Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Vuosaari

Kaksi somalien perustaman Dödspatrullen-rikollisjengin jäsentä on tuomittu Uppsalassa seitsemän vuotta sitten tehdystä murhasta. Tapaus kuvastaa länsimaisen oikeusvaltion avuttomuutta häikäilemättömien murhaajien edessä: rikollisia on vaikea saada tuomittua, ja kun tuomio vihdoin saadaan, se kutistuu nuoriso- tai paljousalennusten johdosta melko pieneksi. 
Kaksi Dödspatrullen-rikollisjengin jäsentä on tuomittu Uppsalassa vuonna 2017 tehdystä murhasta. Heidän katsottiin syyllistyneen 45-vuotiaan miehen murhaan hampurilaisravintolan parkkipaikalla. Valkoisiin suojahaalareihin pukeutuneet miehet hyppäsivät ulos Porsche Cayenne -merkkisestä autosta, ampuivat uhria useita kertoja eri puolille vartaloa ja pakenivat autollaan.
Käräjäoikeus piti raskauttavana sitä, että teko oli huolellisesti suunniteltu ja se toteutettiin &#8221;teloituksen luonteisesti&#8221; ampumalla uhria lukuisia kertoja, <a href="https://www.expressen.se/nyheter/sverige/misstanken-skot-man-i-huvudet-kladda-i-overaller/">kertoo</a> Expressen-lehti. Miehet saivat kuitenkin varsin lievät tuomiot, vaikka rikosnimikkeenä oli murha. Nuorina rikoksentekijöinä heitä ei voitu tuomita elinkautiseen vankeuteen.
Paljousalennusta ja nuorisoalennusta
Yhtenä Dödspatrullen-jengin johtohahmoista pidetty Mustafa ”Musse” Mohamed sai 9 vuoden ja 10 kuukauden vankeustuomion murhasta ja törkeästä ampuma-aserikoksesta. Käräjäoikeuden mukaan murhasta olisi kuulunut antaa 18 vuoden vankeustuomio, mutta koska Mohamed on kyseisen teon jälkeen tuomittu useista muista rikoksista, hän sai tuomiostaan paljousalennuksen. Hän oli oikeudenkäynnin alkaessa jo valmiiksi istumassa tuomiota muun muassa huumekaupasta.
Toinen somalimies sai 17 vuoden vankeustuomion muun muassa Uppsalan murhasta ja törkeästä ampuma-aserikoksesta. Koska hän oli rikoksentekohetkellä vasta 19-vuotias, hän sai murhasta nuorisoalennusta, mutta rangaistukseen yhdistettiin tuomiot niistä rikoksista, joista hän oli jäänyt kiinni 21 vuotta täytettyään.
Ensimmäisellä kerralla todisteet eivät riittäneet
Miehet vangittiin Uppsalan murhasta epäiltyinä jo vuonna 2017 vain puolisen vuotta murhan jälkeen, mutta sillä kertaa todisteet eivät riittäneet syytteen nostamiseen. Miehet vapautettiin ja molemmat saivat kymmenien tuhansien kruunujen &#8221;koppikorvaukset&#8221; tutkintavankeudessa istumastaan ajasta.
Poliisin tekniset tutkimusmenetelmät ovat viime vuosina kehittyneet, joten vuonna 2021 murhaajien käyttämistä suojahaalareista saatiin uusia DNA-näytteitä. Tällä kertaa todisteet riittivät tuomioon.
Kolmas somalimies on vielä poliisilta karkuteillä. Hänen epäillään kuljettaneen tappajien pakoautoa. Hänestä on annettu kansainvälinen etsintäkuulutus.
Palkkamurha
Uppsalan murhaa <a href="https://www.expressen.se/nyheter/sverige/tva-i-dodspatrullen-atalas-for-mord-i-uppsala/">pidetään</a> palkkamurhana. Murhatuksi tullut mies oli aiemmin itse sekaantunut Södertäljessä tehtyyn murhaan. Ilta-Sanomat <a href="https://www.is.fi/kotimaa/art-2000009898832.html">kirjoittaa</a>, että Dödspatrullen on tullut tunnetuksi nimenomaan siitä, että muut rikollisjärjestöt tilaavat siltä palkkamurhia. Europolin raportin mukaan joillakin palkkamurhien tilaajilla on ollut kytköksiä Kolumbian huumekartelliin.
Dödspatrullen (&#8221;kuolemanpartio&#8221;) on somalien perustama rikollisjengi, jonka jäsenyys perustuu etnisyyteen. Se toimii myös Suomessa harjoittaen huumeiden tukkukauppaa. Suomen Kuvalehden <a href="https://suomenkuvalehti.fi/paajutut/nain-ruotsalainen-kuolemanpartio-pyrki-suomen-huumemarkkinoille-mukaan-varvattiin-nuoria-ilman-vakavaa-rikostaustaa/">mukaan</a> Dödspatrullen on pyrkinyt värväämään puhtaan rikosrekisterin omaavia somalinuoria mukaan huumeiden varastointi- ja jakelutehtäviin.
Yhteyksiä Itä-Helsingin somalijengiin
Kuolemanpartion ei tiedetä tappaneen vielä ketään Suomessa, mutta Ylen <a href="https://yle.fi/a/74-20053715">mukaan</a> ruotsalaisjengillä on yhteyksiä niin ikään somaleista koostuvaan Vuosaaren RK-98 -katujengiin.
Viime kesänä RK-98 -katujengin johtohahmona pidetty 24-vuotias somalimies tuomittiin Helsingin käräjäoikeudessa kahdeksan vuoden vankeusrangaistukseen liittyen tapaukseen, jossa uhria ammuttiin jalkaan Vuosaaressa lokakuussa 2021.
Tuomio tuli siis lähes kaksi vuotta rikoksen tapahtumisen jälkeen. Syyttäjä vaati tuomiota tapon yrityksestä, mutta oikeus <a href="https://yle.fi/a/74-20039129">päätyi</a> siihen, että jalkaan ampuminen oli vain törkeä pahoinpitely. Törkeän pahoinpitelyn lisäksi jengin johtohahmo sai tuomion muun muassa ampuma-aserikoksesta, törkeästä ryöstöstä ja törkeän kiristyksen yrityksestä.
Vuosaaren juttuvyyhdissä kaikkiaan 12 jengiläistä sai ehdottoman vankeustuomion. Oikeus kovensi rangaistuksia, sillä se katsoi, että rikoksia tehtiin osana järjestäytynyttä rikollisryhmää.

