Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Windfall

Eduskunta keskusteli tänään huoltovarmuusselonteosta. Perussuomalaisten kansanedustaja Riikka Slunga-Poutsalo totesi ryhmäpuheessaan, että kylmän sodan päättymisen jälkeen Euroopassa on monin paikoin tuudittauduttu vääränlaiseen turvallisuudentunteeseen.

&#8211; Samalla tavalla, kun on oletettu keskinäisriippuvuuksien poistavan sodat Euroopan unionin sisällä, on virheellisesti kuviteltu, että vastaava toimisi myös suhteessa unionin ulkopuolisiin tahoihin, Riikka Slunga-Poutsalo kuvaili tilannetta.
Slunga-Poutsalon mukaan varautuminen muihin kriiseihin kuin ilmastonmuutokseen on monin paikoin pahasti laiminlyöty.
&#8211; Ylikansallisista riippuvuuksista varotelleita olisi kannattanut leimaamisen sijasta kuunnella. Muutos Suomen turvallisuusympäristössä on merkittävä Ukrainan jouduttua hyökkäyssodan kohteeksi ja huoltovarmuutta on arvioitava perusteellisesti nyt, kun kansalaisia uhkaa jopa energiapula talven tullen, Slunga-Poutsalo vaati.
Koronapandemia herätti
Slunga-Poutsalo muistutti, että koronapandemian aikana koetut kompuroinnit päätöksentekoketjuissa, eri materiaalien riittävyydessä ja niiden laadussa ovat olleet omiaan herättämään kysymyksiä huoltovarmuuden tilasta.
&#8211; ”Rekat lähtevät liikkeelle” -julistukset, kun samaan aikaan materiaaleja ei ole ollut varastossa riittävästi ja niitä on yritetty hankkia hämärien liikemiesten kautta, herättävät kysymyksiä varmuusvarastojemme riittävyydestä.
Suomi on erilainen
Suomi on pieni toimija, kun yhä suurempi osa huoltovarmuustyöstä tapahtuu EU-maiden yhteistyönä ja osin EU-sääntelyn ehdoilla. Suomella on kuitenkin erityinen asema, Slunga-Poutsalo muistutti.
&#8211; Meillä on oleellisia eroavuuksia muihin EU-maihin, kuten riippuvuus merikuljetuksista, pitkä raja hyökkäyssotaa käyvään maahan ja kylmä ilmasto. Nämä suomalaiset erityispiirteet on huomioitava ja onkin tärkeää, että suomalainen huoltovarmuusjärjestelmä perustuu jatkossakin kansalliseen varautumiseen sekä yhteistyön vahvistamiseen Pohjoismaiden kesken.
Kuljetukset ja kalusto turvattava
Purra huomautti, että valtaosa Suomen viennistä ja tuonnista kulkee meritse eikä vaihtoehtoista reittiä monien kriittisten tuotteiden osalta ole.
&#8211; Emme myöskään voi nostaa ilmastotoimilla kustannustasoa niin paljon, että teemme esimerkiksi maatalouden harjoittamisesta Suomessa mahdotonta.
&#8211; On ensiarvoisen tärkeää, että voimme varmistaa ulkomaankaupan edellytykset myös kriisitilanteissa. Siksi kotimaisessa omistuksessa on oltava riittävä määrä sekä laivoja kuin lentokoneita. Lisäksi on tärkeää pyrkiä varmistamaan vaihtoehtoiset kuljetusyhteydet maitse Ruotsin ja Norjan kautta erityisesti rautatieyhteyksiä hyödyntäen, Slunga-Poutsalo totesi.
Sähköntuotannon omavaraisuus
Perussuomalaiset on vaatinut, että Suomen sähköntuotannon tulisi olla riittävää kansallisiin tarpeisiin kaikissa olosuhteissa. Tuulivoimalle pitäisi perussuomalaisten mukaan määrätä säätövoiman rakentamisvelvoite.
&#8211; Riippuvuus tuontisähköstä on kestämätöntä. Selonteossa on tunnistettu säätövoiman tarpeellisuus sääriippuvaisten tuotantomuotojen lisääntymisen myötä, mutta siinä ei esitetä ratkaisua tilanteeseen, jossa tuulivoiman tuottajat poimivat rusinat pullasta ilman huoltovarmuusvelvoitetta säätövoiman tuotantoon liittyen.
&#8211; Säätövoiman riittävyys on ratkaistava, joko säätämällä sääriippuvaisten energiamuotojen tuottajille säätövoimavelvoite tai säätämällä windfall-vero, jonka tuotot ohjataan huoltovarmuusrahastoon säätövoiman järjestämistä varten, Slunga-Poutsalo esitti.
Kansallinen turvallisuus aina ensin
&#8211; Huoltovarmuudessa on kyse jatkuvuudesta, jolla turvataan väestömme perustarpeet vakavissa häiriöissä ja varaudutaan myös uudenlaisiin uhkiin unohtamatta kansallista henkistä kriisinsietokykyä ja sen vahvistamista luottamusta ja turvaa herättävällä päätöksenteolla.
&#8211; Meidän on tehtävä kriisinsietokykymme edellyttämät panostukset niin liikenteen, energian, kriittisen infran kuin esimerkiksi hoitohenkilökunnankin osalta. Asiat on laitettava tärkeysjärjestykseen ja kansallinen etu asetettava etusijalle, Slunga-Poutalan painotti.

Huoltovarmuuden tarkoitus on turvata kaikki perustarpeet: ”Asiat on laitettava tärkeysjärjestykseen ja kansallinen etu asetettava etusijalle”

Eduskunta käsitteli keskiviikkona perussuomalaisten välikysymystä energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta. Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela käsitteli puheessaan ratkaisuja korkealle sähkön hinnalle ja uhkia kiihtyvästä Euroopan unionin liittovaltiokehityksestä.

