Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Vuoristo-Karabah

Venäjä käyttää tilannetta hyväkseen lietsomalla eripuraa Armeniassa. Kansanedustaja Vilhelm Junnila (ps.) kommentoi Vuoristo-Karabahin konfliktia ja sen geopoliittisia ulottuvuuksia. Junnila on Armenia-ystävyysryhmän puheenjohtaja. 

Vuoristo-Karabahin aseellinen valtaus Azerbaidžanin toimesta on herättänyt huolta myös Suomessa. Lauantaihin mennessä separatistihallinto ”Artsakhin tasavallan” alueelta oli paennut yli 90 000 ihmistä Armeniaan. Kiistanalainen Vuoristo-Karabah kuuluu Neuvostoliiton aikaisten rajalinjausten mukaisesti Azerbaidžanille, mutta alueen väestö on ollut etnisesti armenialainen jo kolmen vuosikymmenen ajan ja alueen armenialainen historia ulottuu 600-luvulle ennen ajanlaskun alkua. Suomessa asuvat armenialaiset pelkäävät historiallisista syistä jopa kansanmurhaa alueella. Pidätyksiä ja väkivallantekoja on jo dokumentoitu.
&#8211; Etnisen armenialaisväestön pakeneminen alueelta on valitettavasti sekä Azerbaidžanin että Venäjän intresseissä. Azerbaidžan saa alueen täydelliseen hallintaansa ja Karabahin armenialaisten toiveet kulttuurinsa säilyttämisestä, rauhallisesta yhteiselosta ja paluusta muodostuvat käytännössä mahdottomaksi. Venäjä taas käyttää tilannetta painostaakseen Armenian nykyistä länsimielisempää hallintoa ja yrittäessään ujuttaa lonkeronsa takaisin maan sisäisiin asioihin. Geopoliittisesta näkökulmasta tätä konfliktia on kansainvälisen yhteisön taholta liian pitkään käsitelty merkitykseltään toissijaisena, perussuomalaisten kansanedustaja Vilhelm Junnila kertoo.
Ennen viimeistä hyökkäystä alueella asui noin 120 000 armenialaista, joista yli 50 000 alueen pääkaupunki Stepanakertissa, jota Azerbaidžan kutsuu Khankendiksi.
<h4>Mittava humanitaarinen kriisi</h4>
Venäjällä on sotilastukikohta Armenian Gyumrissa, josta on siirretty kalustoa ja sotilaita Ukrainaan. Vuoristo-Karabahin alueella toimivat ”rauhanturvaajiksi” kutsutut venäläissotilaat eivät ole käytännössä puuttuneet Azerbaidžanin toimintaan millään tavalla.
&#8211; Armenialla on ollut kollektiivinen turvallisuussopimus Venäjän kanssa. Venäjä ei ole kuitenkaan vuonna 2020 tehdyistä lupauksista huolimatta suojellut Karabahissa eläviä armenialaisia eikä ole pitänyt ainoaa alueelle johtanutta tieyhteyttä eli Laçinin käytävää auki, joka on johtanut mittavaan humanitaariseen katastrofiin. Tuoreinta hyökkäystä edelsi lähes kymmenen kuukautta kestänyt täydellinen eristäminen, jonka johdosta alueella oli pulaa kaikista perustarvikkeista, kuten ruuasta, vedestä, lääkkeistä, polttoaineista ja sähköstä. Venäjä on jälleen osoittanut epäluotettavuutensa ja pettänyt &#8211; tällä kertaa armenialaiset, Junnila jyrähtää.
Venäjä käyttää tilannetta hyväkseen lietsomalla eripuraa Armeniassa. Vaikka pääministeri Nikol Pašinjan on Vuoristo-Karabahin vuoksi joutunut epäsuosioon, on Venäjä muuttunut sitäkin luotaantyöntävämmäksi kansan keskuudessa. Tilanteesta huolimatta Pašinjanin asema on ainakin toistaiseksi vakaa, sillä todellisia vaihtoehtoja ei ole olemassa.
&#8211; Nyt Venäjä neuvottelee Azerbaidžanin kanssa joukkonsa poisvetämisestä. Armenia on jätetty täysin oman onnensa nojaan. Kansalaiset tietenkin näkevät Kremlin valheiden läpi, hän jatkaa.
