Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Viisumivapaus

Venäjä on poistamassa viisumipakon usean Afrikan ja Lähi-idän maan kansalaisilta. Todennäköisesti ketunhäntä on kainalossa tässäkin. Turvapaikkaturistit voivat pian entistä lyhyemmällä varoitusajalle suunnata sinne, josmissä milloinkin hyväuskoisen Euroopan raja railona aukeaa.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra otti viestipalvelu X:ssä esille Venäjän aikeet viisumipakon poistamisesta maista, joista on perinteisesti lähdetty joukolla kohti Eurooppaa ja parempaa elämää.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Zaharova: ”Tällä hetkellä [viisumivapaus-]neuvottelut ovat käynnissä useiden Aasian, Afrikan ja Lähi-idän valtioiden kanssa.”
Suomen on pakko saada pikaisesti lainsäädäntö ja rajavartijoiden toimivalta kuntoon Venäjän hybridihyökkäyksien torjumiseksi. <a href="https://t.co/VQqz4Jl0UB">https://t.co/VQqz4Jl0UB</a>
&mdash; Riikka Purra (@ir_rkp) <a href="https://twitter.com/ir_rkp/status/1771045632641298708?ref_src=twsrc%5Etfw">March 22, 2024</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Purra viittasi Kremlin äänitorven ja Venäjän ulkoministeriön tiedottajan Maria Zaharovan lausuntoon, jossa tämä kertoi <a href="https://tass.com/economy/1762721">viisumivapausneuvotteluiden</a> olevan käynnissä usean valtion kanssa:
&#8211; Tällä hetkellä [viisumivapaus-]neuvottelut ovat käynnissä useiden Aasian, Afrikan ja Lähi-idän valtioiden kanssa.
&#8211; Suomen on pakko saada pikaisesti lainsäädäntö ja rajavartijoiden toimivalta kuntoon Venäjän hybridihyökkäyksien torjumiseksi, Purra painotti.
Afrikasta ja Lähi-idästä suoraan Suomen rajalle
Purran esiin nostamassa Ilta-Sanomien <a href="https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000010309251.html">jutussa</a> lehden haastattelemat asiantuntijat toteavat, että diktatuurin motiivit viisumivapaudelle voivat olla monet.
Yhtäältä voidaan <a href="https://visaguide.world/news/russia-wants-to-lift-visa-requirements-for-11-countries/">vastavuoroisesti</a> saada helpotusta venäläisturistien matkailuun eksoottisiin lomamaihin ja toisaalta laskea kehittyvien maiden kansalaisten turvapaikkaturismin kynnystä kohti Euroopan runsaudensarvea.
Viime syksynä Suomeen pyöräili Venäjältä erityisesti Afrikan ja Lähi-idän maista peräisin olevia henkilöitä, joita mitä ilmeisimmin käytettiin hybridivaikuttamisen välineenä sekaannuksen aiheuttamiseksi Suomessa.
Nyt Venäjä siis on IS:n mukaan helpottamassa maahan pääsyä juuri kyseisillä alueilla sijaitsevien maiden kansalaisilta.
Viisumivapaus osa hybridioperaatiota
Venäjän presidentti Vladimir Putin on ollut osin onnekkaasti todistamassa Sahelin valtioiden ajautumista vallankaappauksiin ja diktatuuriin Afrikassa. Tapahtumain kulku antaa Venäjälle kuitenkin ainutkertaisen mahdollisuuden kompensoida ontuvaa sotamenestystään Ukrainan tuhoamisessa.
Nälkää ja kaltoinkohtelua henkensä kaupalla pakenevat, kohti Eurooppaa vyöryvät ihmismassat lienevät Putinin repertuaarissa käyttökelpoinen<a href="https://stage.sudev.fi/venaja-toteuttaa-markaa-unelmaansa-afrikassa-sota-nigerissa-ajaisi-miljoonia-uusia-pakolaisia-kohti-eurooppaa/"> ase</a> vähemmän sopivien ja kertakäyttöisten joukkotuhoaseiden sijasta.
Viisumivapaus sopisi mainiosti osaksi jo meneillään olevaa operaatiota Euroopan horjuttamiseksi välineellistetyn maahantulon myötä.

Venäjä poistamassa viisumipakon Afrikan ja Lähi-idän maiden kansalaisilta – suora tie Euroopan rajoille aukeaa

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra lähetti Helsingin Sanomiin vastakommentin lehden eiliseen pääkirjoitukseen. Suomen Uutiset julkaisee Purran kommentin kokonaisuudessaan.

