Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Wolfgang Münchau

Ajatushautomo Euro Intelligencen johtaja Wolfgang Münchau <a href="https://www.eurointelligence.com/column/when-did-we-lose-the-fight">kirjoittaa</a> eroavansa muista eurooppalaisista federalisteista siksi, että hänen mielestään tappio pitäisi pysty myöntämään epäonnistumisen jälkeen. Mielikuva Euroopan vahvistumisesta kriisien myötä on hänestä harhainen. Eurokriisi ja pandemia ovat tehneet Euroopasta heikomman.

Eurokriisin ja pandemian lisäksi Euroopalla on käsillään ulkopoliittinen kriisi. EU ei ole onnistunut määrittämään mahdollisia Venäjään kohdistuvia lisäpakotteita, mikäli Venäjä hyökkää Ukrainaan.
EU:n korkea edustaja Josep Borrell kertoi, että toimista vaikeneminen on strateginen päätös ja että tarkoitus on pitää Venäjä epätietoisuudessa seuraamuksista. <a href="https://www.politico.eu/article/eu-foreign-ministers-russia-debate-weapons-training-ukraine/">Politicon mukaan</a> sisäpiiri ei ole pakotteista yksimielinen.
Saksa ja Venäjä liitossa?
Wolfgang Münchau nostaa esille Saksan laivaston komentaja Kay-Achim Schönbachin kommentin, jonka mukaan Venäjän miehittämä Krimin niemimaa on nyt venäläisillä eikä asian laita tule muuttumaan. Schönbachin mukaan muiden tulisi kunnioittaa Venäjän presidentti Vladimir Putinia.
<a href="https://www.bbc.com/news/world-europe-60099924">Schönbach erosi</a> kommenttiensa vuoksi. Hän kertoi haluavansa välttää &#8221;lisävaurioiden&#8221; syntymisen. Münchaun mukaan komentajan kommentit kielivät siitä, että Saksa ja Venäjä ovat liittolaisia.
Saksan liittokansleri Olaf Scholz on kieltäytynyt kertomasta, johtaisiko Venäjän invaasio Ukrainaan Nord Stream 2 -kaasuputken lupakäsittelyn hyllytykseen. Saksa on ollut perin haluton keskustelemaan Venäjän eristämisestä kansainvälisen maksujärjestelmän ulkopuolelle.
EU:n itäisten maiden suhtautuminen Venäjään on täysin toinen. EU:n ulkopolitiikka on hajallaan.
Italiasta ei tule velkakestävää
Münchau ei usko Italian saavuttavan niin suurta tuottavuuden kasvua, että maa selviäisi jossain vaiheessa veloistaan. Euroopan keskuspankki voi toki tukea Italiaa velkaostoillaan, mutta se johtaisi ajan myötä kasvaviin ongelmiin.
Euroalue tuskin selviäisi Italian maksukyvyttömyydestäkään. Kyse on ikään kuin aikapommista, joka räjähtää silmille jossain vaiheessa. EU voi vain valita Italian konkurssin tai EKP:n pääomamarkkinoiden sosialisoinnin väliltä.
Müncaun mukaan euroalue menetti etsikkoaikansa, kun EKP alkoi ostaa jäsenmaidensa velkoja taseeseensa. Eurokriisin iskettyä euromaiden yhteisillä velkakirjoilla – eurobondeilla – olisi voitu välttää molemmat katastrofaaliset lopputulemat.
EKP olisi voinut tuolloin ostaa eurobondeja. Ostomäärät olisivat pysyneet maltillisina, koska eurobondeja ei olisi ollut niin paljoa liikkeellä. Toiseksi euromaiden omista veloista olisi tullut unionin kannalta vähemmän merkityksellisiä. Tällöin Italian vanhojen velkojen ongelma olisi jäänyt pieneksi koko unionin kannalta.
Toimimaton talousunioni
Euroopan integraatio epäonnistui, kun sen talous- ja rahaliitto ohjasi jäsenmaiden taloudet eri teille. Müncahun mukaan ei ole loogista ajatella toimimattoman talousunionin olevan toiseksi paras vaihtoehto heti kunnollisen talousunionin jälkeen.
Hän ei myöskään jaksa luottaa muiden federalistien haavekuviin. Hän ei esimerkiksi usko EU:n elpymispaketin saavan jatkoa. Paketti on liian pieni lisätäkseen merkittävästi tuottavuuden kasvua.
Hänestä on hölmöä yhteenlaskea paketin avustusten ja luottojen määriä ja hehkuttaa summaksi tulevaa suurta lukua. Paketti on vain 0,3 prosenttia vuotuisesta bruttokansantuotteesta. Se jää helposti huomaamatta puhuttaessa vain nimellisesti suuresta paketista.
Münchau kysyy, voisiko kansallinen vaihtoehto olla parempi kuin pitäytyminen kiinni toimimattomassa talousunionissa.
<a href="https://ec.europa.eu/economy_finance/publications/pages/publication_summary16343_en.htm">Talousunionin kriitikot</a> ovat huomauttaneet aiheesta jo ennen kuin yhteisvaluutta otettiin käyttöön. Lukuisten eri apu- ja tukipakettien jälkeen esimerkiksi Suomen vastuut ja riskit ovat kasvaneet toistuvasti.