<h4>Vaarana sodan laajentuminen</h4>
Armenialla ei ollut enää vuoden 2020 jälkeen sotilaallisia tai taloudellisia edellytyksiä puuttua Vuoristo-Karabakhin tilanteeseen. Tilanne on muutenkin ollut monimutkainen: islamilainen Iran on tukenut kristittyä armeniaa, mutta Israel on myynyt aseita Azerbaidžanille. Turkki on tukenut vahvasti Azerbaidžania, mutta on viime aikoina parantanut välejään myös Armeniaan. Armenian pääministeri Pašinjan tapaa Azerbaidžanin presidentti Ilham Alijevin Espanjan Granadassa lokakuun alussa. Tapaamiseen osallistuu myös Ranskan presidentti Emmanuel Macron, Saksan liittokansleri Olaf Scholz ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel.
&#8211; Armenian herkkää asemaa ei täysin ymmärretä. Vaarana on, että Azerbaidžan ei tyydy Vuoristo-Karabahiin vaan havittelee maayhteyttä Nahitševanin autonomiselle alueelle, joka katkaisisi myös Armenian ja Iranin välisen tieyhteyden. Azerbaidžanin uutisissa on jo käytetty Armeniaan kuuluvasta Syunikin alueesta sen turkinkielistä nimeä. Olen käynyt alueella muutaman kerran, viimeksi Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjin tehtävissä vuonna 2021, Junnila kuvaa tilannetta.
Puhetta on ollut YK:n alaisen valtuuskunnan lähettämisestä Vuoristo-Karabahiin turvaamaan armenialaisten ihmisoikeudet. Valtava pakolaisvirta kuitenkin muuttaa asetelmaa.
<h4>Armenian suvereniteetti turvattava</h4>
&#8211; Toiveita on rauhanomaisesta ratkaisusta, mutta se edellyttää myös länsimailta välittömiä toimia. Se edellyttää suurempaa roolia niin Yhdysvalloilta, Saksalta kuin erityisesti Ranskalta, jossa on hyvin suuri armenialainen diaspora, ja heillä on perinteisesti ollut vaikutusvaltaiset välit Armeniaan. Turkilla olisi halutessaan mahdollisuus toimia vakauttavana tekijänä, mutta se vaikuttaa toistaiseksi vain kiihdyttävän Azerbaidžanin pyrkimyksiä maakäytävän suhteen. Hätä ja geopoliittiset riskit kasvavat uhkaavasti, jos sotilaallista toimintaa katsotaan tästä eteenpäinkin läpi sormien, Junnila kertoo.
&#8211; Maakäytävä Nahitševanin ja Azerbaidžanin välillä voi syntyä vain, jos Armenia on osa ratkaisua ja jos valtion rajoihin ei kosketa. Muuten koko Etelä-Kaukasian alue ajautuu pitkäaikaiseen epävakauden tilaan. Ei Azerbaidžanin asemakaan säily yhtä vahvana kauas tulevaisuuteen. Tärkeää olisi, että maakäytävästä päästään yhteiseen sopimukseen, mielellään länsimaiden tuella ja siten, että Armenian suvereniteetti voidaan turvata, Junnila päättää.
Useat Euroopan maat ovat tarjonneet Armenialle humanitaarista apua.
Vilhelm Junnila on toiminut ETYJ:n Suomen valtuuskunnan puheenjohtajana vuosina 2019-2023 ja jatkaa tällä eduskuntakaudella valtuuskunnan varapuheenjohtajana. Hän on myös eduskunnan Armenia-ystävyysryhmän puheenjohtaja ja vuosia perehtynyt Etelä-Kaukasian turvallisuushaasteisiin.
<img decoding="async" class="size-full wp-image-64200" src="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2020/06/70F1036C-DB6C-4A73-A0A9-C76BCECBADD4-scaled-e1591340367183.jpeg" alt="" width="100%" />Vilhelm Junnila (ps.) eduskunnan täysistunnossa Helsingissä 27. toukokuuta 2020.