Riikka Purran kirjoitus tarjoaa lisähuomioita ja selvennystä Helsingin Sanomien eiliseen pääkirjoitukseen, jossa HS vihjailee Euroopan kansallismielisten puolueiden poliittisten teemojen väitetyistä yhteyksistä Vladimir Putinin politiikkaan. HS luonnollisesti onnistuu kirjoittamaan myös perussuomalaiset mukaan tekstiin, mutta jättää Suomen ja Euroopan johtavien demaripoliitikkojen valtiojohtotasoiset Venäjä-kytkennät tyystin mainitsematta.
Eilisessä HS:n paperilehdessä julkaistussa versiossa lehti kutsuu omia inhokkipoliitikkojaan rotiksi. Sama rottavertaus oli hetken aikaa eilen myös jutun verkkoversion otsikossa, kunnes otsikko eilen yllättäen muuttui.
Ei tukea Venäjä-mielisille lausunnoille
Purra kirjoittaa, että perussuomalaisten Venäjä-linjassa ei ole moitittavaa.
&#8211; Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa (24.3.) otetaan värikkäästi kantaa Euroopan kansallismielisten puolueiden ja perussuomalaisten Venäjä-politiikkaan. Jo ennen ID-ryhmän perustamista keväällä 2019 silloinen perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho teki selväksi, ettei ID-puolueilla ole yhteistä ulkopolitiikkaa, vaan ryhmän puolueiden yhteiset nimittäjät ovat EU-federalismin vastustaminen, maahanmuuttokritiikki ja Euroopan kristillisen arvoperimän puolustaminen.
&#8211; Perussuomalaiset ei ole koskaan osoittanut tukeaan esimerkiksi Italian Legan tai Ranskan Kansallisen liittouman Venäjä-mielisille lausunnoille. ID-ryhmässä perussuomalaisten lähimmät yhteistyökumppanit ovat Tanskan kansanpuolue ja Viron Ekre, jotka jakavat perussuomalaisten näkemykset myös ulko- ja turvallisuuspolitiikassa, Purra huomauttaa.
Perussuomalaiset tuomitsee aggression
Perussuomalaiset on äänestänyt Euroopan parlamentissa tällä vaalikaudella kaikkien niiden parlamentin päätöslauselmien puolesta, jotka ovat tuominneet Venäjän aggression Ukrainassa ja muut maan kansainvälistä oikeutta loukanneet toimenpiteet.
&#8211; Suomalaisten meppien rintama ei ole ollut näissä Venäjä-äänestyksissä yhtenäinen, vaan sosialidemokraatteja ja keskustaa edustavat mepit ovat tietyissä Venäjä-päätöksissä äänestäneet tyhjää. Perussuomalaiset mepit ovat ajaneet ID:n sisällä muutenkin itsenäistä linjaa. Tämän voi jokainen tarkistaa Vote Watch Europe -sivuston ryhmäuskollisuustilastoista.
Perussuomalaisilla tiukka linja
Perussuomalaisten europarlamentaarikon Laura Huhtasaaren vuonna 2016 julkaisemat sodan uhkaan liittyvät twiitit eivät ole minkäänlainen osoitus Venäjän tukemisesta.
&#8211; Presidentinvaaleissa 2018 Huhtasaari oli ainoa ehdokkaista, joka piti Venäjää mahdollisena uhkana Suomelle. Suomessa on entisiä pääministereitä ja nykyisiä puoluesihteereitä, jotka ovat toimineet korkeapalkkaisissa töissä venäläisissä pankeissa tai konsultteina venäläisille energiayhtiöille.
&#8211; Kun perussuomalaiset jo vuosia sitten kritisoi venäläisten maakauppoja, kaksoiskansalaisuutta ja viisumivapauden toteuttamista, sai puolue vastaansa syytöksiä russofobiasta. Venäjä-politiikka ei ole teema, jossa perussuomalaisia voi vaatia tilille, sillä puolueen linja on aina ollut Venäjään johdonmukainen ja tiukka, Purra kirjoittaa.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Rotista minä en voi sanoa mitään, koska en halua joutua käräjille. 
Sen totean, että HS ei nähnyt tarpeelliseksi julkaista kommenttiani tähän eiliseen pääkirjoitukseen. 
Kukaan ei saa läpi viestiä, joka rikkoisi lehden itsensä vaaliman narratiivin, vaikka kuinka väärän. <a href="https://t.co/MBo3fFDBFv">pic.twitter.com/MBo3fFDBFv</a>
&mdash; Riikka Purra (@ir_rkp) <a href="https://twitter.com/ir_rkp/status/1507234473422827522?ref_src=twsrc%5Etfw">March 25, 2022</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Artikkelia on muokattu 25.3.2022 klo 13.38 HS:n julkaisupäätöksen osalta. Purran lehdelle lähettämä kirjoitus on sittemmin julkaistu Helsingin Sanomissa.