&#8211; Käsillä olevat energia‑ ja sähkökriisit eivät tulleet puskista. Euroopassa on varoituksista huolimatta harjoitettu politiikkaa, joka on tehnyt maanosaa riippuvaiseksi Venäjästä, ja nyt tästä maksetaan kallista hintaa, Jari Koskela totesi puheessaan.
Kivihiiltä ja turvetta rinnalle
Koskelan mukaan paljon hehkutettu vihreä siirtymä ja tuulivoima eivät ole ratkaisuja sähkökriisiin juuri tässä tilanteessa. Vaikka tuulivoimalla on parhaimmillaan potentiaali, joka vastaa yli kaksinkertaisesti Olkiluoto 3:n tuottoa, tarvitaan sähköä myös tuulettomina päivinä, jolloin tuulivoima tuottaa vain pienen murto-osan maksimistaan.
&#8211; Tarvitsemme siis vesivoimaa, kivihiiltä, turvetta ja haketta tuulivoiman rinnalle säätövoimaksi. Tämä on yksinkertainen fakta. Hallitus ei ole osoittanut selkeää tahtotilaa turvata säätövoimana tarvittavien tuotantomuotojen toimintaympäristöä edes lyhyellä tähtäimellä. Lisäydinvoiman rakentamiseen menee vielä vuosia, joten se ei ole tässä tilanteessa ratkaisu, Koskela painotti.
Päästökauppa tauolle tai Viron malliin
Yhtenä ratkaisukeinona Koskela esitti päästökaupan tauottamista. Vaihtoehtoisesti päästökaupassa voitaisiin siirtyä Viron malliin, jossa päästökauppatuloja on korvamerkitty päästökaupasta kärsivälle teollisuudelle. Tällä toimella voitaisiin parantaa turpeen ja kivihiilen kilpailukykyä. Koskela toivoi myös malttia yhteiskunnan sähköistämiseen tilanteessa, jossa sähkön tarjontaa on jo nyt vähemmän kuin kysyntää.
&#8211; Tarvitsemme myös kotimaista haketta. Esimerkiksi ilmastopaneeli on suosittanut, että puun Venäjän-tuonti pitäisi korvata tuomalla tänne kirjanpainajatoukan vaurioittamaa puuta Keski-Euroopan metsistä. Nyt hallituksen pitää kuunnella enemmän energia-alan asiantuntijoita kuin hyvin kapeasti maailmaa tarkastelevia ilmastotieteilijöitä, edustaja Koskela totesi.
EU:ssa juonitaan suunnitelmia
Koskela piti vaarana, että käsillä olevaa energia- ja sähkökriisiä käytetään välineenä edistää Suomelle haitallista Euroopan unionin liittovaltiokehitystä.
&#8211; Suomen pitää noudattaa eduskunnan tahtotilaa, eikä meidän pidä sitoutua toimiin, jotka muokkaavat EU:ta tulonsiirtounionin suuntaan. Pahoin pelkään, että EU:ssa juonitaan suunnitelmia, joilla suomalaisten veronmaksajien rahoja ohjataan muun muassa Euroopan energiaköyhyyden torjumiseen ja energiaremontteihin.
&#8211; Jos suunniteltu EU-tason windfall-vero tulee käyttöön, on Suomen ehdottomasti pidettävä verotulojen ohjaaminen kansallisissa käsissä. Koskelan mukaan EU:lle ei pidä siirtää verotusoikeutta, ja hallituksen on päättäväisesti torjuttava tällaiset ehdotukset, Koskela painotti.

Koskela: Vihreä siirtymä ja tuulivoima eivät ole ratkaisuja sähkökriisiin tässä tilanteessa

Eduskunta joutui poikkeuksellisen kiireellisesti käsittelemään komission ehdotuksen korkeisiin energian hintoihin liittyvistä hätätoimenpiteistä. Toimenpidelistalla olivat muun muassa energiayhtiöiden ylisuurten tuottojen verotus, veroluonteinen solidaarisuusmaksu sekä maakaasun ja sähkön hintojen erottaminen toisistaan.

Perussuomalaisten mielestä komission ehdotuspaketti oli tehty niin kiireellä, ettei se juuri vastannut ongelmiin eli sähkön korkeisiin hintoihin.
– Kyllä ehdotuksesta jäi hutiloidun työn maku, suuren valiokunnan perussuomalaiset kansanedustajat Jani Mäkelä, Ritva Elomaa, Olli Immonen, Lulu Ranne ja Jenna Simula tuskailevat.
– Kansalaisilla on oikeasti suuri huoli sähkön hinnoista, ja komissio tyytyy pitkälti mikromanageeraamaan aivan toissijaisilla asioilla.
Suurin ongelma mekanismissa
Perussuomalaiset huomauttaa, että komission esityksessä on mietitty vain sellaisia keinoja, joilla pitkäaikaisesta kriisistä huolimatta ei muutettaisi nykytilaan sopimatonta sähkömarkkinamekanismia. Perussuomalaisten mielestä mekanismista tulisi luopua vallitsevan tilanteen vuoksi vähintäänkin väliaikaisesti.
&#8211; Suomen sähköntuotanto on suurelta osin päästötöntä, mutta markkinamekanismin ja yhteisen sähkömarkkinan kautta meille kantautuu hintapaineita ulkomailta. Me siis maksamme esimerkiksi Saksan virheistä tulla riippuvaiseksi venäläisestä kaasusta. Tilanne on Suomelle epäreilu, koska emme voi vaikuttaa ulkomaiden sähköntuotantotapoihin, perussuomalaiset huomauttavat.
Sähköpula mahdollinen
Suomen kantaverkkoyhtiö Fingrid on ilmoittanut, ettei sähkö välttämättä tule riittämään ensi talvena. Aiemmin vajeet on korvattu tuontisähköllä, mutta Norjan ilmoitus mahdollisista vientirajoituksista muutti laskelmat täysin.
– Jos sähkö on vaarassa loppua, niin siihen auttaa vain tuotannon lisääminen tai kulutuksen vähentäminen. Tuotantoa ei hetkessä loihdita lisää, joten kulutuksen vähentäminen jää jäljelle, perussuomalaiset kommentoivat.
Komission ehdotuksista yksi osa käsitteli sähkön kulutuksen vähentämistä. Perussuomalaisten mielestä se on ehdotuksen ainoa järkeenkäypä osa.
– Loppuosa ehdotuksesta oli seteleiden siirtelyä paikasta toiseen. Komissio näyttää irtaantuneen todellisuudesta lopullisesti, sillä jos sähkö uhkaa loppua kesken, niin sen hinta nousee niin paljon kuin vain mahdollista. Tällä haavaa sähkön hinnalle ei ole mitään rajaa.
Rahasäkkejä rajojen taa
Perussuomalaiset arvelevat, että komission esityksessä varottiin tarkasti koskemasta eurooppalaiseen sähkömarkkinamekanismiin. Kiertoteitä hakiessaan komission esitys jäi näpertelyksi.
– Komissiolla on useita sellaisia sokeita pisteitä, joihin ei kajota suurin surminkaan siitä huolimatta, että usein ne ovat ongelmien syy. Huoltovarmuuden asiantuntijat nimenomaan kehottivat puuttumaan tähän.
– Olivat ne sokeat pisteet yhteisvaluutta, päästökauppamekanismi tai tällä kertaa sähkön hintamekanismi, niin pyhät lehmät jatkavat hyvinvointitappioiden tekoa. Eurokriisiä on sammutettu noin kymmenen vuotta heittelemällä rahasäkkejä rajojen taa aina aika ajoin. Tässäkin ehdotuksessa tällainen mahdollisuus tuotiin esille. Windfall- sekä solidaarisuusverojen tai tuottokattojen kanssa operointi ei edes kuulu komission toimivaltaan.
&nbsp;

Perussuomalaiset tyrmäämässä komission mikromanageerauksen energian hinnan hätäasetuksessa

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra kysyi eduskunnan kyselytunnilla energiakriisin hoidosta. Hallituksen toimiin ja viestintään tyytymätön Purra muistutti perussuomalaisten varoittaneen kriisistä jo vuosi sitten.