Vilhelm Junnila: ”Etnisen armenialaisväestön pakeneminen on valitettavasti sekä Azerbaidžanin että Venäjän intresseissä”

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan muisti Ranskan presidentti Emmanuel Macronia perjantaisessa puheessaan. Hän toivoi Ranskan pääsevän pikaisesti eroon ongelmasta nimeltä Macron. Sekä Turkki, että Ranska kuuluvat puolustusliitto Natoon. Aiheesta uutisoi uutistoimisto <a href="https://uk.reuters.com/article/uk-turkey-france-erdogan/erdogan-says-he-hopes-france-will-get-rid-of-macron-burden-soon-idUKKBN28E1LN">Reuters</a>.

Recep Tayyip Erdoğanin mielestä Emmanuel Macron on Ranskalle taakka. Hänen mukaansa Ranska ja Macron käyvät lävitse hyvin vaarallista aikaa.
– Toivon, että Ranska pääsee eroon Macron-ongelmastaan niin pian kuin mahdollista, Erdoğan kertoi puheessaan perjantaina.
Mailla viileät välit
Turkin ja Ranskan välit ovat viilentyneet usealla saralla.
Maat ottavat yhteen joko suoraan tai välillisesti Välimerellä, Libyassa ja Vuoristo-Karabahissa. Kaikilla kireillä tai konfliktialueilla mailla on vastakkaiset tuettavat leirit.
Välimeren kiista on suorasukaisin. Ranska puolustaa EU-maana Kreikkaa Turkin törkeiltä aluevesiloukkauksilta. Myös Kreikka on Naton jäsen.
Johtajilla erimielisyyksiä
Vuoristo-Karabahin kiistassa Erdoğan tukee Azerbaidžania, kun taas Macronin tuki lepää Armenialla.
– Jos ranskalaiset niin rakastavat armenialaisia, Macronin tulisi luovuttaa Marseille heille, Erdoğan ehdotti.
Presidenteillä on lisäksi ollut kovaakin kiistaa Macronin uusista aikeista siivota radikaali islam pois Ranskasta. Tuolloin presidentti Erdoğan kehotti virkaveljeänsä tutkituttamaan päänsä mielenterveysongelmien vuoksi.

Turkin presidentti Erdoğanilta terveiset Nato-liittolaismaan johtajalle: Toivon kansanne pääsevän sinusta eroon viipymättä

