Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

viljasato

Kevään aikana ruuan kuluttajahinnat ovat nousseet häkellyttävää vauhtia. Pellervon taloustutkimuksen mukaan nousu jatkuu ja hinnat voivat olla tapissa pitkään. Ruoka voi kallistua ennustettuakin enemmän.

Pandemian ja Ukrainan sodan vaikutukset ovat näkyneet rajuimmin ja nopeimmin tuotantopanosten, kuten lannoitteiden ja energian hinnassa.
Tämä on nostanut maatalouden kustannuksia voimakkaasti, mutta muutos siirtyy tuottajahintoihin ja ruuan kuluttajahintoihin viiveellä, <a href="https://www.ptt.fi/julkaisut-ja-hankkeet/uutiset/pttn-tilannekatsaus-sodan-vaikutukset-alkavat-vasta-nakya-ruokamarkkinoilla.html">todetaan</a> Pellervon taloustutkimuksen katsauksessa.
Tuottajahinnoissa on alkanut tapahtua nousua kevään aikana. Huhtikuussa sianlihan tuottajahinta nousi 17 prosenttia, naudanlihan 12 prosenttia ja siipikarjanlihan 23 prosenttia verrattuna vuoden takaiseen.
Hinnannousu odotettua kovempaa
PTT ennusti maaliskuun suhdanne-ennusteessaan ruuan kuluttajahintojen nousevan tänä vuonna keskimäärin 11 prosenttia. Huhtikuussa ruuan hinta nousi jo yleistä inflaatiota nopeammin.
Toukokuussa ruuan hinta nousi 9 prosenttia vuoden takaisesta, kun yleisesti kuluttajahinnat nousivat 7 prosenttia.
Ruuan hinnannousu kiihtyy kesän ja syksyn aikana, koska tuottajahintojen nousu on ollut nopeaa. Arvioon liittyy kuitenkin paljon epävarmuustekijöitä.
Riskinä on sekin, että jos viljasato jäisi ennakoitua pienemmäksi Suomessa ja maailmanlaajuisesti, se nostaisi elintarvikkeiden kuluttajahintoja jopa ennustettua enemmän.
Kyyti on kylmää ja vauhti kasvaa
Kuluttajaa kaiken kallistuminen eli inflaatiovauhdin jatkuva kasvu hirvittää ja lomien rilluttelun jälkeen taloudellinen krapula voi olla kamala.
Kyse on oikeasti satojentuhansien ihmisten kohdalla siitä, miten selvitä arjesta, kun kouraan on jäänyt vain luu.
Maanantaina puheenjohtaja Riikka Purra <a href="https://twitter.com/ir_rkp/status/1536295506254635009">muistutti</a>, kuinka kaiken muun lisäksi soten kustannukset ovat karkaamassa hallituksen käsistä, vaikka perussuomalaiset ovat kiinnittäneet huomiota sen valuvikoihin iät ajat.
Punavihreä hallitus tulee tapansa mukaan sysäämään vastuun talouskatastrofin hoidosta tuntemattomille tahoille ja tavallinen suomalainen tärisee yksin syksyn pimeydessä. Kyyti tulee olemaan kylmää ja vauhti sen kun kiihtyy.

Ruuan hinta voi nousta ennakoituakin enemmän – vauhti kiihtyy kesän ja syksyn aikana

Kansanedustaja Petri Huru on huolissaan valkoposkihanhien aiheuttamista satovahingoista, jotka muodostavat uhan jo Suomen huoltovarmuudelle. Huru jätti ministerille kirjallisen kysymyksen siitä, millaisin keinoin ministeriö pyrkii pelastamaan kevään sadon hanhien kynsistä.