Münchau: Euroopan integraatio epäonnistui – toiveajattelusta on syytä luopua

Saksan pitkäaikainen liittokansleri Angela Merkel on nauttinut suurta kunnioitusta Euroopan politiikassa. Ajatushautomo Eurointelligencen johtaja Wolfgang Münchau <a href="https://www.eurointelligence.com/column/merkel">kirjoittaa Merkelin olevan aikamme yliarvostetuin poliitikko</a>. Hänen viimeisin harha-askel oli aie lämmittää uudelleen diplomaattisia suhteita Venäjän kanssa.

Angela Merkelin ja Ranskan presidentti Emmanuel Macronin ajatus lähentyä EU-tasolla Venäjän kanssa sai täystyrmäyksen erityisesti Baltian maissa. Wolgang Münchaun mukaan Merkelin julkinen ehdotus osoittaa, ettei hänellä ole ulkopoliittista strategiaa. Venäjä-ehdotuksen myötä sen huomasi useampi eurooppalainen.
Münchau havainnollistaa, että mikäli EU:n ulkopolitiikka määriteltäisiin jäsenmaiden enemmistöäänillä, niin seitsemän pienempää jäsenmaata ei olisi voinut vaikuttaa EU:n ja Venäjän parempien suhteiden edellytyksiin. Baltian maat torppasivat ajatuksen tietäen tulevat tapahtumat, jos he eivät kaada sitä nyt.
Kyse on vain Merkelistä
Kohta 16 vuoden ajan Saksaa johtanut Merkel teki energiapolitiikassa strategisen virheen kymmenen vuotta sitten. Fukushiman ydinvoimalaonnettomuuden jälkeen hän päätti Saksan luopuvan ydinvoimasta. Korvaava huokeahko energia piti sitten ostaa Venäjältä.
Saksa on siten riippuvainen venäläisestä maakaasusta. Riippuvuutensa vuoksi Merkel tahrasi välit Baltian maihin, Puolaan, Ukrainaan ja jopa Yhdysvaltoihin.
Myös eurokriisin hoito koetteli eurooppalaista yhteisöä. Eurokriisin alussa Merkel vaati jokaisen jäsenmaan huolehtivan omista pankeistaan, vaikka kriitikoiden mukaan <a href="https://yle.fi/aihe/artikkeli/2012/03/30/euroopan-velkakriisi-kuka-maksaa">tukipaketeilla turvattiin saksalaispankkien saatavat</a> velkakriiseihin joutuneista maista.
Tällöin kyseessä olisi Saksan etu. Merkelin suosiosta äänestettiin vain Saksassa.
Vuonna 2015 Merkel ilmoitti monen EU-maan yllätykseksi avaavansa rajansa syyrialaisille pakolaisille. Tämä johti valtavaan muuttoliikkeeseen, mikä ei rajoittunut vain Syyriaan. Kymmenet tuhannet ihmiset matkasivat epävakaaseen Libyaan. Tuhannet ovat hukkuneet Välimerelle.
Münchaun mukaan Merkelin politiikassa kyse on vain Merkelistä.
Saksalais-ranskalainen illuusio
Münchau kirjoittaa, että EU:n itsenäinen strategia vaatii ylipäätään strategian. Nyt kiistellään siitä, kuka istuu tuolilla ja kuka sohvalla.
Merkelin poliittinen perinnön tulisi Münchaun mukaan olla se, että EU:n itsenäistä strategia sai mahdollisuuden – ja se epäonnistui. Merkelillä ja Macronilla ei ole strategista johtajuutta. Maiden tulevien johtajakandidaattien valossa tähän ei ole tulossa muutosta.
– EU:n tuleva menestys nojaa merkittävästi saksalais-ranskalaisen johtajuusilluusion karistamiseen, Münchau toteaa.
Merkelin valtakausi päättyy syyskuussa. Tämän jälkeen saksalaiset joutuvat kohtaamaan epämiellyttäviä kysymyksiä.
Miksi Saksan kaltainen rikas maa ei onnistunut investoimaan uuteen teknologiaan? Miksei Merkel halunnut euroalueelle vakaata pohjaa? Miksi Saksa on riippuvainen venäläisestä energiasta? Miksi Merkel tavoitteli paperilla kunnianhimoisia ilmastotavoitteita jättäen julistukset pöytälaatikkoon?

