Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

voitontavoittelu

RUOTSI @ Pankkien jättimäiset tulokset herättävät kiihtyvää keskustelua lahden tuolla puolen. Voitot ovat riippumattoman ruotsalaisasiantuntijan mielestä käsittämättömiä ja osoitus siitä, että toimiala ei ole terve. Suomessa pohjoismaisten pankkien miljardivoitoista ja niiden oikeutuksesta ei ole juurikaan kohistu.

Kilpailu Ruotsin pankkimarkkinoilla ei arvostelijoiden mielestä toimi. Pankit rahastavat nousevilla koroilla ansiottomasti ja repivät voittonsa asuntovelallisten selkänahasta. Maksajiksi joutuvat loputkin kansalaisista vuokrien nousun myötä.
– Asuntolainojen korot <a href="https://stage.sudev.fi/porvarihallitus-haluaa-lisata-kilpailua-ruotsin-pankkisektorilla-harvinaisen-torkeaa-kommentoi-velallisten-edustaja-pankkien-jattivoittoja/">nousevat</a> korkeuksiin samaan aikaan, kun ruotsalaistalouksien muutkin kulut kasvavat. Ja nyt pankit näkevät tilaisuutensa tulleen voittomarginaalien lisäämiseen. Harvinaisen törkeää, totesi äskettäin omistusasujien pääekonomisti Håkan Larsson TV 4:n <a href="https://www.tv4.se/artikel/2TtJ31diZeh4Oxnh3F9JlI/raseri-mot-storbankerna-efter-rekordvinster-ohyggligt-provocerande">uutisissa</a>.
<h4 style="font-weight: 400;">”Suurpankkien toiminta muistuttaa kartellia”</h4>
Lääkkeeksi kuluttajan kurjuuteen on tarjottu pankkikilpailun lisäämistä. Apuun on huudettu sekä Finanssivalvontaa että porvarihallitusta. Valtiovarainministeri Elisabeth Svantesson onkin ehdottanut lääkkeeksi kilpailun lisäämistä ja kuluttajalle mahdollisuutta irtisanoa lainansa ripeästi sekä vaihtaa pankkia.
-Neljä suurpankkia ovat muuttuneet toistensa kaltaisiksi viime vuosikymmeninä. Ne reagoivat pitkälti samoin ja muuttuvat korkoja kuorossa. Pankkien lainaehdot ovat vaikeasti ymmärrettäviä ja neuvottelutyyli hankala. Kyseessä on kartellia muistuttava kulttuuri, <a href="https://www.aftonbladet.se/minekonomi/a/76MMk4/ekonom-om-bankvinsterna-det-liknar-en-kartell">arvioi</a> riippumaton pankkiekonomisti Claes Hemberg uutistoimisto TT:n kiertoartikkelissa.
<h4 style="font-weight: 400;">”Poliittista peliä”</h4>
Pankkien sisällä näkemys kilpailutilanteesta ja voitoista on toki täysin erilainen. Kilpailu on kovaa ja rahan hinta kuluttajalle on kohtuullinen. Keskustelu pankkien voitoista nähdäänkin helposti ”populistisena”.
-En ymmärrä tällaista, pankit eivät ole sen kannattavampia kuin muutkaan pörssiyritykset, kummastelee kohua Danske Bankin analyytikko Andreas Håkansson.
-Mielestäni keskustelu on kieroutunutta ja tuntuu jonkin sortin poliittiselta peliltä, jossa pankkeja voidaan mollata ja muut toimijat jättää rauhaan.
Ruotsin kuluttajajärjestö huomauttaa, että pankkien tehtävä on tuottaa voittoa osakkailleen, eikä välttämättä palvella asiakkaan etua. Siksi jokaisen velallisen oma aktiivisuus on tarpeen.