Armenian ja Azerbaidžanin jo yli sata vuotta jatkuneet konfliktit voidaan nähdä uskontojen ja etnisten ryhmien välisenä taisteluna. Armeniassa asuvan suomalaisen mukaan armenialaiset kokevat olevansa &#8221;kristityn sivistyksen viimeinen linnake&#8221; Euroopan rajalla. Mutta taustalta löytyvät myös kaikki tavanomaiset sotien syyt: öljy, suurvaltapolitiikka ja asekauppa. 
Suomen Uutisten haastattelema Wilhelmiina Virolainen myöntää heti kärkeen olevansa puolueellinen Armenian ja Azerbaidžanin välisessä konfliktissa, koska on &#8221;täysin tärähtänyt&#8221; Armeniaan, jossa hän on työskennellyt matkailun parissa jo vuodesta 2008. Hän on suomalaismiehensä kanssa harkinnut jopa kokonaan Armeniaan muuttamista, mutta ainakin toistaiseksi pariskunnalla on koti myös Suomessa.
&#8211; Armenia on meille ollut toinen kotimaa jo useita vuosia, mutta vielä ei anna sydän periksi kokonaan Suomea hyljätä, Wilhelmiina Virolainen kertoo.
<h4>Uskontojen konflikti</h4>
Maaseudulla Jerevanin lähellä asuva Wilhelmiina Virolainen on koulutukseltaan teologi, joten hän puhuu paljon uskonnon merkityksestä tässä konfliktissa molemmin puolin. Armenialaiset ovat ortodokseja ja azerbaidžanilaiset ovat muslimeita. Azerbaidžanin puolella taistelee myös Syyriasta tuotuja palkkasotureita, kuten myös BBC <a href="https://www.bbc.com/news/world-europe-54366616">uutisoi</a>.
&#8211; Yhtään azeria ei ole vielä jäänyt vangiksi, vaan ne ovat arabiaa puhuvia, syyrialaisia jihadisteja, Virolainen sanoo.
&#8211; Ja nehän eivät pelkää mitään, koska ne tulevat tänne hakemaan marttyyrikuolemaa.
&#8211; Uskonnolla on suuri merkitys molempien puolien sotilaiden taistelutahdossa. Sitä ei pidä väheksyä.
Armenia puolestaan on maailman vanhin kristitty valtio, jossa kristinuskosta tuli valtionuskonto jo vuonna 301. Vaikka osa armenialaisista on maallistuneita kristittyjä, uskonnon merkitys näkyy silti arjessa aivan eri tavalla kuin Suomessa.
-Armeniassa uskonto on jokapäiväistä elämää, Virolainen kertoo. Täällä toivotetaan Jumalan rauhaa ja ensimmäinen ryyppy otetaan aina Jumalan kunniaksi.
Papitkaan eivät ole kaihtaneet ottamasta kantaa konfliktiin. Sosiaalisessa mediassa leviää Armenian valtion virallisen Twitter-tilin julkaisema kuva papista, jolla on risti kaulassa ja rynnäkkökivääri kädessä.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Faith &amp; Power! <a href="https://twitter.com/hashtag/StopAzerbaijaniAgression?src=hash&amp;ref_src=twsrc%5Etfw">#StopAzerbaijaniAgression</a> <a href="https://twitter.com/hashtag/StopAliyev?src=hash&amp;ref_src=twsrc%5Etfw">#StopAliyev</a> <a href="https://twitter.com/hashtag/KarabakhNow?src=hash&amp;ref_src=twsrc%5Etfw">#KarabakhNow</a> <a href="https://twitter.com/hashtag/NKpeace?src=hash&amp;ref_src=twsrc%5Etfw">#NKpeace</a> <a href="https://twitter.com/hashtag/NKstrong?src=hash&amp;ref_src=twsrc%5Etfw">#NKstrong</a> <a href="https://twitter.com/hashtag/ArtsakhStrong?src=hash&amp;ref_src=twsrc%5Etfw">#ArtsakhStrong</a> <a href="https://twitter.com/hashtag/%D5%80%D4%B1%D5%82%D4%B9%D4%B5%D4%BC%D5%88%D5%92%D4%B5%D5%86%D5%94?src=hash&amp;ref_src=twsrc%5Etfw">#ՀԱՂԹԵԼՈՒԵՆՔ</a> <a href="https://t.co/ql9cZkpYdu">pic.twitter.com/ql9cZkpYdu</a>
&mdash; Armenia 🇦🇲 (@armenia) <a href="https://twitter.com/armenia/status/1310165919344320513?ref_src=twsrc%5Etfw">September 27, 2020</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