Münchau: Angela Merkel on aikamme yliarvostetuin poliitikko

Saksan vihreät saivat Vapun tietämillä paistatella suosion nosteessa. Vihreiden juuri nimetty liittokansleriehdokas Annalena Baerbock toi tuoreutta kisaan. Tämän jälkeen hän on kulkenut kömmähdyksestä toiseen – ja puolueen suosio on valahtanut.

Analyysiyhtiö Euro Intelligencen johtaja Wolfgang Münchau muistuttaa, että Saksan politiikassa on aiemminkin nähty <a href="https://www.eurointelligence.com/column/going-going-gone">suuria heittoja</a> kannatuskyselyissä vaalien alla ja vaalitulosten välillä.
Vihreät ovat saamassa vaalivoiton, sillä edellisissä vaaleissa puolue jäi täpärästi alle yhdeksän prosentin äänisaaliseen. Vihreitä kannattaa nyt noin <a href="https://www.wahlrecht.de/umfragen/insa.htm">viidennes saksalaisista</a>.
Kompurointia ja epäsiistiä kieltä
Myötäsukainen saksalainen lehdistö johti vihreiden kannatuskäyrän nousuun Annalena Baerbockin nimityksen jälkeen. Tämän jälkeen esille tuli Baerbockin kompurointisarja.
Saksalaiset luonnollisesti halusivat tutustua melko tuntemattomaan liittokansleriehdokkaaseen. Baerbockin esittelyteksti sisälsi lukuisia pieniä epätarkkuuksia. Hänen aiempia toimiaan oli lievästi liioiteltu ja kaunisteltu.
Baerbock ei ollut myöskään kertonut puolueelta saamastaan rahallisesta tuesta. Vihreät painottavat ohjelmassaan politiikkojen palkkioiden läpinäkyvyyttä.
Kolmas huti tuli kielenkäytöstä. Baerbock oli takellellut sanoissaan puhuessaan puoluekokousväelle. Takelteluunsa harmistunut Baerbock latoi mikrofoniin <a href="https://www.politico.eu/article/german-greens-trouble-leader-annalena-baerbock-swears-scheisse-speech/">sopimatonta kieltä</a>. Saksalaiset miettivät nyt, voiko häntä päästää parhaaseen katseluaikaan televisiopaneeleihin väittelemään.
Ei vihreää vallankumousta
Ajatuksen tasolla saksalaiset haluavat taistella ilmastonmuutosta vastaan. Innokkuus karisee, kun heidän pitäisi tehdä asialle jotain.
Münchau kirjoittaa, että kolme neljästä saksalaisesta ei halua kalliimpaa polttoainetta. Yli puolet ei halua, että hallitus kannustaisi vaihtamaan menopelinsä sähköautoon.
Vihreät voi saada hallituksessa läpi joitain vihertävämpiä ohjelmia. Vihreää vallankumousta Saksaan ei ole näillä kannatusluvuilla tulossa.
Tällä haavaa vihreiden hallituspaikka olisi kristillisdemokraattien varassa. Liberaalidemokraatit eivät innostu ajatuksesta lähteä <a href="https://stage.sudev.fi/saksan-kannatusmittauksissa-historiallinen-tulos-sosiaali-ja-liberaalidemokraatit-tasoissa/">vihervasemmistohallituksen apupuolueeksi</a>.