Purra: Perussuomalaisten Venäjä-linjassa ei moitittavaa

Yle Kioski kertoo suomalaisille nuorille, että he saattavat syyllistyä &#8221;rakenteelliseen rasismiin&#8221;, jos osoittavat tukensa Ukrainan itsenäisyystaistelulle, toivottavat turvapaikanhakijat tervetulleiksi tai boikotoivat Venäjää. Ylen mielestä myös avoimet rajat ja blondien tappamisen kauhisteleminen ovat nyt rasismia. 
Yleisradion nuorille suuntaama Yle Kioski -palvelu pohtii <a href="https://www.instagram.com/p/Ca4RjWAtc7O/">Instagram-postauksessaan</a> &#8221;rakenteellista rasismia&#8221;, joka Ylen mukaan ilmenee siten, että Ukrainasta tulevia pakolaisia kohdellaan &#8221;lämpimämmin&#8221; kuin muualta tulleita aikaisemmissa kriiseissä.
Ukrainalaisten hätää ei saa pitää suurempana
Yle Kioski pitää rakenteellisena rasismina muun muassa sitä, että monet kansainväliset mediat ja poliitikot ovat tuominneet Venäjän hyökkäyksen ja osoittaneet tukensa Ukrainalle.
&#8211; Osa länsimaalaisista toimittajista mm. BBC ja Al Jazeera English -kanavilta on selvästi nähneet ukrainalaisten hädän suurempana kuin aiemmissa pakolaiskriiseissä kodeistaan paenneiden hädän.
Ylen mukaan länsimaisten toimittajien omat asenteet ovat siis &#8221;rakenteellista rasismia&#8221;. Rasismia on myös se, jos jättää kritisoimatta turvapaikanhakijoiden älypuhelimia.
&#8211; Vuoden 2015 pakolaiskriisin aikaan ihmiset arvostelivat turvapaikanhakijoita, joilla oli älypuhelimet. Ukrainalaisten kohdalla samaa ilmiötä ei ole nähty.
Rasismia on myös se, että &#8221;eurooppalaiset poliitikot ovat tukeneet välitöntä rajojen avaamista ukrainalaisille&#8221;. Ylen toimittajat eivät ilmeisesti tiedä, että ukrainalaiset ovat saaneet tulla Schengen-alueelle <a href="https://www.schengenvisainfo.com/news/ukrainians-can-now-travel-to-eu-member-states-without-visa/">vapaasti</a> ilman viisumia jo vuodesta 2017.
Pakolaisten toivottaminen tervetulleiksi on rasismia
Vieläkin pahempaa on Ylen mielestä se, että &#8221;europarlamentaarikko Laura Huhtasaari (ps.) toivotti pakolaiset tervetulleiksi Suomeen, vaikka onkin kampanjoinut rajojen kiinni pitämisestä&#8221;. Ilmeisesti myös ukrainalainen ex-syyttäjä syyllistyy Ylen mielestä pöyristyttävään rasismiin:
&#8211; Ukrainan ex-apulaissyyttäjä David Sakvarelidzen mukaan taas on pöyristyttävää nähdä sinisilmäisiä ja blondeja eurooppalaisia tapettavan.
Rakenteellista rasismia on myös se, että Venäjää boikotoidaan, mutta &#8221;Palestiinaa miehittävää Israelia ei ole boikotoitu samojen syiden takia&#8221;, kertoo Yle.
Vigelius: &#8221;Yle tuijottaa pelkkää ihonväriä&#8221;
Tampereen kaupunginvaltuutettu ja Perussuomalaisen nuorison varapuheenjohtaja Joakim Vigelius kommentoi Yle Kioskin nuorisovalistusta <a href="https://twitter.com/joakimvigelius/status/1501983690313846792">Twitterissä</a>. Hänen mukaansa ongelma tässä Ylen postauksessa on, että siinä oletetaan ihonväri ainoaksi syyksi suhtautua myönteisemmin ukrainalaisiin tulijoihin.
&#8211; Ikään kuin ukrainalaisia lähialueelle pakenevia ei erottaisi Lähi-idän reissaajista yhtään mitkään muut tekijät, kuten hakeeko turvaa lähialueelta vai tuhansien kilometrien takaa, jääkö ensimmäiseen turvalliseen maahan vai heittääkö Euroopan-kiertueen, onko kielitaitoa, koulutusta ja muita kotoutumisen edellytyksiä, onko riskinä levottomuudet ja rikollisuuden lisääntyminen jne.
Vigeliuksen mukaan ihmisten asenteisiin vaikuttavat yllä mainitut asiat, joilla vuoden 2015 kokemusten perusteella voi olla suuriakin yhteiskunnallisia vaikutuksia. Kyse ei ole vain ja ainoastaan tulijoiden ihonväristä.
Rajoilla sorsitaan muualta tulevia
Ylen mukaan Puolan rajalla on ilmennyt runsaasti rasismia, koska &#8221;moni ei-ukrainalainen on odottanut päiviä rajalla. Ukrainasta pakenevia afrikkalaisia, intialaisia ja Lähi-idästä kotoisin olevia on käännytetty rajoilta sekä estetty nousemasta juniin ja busseihin. Myös moni rodullistettu on raportoinut kokeneensa rasistista häirintää rajalla.&#8221;
Myös Suomen Uutisissa on <a href="https://stage.sudev.fi/ukrainalaiset-ensin-maasta-pakenevat-ulkomaalaiset-opiskelijat-syyttavat-ukrainan-ja-puolan-rajaviranomaisia-rasismista/">kerrottu</a> siitä, että Ukrainan ja Puolan välisellä rajalla on esiintynyt &#8221;ukrainalaiset ensin&#8221; -henkeä. Itse asiassa kyse on vanhasta, hyvästä periaatteesta: naiset ja lapset ensin. Asevelvollisuusikäisiä ukrainalaisia miehiä ei nimittäin ole päästetty maasta ulos lainkaan.
ABC-kanavan <a href="https://twitter.com/booshie124/status/1500153632469233664">uutispätkässä</a> kongolaismies kertoo, miten häntä syrjittiin rakenteellisesti hänen yrittäessään nousta pakolaisjunaan Kiovassa. Häntä nimittäin pyydettiin jäämään Ukrainaan taistelemaan vapauden puolesta.
&#8211; He sanoivat minulle, että annamme sinulle aseen, jotta voit taistella Ukrainan puolesta, kongolaismies kertoo.
&#8211; Mekö taistelisimme Ukrainan puolesta? Emme me ole ukrainalaisia. Me olemme mustia, joten miten me voisimme taistella Ukrainan puolesta? Meitähän luultaisiin Nato-joukoiksi, kongolaismies sanoo.
Kuvasta päätellen kongolaismies on kuitenkin päässyt onnellisesti pois Ukrainasta. Samaan aikaan ulkomailla asuneet ukrainalaiset ja valkoiset eurooppalaiset ovat suurin joukoin matkustaneet Ukrainaan taistellakseen Ukrainan vapauden puolesta. Tässä Yle ei ilmeisesti näe minkäänlaista rakenteellista rasismia.
Myös Ruotsin Yle näkee rasismia
Samaa keskustelua on käyty myös Ruotsissa. Viime viikolla Ruotsin yleisradio SVT päätti tehdä uutisraportin siitä, että Staffanstorpin pikkukunta toivottaa Ukrainan pakolaiset tervetulleiksi.
Toimittajan tavoitteena oli selvästikin ihan vain <a href="https://stage.sudev.fi/staffanstorpin-kunta-toivottaa-ukrainan-pakolaiset-tervetulleiksi-ruotsin-yle-paheksuu/">paheksua</a> kunnan toimintaa. Staffanstorp on nimittäin Ruotsin kunnista se, jossa asuu kaikkein vähiten vuonna 2015 Lähi-idästä tulleita turvapaikanhakijoita.