<h4>Kansojen konflikti</h4>
Armenia on pienehkö maa, jossa asuu vain kolmisen miljoonaa ihmistä. Lähes kaikki maan asukkaat ovat etnisiä armenialaisia ja kristittyjä. Noin kahdeksan miljoonaa armenialaista asuu maan rajojen ulkopuolella esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Ranskassa, jossa he ovat muodostaneet vahvoja lobbausryhmiä. Wilhelmiina Virolaisen mukaan armenialaiset ovat hyvin yhtenäinen kansa, jolla on identiteettinä kristinusko. Jokainen armenialainen on ilman muuta kirkon jäsen.
&#8211; Olla armenialainen on olla kristitty.
Vastaavasti Azerbaidžanissa on kymmenisen miljoonaa asukasta, jotka ovat lähes kaikki azereita ja muslimeja, joten sekin on etnisesti ja uskonnollisesti varsin yhtenäinen valtio. Azerit ovat turkkilainen kansa.
<h4>Stalinin vetämät rajat eivät noudata kansojen rajoja</h4>
Maiden suhteita on viimeiset sata vuotta kiristänyt erityisesti kiista Vuoristo-Karabahin alueesta. Kyseessä on pääosin etnisten armenialaisten asuttama alue, joka neuvostoajan rajoja piirrettäessä jätettiin Azerbaidžanin neuvostotasavallan alueen sisälle.
Ensimmäiset rajasotansa maat kävivät heti ensimmäisen maailmansodan jälkeen Venäjän keisarikunnan hajotessa. Lyhyt itsenäisyys päättyi kuitenkin neuvostomiehitykseen. 1920-luvulla kansallisuuksien komissaarina toiminut Josef Stalin antoi <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Nagorno-Karabakh_Autonomous_Oblast">Vuoristo-Karabahin alueen</a> Azerbaidžanin neuvostotasavallan hallintaan yrittäessään miellyttää Turkkia.
Kiista Vuoristo-Karabahista jäi neuvostovallan aikana taka-alalle, mutta Neuvostoliiton hajoamisen alkaessa 1988 tilanne kiristyi astettain <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Nagorno-Karabakh_War">uudeksi sodaksi</a>, joka ajoi lähes miljoonaa ihmistä pakolaisiksi. Maiden välille saatiin tulitauko vasta 1994. Tuossa vaiheessa Vuoristo-Karabah oli julistautunut kansanäänestyksellä itsenäiseksi alueeksi, jossa armenialaiset pitävät valtaa. Uusia välikohtauksia on tapahtunut sen jälkeenkin ja armenialaisia on syytetty azereihin kohdistuneista etnisistä puhdistuksista.
<h4>Uusin sotateknologia käytössä</h4>
Muutamia viikkoja sitten alkanut <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/2020_Nagorno-Karabakh_conflict">uusin konflikti</a> ei ole vielä virallisesti laajentunut sodaksi asti, vaikka molemmat osapuolet ovatkin ottaneet sotatilalain käyttöön osassa kaupungeistaan. Molemmat puolet syyttävät toisiaan väkivaltaisuuksien aloittamisesta ja siviiliväestöön kohdistuneista iskuista.
Ilmoitukset eri osapuolten sotilastappioista vaihtelevat muutamasta sadasta tuhansiin, riippuen siitä, kumpi puoli väitteitä esittää ja puhutaanko omista vai vihollisen tappioista. Se näyttää kuitenkin selvältä, että raskaita kalustotappioita on tullut puolin ja toisin. Netissä on paljon videoita näyttävistä lennokki-iskuista armenialaisten panssareita kohtaan.
Droonit ovat osoittautuneet erittäin tehokkaiksi aseiksi vuoristoisella alueella. Osan lennokeista <a href="https://russiamatters.org/analysis/armenia-azerbaijan-war-military-dimensions-conflict">arvellaan</a> olevan Turkin Azerbaidžanille toimittamia ja mahdollisesti myös turkkilaisten sotilaiden ohjaamia. Azerbaidžan on ostanut lennokkeja ja muita aseita myös <a href="https://www.axios.com/israel-kamikaze-drones-nagorno-karabakh-azerbaijan-d3ebfd39-2cf8-4bf6-a788-b24d80a8569f.html">Israelista</a>, joka puolestaan ostaa Azerbaidžanilta öljyä.