Kuohunta pankkien jättivoitoista ei ota laantuakseen Ruotsissa – kartelliakin epäillään

Ylen MOT-ohjelma paljasti, että suomalaisten taskuista on siirtynyt sähkön hintakriisin aikana jopa viisi miljardia euroa ylimääräistä energiayhtiöille. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra huomauttaa, että energiayhtiöiden tuotantokustannukset ovat pysyneet jotakuinkin samoina, joten voittoa ei voida mitään miltään osin pitää ansaittuna.

&#8211; Yhtiöt ovat hyötyneet korkeista ja ongelmallisella tavalla muodostuneista markkinahinnoista, jotka ovat vieneet monen suomalaisen taloudelliseen ahdinkoon. Toisin sanoen yhtiöt ovat tehneet valtavaa voittoa suomalaisten elintason kustannuksella, Riikka Purra kuittaa.
Kun samaan aikaan liikkuminen ja ruoka ja monet muut välttämättömät menot vievät yhä suuremman osan tuloista, monilta on rahat loppu.
Hinnanmuodostus on muutettava
Perussuomalaiset on pitkään vaatinut sähkömarkkinoiden hinnoittelumekanismin muuttamista, jotta kansalaisilla olisi mahdollisuus saada kohtuuhintaista sähköä.
&#8211; Kuluttajan saamat suorat ja valtion kustantamat hintatuet ovat akuutissa tilanteessa välttämättömiä, mutta lopulta ne ovat niin sanottua helikopterirahaa, jolla niin ikään veronmaksajien rahaa siirretään energiayhtiöiden taskuun.
&#8211; Tuet eivät korjaa sähkömarkkinoiden vikoja millään tavalla. Eivätkä sitä tee veronalennuksetkaan, vaikka ne muuten olisivat kannatettavia. Ensin on puututtava markkinahinnoitteluun, mitä olemme esittäneet viime kesästä saakka. Hallituksella ei ole ollut halua edistää asiaa, Purra muistuttaa.
Miksi Suomessa tuotettu puhdas sähkö on kallista?
Kalliin sähkön hinnan keskeinen syy on sähkömarkkinoiden hinnoittelumekanismi, jossa periaate on, että hinta määräytyy kalleimman tuotantotavan mukaan.
&#8211; Nykymalli on luotu vihreän siirtymän nimissä tukemaan uusia energiamuotoja, mutta käytännössä tämän seuraus on, että sähköyhtiöt nettoavat yhä suurempia voittoja ja kuluttaja maksaa itsensä kipeäksi.
Suomalainen sähkö on jo yli 80-prosenttisesti päästötöntä. Tämä ei siis kuitenkaan näy kuluttajan maksamassa hinnassa.
&#8211; Muiden puolueiden hehkutus ”tuulivoiman suurvallasta” ei paljon kansalaista lämmitä, kun taas ensi talvena sähkö on julmetun kallista, Purra toteaa.
Halpa, puhtaasti tuotettu energia halvalla suomalaisille
Perussuomalaisten esityksessä sähkömarkkinoiden toimintaa ja hinnoittelumekanismia muutetaan siten, että Suomessa puhtain keinoin ja edullisesti tuotettu energia pysyy edullisena alueen kuluttajille asti.
Kallis ja runsaasti päästöjä tuotettaessa aiheuttanut sähkö olisi kallista vain sillä hinta-alueella, jolla se tuotetaan. Hinta-alueelta tai sen kautta kalliimmalle alueelle vietävä sähkö ei saisi nostaa hinta-alueella käytettävän sähkön hintaa.
&#8211; Kotimainen ja pohjoismainen puhdas sähkö on myytävä kuluttajille kohtuuhinnalla. Suomalaisen pitää saada hyötyä siitä, että meillä on niin paljon puhdasta sähköä saatavilla. Meidän ei pidä maksaa Keski-Euroopan energiapolitiikan virheitä.
Kaikki tuotantomenetelmät pidettävä käytössä