Saksan vihreät saattoivat haaveilla jopa liittokansleriudesta pari kuukautta sitten – nyt puolue vajoaa kannatuskyselyissä

Saksan CDU:n tuore puheenjohtaja Armin Laschet tuli valituksi puolue-eliitin voimin puolueen puheenjohtajaksi. Puolueen johtajana hän on etulyöntiasemassa nousta liittokansleriksi syksyn vaaleissa. Saksan liittokanslerius merkitsee painavasti myös EU:n suuntaan. Taustansa vuoksi se merkitsee suuria haasteita Saksalle ja koko EU:lle.

Armin Laschet ponnistaa Saksan väkirikkaimmasta osavaltiosta. Häntä pidetään istuvan liittokansleri Angela Merkelin kausien jatkeena. Hän voitti vastaehdokkaansa Friedrich Merzin ja Norbert Röttgenin 1001 valitsijamiehen äänillä.
Hän on hiiliteollisuuden mies. Ajatushautomo Eurointelligencen johtaja Wolfgang Münchau sanoo Laschetin olevan <a href="https://www.eurointelligence.com/column/laschet">&#8221;hiilimies&#8221;</a>. CDU on kannatusmittauksien kärjessä ennen vihreitä. Münchau kirjoittaa Laschetin olevan ilmastonmuutoksen kieltäjä. CDU:n ja vihreiden koalitiohallitus tuntuisi siksi hieman etäiseltä tai riitaisalta.
<h4>Kallellaan Venäjään ja Kiinaan</h4>
Laschet toppuutteli Venäjän arvostelua Krimin miehityksen jälkeen, <a href="https://foreignpolicy.com/2020/03/09/armin-laschet-merkels-pro-russia-china-friendly-successor/">Foreign Policy</a> -lehti toteaa. Hän on torunut ennemmin Yhdysvaltoja ja hän hakee tiiviitä välejä Kiinan kanssa.
Yhdysvaltain tuore presidentti Joe Biden ei lämpene Kiinan suhteen, vaan edeltäjänsä Donald Trumpin tiukka Kiina-linja saanee jatkoa. Tämä voi hiertää Saksan ja siten EU:n välejä Yhdysvaltoihin.
<a href="https://www.politico.eu/article/clouds-gather-over-nord-stream-2/">Laschet kannattaa</a> rakenteilla olevaa Nord Stream 2 -kaasuputkea. Laschetin kotiosavaltion energiajätit ymmärrettävästi tukevat kiistanalaisen kaasuputken rakentamista. Yhdysvaltain mukaan Saksa tulee riippuvaisemmaksi venäläisestä energiasta. Erimielisyys voi hiertää Saksan ja Yhdysvaltojen välejä. Vaarana on, että EU jää tämän kiistan välikappaleeksi.
<h4>Ei saksalaisten mieleen</h4>
Laschetista ei välttämättä leivota liittokansleria, vaikka puolue voittaisikin syksyn vaalit. <a href="https://www.reuters.com/article/us-germany-politics-laschet-newsmaker/newsmaker-rocky-road-beckons-as-new-cdu-chair-laschet-seeks-to-fill-merkels-shoes-idUSKBN29L0GY">Reuters</a> kertoo Der Spiegelin julkaisemasta kannatuskyselystä, josta vain alle 12 prosenttia kaikista saksalaisista olisi äänestänyt Laschetin CDU:n johtoon.
Toiseen vaaliin yltänyt Merz jäi hieman alle 29 prosentin siivuun ja alussa pudonnutta Röttgeniä puheenjohtajaksi olisi valinnut lähes 32 prosenttia saksalaisista.
Toisin sanoen Laschet nauttii vähiten saksalaisten suosiota. CDU:n baijerilaisen sisarpuolueen johtaja Markus Söder on saksalaisten suosikki kristillisdemokraattien liittokansleriksi.
Puolueen eliitti äänesti vähiten suositun ehdokkaan puheenjohtajaksi. Valinta voi siten kääntyä koko puoluetta vastaan syksyn vaaleissa. Ja jos <a href="https://www.bloomberg.com/news/articles/2021-01-20/merkel-s-successor-has-some-explaining-to-do-in-washington">Söder nimetään liittokansleriehdokkaaksi</a> niin tällöin puoluejohtajan merkitys puolueen linjanvetäjänä voi luoda konflikteja maan johdon kanssa.
Saksan sisäpolitiikka ei ole irrallaan EU:sta johtuen maan painoarvosta unionille. EU:n suunta voi jäädä mysteeriksi. EU voi huomata myös istuvansa kahdella jakkaralla. Suurvallat – Yhdysvallat ja Kiina eivät välttämättä ilahdu, jos unioni pyrkii poimimaan rusinat kaikkien pullista.