&#8211; Hanhien aiheuttamia vahinkoja korvattiin viime vuonna noin 1,5 miljoonalla eurolla, joka on kaikista rauhoitettujen eläinten aiheuttamien vahinkojen korvauksista suuri osa, sillä kokonaissumma oli noin 2,6 miljoonaa euroa. Korvaukset kuvastavat hyvin valkoposkihanhien aiheuttamien haittojen mittakaavaa, perussuomalaisten kansanedustaja Petri Huru perustelee.
Sadot on pelastettava kiireesti
Pelkät korvaukset eivät Hurun mukaa kuitenkaan vielä riitä, varsinkaan kun ne eivät kata todellisia vahinkoja. Ukrainassa käynnissä olevan sodan takia Suomen omavaraisuus on ajankohtaisempaa kuin aikoihin.
&#8211; Ukraina ja Venäjä ovat maailman suurimpia viljan ja öljykasvien viejiä, joten on selvää, että sota ja toisaalta myös pakotteet tulevat sekä nostamaan näiden tuotteiden hintaa että aiheuttamaan merkittäviä saatavuusongelmia, joten sadot on pelastettava kiireisesti. Kevätsadon lisäksi on varauduttava tehostamaan toimia, joilla turvataan myös tulevan syksyn sato, Huru jatkaa.
&nbsp;

Valkoposkihanhien satotuhot torjuttava ajoissa – ”Ukrainassa käynnissä olevan sodan takia Suomen omavaraisuus on ajankohtaisempaa kuin aikoihin”

Viime vuoden huono sato sekä polttoaineiden, sähkön, lannoitteiden ja rehujen hintojen jatkuva nousu kurittavat nyt sikatiloja olan takaa. Moni tila on valmis laittamaan kintaat naulaan. Sikatilojen tilanne näyttää toivottomalta. Tuotantopanokset nousevat joka viikko, mutta tuottajahinnoille ei tapahtu mitään.