&#8211; Varoituksistamme välittämättä hallitus on ajautunut kuin tuuliajolla käsillä olevaan energiakriisiin. Miljardeja viskellään johdannaisten vakuudeksi paniikkinappula pohjassa ja suunnitellaan monimutkaisia tukihimmeleitä, Riikka Purra moittii.
Ilmastoutopialle pitää tulla loppu
Purran mielestä kyse ei ole mistään yllätyksestä tai yksinomaan Venäjän toimista, vaan riskeistä, jotka ovat olleet jo pitkään tiedossa. Hallitus ei ole kuitenkaan reagoinut tilanteeseen ajoissa, ja toimenpidekokonaisuudet ovat joko valmistelematta, tai niitä ei suostuta esittelemään.
&#8211; Perussuomalaiset on varoittanut nousevasta energiakriisistä jo viime syksynä. Olemme esittäneet sekä akuutteja että rakenteellisia korjaustoimia. EU-pöytiin on vietävä Suomen viesti siitä, että sähkölle tarvitaan EU:n laajuinen hintakatto, päästökauppa on keskeytettävä ja rauhoitettava ilmastoutopia realiteettien tasolle ottamalla voimalat käyttöön, Purra sanoi.
Purra suuntasi kysymyksensä työ- ja elinkeinoministeri Mika Lintilälle, mutta ei ollut tyytyväinen vastaukseen. Ongelmalliseen energia- ja ilmastopolitiikkaan puuttuminen ei näytä hallitukselle maistuvan, tai siitä ei uskalleta puhua.
&#8211; Perussuomalaiset haluaa vastauksia Fortumiin ja sähkömarkkinoihin liittyviin kysymyksiimme ja kansalaisten huoliin, Purra painotti.
Windfall-verossa ei ole mitään järkeä
Erityisesti Purraa huolestutti EU-komission ehdottama malli niin sanotusta windfall-verosta, eli energiayhtiöiden kohtuullisen tuoton ylittävien voittojen verottamisesta EU:n toimesta siten, että kerättyjen varojen käyttämisestä päättäisi EU. Käytännössä esitys verottaisi Suomen vähäpäästöisten sähköntuottajien “ylisuuria” voittoja ja jakaisi ne rahat vielä täsmentämättömän menettelyn mukaan EU-maille.
Purra pitää outona, että Suomea verotettaisiin rajusti siitä, että energiavirheemme eivät ole yhtä syviä kuin muilla, ja sitten rahat lahjoitettaisiin niille, joiden virheet ovat suurimmat.
&#8211; Tässä ei ole mitään järkeä. Eduskunta on ilmoittanut kannakseen, että se vastustaa tulonsiirtounionia, EU:n veroja ja uusia tukivälineitä. Onko hallitus valmis toteuttamaan eduskunnan tahdon ja ilmoittamaan, että tämä ei Suomelle käy, ja että mahdollinen windfall-vero on toteutettava kansallisesti? Purra kysyi.
&nbsp;

Perussuomalaiset tyytymättömiä hallituksen toimiin ja viestintään energiakriisissä: ”Ongelmalliseen energia- ja ilmastopolitiikkaan puuttuminen ei näytä maistuvan”

Suomella on historiallisen huono hallitus. Pääministerin vaihtuminen ei ole tuonut asiaan parannusta. Näin linjaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jari Lindström maamme synkän tilanteen. Lindström puhui puolueen eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Vantaalla.
&#8211; Kataisen hallituksen ja sen suoran perillisen Stubbin hallituksen talouspolitiikka on ollut käsittämätöntä kohellusta, josta johdonmukaisuus on puuttunut täysin. Hyvä esimerkki on veropolitiikka, joka on poukkoillut koko kauden edestakaisin, Lindström moitti.
Hän ei ihmettele, etteivät yritykset uskalla investoida, kun ensin tehdään kiireesti jokin muutos verotukseen, kohta sitä on rukattu tai jopa peruttu se kokonaan. Esimerkeiksi käyvät edustuskulujen vähennysoikeus, joka palautetaan, kilometrikorvausten muutokset, poisto-oikeudet ja windfall-vero.
&#8211; Monet tehdyt uudistukset heikentävät hallitusohjelman keskeisten tavoitteiden saavuttamista, Lindström moittii ja mainitsee työllisyysasteen noston.
&#8211; Fiksua tietysti olisi, että kaikki uudistukset edistäisivät edes hieman tätä kärkitavoitetta, sillä pienistä puroista se merikin syntyy. Tästä huolimatta hallitus on esimerkiksi nostanut bensaveroa, leikannut kilometrikorvauksia ja korottanut varainsiirtoveroa. Nämä kaikki vaikeuttavat työn vastaanottamista toiselta paikkakunnalta ja näin ollen vaikuttavat negatiivisesti työllisyysasteeseen, Lindström manaa.
Kurjistamisen budjetti 
hipoo Ahon ennätyksiä
Talouden alamäki hipoo Lindströmin mukaan jo Esko Ahon (kesk.) hallituksen aikaisia ikäviä ennätyksiä. Lähes selvää on, että tästä tulee kolmas perättäinen taantumavuosi. On erittäin todennäköistä, että myös kotitalouksien tulot laskevat hallituskauden aikana ensi kertaa Ahon hallituksen jälkeen. Vaan mitä tekee hallitus? 
<a href="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2014/08/Kesakokous_021_jari.jpg"><img decoding="async" src="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2014/08/Kesakokous_021_jari-300x200.jpg" alt="Kesakokous_021_jari" width="100%" class="alignleft size-medium wp-image-16445" srcset="https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2014/08/Kesakokous_021_jari-300x200.jpg 300w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2014/08/Kesakokous_021_jari-100x66.jpg 100w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2014/08/Kesakokous_021_jari-56x38.jpg 56w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2014/08/Kesakokous_021_jari.jpg 640w" sizes="(max-width: 300px) 100vw, 300px" /></a> 
&#8211; Valtionvarainministeri Antti Rinne (sd.) on muutenkin viime aikoina kunnostautunut lähinnä orwellmaisella tiedottamisella, jossa mustaa väitetään valkoiseksi. Rinteen puheista kun on saanut helposti käsityksen, että vuoden 2015 budjetissa tuetaan kasvua sekä työllisyyttä ja lisäksi erityisesti eläkeläisten ostovoimaa tuetaan nykyistä enemmän.
Lindström moitti kokoomusta kohtuuttomasta työajan lisäämisestä palkatta. SDP:n Remontti Oy:n hän epäili haiskahtaman kreikkalaiselta kirjanpidolta. Miljardin euron kasvupaketti kutistui käytännössä vaivaiseen 200 miljoonaan.
&#8211; Budjettiehdotuksen kovat numerot kertovat kuitenkin täysin päinvastaista tarinaa kuin ministeri Rinne. Karu totuus on, että hallitus on taantumassa leikkaamassa ja korottamassa veroja ensi vuonna noin 3 miljardilla. Näin ollen osuvampi nimi olisi työttömyyden ja kurjistamisen budjetti, Lindström toteaa.
Energiapolitiikka 
talouden veturiksi
Lindström listasi myös useita perussuomalaisten lääkkeitä maan talouden kääntämiseksi nousu-uralle. Yksi merkittävimmistä on energiapolitiikan muutos. Kotimaisen energian käyttö toisi miljardeja euroja kotimaiseen talouteen, kun nyt rahat virtaavat ulkomaille. Biohakkeen ja turpeen verotus pitää kiireesti palauttaa vuoden 2012 tasolle, Lindström vaatii.
&#8211; On lopetettava lähinnä venäläisiä hyödyttävän energiapolitiikan tekeminen. Energiantuotannon kotimaisuusasteen nostaminen parantaisi huoltovarmuuttamme ja toisi kymmeniä tuhansia työpaikkoja, Lindström perusteli.
Hän vaatii myös lupaviidakon karsimista tuottavien investointien tieltä. Yrittäjyyttä pitää kannustaa. Myös konkurssilainsäädäntö kaipaa uudistusta.
Talous on heikentynyt pahasti vielä minihallitusneuvotteluiden jälkeenkin.
&#8211; Budjettiriihessä on tehtävä merkittäviä muutoksia ja uudistuksia, tai meitä uhkaavat kohta 1990-luvun laman työttömyyslukemat, Lindström varoittaa.
Lindstömin koko puhe taltioituna: 
<iframe loading="lazy" frameBorder="0" width="450" height="254" allowfullscreen webkitallowfullscreen mozallowfullscreen src="https://dreambroker.com/channel/dbiqeuet/iframe/hlij6jtr"></iframe>