Yle näkee ”rakenteellista rasismia” Ukrainan pakolaisten kohtelussa

Venäjästä on ikävällä tavalla tullut sisäpoliittinen pelikortti sekä Suomessa että muualla Länsi-Euroopassa viimeisten muutaman vuoden aikana, kun kansallismieliset puolueet ovat alkaneet voimakkaasti nousta. Näin väitti puheenjohtaja Jussi Halla-aho Perussuomalaisten puoluepäivässä (tallenne <a href="https://www.mtv.fi/sarja/suomiareena-33001006007/perussuomalaisten-puoluepaiva-1113907">Mtv:llä</a>) Porin Suomi-Areenassa.

Halla-ahon mukaan Venäjä-kortin käyttäjät kieltäytyvät tunnustamasta niitä todellisia syitä, jotka ovat kansallismielisten puolueiden nousun takana &#8211; kuten vuonna 2015 kärjistynyttä siirtolaisvyöryä &#8211; ja he pyrkivät saattamaan nämä puolueet epäedulliseen valoon äänestäjien silmissä.
Venäjä-kortin käyttäjät vihjailevat tai väittävät, että nämä puolueet saavat tukea tai rahoitusta Venäjältä, tai ovat jollain tavalla Venäjän viides kolonna jäsenmaiden päätöksenteossa tai eurooppalaisessa päätöksenteossa.
<h4>Venäjän kehityksestä on syytä olla huolissaan</h4>
Halla-ahon mukaan Venäjän sisäisestä kehityksestä on kyllä syytäkin olla huolissaan.
&#8211; Mutta Venäjän nykyisenkaltainen, sanotaanko autoritaarinen kehitys, alkoi kyllä jo vuonna 2000 Putinin noustessa Venäjän presidentiksi, ja ensimmäiset 15 vuotta meni niin, että tämän kehityksen suhteen ei juurikaan esitetty kriittisiä puheenvuoroja Länsi-Euroopassa eikä varsinkaan Suomessa, Halla-aho totesi.
Halla-aho muistutti siitä, että meillä oli 12 vuotta presidentti [Tarja Halonen], joka oli oikein leimallisesti hyvää pataa Venäjän nykyisen johdon kanssa.
Kun puhutaan siitä, että kuka on Kremlin asialla Suomessa tai muualla Euroopassa, kannattaa Halla-ahon mukaan jättää spekuloiminen vähemmälle ja katsoa niitä konkreettisia linjauksia, joita erilaiset poliittiset voimat ovat tehneet.
<h4>Perussuomalaiset ovat kritisoineet jalkaväkimiinojen kieltoa&#8230;</h4>
Halla-ahon mukaan kannattaisi tarkastella esimerkiksi sitä, ketkä edistävät Venäjän kaasuputkihankkeita &#8211; koska se hyvin konkreettisella tavalla lisää Euroopan energiariippuvuutta Venäjästä ja näin ollen Venäjän poliittista vipuvartta eurooppalaisessa päätöksenteossa.
&#8211; Sitten meillä on joitakin yksittäisiä kysymyksiä Suomessa, esimerkiksi Suomen liittyminen jalkaväkimiinat kieltävään Ottawan sopimukseen joitakin vuosia sitten edellisen presidentin valtakaudella &#8211; jota kaikki muut puoleet paitsi perussuomalaiset kannattivat.
&#8211; Sittemminhän kokoomus on toki jälkikäteen alkanut vastustaa tätä sopimusta ja vaatinut siitä irtaantumista, mutta meillä on ollut siinä johdonmukainen linja, Halla-aho piikitteli pienemmän oppositiopuolueen suuntaan.
<h4>&#8230;kaksoiskansalaisuutta&#8230;</h4>
&#8211; Sitten on kysymys kaksoiskansalaisista. Perussuomalaiset ovat suhtautuneet kaiken aikaa hyvin kriittisesti ylipäätään kaksoiskansalaisuuden mahdollisuuteen, ja erityiskysymys on Suomen ja Venäjän kaksoiskansalaisten pääsy maanpuolustuksen kannalta keskeisiin, tärkeisiin virkoihin, siitä on ollut paljon puhetta, mutta lähinnä yhdenvertaisuus- ja syrjimättömyysnäkökulmasta, ei niinkään kansallisen turvallisuuden näkökulmasta, Halla-aho muistuttaa.
Halla-aho tiivistää, että Suomessa perussuomalaiset ovat ainoa puolue, joka on suhtautunut johdonmukaisen huolestuneesti ja kriittisesti Venäjällä tapahtuvaan kehitykseen ja Venäjän toimintaan lähialueillaan. Hän muistutti, että vaikka perussuomalaiset haluavat pitää hyviä suhteita kaikkiin ilmansuuntiin, emme tästä maantieteellisestä lokerosta koskaan pääse mihinkään.