Saksan suurimman puolueen tuoreetta puheenjohtaa kutsutaan Hiilimieheksi, joka on kallellaan Kiinaan ja Venäjään – minkälainen mies on kyseessä, ja tuleeko hänestä lliittokansleri?

Kauppa- ja investointisopimukset edellyttävät uhrauksia. EU:n ja Kiinan viime vuoden lopulla tehty investointisopimus voi vaarantaa muun muassa ilmastopoliittiset tavoitteet. Sopimuksesta hyötyy eritoten saksalainen autoteollisuus sillä oletuksella, että Kiinaan voi luottaa sopimuskumppanina.

Usean vuoden ajan neuvoteltu Kiinan ja EU:n välinen sopimus solmittiin viime vuoden lopulla. Sopimuksessa Kiina on lupautunut esimerkiksi Pariisin ilmastotavoitteisiin ja <a href="https://www.bbc.co.uk/news/extra/nz0g306v8c/china-tainted-cotton">työntekijöiden oikeuksien</a> kunnioittamiseen.
Ajatushautomo Eurointelligencen johtaja Wolfgang Münchau <a href="https://www.eurointelligence.com/column/define-strategy">kirjoittaa</a>, että EU olisi voinut valita erilaisiakin strategioita Kiinaa kohtaan. EU olisi voinut priorisoida ilmastopolitiikkaa tai ihmisoikeuksien noudattamista liikemiesten tavoitteiden sijaan.
Saksan ja Ranskan teollisuusjäteille hyvä sopimus
Uutistoimisto <a href="https://www.reuters.com/article/eu-china-trade-factbox/factbox-whats-and-whys-of-the-eu-china-investment-agreement-idUSL8N2JA2IK">Reuters mainitsee</a>, että EU:n ja Kiinan sopimus voi hyödyttää Daimleria, Volkswagenia, BMW:tä, Allianzia, Siemensiä ja Peugeotia. Toisin sanoen autojättejä sekä muita saksalaisia ja ranskalaisia suuryrityksiä.
Ei siis ole suoranainen ihme, että Saksa halusi EU-puheenjohtajuuskaudellaan survoa sopimuksen maaliin. Sekään ei ole ihme, että sopimus vaikuttaisi hyödyttävän <a href="https://stage.sudev.fi/eussa-kannattaa-olla-suuri-jasenmaa-saksalainen-komission-puheenjohtaja-haluton-rankaisemaan-saksaa-unionin-rokoteohjelman-rikkomuksista/">EU:n suuria jäsenmaita</a>.
Pienempien toimijoiden kohdalla tilanne ei välttämättä ole niin hyvä. Pk-yritysten näkökulmasta katsottuna kiinalaisyritykset ovat edelleen kilpailijoita. Suomalainen työntekijä on vaarassa joutua kilpajuoksuun maineeltaan kyseenalaisen kilpailijan kanssa.
Kiinan ja Australian välit tulehtuivat