Lindström: Historiallisen huono hallitus

Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soinin mukaan minihallitusneuvottelut olivat ”Stubbin kesäteatteri”:
&#8211; Oli muka vaikeata ja sitten oli kaikki sovittu.
Soini näkee neuvottelutuloksessa myönteisiäkin piirteitä:
&#8211; Windfall-verojen poisto on hyvä asia. Myös kasvuun pyrkiminen on positiivista.
Mutta liian paljon jäi puuttumaan.
&#8211; Ydinvoimasta vaikeneminen oli epärehellistä. Pienyrityksille ei tullut mitään uutta. Kiskojen rakentaminen ei riitä, missä satsaus teihin?
&#8211; Luvut puuttuvat lopputuloksesta. Näillä luvuilla Altia myydään.
Soini arvioi, että neuvottelijoiden päätavoite oli pitää hallitus koossa.
Hän pitää ongelmallisena sitä, että istuva hallitus yrittää nyt tehdyillä julkisen talouden sopeuttamistoimia koskevilla päätöksillä ohjata seuraavaa hallitusta.
&#8211; Hallitus pyrkii sitomaan seuraajiensa kädet, Soini moittii.
Seuraavat eduskuntavaalit järjestetään ensi vuoden huhtikuussa.

Soini: ”Hallitus pyrkii sitomaan seuraajiensa kädet”

Juuri katselin minihallitusneuvottelujen neuvottelutuloksen julkaisemista. Itse tulos löytyy <a href="http://valtioneuvosto.fi/hallitus/hallitusohjelma/neuvottelutulos/fi.pdf" target="_blank">täältä</a>. Muutama poiminta ja kommentti:
&#8221;Suurin potentiaali uusien työpaikkojen synnylle ja talouskasvulle on pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Hallitus kokoaa ensi vaalikaudelle tähtäävän yritystoiminnan ja yritysten kasvun edellytyksiä sekä eri yritysmuotojen kohtelua kartoittavan ehdotuksen&#8221;.
Tässä tuodaan esille hyvä ja erittäin tärkeä asia, mutta itse esitys ja konkretia siirtyy ensi vaalikaudelle.
&#8221;Teollisuuden uudistumisessa biotalous, cleantech sekä digitaalinen liiketoiminta ovat hallituksen painopistealat, joita edistetään erillisissä periaatepäätöksissä sovitun mukaisesti. Hallitus sitoutuu päätöksissään loppuvaalikauden aikana välttämään teollisuudelle aiheutuvien kustannusten tai sääntelytaakan lisäämistä. Yritysverotus säilytetään nykyisellään. Valtion voimalaitosveroa (nk. Windfall-vero) ei oteta käyttöön. Selvitetään veron tuoton korvaamista vaihtoehtoisella ympäristö- tai kulutusverolla. &#8221;
&#8221;Suomi edistää kunnianhimoista ja oikeudenmukaista kansainvälistä ilmastosopimusta, jolla ilmaston lämpeneminen rajoitetaan alle kahteen asteeseen&#8221;.
Hallitus siis SITOUTUU loppuvaalikauden aikana välttämään teollisuudelle aiheutuvien kustannusten välttämistä. Se ei ota käyttöön Windfall-veroa, mutta selvittää veron tuoton korvaamista ympäristö- tai kulutusverolla!! Ville Niinistö hehkutti ilmastolakia. PTT juuri toi julki tuoreen raporttinsa &#8221;Energia- ja ilmastopolitiikan aiheuttama kustannuspaine teollisuudelle ja kotitalouksille&#8221;. Se kannattaa lukea. Vain yksi lainaus tuosta raportista: &#8221;Energia- ja ilmastopolitiikka aiheuttaa teollisuudelle 900–2100 miljoonan euron ja kaupan alalle 180–600 miljoonan euron vuotuisen kustannuspaineen.&#8221; Ei todellakaan kuulosta hyvältä!
&#8221;Hallitus jatkaa työtä köyhyyden, syrjäytymisen ja eriarvoisuuden vähentämiseksi. Työn ja sosiaaliturvan yhteensovitusta parannetaan työnteon kannattavuuden parantamiseksi ja työllisyysasteen nostamiseksi. Hallitus kiinnittää huomiota ja arvioi lainsäädäntötyössä ja päätöksenteossa perheiden, erityisesti lapsiperheiden, asemaa. 
Hallitus jatkaa määrätietoista työtä vaikeasti työllistyvien työttömyyden lievittämiseksi. Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten, osatyökykyisten ja vammaisten henkilöiden työllistymisen ja työllistämisen edellytyksiä parannetaan. Osallistavaa sosiaaliturvaa kehitetään.&#8221;
Miten? Varsin hyviä asioita, mutta todella yleisellä tasolla. Selvitetään, kehitetään, parannetaan jne. Mutta miten? Se jää aivan auki.
&#8221;Rakennepoliittisen ohjelman yhteydessä sovittuja toimia ns. nollasopimusten käytön rajoittamiseksi, lisätuntien turvaamiseksi osa-aikaisille työntekijöille ja alipalkkauksen ongelmakohtien ratkaisemiseksi jatketaan kolmikantaisessa valmistelussa&#8221;.
Nollatyösopimusten kriminalisointi? Odotellaan. Näitä siis on tulossa, jossain vaiheessa ..
Mitä tapahtui lapsilisille? Hallitus: &#8221;Lisäksi pienituloisten lapsiperheiden tukemiseksi valmistellaan budjettiriiheen mennessä verovähennysjärjestelmän muutokset, joiden kustannusvaikutus on 70 milj. euroa vuositasolla. Veromuutosten valmistelussa huolehditaan, että niiden tulonjakovaikutukset ovat oikeudenmukaiset.&#8221;
Oppivelvollisuusikä? &#8221;Oppivelvollisuusiän pidentämistä koskeva uudistus toteutetaan rakennepaketissa, sen toimeenpanolinjauksissa ja kevään 2014 kehyspäätöksessä sovitun mukaisesti, ja siten että sen kustannusvaikutus julkiseen talouteen ei ylitä aiemmin sovittua enimmäismäärää&#8221;. 
Eli Kokoomus hävisi tämän väännön?
Tästä kaikesta voisi vetää sen johtopäätöksen, että veikkasin oikein. Tehtiin sellainen sopimus, jolla jokainen voi ikää kuin säilyttää kasvonsa ja esittää omilleen olleensa &#8221;tiukka neuvottelija&#8221;.
Olennaisin kysymys on; pelastuuko Suomi tällä ohjelmalla? Saatte jokainen vastata ihan itse.