&#8211; Mutta samaan aikaan meidän täytyy pitää huolta omasta turvallisuudestamme ja ottaa huomioon se kehitys joka itänaapurissa on käynnissä, on ollut käynnissä pitkään ja tulee mahdollisesti olemaan käynnissä vielä tulevaisuudessakin.
<h4>&#8230; ja viisumivapautta</h4>
Kansanedustaja Jani Mäkelä, joka on itse kotoisin itärajalta, lisäsi että perussuomalaiset ovat olleet johdonmukaisia Venäjä-realismissaan muissakin asioissa: perussuomalaiset on vastustanut Suomen ja Venäjän välistä viisumivapautta. Mäkelä muistutti myös maanmyyntikysymyksestä, joka on keskusteluttanut varsinkin Itä-Suomessa, jossa mökkimaita ja jopa strategisia kohteita myydään venäläisille.
&#8211; Perussuomalaiset ovat olleet alusta alkaen kriittisiä sen suhteen.
<h4>Maantiede, ei aate, selittää eurooppalaisten puolueiden Venäjä-suhdetta</h4>
Eurooppalaisella tasolla suhtautuminen Venäjään ei Halla-ahon mukaan niinkään riipu puolueen poliittisesta väristä vaan siitä, mistä päin Eurooppaa ne ovat kotoisin. Suomelle Venäjä on aina ollut maantieteellisistä ja historiallisista syistä elämän ja kuoleman kysymys: meidän on pakko ottaa Venäjä ja Venäjän kehitys huomioon kaikessa politiikassa.
&#8211; Jos tilannetta katselee Ranskasta, joka on suuri ydinasevaltio Atlantin rannikolla Euroopan toisella laidalla, niin sieltä katsottuna asiat näyttävät aivan toisenlaisilta. Venäjä näyttäytyy paljon enemmän sellaiselta potentiaaliselta yhteistyökumppanina, jonka kanssa voidaan tehdä molempia osapuolia hyödyttävää kauppaa &#8211; se ei ole samalla tavalla turvallisuuskysymys, Halla-aho argumentoi.
Sama pätee Halla-ahon mukaan Italiaan ja Espanjaan. Halla-ahon mukaan on totta, että näissä maissa kansallismielisetkin puolueet suhtautuvat usein varsin myönteisesti Venäjän nykyjohtajaan, venäläiseen hallintomalliin, venäläiseen hallintokulttuuriin.
&#8211; Mutta tämä on enemmän maantieteellinen piirre kuin jokin sellainen mikä olisi erityisen leimallinen kansallismielisille puolueille. Meillähän on samassa ryhmässä myös virolainen sisarpuolueemme EKRE, joka taas edustaa aivan toista äärilaitaa suhtautumisessaan Venäjään.
<h4>Venäjä vaikuttaa valtionhoitajapuolueiden kautta</h4>
Venäjällä on Halla-ahon mukaan satavuotiset perinteet vaikuttamisesta ulkomailla.
&#8211; Venäjällä ei todellakaan olla amatöörejä näissä hommissa. On aivan selvää, että jos Venäjä haluaa vaikuttaa poliittiseen kehitykseen jossain muussa maassa niin ei se pyri vaikuttamaan demonisoitujen, marginalisoitujen puolueiden kautta &#8211; siis sellaisten kuin esimerkiksi Perussuomalaiset Suomessa tai Lega Italiassa, vaan se pyrkii vaikuttamaan perinteisten valtionhoitajapuolueiden kautta, hyvin hienovaraisesti verkostoitumalla ja hankkimalla niistä vaikutusvaltaa.
Halla-ahon mielestä on mielenkiintoista katsella mitkä puolueet ja minkä puolueiden näkyvät hahmot ovat juosseet venäläisen kaasubisneksen asialla pitkin Eurooppaa viimeiset vuodet.
&#8211; Sieltä löytyy lähinnä sosiaalidemokraattisia ja Suomen tapauksessa keskustalaisia poliitikkoja, mutta jostakin syystä tämä toiminta pääsee ikään kuin koira veräjästä, Halla-aho kommentoi.
&#8211; Tämä kuvastaa sitä, että Venäjä on lyömäase, jota halutaan käyttää kansallismielisiä ja maahanmuuttokriittisiä puolueita vastaan eikä kyse niinkään ole siitä, että Venäjän vaikutusvallan kasvusta oikeasti oltaisiin kovin huolissaan.