Australian tärkein kauppakumppani <a href="https://www.politico.eu/article/autralia-europe-china-trade-deal-warning/">Kiina hermostui Australialle</a> viime huhtikuussa. Australia oli penännyt riippumatonta tutkimusta koronaviruksen alkuperästä Wuhanin kaupungissa.
Vuodesta 2015 voimassa olleesta vapaakauppasopimuksesta tuli tyhjiä sanoja nopeasti. Kiina rajoitti tuontia Australiasta ja nosti merkittäviä tullimaksuja australialaistuotteille.
Kauppasota Kiinan kanssa voi maksaa Australialle jopa 6 prosenttia bruttokansantuotteesta. Maa ei aio silti perääntyä, koska se voisi voimaannuttaa Kiinan johtoa käyttämään kovia kauppapoliittisia otteita jatkossakin.
Australia on pettynyt EU:n sopimukseen. Maa olisi toivonut länsimaiden yhteistä rintamaa, jolla saataisiin Kiina noudattamaan kansainvälisiä sopimuksia. Maan entinen pääministeri Kevin Rudd totesi Kiinan noudattavan hajoita ja hallitse -strategiaa voitettuaan EU:n puolelleen.
Noudattaako Kiina sopimuksiaan?
Australian ja Kiinan vapaakauppasopimuksesta huolimatta noussut täysverinen kauppasota kielii siitä, ettei Kiinan toimia sovi kritisoida kumppanuudesta huolimatta. Hongkongin kiistellyn turvallisuuslain jälkeen Saksan liittokansleri Angela Merkel viestitti diplomaattisesti, ettei puheyhteyttä Kiinaan tule katkaista. <a href="https://www.reuters.com/article/uk-hongkong-security-eu/eu-preparing-measures-against-china-over-hong-kong-idUKKCN24E182">Suomi olisi kannattanut</a> esimerkiksi Hongkongin luovutussopimuksen hyllyttämistä.
Australian halu saada puolueeton tutkinta koronaviruksesta seurauksineen vihjaa, ettei EU:lla ole välttämättä suurta halua tai edes mahdollisuuksia valvoa Kiinan ilmasto- tai ihmisoikeuslupauksia pistokokein. Päästösuodattimet ja muut käytössä kalliit laitteet voidaan kytkeä päälle ennalta sovitun tarkastuskäynnin ajaksi.

EU:n ja Kiinan välinen investointisopimus täyttää liikemiesten toiveet – ilmasto- ja ihmisoikeusaktivistit sekä pk-yritysten duunarit voivat unohtua

Useampi taho uumoilee Saksan EU-puheenjohtajamaana liruttavan lisää laimentavaa vettä jo varsin vesitettyyn oikeusvaltiomekanismiin. Syy on se, että ilman pohjoisten maiden lahjarahaa eteläisten eurooppalaisten maiden tuska yhteisvaluuttaa ja unionia vastaan voi kasvaa liian suureksi.

