Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Winston Churchill

Tarkoitushakuisesta historian vääristelystä on tullut poliittinen ase antirasistisille ja intersektionaalisille aktivisteille. Myös yleinen ymmärrys historiasta ja sen hienojakoisuudesta on heikentymässä. Ilmiöstä huolestunut historioitsija Philip Kiszely käyttää esimerkkinä Black Lives Matter -liikkeen (BLM) leviämistä Isoon-Britanniaan, jossa kansan yhteisestä historiasta symboleineen on pyritty tekemään valikoivalla tarinankerronnalla häpeän aihe. Valikoivalla tarinankerronnalla korostetaan yksityiskohtia, jotka tukevat poliittista maailmankuvaa kaikkialla piilevästä rakenteellisesta rasismista. Vastaavasti positiiviset seikat kuten orjuudesta luopuminen ja ylipäätään historian monimutkaisuus sivuutetaan.

Historioitsija Philip Kiszely <a href="https://www.spiked-online.com/2020/09/15/theres-far-more-to-british-history-than-racism">kirjoittaa</a> brittilehti Spikedin sivuilla, miten aktivistit hyökkäävät nyt entistä aggressiivisemmin historiallisia ja aiemmin kansaa yhdistäneitä symboleja vastaan. Ilmastomielenosoittajat sotkivat hiljattain spray-maalilla Lontoossa parlamenttirakennuksen lähellä olevaa Winston Churchillin patsasta. Vasta kaksi kuukautta aikaisemmin Black Lives Matter -mielenosoittajat vandalisoivat samaa monumenttia osana laajempaa kansainvälistä historiallisten patsaiden vastaista ilkivallan aaltoa.
<hr />
Churchillin töhritty patsas yksityishenkilön twiitissä. Hän kirjoittaa: &#8221;eivätkö [töhrijät] ole tietoisia siitä, kuka Churchill oli?&#8221; Patsaan jalustaan töhrityssä viestissä Churchilliä väitetään rasistiksi.
https://twitter.com/laura_eyles11/status/1304151403951263744
<hr />
Kyse ei ole pelkästään patsaista, vaan yleisemmästä tavasta tarkastella historiaa. Kiszely on huolissaan siitä, miten historiantuntemus on joutunut sosiaalisen oikeudenmukaisuuden puolesta taistelevien aktivistien uhriksi, tarkoitushakuisen vääristelyn kohteeksi.
Historiaa lähestytään valikoiden, ja se pyritään valjastamaan voimaantumisen välineeksi. Menneisyydestä etsitään valtarakenteita ja kielteisyyttä, joista muistuttavat asiat tai symbolit voivat tuoda merkitystä nykypäivän poliittisiin kamppailuihin. Edistys liitetään yksioikoisesti altavastaajan asemaan.
Esimerkiksi brittien kansallinen historia laajassa kontekstissaan pelkistetään Kiszelyn mukaan vihamieliseksi alustaksi, jota vasten vähemmistöt voivat loistaa. Winston Churchillin kaltaiset suuret historialliset hahmot saavat enää merkityksen lähinnä silloin, kun aiheena on tarkastella etuoikeuksia ja ennakkoluuloja. Muussa tapauksessa heille ei nähdä merkittävää roolia, esimerkiksi kansallisina sankareina.