Halla-aho Porissa: Venäjästä on tullut sisäpoliittinen pelikortti – vain PS on ollut aidosti huolissaan Venäjän kehityksestä

Helsingin Sanomien eurovaalitentissä kokoomuspomo Petteri Orpo oli unohtanut puolueensa lähentymispyrkimykset Venäjään.

Helsingin Sanomat oli kutsunut puoluejohtajat tiistaina keskustelemaan eurovaaleista. Keskustelussa esille nousi myös Venäjä, jolloin perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho toisti perussuomalaisten Venäjä-kannan.
&#8211; Toisin kuin muilla puolueilla, meillä aina ollut selkeä linja Venäjän johdon tekemisiin. Perussuomalaisilla ei ole asiassa mitään hävettävää, Halla-aho sanoi, ja nosti esille kokoomuksen veljeilyn venäläisten kanssa.
&#8211; Kokoomus oli innokkaasti kannattamassa viisumivapautta Venäjän kanssa aina Ukrainan kriisin puhkeamiseen asti, Halla-aho muistutti.
Lipponen ja Rinne myös kokoomuksen linjoilla
Kokoomusjohtaja Petteri Orpon mielestä Halla-aho oli väärässä.
&#8211; Halla-ahon viisumiviittaus ei pidä paikkaansa. Kokoomus ei ole kannattanut viisumivapautta Venäjän kanssa. Se ei ole ollut milloinkaan kokoomuksen linja, Orpo sanoi.
Halla-aho joutui selventämään asioita Orpolle.
&#8211; En tiedä, oletko kuullut sellaisesta kokoomuspoliitikosta kuin Alexander Stubb, mutta hän vaati hyvin äänekkäästi viisumivapauden kiirehtimistä Venäjän kanssa. Samoin Paavo Lipponen demareista, ja Antti Rinne vielä maaliskuussa 2014 vaati viisumivapautta Venäjän kanssa, kun Ukrainassa jo tapahtui, Halla-aho sanoi.
Kokoomus halusi edistää vapaata liikkumista
Orpo oli sopivasti unohtanut, että toukokuussa 2008 silloinen ulkoministeri Stubb ilmoitti haluavansa madaltaa rajoja Venäjän suuntaan. STT:n haastattelussa Stubb sanoi, että Suomen pitäisi harkita uudelleen jarruttavaa suhtautumista Venäjän viisumivapauteen.
Stubbin mielestä viisumivapaus edistäisi Venäjän demokratiakehitystä.
&#8211; Ainoastaan rajoja madaltamalla ja vapaata liikkumista edistämällä saadaan poistettua ennakkoluuloja, Stubb sanoo haastattelussa.
Stubb kehuu Venäjän ulkoministeriä ystäväkseen
Varmemmaksi vakuudeksi Stubb julkaisi vielä kymmenen vuotta myöhemmin, lokakuussa 2018 Twitterissä kuvan, jossa hän poseeraa kaverillisesti hymyillen Venäjän ulkoministerin Sergei Lavrovin kanssa.
&#8211; Maailma on pieni paikka. Törmäsin Minskissä vanhaan ystävääni ja kollegaani Sergei Lavroviin. Emme ole aina kaikesta samaa mieltä, mutta hän on eräs ammattimaisimmista ja kokeneimmista ulkoministereistä, joita olen tavannut, Stubb hehkuttaa.
Venäjä miehittää laittomasti Krimin niemimaata ja kansainvälinen yhteisö on tuominnut Venäjän toimet. EU on asettanut Venäjälle talouspakotteita toiminnan johdosta.

Halla-aho Petteri Orpolle eurovaalitentissä: ”Oletko kuullut sellaisesta kokoomuspoliitikosta kuin Alexander Stubb, joka äänekkäästi vaati viisumivapautta Venäjän kanssa?”

Hallitusneuvotteluja parhaillaan vetävä sdp:n puheenjohtaja Antti Rinne haaveilee Suomen ja Venäjän suhteiden merkittävällä tiivistämisellä ja yhteistyön lisäämisellä.

Hallitusneuvottelija Antti Rinteen (sd.) Venäjä-suunnitelmat ovat luettavissa viisi vuotta sitten julkaistusta Kaleva-lehden <a href="https://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/rinne-ei-tunne-russofobiaa-viisumivapaus-venajan-kanssa/659665/#anchor-for-comments">verkkojutusta</a>, jossa esitellään Rinteen poliittista linjapaperia.
Rinteen keskusteluasiakirja julkistettiin keväällä 2014 tilanteessa, jossa Rinne oli tuolloin pyrkimässä sdp:n puheenjohtajaksi ja myös tuli valituksi tehtävään.
Venäläisten yritysten investointeja Suomeen
Rinteen suunnitelmien mukaan Venäjän markkinoiden läheisyyttä olisi hyödynnettävä täysimääräisesti.
- Jatkossa meidän on tavoiteltava entistä päämäärätietoisemmin myös venäläisten yritysten konkreettisia investointeja Suomeen, keskusteluasiakirjassa todetaan.
Verkkojutusta selviää myös, että Rinteen intresseissä ovat viisumivapaus, liikenneyhteyksien nopeuttaminen, venäjän kielen ja kulttuurin opetuksen merkittävä lisääminen ja aktiivinen markkinointitoiminta Venäjän yrityskentän suuntaan.
Halla-aho osoitti mieltä Krimin valtausta vastaan
Rinteen suunnitelmat tiivistää yhteistyötä Venäjän kanssa julkistettiin samaan aikaan, kun Venäjä oli aloittanut intervention Krimille.
Kansainvälinen yhteisö tuomitsi välittömästi Venäjän toimet, jotka johtivat myöhemmin Krimin tekniseen liittämiseen osaksi Venäjää. Venäjän oikeutta Krimiin ei ole kuitenkaan tunnustettu kansainvälisesti, ja seurauksena ovat olleet muun muassa EU:n Venäjälle asettamat talouspakotteet.
Perussuomalaisten nykyinen puheenjohtaja Jussi Halla-aho osallistui maaliskuussa 2014 Helsingin Tehtaankadulla järjestettyyn Venäjän toimintaa vastustavaan mielenosoitukseen. Halla-aho toivoi, että Venäjä kunnioittaisi kansainvälistä oikeutta.
&#8211; Olen täällä osoittamassa tukea Ukrainan alueelliselle eheydelle ja itsenäisyydelle ja vastustamassa imperialismia, Halla-aho kommentoi Suomen Uutisille.

Antti Rinteen suunnitelmat: Viisumivapaus Venäjän kanssa ja venäjän kielen opetusta lisättävä Suomessa

Brittidiplomaattien väitetään käyneen salassa neuvotteluja, joissa on edistetty Britanniaan saapuvien turkkilaisten viisumivapautta. Väitteet perustuvat tietovuotoon, jotka brittilehti The Sunday Times <a href="http://www.thetimes.co.uk/edition/news/leaked-uk-plan-to-open-doors-for-1m-turks-n085h225w" target="_blank">julkaisi</a> äskettäin. Maan hallitus kiistää kuitenkin tiedot <a href="http://www.itv.com/news/2016-06-12/claims-that-uk-is-set-to-open-doors-to-1m-turkish-citizens-completely-untrue-says-government/" target="_blank">ilmoittaen</a>, ettei diplomaattilähteet edusta hallituksen kantaa. Paljastus on tulenarka, koska diplomaattien mukaan viisumivapausasia haluttiin pitää pimennossa ennen Brexitiä &#8211; brittien kansanäänestystä EU-jäsenyyden jatkosta.