Kaksi Dödspatrullen-jengin jäsentä tuomittiin Uppsalassa seitsemän vuotta sitten tapahtuneesta murhasta

Helsingissä on jo lähiöitä, joiden asukkaista pian puolet on vieraskielisiä.
Muuta kuin suomea tai ruotsia puhutaan äidinkielenä eniten Itä-Helsingissä: Vuosaaressa ja Meri-Rastilassa vieraskielisten osuus lähentelee 40 prosenttia, Itäkeskuksessa ja Jakomäessä mennään yli 35 prosentin. Luvut on <a href="https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/793170-joillain-helsingin-alueilla-jo-liki-40-prosenttia-vieraskielisia-osalla-kasvu">nostanut</a> esiin Helsingin Uutiset.

Vihreiden kaupunginvaltuutettu Fatima Diarra esittää positiivisen diskriminaation määrärahoihin 5 miljoonan euron lisäystä asuinalueiden erojen tasaamiseksi.
Kruununhaassa hiljaista, Kontulassa kuhisee
Helsingin eri osissa vieraskielisten osuus kasvaa täysin eri tahtia. Kuusisaaressa, Munkkivuoressa, Länsi-Pakilassa, Kruununhaassa ja Paloheinässä vieraskielisen väestön osuus on kasvanut vuodesta 2010 alle kaksi prosenttia.
Samaan aikaan Kontulassa vieraskielisten asukkaiden määrä on kasvanut 17,4 prosenttia ja Puotinharjussa 16,8 prosenttia. Itäkeskuksessa, Kallahdessa, Kannelmäessä ja Jakomäessä kasvu on puolestaan ollut 12-14 prosentin luokkaa.
Puolet lapsista vieraskielisiä
Vielä kymmenen vuotta sitten vieraskielisten osuus oli tietyillä alueilla korkeimmillaan 20-25 prosenttia, kun se nyt on 34-38 prosenttia. Vastaavasti pienimmän osuuden alueilla vieraskielisiä on viiden prosentin verran, eikä luku ole juuri muuttunut kymmenessä vuodessa.
– Kaikenlaista herkkua ja kivaa on tuotu hyvinvoivalle keskiluokalle, joka kyllä pärjää muutenkin, mutta kuka pitää huolta, että Itä-Helsingin pojat eivät putoa kelkasta, kysyy <a href="https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/793179-helsinkilaispaattaja-alueiden-eriarvoistumisesta-vaatii-myos-uskallusta">vihreiden</a> Fatima Diarra Helsingin Uutisissa.
Jakomäestä lähtöisin olevan Diarran mielestä varhaiskasvatukseen pitäisi edelleen lisätä henkilökuntaa.
– Meillä on päiväkotiryhmiä, joissa yli puolet lapsista puhuu muuta kuin suomea äidinkielenään.

Jopa 40 prosenttia väestöstä vieraskielisiä – Helsinki ruotsittuu vauhdilla

Vuosaari

Kaksi Dödspatrullen-jengin jäsentä tuomittiin Uppsalassa seitsemän vuotta sitten tapahtuneesta murhasta

Jopa 40 prosenttia väestöstä vieraskielisiä – Helsinki ruotsittuu vauhdilla

Uusimmat

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025