Kiszely pitää tätä historian väärinymmärtämisenä: &#8221;Jos vallankäytöstä tulee ainut mekanismi, jonka kautta tulkitsemme historiaa, yksioikoinen jaottelu uhreihin ja sortajiin alkaa puolestaan tyrannisoida meitä.&#8221;
Hän muistuttaa, että se, mikä koetaan tänään hyväksyttäväksi, voidaan yhtä hyvin nähdä huomenna jo vihamielisenä. Esimerkiksi tähän asti harmittomina ja normaaleina pidetyt valkoihoiset Jeesus-hahmot saattavat hänen mukaansa kadota jo heti seuraavalla viikon hysteerisen raivon myötä.
Jos George Floydin kuolemasta olisi pitänyt seurata jotain, Kiszelyn mielestä yhteiskunnassa olisi pitänyt etsiä entistä enemmän yhdistäviä asioita. Sen sijaan ihmiset ovat poteroituneet ja lietsoneet hajottavia voimia. Yhteiskunnan pirstaloitumisen kauaskantoiset seuraukset on myös sivuutettu.
&#8221;Tämä kaikki johtaa kysymykseen: miten voisimme merkityksellisesti edes määritellä pronominin &#8221;me&#8221;, joka yhdistäisi meitä kansallisvaltion kansalaisina? Niille, joita kiinnostaa löytää vastaus tähän arvoitukseen, piilee historiassamme. Joskus se oli tarina hyveistä (me luovuimme lopulta orjuudesta), mutta pienemmälle vähemmistölle historia näyttäytyy paheellisena tarinana.&#8221;
Kiszelyn mielestä on valheellista väittää, että esimerkiksi Britannian historia olisi törkeän rasistinen, ja että sitä tulisi yksiselitteisesti hävetä, ”tai että systemaattinen rasismi määrittäisi jokaista organisaatiota, instituutiota ja jokaista julkista elintä. Mutta se näyttää olevan tämän päivän lähtökohta.”
Historian vääristely on Kiszelyn mukaan johtanut myös väärään käsitykseen nykypäivän maailmasta. Tähän väärinymmärtämiseen liittyy hänen mukaansa osittain myös tahallisuutta, mikä ei missään nimessä vähennä väärinymmärtämisen vakavuutta.
Historiassa on kyse pitkäaikaisesta vähittäisestä kehityksestä, josta ei voi tehdä tyhjentävää saati rehellistä arviota laittamalla sitä yksioikoisesti nykyhetken ihanteita vasten. Historiallisten tapahtumien ja henkilöiden tarkoitushakuinen valikoiminen viimeisimpien intersektionaalisten oikeaoppisuusvaatimusten vertailukohdaksi tulisikin Kiszelyn mukaan lopettaa kiireellisesti.
Muussa tapauksessa merkityksellinen ja monipuolinen historiankerronta tultaisiin poistamaan ideologisista syistä. Vaatimukset &#8221;loukkaavien&#8221; patsaiden poistamisesta ympäri maailmaa antavat tästä jo hälyttävää esimakua.