Brittien EU-eroa kannattavat eturivin politiikot katsovat paljastuksen osoittavan, että hallitus puhuu julkisesti yhtä, ja suljettujen ovien takana toista.
<h4>Turkki ei ole liittymässä EU:hun</h4>
Tuleva kansanäänestys on herättänyt keskustelua mahdollisesta Turkin <a href="http://www.telegraph.co.uk/news/2016/06/12/brexit-campaigners-have-admitted-turkey-will-not-join-the-eu-pri/" target="_blank">liittymisestä</a> EU:hun. Pääministeri David Cameron sanoo, ettei Turkin jäsenyys ole edes etäisesti työn alla. Kaikkien EU-maiden tulisi yksimielisesti hyväksyä jäsenyys. Itä-Euroopan EU-maat ovat Turkin jäsenyyttä vastaan. Myös brittien parlamentin tulisi hyväksyä Turkin jäsenyys.

Britannian ja Turkin neuvottelut yritettiin pimittää Brexit-äänestyksen pelossa

EU arvelee Turkin kanssa solmitun pakolaissopimuksen ajautuvan karille, koska Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan savusti ulos maan EU-myönteisen pääministeri Ahmet Davutoğlun. Erdoğan on puolestaan sanonut, ettei maan terrorismilakeja aiota muuttaa.

Euroopan komissio ehdotti viime keskiviikkona turkkilaisille viisumivapautta. Euroopan parlamentti saattaa kuitenkin hylätä komission esityksen. Europarlamentin suurimman ryhmän (EPP) puheenjohtaja Manfred Weber oli <a href="http://www.politico.eu/article/commission-wants-to-make-eu-countries-pay-for-not-accepting-refugees/">skeptinen</a> komission esitystä kohtaan.
– Turkkilaisille ei saa tulla viisumivapauden suhteen vesitettyjä kriteereitä, Weber muotoili keskiviikkona.
<h4>ALDE tyytyväinen sakkomaksuihin</h4>
Komission toinen turvapaikkapolitiikan kylki koski sakkoluontoista maksua niille jäsenmaille, jotka eivät vastaanota turvapaikanhakijoita. Sakko toimisi tilisiirtona jäsenmaiden välillä. Turvapaikanhakijoista kieltäytyvä maa maksaisi 250 000 euroa korvauksena sille jäsenmaalle, joka joutuisi huoltamaan turvapaikanhakijan.
Sakkomaksut eivät olisi automaattisia, vaan komission esityksen mukaan määriteltäisiin tietyt rajat, joiden mukaan katsotaan onko jokin jäsenmaa joutunut kohtuuttoman turvapaikanhakijamäärän alle. Komission mukaan korvausraha kattaisi jäsenmaalle turvapaikanhakijasta koituvia kuluja, kuten koulutuksen, terveydenhuollon ja ylläpidon.
Euroopan parlamentin liberaalinen ALDE-ryhmä on komission sakotuspolitiikkaan tyytyväinen. ALDE:n puheenjohtaja Guy Verhofstadt kehuu esitystä rakentavaksi. Hänen mielestään EU tarvitsee keskitetyn turvapaikkaohjelman.
<h4>EU pohtii vaihtoehtosuunnitelmaa Turkin varalle</h4>
EU on varautumassa siihen, että EU:n ja Turkin välinen palautussopimus ei välttämättä pidä. Turkin presidentti Erdoğan on kertonut, ettei maa aio muuttaa terrorismilakejaan niin, että se voisi noudattaa EU:n vaatimia ihmisoikeusstandardeja. Ihmisoikeusasiat ovat Euroopan parlamentin hampaissa, ja komission esitys turkkilaisten viisumivapaudesta voi tulla torjutuksi.
Erdoğanin mukaan viisumivapauden hyllyttäminen taas aiheuttaisi koko palautussopimuksen raukeamisen. EU on pohtimassa mahdollista <a href="http://www.politico.eu/article/eu-looks-for-migration-plan-b-without-turkey-davutoglu-erdogan-report/" target="_blank">vaihtoehtoista suunnitelmaa</a>, jos EU:n ja Turkin välinen palautussopimus raukeaa.
Suunnitelman mukaan turvapaikanhakijat eivät pääsisi lautalla Kreikan saarilta mantereelle, vaan hakemukset käsiteltäisiin saarilla. Hylätyt hakemukset johtaisivat palauttamisen suoraan lähtömaahan.

