Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

vihjailu

Yleisradio markkinoi sangen kyseenalaisin menetelmin Suomineidot-dokumenttisarjaa, joka on parhaillaan katsottavissa Ylen kanavilla ja Yle Areenassa.

Viime kesänä kuvatun Suomineidot-dokumenttisarjan sanotaan kertovan kansallismielisten nuorten naisten elämästä. Ylen mukaan Dokumenttisarjan päähenkilöiden arkea ja unelmia värittävät arvokonservatiivisuus sekä monikulttuurisuuden vieroksuminen.
Suomineidot-sarjassa kerrotaan kolmesta erilaisesta nuoresta naisesta, jotka eivät tosielämässä ole tuttavia keskenään, mutta jotka on dokumentissa tuotu yhteen.
Otsikossa annetaan ymmärtää
Suomineidot-sarjan mainosjutuksi Yle on julkaissut verkkosivullaan puffin, joka on Ylelle tyypillistä <a href="https://yle.fi/uutiset/3-12370529">mielikuvapropagandaa</a>: jutun otsikon mukaan Suomineidot-sarjaa kritisoidaan rotuoppeihin uskovien myötäilystä.
Toisin sanoen, otsikossa annetaan ymmärtää, että kaikki dokumenttisarjassa esiintyvät henkilöt ”uskovat rotuoppeihin”.
Suomineidot-sarjaan kuvatut henkilöt on sarjassa yhdistetty toisiinsa elokuvallisella leikkauksella, sillä sarjassa esiintyvät naiset eivät ole koskaan tavanneet toisiaan.
Ylen verkkosivujen mainosjutussa naiset on kuitenkin kuvankäsittelyllä yhdistetty samaan kuvaan, jonka yllä oleva otsikko siis kertoo sarjan kertovan ”rotuoppeihin uskovista”.
Yksi kuvakäsittelyllä aikaansaadun valokuvan henkilöistä käyttää paitaa, jossa lukee ”national socialist” eli natsi.
Suomineidot-sarjan promokuvasta on liikkeellä kaksi erilaista versiota, joista toisessa esillä on national socialist -teksti erään henkilön paidassa, mutta toisessa kuvaversiossa teksti on peitetty. Yle käyttää omassa viestinnässään tekstillistä kuvaversiota.
Yle loihti paikkansa pitämättömiä mielikuvia
Kuvakäsittelyllä ja guilt by association &#8211;<a href="https://owl.excelsior.edu/argument-and-critical-thinking/logical-fallacies/logical-fallacies-guilt-by-association/">menetelmällä</a> Yle siis vihjailee kaikkien sarjassa esiintyvien kolmen naisen olevan kansallissosialisteja, mitä mielikuvaa myös tehostaa otsikon viittaus ”rotuoppeihin”.
Yksi sarjan naisista, 21-vuotias kieltenopiskelija ja tällä hetkellä Italiassa opiskelijavaihdossa oleva, Liisa Siira oikaisee sarjan markkinoinnin aikaansaamaa kohua somessa.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
On se helppoa leimata natsiksi, koska:
1.Photoshopatussa kuvassa, jossa poseeraamme ”yhdessä”, yhdellä on natsi paita. 
&#8211; Ei, emme tunteneet toisiamme ennen dokkarisarjan julkaisua.
2. Et ole katsonut sarjaa, niin on parasta populismia natseilu. 
&#8211; Katso sarja!<a href="https://twitter.com/hashtag/suomineidot?src=hash&amp;ref_src=twsrc%5Etfw">#suomineidot</a>
&mdash; Elisaveta Siira (@ElisavetaSiira) <a href="https://twitter.com/ElisavetaSiira/status/1506252730607849472?ref_src=twsrc%5Etfw">March 22, 2022</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Siira kertoo yllättyneensä Ylen tavasta markkinoida sarjaa, sillä hänet kutsuttiin mukaan dokumenttiin nimenomaan kertomaan kansallismielisen naisen elämästä.
&#8211; Nyt Ylen markkinoinnissa kuvakäsitellyn kuvan perusteella valitettavasti Yle on onnistunut saamaan aikaan mielikuvia, jotka eivät ainakaan minun kohdallani pidä paikkaansa.
Itse sarjassa Siira lähinnä kertoo omasta elämästään ja ajatuksistaan.
&#8211; Somekohu on tullut yllätyksenä, mutta esiintymisestä sarjassa olen saanut ihan hyvää palautetta.
Sarjan henkilöt eivät tunteneet toisiaan
Ylen ohella myös Helsingin Sanomat sekosi täysin mahdollisuudesta ryhtyä <a href="https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000008699388.html">natsimielikuvien</a> maalailuun isolla pensselillä. Helsingin Sanomatkaan ei väitä, vaan vihjaa kaikkien dokumenttiin haastateltujen naisten edustavan natsiaatetta: Äärioikeistoa ihannoivan naisen esittelevä Ylen uutuussarja herättää nyt tiukkaa kritiikkiä: Normalisoiko Suomineidot natsismia, huutaa Hesarin otsikko.
Kieltenopiskelija Siira toteaa puhuvansa omasta puolestaan ja katsoo median lähteneen laukalle.
Siira toteaa, että yleistäminen ja yhdistäminen on tehty virheellisesti.
&#8211; Valtamedia on kirjoittanut sarjasta melko yksipuolisesti, ja kuten nettikirjoitteluistakin näkee, kirjoittelujen synnyttämä mielikuva on se, että ikään kuin kaikki me olisimme natseja. Se on tarpeetonta mustamaalaamista.
Siira huomauttaa, että hän ei etukäteen edes tiennyt, keitä muut sarjassa esiintyvät henkilöt ovat.
&#8211; Minulla ei ollut mitään mahdollisuutta vaikuttaa sarjan leikkaukseen saati siihen, millainen lopputulos tulee olemaan.
&nbsp;