Purra muistuttaa, että Marinin hallituksen aikana kotimaisen turpeen energiakäyttö ajettiin veronkorotuksella ja turpeenkäytön maineen pilaamisella alas. Tämä tapahtui pahimpaan mahdolliseen aikaan.
&#8211; Juuri ennen energiakriisiä hallitus ajoi väkisin kotimaisen varman energiantuotantotavan alas. Tällainen toiminta on täysin vastuutonta. Suomessa pitää mahdollistaa täyden energiapaletin hyödyntäminen, Purra täsmentää.
Perussuomalaiset vaatii, että Suomen poikkeusolojen tarpeet ja huoltovarmuus turvataan säilyttämällä myös hiilen, fossiilisten polttonesteiden ja turpeen käyttömahdollisuus ja niiden varastointivelvoitteita on lisättävä. Aiotuista hiilivoiman purkamisista onkin jouduttu peruuttamaan, tosin vähin äänin.
&#8211; Emme voi nojata pelkkään sattumasähköön, jota tuulivoima on. Jos ei tuule, ei tuule. Mitään polttavaa tekniikkaa ei saa ajaa alas.
Säätövoimaa on ajettu vastuuttomasti alas
Perussuomalaiset vaatii, että kaikkeen rakennettavaan tuulivoimaan pitää sitoa säätövoimavelvoite. Nykyinen tuulivoimatuotannon maksimikapasiteetti on Purran mukaan jo riittävällä tolalla, koska sitä voidaan usein käyttää ainoastaan täydentävänä voimanlähteenä.
Säätö- ja varavoima ajettu kuitenkin ajettu poliittisin päätöksin alas ja energiakriisin aikana virheistä vaietaan.
– Ja miksi? No koska ilmastopolitiikka. Koska Suomen on pakko sahata omaa oksaansa entistä kunnianhimoisemmin. Itse ilmastonmuutos ei siitä toki muuksi muutu, Purra arvostelee.
Sähkön omavaraisuus ei tällä mekanismilla auta hinnoitteluun
Perussuomalaiset haluaa huolehtia sähkön omavaraisuudesta, kunhan se pohjautuu vakaaseen perusvoimaan. Niin kauan kuin hinnanmuodostusmekanismi on nykyisen kaltainen, omavaraisuus ei kuitenkaan helpota hintoja.
&#8211; On siis aivan sama, kuinka omavaraisia olemme Pohjoismaissa, kun yhteismarkkinoiden hinnoittelumekanismi saastuttaa puhtaimman ja halvimmankin sähkön, Purra huomauttaa.
Purra muistuttaa, että Suomen sähkömarkkinalaki edellyttää kohtuuhintaisen sähkön tarjoamista kuluttajille.
&#8211; Sähkömarkkinalakia ei ole noudatettu tilanteessa, jossa jopa julkisomisteiset sähköyhtiöt ovat tienanneet satumaisia voittoja suomalaisten selkänahasta siksi, että hinnanmuodostus on täysin epäreilu.
Ongelmat eivät ole ohi
Purra muistuttaa, että vaikka talvi oli leuto ja hinnat ovat tasaantuneet, ongelmat eivät suinkaan ole ohi.
&#8211; Seuraava talvi tulee nopeasti, ja tilanne voi olla paljon pahempi. Sähkömarkkinoita tulee uudistaa nyt eikä vääntää kohdistumattomia tukia sitten, kun meillä on energia- ja hintakriisi päällä. Suomalaisilla kotitalouksilla, yrityksillä ja teollisuudella tulee olla riittävästi sähköä ja kohtuuhintaan, Purra vaatii.

Purra: Suomen ajettava sähkönmarkkinoiden hinnanmuodostuksen uusimista ennen kuin on taas myöhäistä – ”Yhtiöt ovat tehneet valtavaa voittoa suomalaisten elintason kustannuksella”

voitontavoittelu

Kuohunta pankkien jättivoitoista ei ota laantuakseen Ruotsissa – kartelliakin epäillään

Purra: Suomen ajettava sähkönmarkkinoiden hinnanmuodostuksen uusimista ennen kuin on taas myöhäistä – ”Yhtiöt ovat tehneet valtavaa voittoa suomalaisten elintason kustannuksella”

Uusimmat

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025