Jari Lindström: Pelastuuko Suomi?

Olen tässä jo pidempään pohdiskellut teemaa, Suomen kilpailukyky. Millä sitä voitaisiin parantaa?
Törmäsin samaan kysymykseen kuluneella viikolla moneen otteeseen. Keskusteluissa Metsäteollisuuden ja Versowoodin ja Ruukin edustajien kanssa tämä asia nousi esille, tietysti.
Rikkidirektiivi on aina esillä näissä keskusteluissa ja sen tuomat kustannukset ovat merkittävät. Parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä on <a href="http://217.71.145.20/TRIPviewer/show.asp?tunniste=HE+214/2013&amp;base=erhe&amp;palvelin=www.eduskunta.fi&amp;f=WORD" target="_blank">YSL eli ympäristönsuojelulaki</a>. Sen sisään on leivottu ns. teollisuuspäästödirektiivi. Sen olennaisin sisältö on  parasta mahdollista tekniikkaa (BAT) koskevan sääntelyn täsmentäminen. Käytännössä se sitoo toiminnan siihen.
Energiateollisuuden Jukka Makkosen kommentteja <a href="http://www.lamk.fi/cleantech/koulutukset/Documents/Lains%C3%A4%C3%A4d%C3%A4nt%C3%B6koulutus%20PP%20esitys%20Jukka%20Makkonen.pdf" target="_blank">täällä</a>.
Lyhyesti sanottuna tuo direktiivi tuo taloudellisia vaikutuksia eli ainakin lisäkustannuksia teollisuudelle. Suurimmat kustannukset tulevat suurille polttolaitoksille. Tuon direktiivin alle joutuu noin 890 laitosta ja niiden sivutoimintoja noin 130. Hintalappu energiantuotantolaitoksille joustot huomioon ottaen ovat noin 765 miljoonaa euroa investointikustannuksina. Massa- ja paperiteollisuudelle arvioidaan syntyvän oksidien päästöjen vähentämisestä noin 45 miljoonan investointikustannukset ja noin 6 miljoonan euron vuotuiset käyttökustannukset.
Nämä luvut ovat vain arvioita. Onpa kuultu jo arvioita 3 miljardin euron luokkaan nousevista kustannuksista.
Mitä tästä kaikesta nyt sitten pitäisi ajatella? Koska olemme EU:n jäseniä, meille tulee pakottavaa lainsäädäntöä. Direktiivit otetaan käyttöön. Jos direktiivi tulee kaikille maille yhtäläisenä, niin onhan se toki tasapuolinen. Mutta KALLIS. Tolkuttoman kallis.
Mihin voimme nykytilanteessa sitten itse vaikuttaa? Totean ihan suoraan, että lopettamalla omaan jalkaan ampumisen. Otanpa esimerkin: Suomen luonnonsuojeluliitto on <a href="http://haitallisettuet.wordpress.com/" target="_blank">listannut toimenpidesuosituksiaan</a> kansalliseen leikkauslistaansa  ilmastonmuutosta edistävien tukien osalta. Siellä ovat mainittuina mm. energiaintensiivisen teollisuuden tukikokonaisuus, työmatka-autoilun tuet, liikenteen polttoaineiden verotuet ja turpeen alempi verokanta.
SLL:n mielestä nämä haitalliset tuet ovat kestävän kehityksen esteenä. Kas kummaa, samanlaista viestiä tulee hallituksen sisältä varsinkin vihreiden riveistä. Ei mikään yllätys.
Se mikä näissä vaateissa tuntuu jatkuvasti unohtuvan, on niiden vaikutus suomalaiselle ja eurooppalaiselle kilpailukyvylle. Ei cleantechissa ole mitään pahaa, ei tietenkään. Mutta jos perusteollisuudesta katoaa mm. näillä toimilla sata työpaikkaa, niin kuinka monta vihreää työpaikkaa tulee tilalle? Ei varmastikaan sataa. Hyvä jos muutama.
Olemassa olevasta teollisuudesta kiinnipitäminen ja sen toimintaedellytysten turvaaminen tulee olla paljon suuremmassa roolissa. Ei ilmaston- ja ympäristönsuojelun kustannuksella vaan sen rinnalla.
Pelkkä ilmastokylki edellä meneminen ajaa Euroopan ja samalla Suomen työllisyyden, hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn pohjamutiin. Kun maan hallitus siis pohtii ratkaisuja työllisyyden parantamiseksi ja velkaantumisen taittamiseksi, aloittakaa toimenpiteet energia- ja ympäristöpolitiikasta. Tälle sektorille perussuomalaiset on esittänyt omia vaihtoehtojaan  vaihtoehtoisessa budjetissaan vuodelle 2014 osiossa Energiapaketti:
&#8211; verotuloista vähennettäväksi 200 miljoonaa euroa, joka kertyy tiettyjen energiaverojen alentamisesta
&#8211; verotuloista vähennettäväksi 30 miljoonaa euroa, joka aiheutuu kun turpeen verotuki palautetaan vuoden 2012 tasolle
&#8211; lisäyksenä 20 miljoonaa euroa metsähakkeella tuotetun sähkön tuotantotukeen
&#8211; verotuloista vähennettäväksi 50 miljoonaa euroa, joka kertyy, kun windfall-veroa ei säädetä
&#8211; verotuloista vähennettäväksi 30 miljoonaa euroa, joka kertyy, kun liikennepolttoaineveron palautusjärjestelmä otetaan käyttöön
&#8211; vähennyksenä 115 miljoonaa euroa, joka aiheutuu liikennepolttonesteiden veronkorotuksen peruutuksesta
Noista voi aloittaa eli tehdä vaatimamme täyskäännöksen energiapolitiikkaan. Ei näilläkään keinoilla kaikkia ongelmia ratkaista, mutta hyvään alkuun päästäisiin. Kotimaisen energian aseman parantaminen suhteessa tuontienergiaan on perussuomalaisten energiapolitiikan keskeisin tavoite. Löytyykö tälle tavoitteelle muitakin tukijoita ja näkyykö se myös politiikan suunnassa? Voimme vaikuttaa niihin päätöksiin, jotka ovat ihan omissa käsissämme. Siksi juuri niiden päätösten vaikutuksia pitää pystyä arvioimaan myös talouden kannalta paljon nykyistä laajemmin. Lopetetaan siis oman oksan sahaaminen.