Yle kokkasi kasaan sakeaa mielikuvapropagandaa: Yhdisti kuvamanipuloinnilla ja vihjailulla nuoren vaihto-opiskelijan ääriajatteluun

Ylellä keskusteltiin tänä aamuna perussuomalaisten kuntavaaliohjelmasta ja puheenjohtaja Jussi Halla-ahon eilisestä kuntavaalitentistä. Kuten usein ennenkin, myös tällä kertaa Yle pyrki taas hämmentämään ja esittämään kummallisia vihjauksia.
 
Yle aamussa aiheena oli tänään tulevat kuntavaalit ja perussuomalaiset. Perussuomalaisista paikalla oli 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Riikka Purra.
Purra totesi, että kuntatasolla politiikan tekeminen on hyvinkin erilaista kuin eduskunnassa. Purran mukaan ero näkyy selvästi esimerkiksi siinä, miten vanhat puolueet toimivat kuntapolitiikassa.
&#8211; Kuntapolitiikassa meno on huomattavasti perinteisempää kuin valtakunnan tasolla. Kokoomus ja keskusta myös ajavat kunnissa erilaista linjaa kuin valtakunnan politiikassa. Siitä seuraa, että myös perussuomalaisten yhteistyö muiden puolueiden kanssa on paljon yksinkertaisempaa.
&#8211; Kuntapolitiikassa ei ole niin monimutkaisia asioita kuin valtakunnan tasolla, esimerkiksi identiteettipolitikointia ei juurikaan ole. Asiat ovat maanläheisiä ja konkreettisia ja yhteistyökuviot ovat selkeitä, Purra sanoi.
Politiikan tutkijan rasismipuhe alkoi heti
Perinteiseen Yle-tyyliin paikalle oli kutsuttu vieraileva tähti hämmentäjäksi. Tällä kertaa homman hoiti politiikan tutkija Emilia Palonen, joka esitti vaikeaselkoisilla lauseilla omia käsityksiään ja tulkintojaan perussuomalaisten kuntavaaliohjelmasta sekä perussuomalaisten puheenjohtajan Jussi Halla-ahon eilisestä haastattelusta Ylellä.
Palonen otti kiinni Halla-ahon lausunnoista ja perussuomalaisten poliittisesta linjasta, jonka mukaan matalapalkka-aloille kohdistuva työperäinen maahanmuutto ei ole järkevää julkisen talouden kannalta, koska tulijat eivät tule toimeen palkallaan, eli he vastaanottavat enemmän tulonsiirtoja ja julkisesti rahoitettuja palveluja kuin maksavat veroja.
Palonen sai tilaisuuden esittää omia kuvitelmiaan ja käsityksiään siten, että samalla hänelle tarjoutui tilaisuus alleviivata omaa asennettaan.
&#8211; Tämä ajatus siitä, että EU:n kansalaiset ja muut, jotka tienaavat riittävästi ovat tervetulleita Suomeen. Mistä se kertoo, että rajataan ulkopuolelle muut ja nimetään ikään kuin uhkina? Tällainen valkoinen ylivalta on yksi rasismin muoto, joka tässä saattaisi nousta esiin, Palonen lausui.
Humanitaarisen maahanmuuton malli ei toimi