Riehaantuneet intersektionaali-aktivistit vääristelevät tarkoituksella historiaa – Churchillin kaltaisia suuria hahmoja yritetään muuttaa tyranneiksi

Patsaita kaadetaan ja historiallisia muistomerkkejä turmellaan kaikkialla länsimaissa. USA:ssa tapahtuneesta mustan miehen kuolemasta lähteneet protestit ovat muuttuneet kulttuurisodaksi länsimaiden historiaa vastaan. Patsaiden lisäksi tulilinjalla ovat myös ne elävät ihmiset, joilla katsotaan olevan &#8221;vääriä&#8221; ajatuksia. 
Black Lives Matter -mielenosoitusten innoittamasta patsaiden kaatamisesta on tullut &#8221;uusmaolainen sota menneisyyttä vastaan&#8221;, kirjoittaa <a href="https://www.spiked-online.com/2020/06/10/this-has-become-a-neo-maoist-war-on-the-past/">Spiked Online</a> -nettilehden päätoimittaja Brendan O&#8217;Neill. Hänen luulisi tietävän, mistä hän puhuu, sillä O&#8217;Neill itse on pitkän linjan kommunisti, joka nykyään luokittelee itsensä marxilaiseksi libertaariksi.
&#8211; Suvaitsevainen eliitti on aloittanut kulttuurivallankumouksen. Heidät on pysäytettävä, O&#8217;Neill kirjoittaa.
Brendan O&#8217;Neill on hämmästynyt siitä nopeudesta, jolla George Floydin kuoleman aiheuttamat protestit ovat muuttuneet &#8221;sodaksi menneisyyttä vastaan&#8221;. Hän vertaa tilannetta Kiinan <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Kulttuurivallankumous">kulttuurivallankumoukseen</a>, jossa Mao usutti opiskelijanuoret hyökkäämään kaikkia vastavallankumouksellisiksi julistettuja henkilöitä ja ilmiöitä vastaan. Vuosien 1966–1969 väkivaltaisuuksissa sai surmansa jopa 1,8 miljoonaa kiinalaista. Maon punakaartilaiset tuhosivat tuhansia historiallisesti merkittäviä kohteita, kuten temppeleitä ja hautoja.
Tällä kertaa asialla ovat &#8221;suvaitsevaiston kaartit&#8221;, jotka kokoavat mustia listoja tuhottavista patsaista ja nöyryytettävistä ihmisistä.
&#8211; He eivät tunne armoa. Mitään uuden ajattelun vastaista ei saa suvaita, vaan kaikki on revittävä alas, O&#8217;Neill kirjoittaa.
Toimittaja Andy Ngôn julkaisemalla videolla näkyy George Washingtonin patsaaseen kohdistunutta ilkivaltaa. Vuonnaa 1732 syntynyt Washington oli eräs Yhdysvaltain perustajista.
(Juttu jatkuu twiitin jälkeen)
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Portland wakes up to see what antifa did overnight. A century old statue of George Washington was toppled &amp; set on fire with an American flag. “White fragility,” “Damn white men” &amp; other messages are written on the moment. On the ground nearby: “Defund white men.” <a href="https://t.co/zjrsZHJC9o">pic.twitter.com/zjrsZHJC9o</a>
&mdash; Andy Ngô 🏳️‍🌈 (@MrAndyNgo) <a href="https://twitter.com/MrAndyNgo/status/1273969935497084930?ref_src=twsrc%5Etfw">June 19, 2020</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
&nbsp;
<hr />
<h4>Patsaiden kaatamisesta on tullut maailmanlaajuinen trendi</h4>
Maon punakaartilaisten suosikkikohteita olivat Buddhan patsaat. Nyt kohteina ovat &#8221;orjuuttajien&#8221; patsaat. Jopa liberaali 1800-luvun pääministeri Willian Gladstone on laskettu orjuuttajaksi, koska hänen isällään oli yhteyksiä orjakauppaan.