Kansanedustaja Kristian Sheikki Laakso vieraili hiljattain kouvolalaisella sikatilalla.
&#8211; Kun katselee heidän tuotantokustannustensa nousua, nousee jopa minulla tukka pystyyn. On selvää, että jollei kohta jotain konkreettista tehdä, niin kotimaisen sianlihan syönti loppuu. Voihan olla, että se on parin hallituspuolueen tarkoituskin. Tosin unohtavat sen, että vähemmän puhdasta ja vähemmän eettistä lihaa tuodaan sitten maailmalta, Laakso sanoo.
Hintojen nousu on jäätävää
Tilan sähkölasku on noussut edellisvuoteen verrattuna 26 %, polttoöljy 71 %, lannoitteet 128 %, nestekaasu 71 %. Yhteensä nousu tarkoittaa yli 66 000 euron lisämenoa. Lisäksi sikojen rehut ovat kallistuneet 107 %, ja niihin tarvittaisiin edellisvuoteen verrattuna yli 200 000 euroa ylimääräistä rahaa.
&#8211; Jäätävää. Kaupan moraalia ja hinnoittelua on muutettava! Tuottajahintoihin on saatava lisää niin, että sikatilalliset pystyisivät elämään ja rahalla ei olisi muita ottajia välissä, vaatii Laakso ja paheksuu sitä, että hintojen noustessa teollisuus käyttää tilaisuutta hyväkseen ja ottaa osan hinnannoususta itselleen.
&#8211; Lannoitevalmistaja Yara teki miljardituloksen. On helppo pistää omaa siivua lisää, kun hinnat nousevat. Samaa on tapahtunut polttoainepuolella.
&#8211; Tämä ongelma ratkeaa ainoastaan sillä, että hintoja on nostettava niin, että nousu menee isolta osin tuottajille. Hintojen nosto on ainoa tapa. Kaikki muu, kuten tuet ja muut, ovat pelkkää puuhastelua, eikä niillä tiloja pelasta, painottaa Laakso.
Tuottajat haluavat maksun työstään
Samaa mieltä on kurikkalainen porsastuottaja ja Kurikan MTK:n puheenjohtaja Marko Kriikkula.
&#8211; Näistä tukipaketeista ei tiedä, koska tulee ja kuka hyötyy. Toiveet olivat korkealla. Eivät ole enää. Pitää olla oikeudenmukainen tuottajahinta. Hinnan pitäisi elää tuotantopanosten kanssa, hän tuumaa.
Tukien perään hän ei ole, vaan reilun tuottajahinnan.
&#8211; Jos tulee joku tuhannen euron kriisituki, sillä ei ole juuri merkitystä, ja muut huutaa, että taas maatalouteen annetaan rahaa. Valtiovallan vakauttamislainat lisäävät tilojen velkataakkaa. Sen, mitä me myydään, pitäisi olla oikeanhintaista. Lihan hinnan täytyy nousta. Ei kukaan jätä ostamatta sitä, vaikka hinta pikkuisen nousisi.
Tuottajille tarkoitettu hyöty valuu takaisin teollisuuteen
Sikojen kilohinnasta vietiin taannoin 9 euroa kilolta, nyt takaisin tuli niistä 4 euroa.
&#8211; Aika ahtaalla on porsastuotanto tällä hetkellä.
Kauppa kertoo muuttaneensa hintaa, mutta ainakaan Kriikkulalle ei sieltä ole valunut mitään.
Jos lisää hintaa saadaan, teollisuus tai kauppa syö sen saman tien rehun tai muun korotuksena. Tuottajille tarkoitettu hyöty valuu takaisin teollisuuteen.
Kotimaisen lihan osto tärkeää
Kuluttajat voivat omalta osaltaan tukea suomalaista tuotantoa.
&#8211; Kuluttajat voivat auttaa ostamalla puhtaasti kotimaista lihaa. Pitää katsoa paketista, onko liha kotimaista vai EU:sta.
Kriikkula toivoo, että teollisuuden pienet toimijat tekisivät kauppoja suomalaisten teurastamoiden kanssa eivätkä ostaisi lihaa halvalla ulkomailta.
&#8211; Ulkolainen liha voi olla kuukausia, jopa vuodenkin, vanhaa. Se ei ole mennyt kaupaksi, sitten myydään halvalla jonnekin.
Kotimaisen lihan laadusta kertovat antibioottivapaa tuotanto, hännälliset porsaat ja emakkotilojen siirtyminen vapaaporsitukseen. Eläinten hyvinvointia ja lajityypillistä käyttäytymistä edistetään Suomessa monin tavoin.
Tiloilla voidaan huonosti
Kriikkula kaipaa pankeilta myötämielisyyttä ja pitkäjänteisyyttä sekä toimia valtiovallalta, teollisuudelta ja kaupalta.
&#8211; Nyt pitää ymmärtää, että tänne pitää tulla rahaa. Tämä ei ole tuottajien itseaiheuttama tilanne. Viime kesän säille, koronalle ja Venäjän hyökkäykselle me ei voida mitään.
Hän on huolissaan suomalaisesta lihantuotannosta.
&#8211; Tuotannon lopettamisia on nyt paljon ja tulee lisää. Ymmärrän kyllä, minkä takia. Mihin tämä johtaa? Kohta painitaan suuressa lihapulassa. Emakot ovat vähentyneet ja koko ajan vähentyvät. Se tulee näkymään jo loppuvuonna tuotetuissa kiloissa.
Tilojen ahdinko heijastuu perheisiin.
&#8211; Kun pipo kiristää ja laskupino kasvaa, ei siinä jää rakkaudelle tilaa. Loppuunpalamisia ja parisuhdeongelmia tulee. Tuottajien elämäntilanne ja jaksaminen huolestuttaa, sanoo sikatilallinen Marko Kriikkula.
&nbsp;

Sikatilojen ahdinko pahenee – Sheikki Laakso vaatii kaupalta tekoja

Venäjä kylvää mielettömiä määriä räjähteitä ympäri Ukrainaa. Ihmisten mittaamattomien kärsimysten lisäksi lisäksi luonto ja pellot kokevat peruuttamattomia tuhoja. Ukrainan sodan seuraukset järisyttävät koko maailmaa vielä vuosikymmeniä sodan loppumisen jälkeenkin.

