Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

viljanvienti

Sopimus ukrainalaisen viljan viennistä Mustameren satamien kautta maailmalle on päättymässä. Venäjä on esittänyt kovia vaatimuksia sopimuksen jatkamiseksi, ja länsimaat ovat pistäneet kovan kovaa vastaan. Paine kasvaa mutta neuvottelut jatkuvat. Jos sopua ei synny, kärsijänä on koko maailma.

Venäjä saartoi ”sotilaallisen erikoisoperaation”, siis hyökkäyssodan alkajaisiksi Ukrainan Mustanmeren satamat. Ukrainalaisen viljan kuljetukset maailmalle pääsivät liikkeelle vasta viime vuoden kesällä, kun Venäjä suostui YK:n ja Turkin <a href="https://www.un.org/en/black-sea-grain-initiative">välityksellä</a> takaamaan merikuljetusten turvallisuuden.
Ukrainasta on viety Venäjän hyökkäyssodan aikana vehnää, maissia ja lannoitteita maailmalle virallisesti 28 miljoonaa tonnia. Viljaa on laivattu ainakin Kiinaan, Turkkiin ja kolmannen maailman nälkää näkeviin maihin.
Venäjä on tiettävästi myös <a href="https://icds.ee/en/putin-and-assad-partners-in-crime-why-russian-forces-steal-wheat-from-ukraine/">varastanut</a> satoja tuhansia tonneja viljaa miehittämiltään Ukrainan alueilta ja käyttänyt ravintoa aseenaan lisätäkseen vaikutusvaltaansa Lähi-idän ja Afrikan maissa.
<h4 style="font-weight: 400;">Venäjä vaatii pakotteiden purkamista</h4>
Venäjä vaatii sopimuksen jatkamiseksi muun muassa, että valtion maatalouspankki Rosselkhozbank kytketään kokonaisuudessaan takaisin kansainväliseen Swift-maksujärjestelmään. Se helpottaisi olennaisesti Venäjän viljan ja lannoitteiden vientiä. Toinen keskeinen vaatimus koskee erinäisten länsimaisten pakotteiden poistamista.
-Sopimuksen kohtalo näyttää synkältä, <a href="https://www.svd.se/a/q17b9O/pris-pa-livsmedel-tros-skena-spannmalsavtal-nara-krasch#:~:text=Avtalet%20f%C3%B6rhandlades%20fram%20med%20hj%C3%A4lp,de%20tre%20hamnarna%20vid%20Svartahavskusten.">arvioi</a> Gennadi Gatilov, Venäjän pysyvä edustaja YK:ssa. Asiasta kirjoittaa Svenska Dagbladet.
-Vaatimuksemme ja esittämämme ratkaisut ovat kaikuneet kuuroille korville, eikä edistystä ole tapahtunut. Tilanne on erittäin valitettava.
<h4 style="font-weight: 400;">Paine kasvaa neuvotteluissa</h4>
Sopimus viljanviennistä on päättymässä 18. toukokuuta. Jos viljanvienti Ukrainasta keskeytyy, seurauksena on todennäköisesti globaali ruoanhinnan nousu, nälänhädän paheneminen maailman köyhimmissä maissa lähinnä Pohjois-Afrikassa ja Lähi-Idässä sekä sadon jääminen Ukrainan pelloille.
Neuvotteluita sopimuksen kohtalosta on <a href="https://www.reuters.com/world/europe/talks-black-sea-grain-export-deal-set-wednesday-ukrainian-source-2023-05-02/">Reutersin</a> mukaan käyty osapuolten kesken keskiviikkona. Perjantaina keskusteluita on tarkoitus jatkaa YK:n ja Venäjän kesken Moskovassa, <a href="https://www.reuters.com/world/europe/kremlin-says-russia-will-keep-talking-with-un-over-black-sea-grain-deal-2023-05-03/">ilmoitti</a> Venäjän ulkoministeriön tiedottaja Maria Zaharova.
Länsimaat ovat viestittäneet laittavansa kovan kovaa vastaan, jos sopimus ei saa jatkoa. Viljasopimuksen tilanne on esillä G7-maiden Hiroshiman <a href="https://www.g7hiroshima.go.jp/en/media/">huippukokouksessa</a> 19.–21. toukokuuta. Tavaranvienti Venäjälle aiotaan tiettävästi lopettaa kokonaan, jos sopimusta ei jatketa.