Britanniassa on laadittu <a href="https://www.toppletheracists.org/">nettisivu</a>, joka esittelee &#8221;rasistisia&#8221; patsaita, jotka liittyvät jollakin tavalla orjuuteen tai siirtomaavaltaan. Topple the Racists (&#8221;kaada rasistit&#8221;) -nimisen nettisivun tekijät huomauttavat, että vääränlaisiksi koettuja patsaita ei ole aivan pakko kaataa ja rikkoa, vaan ne voidaan myös siirtää esimerkiksi museoon. Nettisivulla on listattu muun muassa tutkimusmatkailija James Cookin patsas, joka pitäisi poistaa, koska &#8221;Cook oli kolonialisti, joka murhasi maoreja heidän kotimaassaan&#8221;.
Lontoossa pormestari Sadiq Khan on asettanut työryhmän käymään läpi kaikki orjuuteen liittyvät muistomerkit ja kadun nimet, jotta ne voidaan vaihtaa. Pääministeri Winston Churchillin patsas jouduttiin laittamaan suojakoteloon, koska siitä tuli patsaan puolustajien ja sitä vandalisoivien Black Lives Matter -mellakoitsijoiden yhteenottojen keskipiste.
<h4>Suomalaisen pankkiirin patsas kaadettiin Alabamassa</h4>
USA:ssa demokraatteja lähellä oleva CNN-uutistoimisto on koonnut <a href="https://edition.cnn.com/2020/06/16/us/racist-statues-controversial-monuments-in-america-robert-lee-columbus/index.html">artikkeliinsa</a> luettelon patsaista ja muistomerkeistä, joita ei toimittajan mielestä kertakaikkiaan voida hyväksyä, koska ne edustavat menneitä vääryyksiä ja väkivaltaa. Osa luettelossa mainituista patsaista on jo poistettu.
Birminghamissa Alabamassa suomalaissyntyisen Charles Linnin patsas joutui Black Lives Matter -mellakoitsijoiden raivon kohteeksi, kun nämä epäonnistuivat yrityksessään kaataa samassa puistossa ollut 16-metrinen obeliski, joka oli pystytetty etelävaltioiden sotilaiden muistoksi.
Uudellamaalla 1814 syntynyt Carl Sjödahl oli merikapteeni, joka muutti nimensä Charles Linniksi luodessaan uran pankkiirina ja teollisuusmiehenä USA:ssa. Mitään orjuuteen liittyvää pahuutta hän ei ikinä harjoittanut, jos ei lasketa sitä, että hän palveli etelävaltioiden laivastossa sisällissodan aikana. Tämä riitti kuitenkin raivoavalle väkijoukolle syyksi patsaan tuhoamiselle, <a href="https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/raivostunut-vakijoukko-repinyt-maahan-suomalaissyntyista-miesta-esittavan-patsaan-yhdysvalloissa-ihmiset-hyppivat-videolla-haltioissaan-muistomerkin-kaatuessa/7835758#gs.8cj0j4">kertoo</a> MTV patsaan kaatamista esittävän videon kera.
<h4>Vasemmistonuoret Mannerheimin kimpussa</h4>
Suomessa vasemmistonuoret <a href="https://vasemmistonuoret.fi/fi/ajankohtaista/vasemmistonuoret-on-aika-siirtaa-patsaat-paraatipaikoilta-puistoon">vaativat</a> muun muassa marsalkka Mannerheimin patsaan poistamista Helsingistä. Poistettavat patsaat tulisi vasemmistonuorten mielestä sijoittaa Suomenlinnan saarelle perustettavaan patsaspuistoon, jotta &#8221;sotaa ja sortoa ihannoivia muistomerkkejä&#8221; ei olisi keskellä kaupunkia.
– On aika siirtää hirmutöiden ja suurmiesten palvonta kaduilta syrjään, toteaa vasemmistonuorten puheenjohtaja Liban Sheikh.
– Esimerkiksi Mannerheimin ratsastajapatsas, Tampereen Vapaudenpatsas sekä Lauri “Tahko” Pihkalan kaltaisten rotuhygienistien muistomerkit tulee poistaa katukuvaa rumentamasta, vasemmistonuorten kannanotossa sanotaan.
<h4>Taiteen lisäksi kaadetaan myös ihmisiä</h4>
Uuden kulttuurivallankumouksen punakaartilaisten katse kohdistuu patsaiden lisäksi muuhunkin taiteeseen. Poistolistalle joutuvat sketsisarjat, joissa on ollut mustia hahmoja. Myös Tuulen viemää -klassikkoelokuvan kaltaiset teokset ovat tulilinjalla. Mitkään anteeksipyynnöt eivät auta.