EU varautumassa Turkin turvapaikkasopimuksen haaksirikkoon

Politiikkaan Juho Eerola lähti vuonna 2006 liityttyään perussuomalaisiin. Sen jälkeen hän on osallistunut kaksi kertaa kunnallisvaaleihin sijoittuen molemmilla kerroilla kolmen Kotkassa eniten ääniä saaneen ehdokkaan joukkoon ja kaksi kertaa eduskuntavaaleihin. Edellisissä eurovaaleissa hän toimi kotkalaisen Freddy Van Vonterghemin vaalipäällikkönä, joka keräsi toiseksi eniten ääniä koko Kymen vaalipiirissä Timo Soinin jälkeen.
Eduskunnassa Eerola on muun muassa EU-asioita käsittelevän suuren valiokunnan jäsen ja maailman ensimmäisenä perussuomalaisena Euroopan neuvoston kunta- ja alueparlamentin jäsen. Eerola on myös Pohjoismaiden neuvoston viidenneksi suurimman puolueen Vapaan Pohjolan (Nordisk Frihed) puheenjohtaja, jonka muodostavat perussuomalaiset ja Tanskan Kansanpuolue.
&#8211; Koska sekä Kymen että Etelä-Savon piirit kannattivat minua eurovaaliehdokkaaksi, oli kyseessä jo niin kova mandaatti, ettei siitä enää voi kieltäytyä. Olen huomannut, että minulla on kohtalaisesti kannatusta kentällä. Mieltäni lämmitti sijoittumiseni kymmenen suosituimman perussuomalaisen kansanedustajan joukkoon ministeriehdokkaaksi Ylen kyselyssä viime kesänä, Eerola kertoo.
<h4>Ei yhteisvastuille</h4>
Tärkeä kysymys nimenomaan kaakkoissuomalaisten kannalta on EU:n ja Venäjän välinen viisumivapaus, joka on tulossa, halusimmepa sitä tai emme. Pietari on lähempänä kotkalaisia kuin Turku ja siellä asuu enemmän ihmisiä kuin Suomessa yhteensä.
&#8211; Viisumivapaus tulee koskettamaan eniten Kaakkois-Suomea, niin hyvässä kuin pahassakin. Edellytän, että EU:n on osallistuttava täysimääräisesti niihin kustannuksiin, joita Suomelle tästä koituu.
Eerola vastustaa myös eteläeurooppalaisten ajamaa yhteisvastuuta siirtolaisuudesta. Suomen ei tule osallistua millään tavalla maahanmuuton aiheuttamiin kustannuksiin näissä maissa, kustannammehan niiden ongelmia jo nyt hyvin monella eri tavalla. Viisumivapauden myötä itärajan toiselta puolelta tulevan maahanmuuton kustannukset Suomelle tulevat huimasti kasvamaan, missä on riittävästi maksamista meille.
&#8211; Euroopan unioni on joiltain osin toimiva enkä halua sitä purkaa, mutta liittovaltiokehitys on pysäytettävä. Budjetti- ja päätösvaltaa on palautettava jäsenmaille. Tulevaisuuden unionin näen jäsenmaidensa välisenä vapaakauppa-alueena, jota päämäärää kohti haluan taistella.
<h4>Vaalikampanja jäi päälle</h4>
Juho Eerola on paitsi poliitikko, myös laulaja ja sanoittaja rock-yhtyeessä nimeltä Suuri Tuntematon. Syksyllä yhtye julkaisi ensimmäisen albuminsa, joka nousi heti ensimmäisellä viikolla Suomen virallisen albumilistan sijalle 28. Se on huima saavutus ennestään tuntemattomalle yhtyeelle ottaen huomioon, ettei bändi ole mitenkään ratsastanut Eerolan maineella.
Vaalikampanjaansa Eerola aikoo heittäytyä samalla kuviolla, jolla on menestynyt aikaisemmissakin vaaleissa. Hänen tyylinsä poikkeaa perinteisestä, mutta sen tarkemmin Eerola ei halua vaalikampanjansa yksityiskohtia vielä paljastaa.
&#8211; Sen verran voin sanoa, että minulle jäi vuoden 2007 eduskuntavaalikampanja päälle, eli minulla on käynnissä jatkuva matalan intensiteetin vaalikampanja. Mitään hirmuista loppukiriä en aio ottaa, sillä olen havainnut tasaisesti jatkuvan työn johtavan huomattavasti parempaan tulokseen kuin jos vasta juuri ennen vaaleja puskisin itseni sairaalakuntoon.
Aikaisempiin vaaleihin Eerolan ei ole rahallisesti juuri tarvinnut panostaa. Tähän mennessä hän on käyttänyt omaa rahaa kaikkiin aikaisempiin kampanjoihinsa yhteensä viisituhatta euroa. Näissä vaaleissa hän aikoo tuplata tuon summan.
&#8211; Lisäksi puolueelta tulee jonkin verran tukea, mikä myös kaikki käytetään. Todennäköisesti jonkin verran tulee myös lahjoituksia, jotka myös otan kiitollisena vastaan.
Kirjoitus on julkaistu <a href="https://stage.sudev.fi/lehtiarkisto/perussuomalainen-152013/">Perussuomalainen 15/2013</a> -lehdessä.

Viisumivapaus

Venäjä poistamassa viisumipakon Afrikan ja Lähi-idän maiden kansalaisilta – suora tie Euroopan rajoille aukeaa

Purra: Perussuomalaisten Venäjä-linjassa ei moitittavaa

Yle näkee ”rakenteellista rasismia” Ukrainan pakolaisten kohtelussa

Halla-aho Porissa: Venäjästä on tullut sisäpoliittinen pelikortti – vain PS on ollut aidosti huolissaan Venäjän kehityksestä

Halla-aho Petteri Orpolle eurovaalitentissä: ”Oletko kuullut sellaisesta kokoomuspoliitikosta kuin Alexander Stubb, joka äänekkäästi vaati viisumivapautta Venäjän kanssa?”

Antti Rinteen suunnitelmat: Viisumivapaus Venäjän kanssa ja venäjän kielen opetusta lisättävä Suomessa

Britannian ja Turkin neuvottelut yritettiin pimittää Brexit-äänestyksen pelossa

EU varautumassa Turkin turvapaikkasopimuksen haaksirikkoon

Juho Eerolan ehdokashaastattelu: EU:n osallistuttava viisumivapauden kustannuksiin

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025