Lindström energiapolitiikasta: Lopetetaan oman oksan sahaaminen

Perussuomalaiset toisivat talouspaketeillaan Suomeen enemmän ja tehokkaammin työpaikkoja. Näin <a href="http://www.perussuomalaiset.fi/perussuomalaisten-paketeista-apua-taloutemme-ongelmiin/">sanoo</a> puolue talousarvioesityksen palautekeskustelussa eduskunnassa maanantaina.
&#8211; Hallitukselta näyttävät puuttuvan keinot ja näkemys, joilla edistetään yrittäjyyttä ja joilla maahamme saadaan lisää työtä ja talouskasvua. Kuvaavaa on, että hallituksen talouspolitiikan kärkiuudistus, yhteisöveroalennus, tuo hallituksen omankin arvion mukaan vain 5 000–7 000 työpaikkaa. Tämä on suorastaan onneton saldo, kun ottaa huomioon, että yhteisöveroalen kustannus on lähes 900 miljoonaa euroa. Yhdelle uudelle työpaikalle tulee näin ollen hintaa huimat 130 000 euroa, kansanedustaja Maria Lohela puhui suuressa salissa.
Työllisyysaste ylös
Perussuomalaiset pyrkivät nostamaan työllisyysasteen muiden Pohjoismaiden tasolle. Heikko työllisyysasteemme johtuu yli 55-vuotiaiden huonosta työllisyydestä. Myös nuorten työllisyys on huolestuttava.
&#8211; Porrastaisimme eläkemaksuja laskemalla alhaisen työllisyysasteen ikäluokkien eli yli 55- ja alle 30-vuotiaiden eläkemaksuja. Kustannus kompensoidaan korottamalla parempien työllisyysasteen ikäluokkien maksuja, Lohela kertoo.
Veropaketti veisi verotusta oikeudenmukaiseen suuntaan. Yhteisöveroa laskettaisiin Ruotsin tasolle 22 prosenttiin, mutta ei sen alemmas. Alv:tä alennettaisiin 23 prosenttiin, mikä vilkastuttaisi sekä kulutusta että auttaisi pk-yrityksiä. Pieniä yritysiä auttaisi varsinkin alv-vähennyksen alarajan korottaminen 8500 eurosta 20 000 euroon.
Energiapolitiikka kohti 
kotimaista energiaa
Perussuomalaiset pyrkii kääntämään energiapolitiikan suunnan kohti kotimaisia energianlähteitä ja omavaraisuutta, mikä lisäisi myös teollisuuden kilpailukykyä. Perussuomalaiset alentaisi energiaverotusta 200 miljoonalla eurolla ja poistaisi vähäpäästöisille energiamuodoille säädetyn ns. windfall-veron, joka <a href="https://stage.sudev.fi/pslta-ei-windfall-verolle-heikentaisi-suomalaisen-kilpailukykya-entisestaan/">kuristaisi</a> vientiteollisuutta entisestään.
Suomen energiakauppataseessa on noin 7 miljardin euron alijäämä. Sen supistamiseksi täytyy nostaa energiaomavaraisuutta. Tämä vaatii puuenergian ja turpeen tukien parantamista, jotta kivihiiltä ei tarvitse enää polttaa kotimaisen energian ja ympäristön kustannuksella.

Perussuomalaiset toisivat talouspaketeillaan enemmän työpaikkoja

Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan perussuomalaiset jäsenet ovat jättäneet valiokunnassa vastalauseen hallituksen esitykseen, jossa ehdotetaan säädettäväksi ns. windfall-vero. Uusi vero on tarkoitus kohdentaa päästöttömiin tietyn tehon ylittäviin energiantuotantolaitoksiin, kuten ydin- ja vesivoimalaitoksiin.
Perussuomalaiset pitävät päästöttömän ja tehokkaan energiantuotantomuodon lisäverotusta erittäin huonona ideana, etenkin nykyisessä vaikeassa talous- ja työllisyystilanteessa. Huolena on, että vero heikentäisi suomalaisen teollisuuden investointihalukkuutta ja kilpailukykyä entisestään.
&#8211; Rikkidirektiivin kurjistaman vientiteollisuutemme niskaan ei ole syytä kasata tällaisia lisäkustannuksia, kansanedustaja Ville Vähämäki toteaa tiedotteessaan.
Hallituksen esityksen katsotaan myös olevan ristiriidassa hallitusohjelman tavoitteiden kanssa.
&#8211; Valtiovarainvaliokunnan perussuomalaiset haluavat nostaa esiin sen, että vero rankaisee kohtuuttomasti vesivoimaa. Lisäksi se on epätasa-arvoinen vaihdellen huomattavasti voimalaitosten välillä: vesivoimaloidenkin välillä olisi kymmenkertaisia eroja veron määrässä, kun otetaan huomioon tuotetun sähkön määrä.
Perussuomalaiset muistuttavat myös, että EU:n energiaverodirektiivin mukaan sähkön tuotantoon ei ole mahdollista kohdistaa veroja. Veroa ei myöskään voida kohdistaa suoraan voimalaitoksen nimellistehoon. Siksi veron toteutustavaksi esitetään voimalaitoksen jälleenhankinta-arvon verottaminen.
&#8211; Tämä on kuitenkin aivan eri asia kuin lakiesityksen perustelujen mukainen verotuskohde eli ansioton voitto, vastalauseessa todetaan ja arvellaan, että voimalaitosvero on pyritty naamioimaan kiinteistöveron muotoon, jotta se ei olisi ilmiselvästi Euroopan unionin lainsäädännön vastainen, Vähämäki painottaa.
Windfall-veron ongelmiin on kiinnittänyt huomiota myös Fortum, jonka toimesta asiasta on valitettu Euroopan komissioon.
Asiaa käsittelivät valtiovarainvaliokunnassa myös kansanedustajat Maria Lohela (ps.) sekä Kauko Tuupainen (ps.).