&#8211; Kevättyöt jäävät tekemättä, koska venäläiset ampuvat kaikkea, mikä liikkuu, toteaa läntisessä Ukrainassa lähellä Lvivin kaupunkia 3 000 peltohehtaarin tilaansa viljelevä Jonathan Clibborn.
Clibbornin aika menee tänään sota-alueen sukulaisista huolehtimiseen, pakolaisten majoittamiseen suojaan pommituksilta ja ylipäänsä tilan päälle vyöryvästä arjesta selviämiseen.
&#8211; Peltoja on miinoitettu ja niille on vedetty teitä, puhumattakaan räjähtämättömistä ammuksista ja pelloille jääneistä kuolleista sotilaista. Luullakseni vehnäsato tulee romahtamaan kolmannekseen tai neljännekseen normaalista, Clibborn arvelee <a href="https://www.nationalgeographic.co.uk/history-and-civilisation/2022/03/war-in-ukraine-could-plunge-world-into-food-shortages">National Geographicin</a> verkkojulkaisussa.
Kevätkylvöt alkoivat Ukrainassa &#8211; ainakin teoriassa &#8211; viikko sitten. Jos peltotyöt jäävät nyt pääosin tekemättä, nälkä voi pian olla muillakin kuin ukrainalaisilla. On jopa todennäköistä, että sadat miljoonat ihmiset ovat pian pulassa tuontivehnän ehtyessä ja maapallolla saattaa olla edessään pahin ruokakriisi sitten toisen maailmansodan.
Peltoja uhkaa aikapommi
Ukrainan pelloilla tikittää myös toinen aikapommi: silmittömän tulituksen seurauksena pelloille leviää saasteita ja myrkkyjä. Ukraina on <a href="https://www.svd.se/a/JxyAk7/ukrainas-miljo-skadas-for-lang-tid-framover">pitkälle teollistunut</a> maa, jossa on osin neuvostohistoriasta johtuen paljon kemian teollisuutta, terästehtaita sekä asetuotantoa.
Nyt teollisuuslaitoksia on ammuttu – tahallaan tai vahingossa – ohjuksilla ja tykistötulella. Räjähdysten seurauksena ilmaan on joutunut valtava määrä myrkyllisiä päästöjä, jotka leviävät tuulten mukana kaikkialle mustan mullan maahan. Maa ja vesi saastuvat aseiden, ammusten sekä raunioiden sisältämistä raskasmetalleista ja kemikaaleista.
Ydinvoimaloita ja köyhdytettyä uraania
Oma riskinsä sisältyy myös Ukrainan lukuisiin ydinvoimaloihin; Tšernobyl ja<a href="https://yle.fi/uutiset/3-12043017/64-3-61696"> Zaporižžja</a> ovat jo venäläisten käsissä. Paikallisia säteily- ja myrkkypäästöjä päästöjä syntyy myös <a href="https://www.europarl.europa.eu/doceo/document/O-7-2014-000045_FI.html">köyhdytettyä uraania</a> sisältävistä ammuksista, joita käytetään panssaroituja ajoneuvoja vastaan.
Sota on johtanut myös siihen, että raskaasti pommitetuilla alueilla sähköt ovat poikki, jolloin vesi- ja viemärilaitos eivät toimi ja jätevedet joutuvat käsittelemättöminä ympäristöön ja vesistöihin. Myöskään ympäristönsuojelu ei toimi, tosin jätteiden kylväminen ympäristöön on sodassa akuuteista ongelmista pienimpiä.
Venäjä oikeuteen ympäristörikoksista
Sodan aiheuttamat ympäristötuhot ovat pitkävaikutteisia. Euroopassa on edelleen peltoalueita, joita ei voida viljellä ensimmäisestä maailmansodasta peräisin olevan sotaromun ja raskasmetallien takia.
&#8211; Eräs mahdollisuus saada Venäjä vastuuseen ympäristörikoksista olisi ottaa ne esille mahdollisen rauhansopimuksen yhteydessä. Historiallisesti tosin on niin, että vain sodan voittajat voivat vaatia sotakorvauksia. Joten korvaukset voisi ottaa esille siitä tapauksessa, että Ukraina voittaa sodan, sanoo ympäristöjuristi Britta Sjöstedt Svenska Dagbladetissa.

Ukrainassa kylvetään nyt vain vihaa: ”Vehnäsato tulee romahtamaan kolmannekseen tai neljännekseen normaalista”

viljasato

Ruuan hinta voi nousta ennakoituakin enemmän – vauhti kiihtyy kesän ja syksyn aikana

Valkoposkihanhien satotuhot torjuttava ajoissa – ”Ukrainassa käynnissä olevan sodan takia Suomen omavaraisuus on ajankohtaisempaa kuin aikoihin”

Sikatilojen ahdinko pahenee – Sheikki Laakso vaatii kaupalta tekoja

Ukrainassa kylvetään nyt vain vihaa: ”Vehnäsato tulee romahtamaan kolmannekseen tai neljännekseen normaalista”

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025