Asiantuntijoiden <a href="https://eurasianet.org/as-fighting-rages-what-is-azerbaijans-goal">mukaan</a> on todennäköistä, että tämänkertaisen konfliktin aloitti Azerbaidžan, joka tavoittelee tiettyjen alankoalueiden takaisinvaltaamista. Armenia olisi ollut tyytyväinen taisteluja <a href="https://ahvalnews.com/azerbaijan-armenia/armenia-lacks-incentives-launch-military-action-now-azerbaijan-moved-first">edeltäneeseen</a> asiaintilaan.
Erdoğanin valtapyrkimykset: ottomaanien uusi imperiumi
Wilhelmiina Virolaisen mielestä on täysin mahdotonta ajatella, että Armenia olisi voinut olla taistelujen aloittaja, koska armenialaisia on vain kolme miljoonaa, mutta azereita on kymmenen miljoonaa ja heidän tukenaan olevia turkkilaisia on 80 miljoonaa. Hänen mielestään Azerbaidžanin aloittamien sotatoimien takana on Turkin presidentti Recep Erdoğan ja tämän valtapyrkimykset alueella.
&#8211; On tunnettu tosiasia on, että ilman Erdoğania ei Azerbaidžan tee mitään, Virolainen sanoo. Erdoğan on avoimesti ilmoittanut luovansa voittamattoman ottomaani-imperiumin, joka yhdistää turkkilaisheimot Välimereltä Kiinan ja Mongolian rajoille saakka.
Historian professori Alan Mikhail näkee Time-lehden <a href="https://time.com/5885650/erdogans-ottoman-worry-world/">kirjoituksessaan</a> Erdoğanin pyrkimyksen ottomaanien islamilaisen imperiumin uudelleen pystyttämiseksi laajana projektina, johon liittyy monenlaisia asioita, kuten äskettäinen Hagia Sofian muuttaminen moskeijaksi, kiista merialueiden kaasuvarannoista Kreikan kanssa sekä Turkin toimet Libyassa ja Syyriassa.
Armenia on pääosin islamilaisten maiden ympäröimä sisämaavaltio, joka näyttää kartalta katsoen kuin tulpalta keskellä turkkilaisten kansojen asuttamien valtioiden ketjua, joka ulottuu Turkista Azerbaidžanin kautta Turkmenistaniin, Uzbekistaniin, Kazakstaniin ja Kirgisiaan. Wilhelmiina Virolaisen mukaan Armenia katsoo olevansa &#8221;sivistyksen viimeinen linnake&#8221; idässä Euroopan rajalla.
&#8211; Armenia tuntee velvollisuudekseen suojella kristittyä Eurooppaa ottomaanien hirmuvallalta, Virolainen luonnehtii.
Ottomaanien hirmuvallalla hän viittaa muun muassa Turkin vuosina 1915-1918 toteuttamaan <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Armenialaisten_kansanmurha">armenialaisten kansanmurhaan</a>, jossa arvioidaan kuolleen jopa 1,5 miljoonaa armenialaista. Turkki ei tunnusta armenialaisten kansanmurhaa, ja siitä puhumisesta voi joutua <a href="http://news.bbc.co.uk/2/hi/europe/4527318.stm">syytteeseen</a>, koska turkkilaisuuden vastainen vihapuhe on kielletty maan perustuslaissa.
<h4>Öljy ja Venäjän intressit</h4>
Kuten niin monissa muissakin maailman konflikteissa, tässäkin kuvioon liittyy öljy. Azerbaidžanin pääkaupungin Bakun ympäristö on tärkeä öljyntuotantoalue. Ensimmäinen öljylähde porattiin jo vuonna 1846, ja maan vientitalous on nykyään lähes pelkästään öljyn ja kaasun varassa.
Vuonna 2006 käyttöön otettu, kansainvälisten öljy-yhtiöiden omistama <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Baku%E2%80%93Tbilisi%E2%80%93Ceyhan_pipeline">BTC-öljyputki</a> yhdistää Bakun Välimeren rannikolla Turkissa sijaitsevaan Ceyhanin satamaan. Putki on vedetty Georgian pääkaupungin Tbilisin kautta, vaikka suorin linja olisi kulkenut Armenian läpi. Reitin linjauksen takana oli Azerbaidžanin halu eristää Armenia ja estää Armeniaa hyötymästä öljyputkesta taloudellisesti. Venäjä puolestaan olisi halunnut, että kaikki Kaspianmereltä Eurooppaan menevä öljy kulkisi eteenpäin sen alueen kautta.