PS:ltä ”ei” windfall-verolle – heikentäisi suomalaisen kilpailukykyä entisestään

Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan perussuomalaiset jäsenet, kansanedustajat Pentti Kettunen, Ville Vähämäki ja Kauko Tuupainen ovat jättäneet valiokunnassa vastalauseen liittyen hallituksen esitykseen energiaverotusta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi. Valiokunnan jäsenet katsovat, että Suomen energiaintensiivisen teollisuuden kilpailukyky on kärsinyt hallituksen energiaveronkorotuksista mittavan vahingon.
&#8211; Suomen kilpailukykyä on jo kuritettu niin sanotun rikkidirektiivin käyttöönotolla ja heti perään hallitus aikoo säätää windfall-veron sekä nostaa sähkön verotusta, vastalauseessa todetaan ja huomautetaan näiden toimien olevan ristiriidassa teollisuuden toimintaedellytysten kohentamista lupaavan hallitusohjelman kanssa.
Valtiovarainvaliokunnan perussuomalaiset toteavat, että tasaveroluonteisten energiaverojen korotukset rokottavat valtiovarainministeriön omienkin laskelmien mukaan pienituloisia jopa arvonlisäverotuksen korotusta pahemmin. Perussuomalaiset kantavat huolta erityisesti taajama-alueen ulkopuolella asuvista yksinhuoltajista ja eläkeläisistä, joiden energiakulut saattavat ylittää jopa 20 % käytettävissä olevista tuloista.
&#8211; Jyrki Kataisen ja Mari Kiviniemen hallitusten toteuttamat veronkorotukset ovat johtaneet siihen, että myös Suomesta löytyy enenevässä määrin niin sanottuja energiaköyhiä eli henkilöitä, joille tuottaa vaikeuksia suoriutua lämmitykseen ja sähkönkulutukseen liittyvistä kustannuksista, vastalauseessa sanotaan.
Perussuomalaisen energiapolitiikan keskeinen tavoite on kotimaisen energian aseman parantaminen suhteessa tuontienergiaan. Hallituksen harkitsematon päätös leikata kotimaisen bioenergian kuten turpeen ja puuenergian tukia on johtanut siihen, että useat energiayhtiöt ovat korvanneet bioenergian kivihiilellä. Negatiivisen kehityksen kääntämiseksi tulisikin turpeen verotuki ja metsähakkeen tuki palauttaa vuoden 2012 tasolle.

Valtiovarainvaliokunnan perussuomalaiset: energiaveropolitiikan suuntaa muutettava

Imatran tehtaiden tehtaanjohtaja Marko Pekkola myöntää tunnelmien olevan tehtaalla luonnollisesti ikävät, mutta sanoo suunniteltujen karsintojen olevan välttämättömiä kilpailukyvyn varmistamiseksi. Hallituksen toimista kysyttäessä hän viittaa Metsäteollisuus ry:n yhteisiin toiveisiin saada nopeita ratkaisuja jo budjettiriihessä.
&#8211; Hallituksen on päätettävä lisätoimista, joilla kompensoidaan Metsäteollisuudelle merkittäviä lisäkustannuksia aiheuttava rikkidirektiivi, joka tulee voimaan Itämeren alueella vuonna 2015. Siitä lähtien metsäteollisuuden kuljetuskustannukset kasvavat vähintään 200 miljoonalla eurolla vuosittain, Pekkola huomauttaa.
Windfall-vero peruttava
Myös ensi vuodelle suunniteltu windfall-vero sekä maakaasu- ja turveverojen korotukset yhdessä mahdollisten päästökauppamuutosten kanssa lisäävät teollisuuden kustannustaakkaa.
&#8211; Väylämaksut tulee poistaa ja windfall-veropäätös on peruttava. Suomen pitäisi myös ottaa käyttöön EU:n päästökauppadirektiivin mahdollistama valtiontuki.
Windfall-vero aiheuttaisi metsäteollisuudelle 15 miljoonan euron lisäkustannukset vuosittain ja hidastaisi uusiutuvan energian tavoitteiden saavuttamista.
&#8211; Päästötöntä energiantuotantoa rankaiseva windfall-vero osuisi raskaasti energiaintensiiviseen teollisuuteen: se pitäisi hylätä. Energiaverotus on laskettava EU:n sallimalle minimitasolle hallitusohjelman linjausten mukaisesti. Meillä ei ole aikaa odottaa näitä mahdollisia päätöksiä, vaan on toimittava, Pekkola toteaa.
Metso neuvottelee 750 työpaikasta
Konepajayhtiö Metso neuvottelee 750 työpaikan kohtalosta 2 800 yhteismäärästä. Liipasimella on siis neljäsosa työpaikoista lähinnä Suomessa. Jyväskylän Rautpohjassa on Metson työntekijöitä noin 1 350.
&#8211; Eiväthän tunnelmat voi olla tällöin kuin aprikoivat, pelokkaat, alistuneet. Levollisella mielellä ei voi olla, Metson Jyväskylän yksikön pääluottamusmies Pentti A. Mäkinen toteaa.
Vähennyksen tarve johtuu Mäkisen mukaan paperikoneiden kysynnän hiipumisesta nimenomaan suurimmassa kokoluokassa, mitä Suomessa tehdään. Maailmalla tehdään pienempiä, kapeampia ja hitaampia koneita, joita markkinat vetävät nyt. Suomi osasi tehdä hienoimpia koneita, mutta aika ajoi niiden ohi. Nyt suomalaiset ovat mukana taas pienempien koneiden kaupassa, jossa kilpailu on entistä kovempaa.
Mäkisen mielestä valtion pitäisi tehdä nyt kaikki temput, millä se voisi auttaa vientiteollisuutta nousemaan lamasta ja rakennemuutoksesta. Rikkidirektiiviä pitäisi kompensoida väylämaksuja helpottamalla. Hän muistuttaa, että rikkidirektiivikin säädettiin EU:ssa jo edellisten hallitusten aikana. Mutta Suomi olisi voinut vaikuttaa siihen tarmokkaammin.
Työnantaja ei kommentoi
Rakennemuutoksen nopeus voi yllättää. Metallin puolella täytyy sopeutua muutoksiin raamisopimuksessa sovitulla uudelleenkouluttautumisella, mihin työministeri Lauri Ihalainen (sd.) myöntänee rahoitusta.
&#8211; Mihin valtio sitten pystyykään, kun valtion tulot romahtavat? Mäkinen huomauttaa.
Hän toivoo myös tulosopimuksen syntymistä.
&#8211; Toivon sellaista kokonaisratkaisua, jossa ei alistamiselle anneta valtaa. Historiassa on tahtotila löytynyt, kun on hätä. Toivottavasti se tulee ennen isoa hätää &#8211; aikaa ei ole paljoa.
Mäkisellä on pitkä kokemus yt-neuvotteluista: nämä voivat olla jo 15. vuonna 1995 alkaneen pääluottamusmiesuran jälkeen. Kaikilla ei ole mahdollisuutta toimia yhdessä työpaikassa niin kuin hän: 61-vuotias mies tuli Metson palvelukseen 18.8.1969 kello 9.
Metson työnantajapuoli ei halunnut linjansa mukaan antaa lausuntoa yt-neuvotteluiden ollessa kesken.
Kirjoitus on julkaistu Perussuomalainen 11/2013 -lehdessä.