&#8211; Kulttuurivallankumoukset ovat pohjimmiltaan ristiretkiä eläviä ihmisiä ja heidän &#8221;vääriä&#8221; ajatuksiaan vastaan, Brendan O&#8217;Neill kirjoittaa.
Siksi yhä useammat näyttelijät, koomikot ja jopa toimittajat joutuvat urallaan vaikeuksiin, jos heidän katsotaan esittäneet &#8221;vääriä&#8221; mielipiteitä. Myös Maon kulttuurivallankumouksessa vainottiin &#8221;väärinajattelijoita&#8221;: kirjoja poltettiin, liian länsimaistuneita yliopisto-opettajia nöyryytettiin ja ihmisiä lähetettiin uudelleenkoulutusleireille. Vanha kulttuuri ja vanhat ajatukset ja tavat oli raivattava pois. Nykymuodossaan väärinajattelijoihin kohdistuva vaino saattaa merkitä potkuja työpaikasta tai vääränlaisia ajatuksia esittävän nettisivuston <a href="https://www.thetimes.co.uk/article/what-google-and-facebook-tell-you-about-free-speech-today-s5gwj57n0?shareToken=36cfd61c1135c6a8574ab4807561dccd">mainostulojen</a> menettämistä.
<h4>Miten tässä näin kävi?</h4>
Brendan O&#8217;Neill pohtii kolumnissaan, miksi Minneapolisissa kuolleen mustan miehen muistoksi järjestetyt mielenosoitukset muuttuivatkin yhtäkkiä kulttuurisodaksi patsaita, kadunnimiä ja väärinajattelijoita vastaan. Hänen mielestään kyse on osittain siitä, että julkista keskustelua hallitsevat ylikoulutettu keskiluokka ja suvaitsevainen porvaristo pienine murheineen.
Vaikka miljoonat ihmiset &#8211; mustat ja valkoiset yhtä lailla &#8211; ovat menettäneet työnsä koronakriisin takia, vasemmisto keskittyy räyhäämään patsaista. Hyveliputus ja oman suvaitsevaisuuden korostaminen ovat ohittaneet taloudelliset kysymykset ja jopa luokkasodan vasemmiston arvoissa, O&#8217;Neill analysoi.
Pohjimmiltaan O&#8217;Neill näkee uuden kulttuurivallankumouksen olevan jatkoa jo pitkään kestäneelle &#8221;suvaitsemattomuuden ja järjettömyyden ajalle&#8221;, jossa poliittinen korrektius ja sensuurihenki ovat vallanneet koko kentän yliopistoista mediaan asti. Pienintäkään &#8221;vääräoppisuutta&#8221; ei enää kertakaikkiaan sallita sukupuoleen tai rotuun liittyvissä asioissa. Jos joku kehtaa ääneen epäillä sukupuolen liukuvuutta, &#8221;valkoisen etuoikeuden&#8221; olemassa oloa tai ilmastonmuutosta, hän joutuu välittömästi pois suljetuksi.
<h4>&#8221;On aika puolustaa oikeutta toisinajatteluun&#8221;</h4>
O&#8217;Neill syyttää suvaitsevaistoa siitä, että nämä ovat kyynisesti hyödyntäneet George Floydin kuoleman aiheuttamaan vihaa normalisoidakseen sellaisia poliittisen korrektiuden muotoja, jotka &#8221;olisivat olleet George Floydille yhtä vieraita kuin ne ovat kenelle tahansa normaalille ihmiselle&#8221;.
Brendan O&#8217;Neill kehottaa ihmisiä nousemaan vastustamaan tätä uutta kulttuurivallankumousta, jossa ei ole kyse orjakauppiaista vaan maolaisesta uudelleenkoulutuksesta, jonka uhriksi koko yhteiskunta on joutumassa. O&#8217;Neillin mielestä nyt on aika puolustaa maalaisjärkeä, vapautta, toisinajattelun oikeutta ja yleensäkin julkisen keskustelun moniarvoisuutta.

BLM-mellakat muuttuivat kulttuurivallankumoukseksi, jossa kaadetaan patsaat ja hiljennetään vääräoppiset

Winston Churchill

Riehaantuneet intersektionaali-aktivistit vääristelevät tarkoituksella historiaa – Churchillin kaltaisia suuria hahmoja yritetään muuttaa tyranneiksi

BLM-mellakat muuttuivat kulttuurivallankumoukseksi, jossa kaadetaan patsaat ja hiljennetään vääräoppiset

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025