Purra – joka myös on taustaltaan ja koulutukseltaan politiikan tutkija – korjasi tutkijakollegansa käsityksiä perussuomalaisten kuntavaaliohjelmasta ja muutenkin perussuomalaisten linjasta.
&#8211; Eilen oli siis puhe työperäisestä maahanmuutosta ja siihen liittyen julkisesta taloudesta ja kestävyysvajeesta. Me emme määrittele ihmisiä ihonvärin perusteella, vaan kysymys siis oli sellaisen maahanmuuton edistämisestä, josta olisi hyötyä julkiselle taloudelle, siis että viivan allekin jäisi jotain.
Ylen juontaja kysyi Purralta myös perussuomalaisten kuntavaaliohjelman linjauksesta, jonka mukaan kuntien ei tule enää ottaa kiintiöpakolaisia.
&#8211; On totta, että kiintiöpakolaiset ovat ongelmattomampi ryhmä kuin yleensä turvapaikanhakijat. Kuitenkin on selvää, että koko humanitaarisen maahanmuuton malli ei ole toimiva: sitä käytetään väärin ja se maksaa paljon. Me olemme esittäneet reformia, jonka mukaan akuutin kansainvälisen suojelun tarpeessa olevia ihmisiä voitaisiin auttaa jossain muualla.
&#8211; Toisaalta olemme nyt nähneet, että Tanskassa ajatellaan niin, kuten Suomessakin pitäisi ajatella, että kansainvälinen suojelu ei ole ikuista. Siinä vaiheessa, kun ihmiset voivat palata omiin maihinsa, näin pitää myös tapahtua. Esimerkiksi Syyriasta vuonna 2015 saapuneet, heistä ainakin osa voisi jo palata kotiseudulleen. Tämä on myös perussuomalaisten linja, Purra selvensi.
Ylen toimittaja kummasteli, miksi Suomea rakennetaan suomalaisille
Ylen toimittaja Ari Hakahuhta sai myös päivitellä Halla-ahon eilistä puheenvuoroa Ylen tentissä.
&#8211; Siinä tuli myös se, että Suomea rakennetaan suomalaisille ja kuntia kuntalaisille, eli hyvin selkeä me vastaan muut -asettelu, oli sitten kyse muista puolueista tai sitten muista maista tai tilanteista, eli Suomi ja kuntalaiset siinä korostuivat.
Riikka Purra vastasi Hakahuhdalle:
&#8211; Kenelle ihmeessä Suomea pitäisi rakentaa, jos ei suomalaisille &#8211; ja kuntia kuntalaisille?

Ylellä vieraillut politiikan tutkija leimasi halpatyövoiman vastustamisen rasismiksi – Purra joutui heti korjaamaan vääriä käsityksiä

vihjailu

Yle kokkasi kasaan sakeaa mielikuvapropagandaa: Yhdisti kuvamanipuloinnilla ja vihjailulla nuoren vaihto-opiskelijan ääriajatteluun

Ylellä vieraillut politiikan tutkija leimasi halpatyövoiman vastustamisen rasismiksi – Purra joutui heti korjaamaan vääriä käsityksiä

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Viikon suosituimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025