<a href="https://www.ft.com/content/20c0a0bb-c89f-4379-922d-a21a74e865e4">Financial Timesin</a> Brysselin kirjeenvaihtaja Mehreen Khan kirjoittaa, että oikeusvaltiomekanismista tehdään talouskurisopimuksen kaltaista kuollutta kirjainta. Mekanismia ei toisin sanoen koskaan käytettäisi, vaikka sääntöjä vastaan rikottaisiinkin.
Mekanismi on jo entuudestaan vesitetty. Lakiluonnoksen mukaan EU voi käynnistää toimenpiteitä vain jos sen rahoitus kanavoituisi väärin. Mekanismin puolustajien mukaan järjestelmän tulisi vaalia myös vapaata lehdistöä, seksuaalivähemmistöjen oikeuksia ja ilmaisunvapautta.
Puolan ja Unkarin torppaama luonnos toimisi vain eräänlaisena torjuntayksikkönä petoksia vastaan. Euroopan parlamentin virkamies pitää tätä tehottomana ja poliittisesti arkaluontoisena välineenä. Sen käytön rima on korkealla ja päätepiste usvan peitossa.
Saksalle tärkeä Orbán
Analyysiyhtiö <a href="https://www.eurointelligence.com/column/enhanced-cooperation">Eurointelligencen</a> johtaja Wolfgang Münchau kirjoittaa, että mekanismia vesitetään lisää todennäköisesti siksi, että Unkari on Saksan tärkeä kumppani. Hän vertaa oikeusvaltiomekanismin hiontaa niin ikään käyttämättömään talouskurisopimukseen.
Münchau toteaa Unkarin pääministeri Viktor Orbánin olevan Saksan luomus. Orbán on luonut läheiset suhteet saksalaisyrityksiin. Tästä syystä Saksan liittokansleri Angela Merkel on Orbánin puolella.
Münchau muistuttaa, että ilman Merkelin tukea Orbán olisi heitetty Euroopan parlamentin suurimmasta EPP-ryhmästä ulos jo aikoja sitten.
– Tekopyhä suitsuttaa Merkelin liberalismia ja samaan hengenvetoon hyperventiloi Unkarin pääministerin vuoksi, Münchau pamauttaa.
Münchaun mukaan Alankomailla, Suomella ja Euroopan parlamentilla on veto herkässä mikäli Merkel turvautuu sumuverhoon. Tosin Suomi on yleensä poliittisesti herkissä EU-aiheissa tyytynyt lymyilemään Saksan takana.

Vesitetty oikeusvaltiomekanismi laimennee entisestään

Eurooppa on taas jakautumassa kahtia. Tuttu pohjoisen ja eteläisen Euroopan jakolinja kulkee taloudessa eurokriisivuosien tapaan. Uusi jakolinja käydään moraalisesta oikeudesta. Pohjoiset maat haluavat olla tarkkana oikeusvaltioperiaatteen noudattamisessa.