Venäjä uhkaa vetäytyä Ukrainan viljanvientisopimuksesta

Libanon on käytännössä romahtanut valtio, jonka asukkaista 80 prosenttia elää köyhyysrajan alapuolella. Kyprokselle ja EU:n alueelle on 175 kilometrin hengenvaarallinen merimatka. Yhä useammat ovat valmiita ottamaan riskin.

Libanonissa asuu 2,2 miljoonan paikallisen lisäksi 1,5 miljoonaa syyrialaista ja yli 200 000 palestiinalaista pakolaista. 80 prosenttia väestöstä elää köyhyysrajan alapuolella, syyrialaisista jopa 89 prosenttia.
Kansalaisten ostovoima katosi viimeistään silloin, kun Libanonin punnan arvosta oli haihtunut 90 prosenttia. Inflaatio jyllää edelleen. Libanon on tuonut elintärkeästä vehnästään 96 prosenttia Ukrainasta ja Venäjältä. Venäjän hyökkäyssota katkaisi viljantuonnin.
Maan julkiset palvelut ovat romahtaneet Beirutin sataman räjähdyksen ja pandemian seurauksena. Valtion täydellisen romahtamisen ovat paradoksaalisesti estäneet maan lukuisat uskonnolliset ja poliittiset ryhmät sekä kansainvälinen <a href="https://civil-protection-humanitarian-aid.ec.europa.eu/where/middle-east/lebanon_en">humanitaarinen apu</a>.
Lyhyt matka Euroopan unioniin
Libanonissa elää omassa kuplassaan myös satumaisen vauraita ihmisiä. Ei kuitenkaan liene ihme, että huomattava osa asukkaista miettii lähtöä maasta. Lähtöä helpottaa maantieteellisesti se, että valtio sijaitsee 175 kilometrin merimatkan päässä Kyproksesta ja Euroopan unionista.
<a href="https://www.aljazeera.com/news/2022/6/7/lebanese-army-arrests-people-trying-to-sail-to-europe">Aljazeeran</a> mukaan onkin odotettavissa, että kesän myötä pakolaisvirta Libanonista Eurooppaan kasvaa.
Kesäkuun alussa Libanonin hallituksen sotilasviranomaiset pidättivät 64 hengen seurueen veneestä Tripolin edustalla. Eurooppaan oli lähdössä 64 libanonilaista, palestiinalaista sekä syyrialaista.
Epätoivoinen pakoyritys päättyi katastrofiin
Huhtikuun lopulla 60 pakolaista kuljettanut vene <a href="https://www.aljazeera.com/news/2022/4/23/migrant-boat-capsizes-off-tripoli-lebanon">upposi</a> Tripolin edustalla, kun viranomaiset yrittivät estää veneen matkan avomerelle. Seitsemän uhrin ruumiit on löydetty ja kuusi henkilöä on vielä kateissa. Ihmissalakuljettajien 10-metrinen vuonna 1974 valmistunut alus oli suunniteltu kantamaan kuusi henkilöä.
Satamassa omaiset odottivat tietoja uhreista ja selviytyneistä ja eräs heistä purki tuntojaan <a href="https://www.france24.com/en/live-news/20220424-lebanon-hunts-for-survivors-after-migrant-boat-capsizes">France24</a>-uutisille:
&#8211; Veljenpoikani ja hänen viisi lastaan sekä kaksosia odottava vaimonsa, he yrittivät paeta nälkää ja köyhyyttä.

Libanon on pakolaisten uusi portti Eurooppaan – EU on lyhyen mutta vaarallisen merimatkan päässä

Eurooppa on avannut rajansa Venäjän hyökkäystä pakeneville. Miljoonien ihmisten saapuminen asettaa valtiot vaikeiden päätösten eteen, mutta Eurooppa majoittaa omat pakolaisensa. Sitten valtioiden ja kansalaisten kantokyvyn rajat alkavatkin tulla vastaan.