Armenia on Venäjän tärkeä liittolainen, joka takaa Venäjälle pääsyn Etelä-Kaukasian alueelle. Venäjällä on Armeniassa sotilastukikohta ja Armenia on yhdessä neljän muun entisen neuvostotasavallan kanssa solminut CSTO-puolustussopimuksen Venäjän kanssa. Toistaiseksi Venäjän joukot ovat pysyneet erossa taisteluista. Venäjän Armenialle antamat turvatakuut eivät siis näytä koskevan kiistanalaista Vuoristo-Karabahin aluetta. Mutta presidentti Vladimir Putin on <a href="https://www.youtube.com/watch?v=vBvpGJa3VvM">vedonnut</a> osapuoliin taistelujen lopettamiseksi.
Turkki, Venäjän vanha kilpakumppani Kaukasian alueella arvelee, että Venäjä pyrkii jälleen kerran esiintymään rauhanneuvottelijana. Kyse on siitä, että Venäjä käyttää jo neuvostoaikoina luotuja etnisiä konflikteja hyväkseen usuttaakseen alueen valtioita toisiaan vastaan päästäkseen esiintymään rauhan tuojana.
&#8211; Venäjä on kautta historian hyödyntänyt Etelä-Kaukasian etnisiä riitoja, kommentoi Yhdysvaltain entinen Azerbaidžanin suurlähettiläs Matthew Bryza <a href="https://www.trtworld.com/magazine/why-russia-supports-armenia-against-azerbaijan-in-the-caucasus-conflict-38321">turkkilaislehdelle</a>.
&#8211; Venäjän strategiana on estää konflikteja räjähtämästä käsiin, mutta pitää silti yllä jännitystä, jotta sekä Azerbaidžan että Armenia pysyisivät sen vaikutuspiirissä.
<h4>Pääkaupungissa taistelut eivät vielä näy</h4>
Virolainen kertoo, että taistelut ovat toistaiseksi keskittyneet Vuoristo-Karabahin alueelle. Pääkaupungissa Jerevanissa konflikti näkyy vain siten, että värväytymispaikkojen edustalla on jonoja.
&#8211; Kadut ovat tukossa, kun kaikki haluavat vapaaehtoisiksi rintamalle. Siellä on jopa alaikäisiä ja naisia tarjoutumassa vapaaehtoisiksi. Monet ulkoarmenialaiset ovat palanneet maahan värväytyäkseen armeijaan.
&#8211; Kaduilla on myös keräyspisteitä, joissa kerätään tarvikkeita sotilaille ja sotatoimien jalkoihin jääneille siviileille.
&#8211; Ilmapiiri on kireä, mutta yhteishenki on hyvä. Ihmiset näyttävät voitonmerkkiä toisilleen autojen ikkunasta.
Virolainen on huolissaan siitä, että Suomessa ja muuallakin maailmassa tiedetään Armenian tapahtumista liian vähän.
&#8211; Henki täällä on hyvä ja toiveikas, mutta ainoa pelastus Armenialle voi tulla vain ulkovaltojen avun kautta. Maailman välinpitämättömyys ja hiljaisuus tuntuu käsittämättömältä, hän kirjoittaa <a href="https://persikkalaakso.blogspot.com/2020/10/ensimmainen-viikko-sodassa.html">Persikkalaakso-blogissaan</a>.

Suomen Uutiset tavoitti suomalaisteologin Armeniasta – Vuoristo-Karabahin konfliktissa on kyse myös uskontojen ja etnisten ryhmien välisestä taistelusta

Vuoristo-Karabah

Vilhelm Junnila: ”Etnisen armenialaisväestön pakeneminen on valitettavasti sekä Azerbaidžanin että Venäjän intresseissä”

Turkin presidentti Erdoğanilta terveiset Nato-liittolaismaan johtajalle: Toivon kansanne pääsevän sinusta eroon viipymättä

Suomen Uutiset tavoitti suomalaisteologin Armeniasta – Vuoristo-Karabahin konfliktissa on kyse myös uskontojen ja etnisten ryhmien välisestä taistelusta

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025