Teollisuudella ei ole aikaa odottaa – windfall-päätös peruttava

Ylen aamu-tv:n mukaan vientiteollisuuden nokkamiehet haluavat hallituksen peruvan jo tehtyjä päätöksiä.
Suomen vientiteollisuuden johtajat vaativat aamu-tv:ssä hallitusta perumaan päätöksiään Suomen kilpailukyvyn turvaamiseksi. Aamu-tv:ssä vierailleiden johtajien mukaan ensi vuonna voimaan astuva windfall-vero ja vuonna 2015 tulossa oleva rikkidirektiivi syövät Suomen vientikykyä entisestään.
&#8211; Osa näihin ongelmiimme johtaneista tekijöistä johtuu valtiovallasta, siitä, että vientiteollisuuden niskaan on sälytetty erilaisia kustannuksia jo nyt, totesi Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Jaatinen Ylen ohjelmassa.
Johtajat kertovat erilaisten verojen ja maksujen tuoneen teollisuudelle satojen miljoonien vuotuiset lisäkustannukset.
&#8211; Näitä kustannuksia ei pystytä siirtämään hintoihin. Silloin Suomi menettää vientiä. Tällöin pitäisi purkaa näitä jo tehtyjä päätöksiä. Esimerkiksi nyt on viimeinen hetki perua päätös windfall-veron käyttöönotosta, Jaatinen sanoi.
Hän korosti, että ydin- ja vesivoimalle tuleva windfall-vero siirtyy suoraan vientiteollisuuden maksettavaksi. Veron tuotto-odotus on noin 50 miljoonaa euroa.
Helmikuinen välikysymys hallituksen talous- ja teollisuuspolitiikasta 
Perussuomalaiset olivat aivan samoista asioista huolissaan tehdessään <a href="http://tiedotteet.perussuomalaiset.fi/eduskunta/valikysymys-hallituksen-talous-ja-teollisuuspolitiikasta/" target="_blank">välikysymyksen</a> yhdessä vasenryhmän kanssa. Helmikuussa jätettyä välikysymystä pidettiin silloin monella taholla virheellisesti vain STX:ää ja telakkateollisuutta koskevana.
Todellisuudessa jo kysymyksen otsikko kertoi mistä oli kyse: Hallituksen talous- ja teollisuuspolitiikka. Emme siis olleet silloinkaan populistisella agendalla liikkeellä vaan aidosta huolesta Suomelle elintärkeän vientiteollisuuden puolesta.
Kysyimme  tuolloin muun muassa seuraavaa:
Jatkaako hallitus nykyisellä linjallaan, vaikka hallitusohjelman keskeiset talouspoliittiset tavoitteet karkaavat ja uusimmat tieteelliset tutkimukset asettavat vyönkiristykseen nojaavan talouspolitiikan tehon kyseenalaiseksi?
Mihin toimiin hallitus ryhtyy talouskasvun edellytysten parantamiseksi?
Mihin toimiin hallitus ryhtyy vientisektorimme kilpailukyvyn parantamiseksi?
Kykeneekö hallitus asettamaan omistajapolitiikassa ideologian sivuun ja tekemään käytännöllistä sekä isänmaallista omistajapolitiikkaa?
Miten hallitus aikoo puolustaa suomalaista työtä?
Suomi erittäin vakavan tilanteen edessä
Vientiteollisuusjohtajat muistuttivat aamu-tv:ssä, että hallituksen lupaamat verohelpotukset, kuten yhteisöveroalennus, auttavat teollisuutta vasta pitkän ajan kuluessa.
Samalle päivälle osui vielä toinen uutinen asiaan vahvasti liittyen: Suomi menettää noin 42 000 valmistavan teollisuuden työpaikkaa vuoteen 2020 mennessä, mikäli kilpailukyky ei parane.
Olemme siis, jos se ei nyt jo jollekulle ole auennut, erittäin vakavan tilanteen edessä. Tai jo sen keskellä. Kuopan reunalla.
Nyt tarvitaan kaikkia mukaan talkoisiin. Kaikkien pitää kyetä esittämään ratkaisuja, vaihtoehtoja ja esityksiä.
Sen vuoksi olen omalta osaltani keskittynyt ratkaisukeskeiseen tapaan toimia. Olen tuonut esille omia vaihtoehtojani niin puheissani, aloitteissani kuin blogikirjoituksissani. Liittyen työuriin, eläkekeskusteluun, valtion omistajapolitiikkaan ja energiapolitiikkaan.
Ideoita pitää uskaltaa esittää. Ammutaan ne sitten alas jollei niillä ole pohjaa, tärkeää on se ettei vain odoteta ihmeitä tapahtuvaksi.  Sitä ihmettä saa kyllä odotella maailman tappiin saakka. Jos vienti ei vedä, ei tarvitse ihmetellä talouden sakkaamista. Suomen viennillä ei ole maailmantalouden kannalta oleellista merkitystä. Mutta meille sillä on aivan ratkaiseva merkitys, ja siksi meidän tulee kantaa siitä syvää huolta. Ja ennen kaikkea tehdä kaikkemme sen toimintaedellytysten turvaamiseksi.

Windfall

Huoltovarmuuden tarkoitus on turvata kaikki perustarpeet: ”Asiat on laitettava tärkeysjärjestykseen ja kansallinen etu asetettava etusijalle”

Koskela: Vihreä siirtymä ja tuulivoima eivät ole ratkaisuja sähkökriisiin tässä tilanteessa

Perussuomalaiset tyrmäämässä komission mikromanageerauksen energian hinnan hätäasetuksessa

Perussuomalaiset tyytymättömiä hallituksen toimiin ja viestintään energiakriisissä: ”Ongelmalliseen energia- ja ilmastopolitiikkaan puuttuminen ei näytä maistuvan”

Lindström: Historiallisen huono hallitus

Soini: ”Hallitus pyrkii sitomaan seuraajiensa kädet”

Jari Lindström: Pelastuuko Suomi?

Lindström energiapolitiikasta: Lopetetaan oman oksan sahaaminen

Perussuomalaiset toisivat talouspaketeillaan enemmän työpaikkoja

PS:ltä ”ei” windfall-verolle – heikentäisi suomalaisen kilpailukykyä entisestään

Valtiovarainvaliokunnan perussuomalaiset: energiaveropolitiikan suuntaa muutettava

Teollisuudella ei ole aikaa odottaa – windfall-päätös peruttava

Kuopan reunalla

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025