKP:n, Liike Nytin, avoimen puolueen, keskustan sekä kristillisdemokraattien valtuustoryhmistä. Feministisen puolueen valtuustoryhmä ei tukenut pontta, ja salin vasemman laidan ryhmistä jokaisesta vain yksi valtuutettu äänesti ponnen puolesta: Leo Stranius (vihr.), Sinikka Vepsä (sd.) ja Sami ”Frank” Muttilainen (vas.).
&#8211; Muiden osalta on perusteltua kysyä, miksi he eivät pidä ilmastopäästöjen vähentämistä myös Helsingin ulkopuolella yhtä tärkeänä kuin Helsingin rajojen sisäpuolella, kun ilmastonmuutosta kuitenkin pidetään globaalina ongelmana. Herää kysymys, onko ilmastostrategialla heille muuta merkitystä kuin moraaliposeeraus, jonka ansiosta he voivat näyttäytyä parempina ihmisinä. Tähän viittaa myös valtuutettu Hannu Oskalan (vihr.) aikaisemman asian käsittelyn yhteydessä esittämä näkemys ilmastohätätilajulistuksen vähäisestä merkityksestä, Hyttinen pohtii.
Ponsi sai äänestyksessä 27 ääntä, kun hyväksymiseen olisi tarvittu valtuuston enemmistö, 43 ääntä.
&nbsp;

viherpesu

Trumpin kohtalonhetki: Löytyykö puoli miljardia käteistä vai viekö syyttäjä pilvenpiirtäjät?

Antikainen: Pommi tulossa – hallitus aikoo nostaa polttoaineveroa

Viherpesu käy veronmaksajalle kalliiksi: ”Suomea viedään EU:ssa kuin mätää kukkoa”

Helsinki näyttää vahvaa esimerkkiä siitä, miten suomalaista maataloutta ja tuottajia voi lyödä kuin vierasta sikaa – Koponen: ”Tämä on pelkkää ideologista viherpesua”

Perussuomalaisten Helsingin valtuustoryhmä: Ilmastopäästöjen valikoiva huomioiminen rakentamisessa on epärehellistä viherpesua

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025