Lähes kolme miljoonaa ihmistä on paennut Ukrainasta Venäjän hyökkäyksen alkamisen jälkeen. Puolaan heistä on tullut yli puolitoista miljoonaa. Huomattava osa pakolaisista on jatkanut muualle Eurooppaan niin Puolasta, Unkarista, Slovakiasta kuin Moldovastakin.
Kaikki eivät halua Lähi-idästä tulevia
YK:n pakolaiskomissaari Filippo Grandi vieraili äskettäin Puolassa ja ylisti myöhemmin sitä, kuinka pakolaisten avustaminen sujui sekä organisaatioiden osalta, että yksityisten ihmisten humaanisen avun myötä.
&#8211; Mielestäni tällä hetkellä Eurooppa tajuaa, että sodalla ja pakolaisuudella on yhteys ja että valtiot voivat joutua ottamaan vastaan suuria pakolaisjoukkoja. Tärkeintä on ymmärtää, että tarvitsemme toistemme tukea, kukaan ei selviä tästä yksin, Grandi <a href="https://www.svt.se/nyheter/utrikes/fn-s-flyktingchef-andra-flyktingar-behover-samma-gehor">sanoi</a> SVT:n lähetyksessä.
Grandin mukaan aiemmissa pakolaisaalloissa on ollut hankaluuksia saada tiettyjä Euroopan maita avaamaan rajojaan pakolaisille &#8211; erityisesti Lähi-idästä, Syyriasta tai Afganistanista tulleille.
&#8211; Viestini on, että kaikki pakolaiset jakavat samat kokemukset ja kaikki pakolaiset ansaitsevat saman kohtelun.
Eurooppa ei voi majoittaa kaikkia
Grandin lausunnot ovat saaneet ainakin maahanmuuttoon<a href="https://samtiden.nu/2022/03/flyktingar-ska-fa-fristad-i-naromradet-andra-an-europa-maste-ta-sitt-ansvar/"> kriittisesti</a> suhtautuvissa piireissä reaktioita, joissa painotetaan, ettei Eurooppa voi olla ainoa alue koko maapallolla, jonne suunnataan, kun kotiseudun asiat ovat pielessä.
Näin erityisesti nyt, kun arjen kustannukset ovat Venäjän hyökkäyksen seurauksena nousemassa yli perusveronmaksajien kantokyvyn ja välttämättömyydetkin saattavat joutua jossain vaiheessa kortille.
<a href="https://pakolaisapu.fi/pakolaisuus-maailmalla/">Maailman pakolaisista</a> (82 miljoonaa) suurin osa pakenee kriisivaltion sisällä (48 miljoonaa) tai suuntaa naapurimaahan (26,4 miljoonaa). Turvapaikanhakijoita on 4,1 miljoonaa. Tämä oli tilanne ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan.
Luvut voivat vielä kasvaa dramaattisesti, jos Ukrainan ja Venäjän viljanvienti loppuu kokonaan ja Lähi-idässä sekä Pohjois-Afrikassa puhkeaa <a href="https://stage.sudev.fi/vehna-menossa-kortille-lahi-idassa-ja-pohjois-afrikassa-ruokapula-voi-saada-kytevan-tyytymattomyyden-liekkeihin/">nälkämellakoita</a>.
”Mitä on solidaarisuus ja mitä röyhkeys”
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra on Twitterissä puuttunut pakolaisryhmien keskinäisiin väleihin, jotka pakolaismäärien kasvaessa ja vastaanottajamaiden resurssien huvetessa saattavat kiristyä. Myös kohdemaa saattaa joutua kuulemaan kunniansa.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Miksi Lähi-idästä tai Afrikasta lähtöisin oleva henkilö ylipäätänsä hakee &quot;turvapaikka&quot; Euroopan alueelta? Eikö olisi luontevaa, että hän hakee turvapaikkaa Lähi-idästä tai Afrikasta. Ja taas vastaavasti Euroopasta lähtöisin oleva henkilö, hakee turvapaikkaa Euroopasta.
&mdash; Hannu Saloranta (@HannuSaloranta) <a href="https://twitter.com/HannuSaloranta/status/1503369350320992269?ref_src=twsrc%5Etfw">March 14, 2022</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
&nbsp;

YK:n pakolaiskomissaari vyöryttää taas vastuuta Euroopalle: ”Kaikki pakolaiset ansaitsevat saman kohtelun”

viljanvienti

Venäjä uhkaa vetäytyä Ukrainan viljanvientisopimuksesta

Libanon on pakolaisten uusi portti Eurooppaan – EU on lyhyen mutta vaarallisen merimatkan päässä

YK:n pakolaiskomissaari vyöryttää taas vastuuta Euroopalle: ”Kaikki pakolaiset ansaitsevat saman kohtelun”

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025