Viimeisimmät talousluvut paljastavat, että <a href="https://uk.reuters.com/article/uk-germany-economy-pmi/german-economic-recovery-remains-on-course-despite-slacking-services-pmi-idUKKBN26Q0YY">Saksan talous on toipumassa</a> historiallisen rajusta taantumasta koronarajoitusten jälkeen. Vaikka maan palvelualojen kasvu on tyrehtymässä, tarjoaa valmistusteollisuus tukevaa kasvua.
Sen sijaan Espanjan talous on kivikkoisemmalla reitillä. Maan talous on kärsinyt turismin lähes täydellisestä luhistumisesta tänä vuonna.
Taloudet eriytyvät
<a href="https://www.ft.com/content/17e55c50-5077-4212-9c02-84ef56be7cdc">Taloudet eriytyvät</a> kuten eurokriisin aikaan, mikä johti laajoihin ja tulenarkoihin tukipaketteihin. Elpymispaketti noudattaa pääosin samoja linjoja. Yhteisvastuuta ujutetaan paitsi EU:n yhteisellä jättivelalla myös Euroopan keskuspankin painotettujen arvopaperiostojen avulla. EKP kohdistaa ostonsa pääosin Etelä-Euroopan velkakirjoihin.
– Pandemia on laajentanut rakenteellisia eroja pohjoisen ja eteläisen euroalueen välillä. Se alleviivaa yhdenmukaisen rahapolitiikan asettamisen vaikeuksia koko euroalueella, sanoo G+ Economicsin pääekonomisti Lena Komileva Fincancial Timesille.
– Jos emme halua päätyä tilanteeseen, missä EKP omistaa puolet kaikesta euroalueen velasta, tätä railoa täytyy kaventaa, hän jatkaa.
GnS Economicsin tuoreimmassa talouskatsauksessa arvioidaan, että elpymisvälineen kokoa pitää kasvattaa tuntuvasti, mikäli euroalue halutaan pitää ehjänä. Eteläisen Euroopan paisuvat kustannukset voivat johtaa 750 miljardin euron elpymisvälineen viisinkertaistamiseen.
Moraali parempi torppausase?
Analyysiyhtiö Euro Intelligencen johtaja Wolfgang Münchau <a href="https://www.eurointelligence.com/column/north-and-south">kirjoittaa</a> EU:hun muodostuneesta uudesta jakolinjasta. Pohjoiset maat – Suomi mukaan lukien – ovat vaatineet elpymisrahojen tiukkaa sidontaa oikeusvaltioperiaatteen noudattamisen kanssa. Euroopan parlamentti vaatii täsmälleen samaa.
Saksa esitti EU:n puheenjohtajamaana oikeusvaltioperiaatteen suhteen vesitettyä linjaa. Oikeusvaltioperiaatetta ikään kuin pidetään tärkeänä, mutta sen laiminlyönnistä ei rangaista millään muotoa. EU:n valtiovarainministerit <a href="https://www.politico.eu/article/recovery-fund-clears-council-hurdle-with-majority-of-ministers/">hyväksyivät</a> Saksan esittämän vesitetyn paketin <a href="https://www.consilium.europa.eu/fi/council-eu/voting-system/qualified-majority/">EU:n määräenemmistöpäätöksellä</a>.
Yhteen nidotut EU:n monivuotinen rahoituskehys (budjetti) ja elpymisväline voivat silti kaatua. EU-budjettikauden pitäisi alkaa vuoden vaihteessa.
Münchau huomauttaa Alankomaiden pääministeri Mark Rutten ymmärtäneen, ettei elvytysrahaa oikein voi pandemian vuoksi torpata ilman Etelä-Euroopan katkeruutta. Sen sijaan moraalinen oikeus vaatia oikeusvaltioperiaatteen noudattamista sopii paljon paremmin elvytyspaketin torppaamiseen.
Lihava riita horisontissa
Münchau kirjoittaa, ettei kyse ole pelkästään esimerkiksi Unkarin pääministeri Viktor Orbánin toimien valvonnasta. Münchaun mukaan ei olisi lainkaan tavatonta, että elvytysrahoja päätyisi Italian mafian taskuihin tai jokin muu taho voisi kavaltaa kyseisiä varoja. Hänen mukaansa olisi suoranainen ihme, jos EU:n massiivinen elvytyspaketti kohdentuisi kuten on tarkoitettu.
Mikäli elpymispaketti ylipäätään ratifioidaan ja sen rahat kanavoituvat vaikka mafialle niin elpymispaketin hätäjarrulauseke on nopeasti Rutten huulilla. Rahahanojen jäädytys voidaan äänestää nurin, mutta se kylvää joka tapauksessa suuren riidan euromaiden välille.
Münchau muistuttaa, että yhteisvaluutta on luonut syvät jakolinjat Eurooppaan ja elpymisväline voi tehdä täysin samaa repeämää. Liittovaltiohetken syntyä juhlivien on syytä olla varuillaan siitä, mitä toivovat, hän kirjoittaa.

Euroopan talous ja moraali jakaantumassa taas kahtia

Kaavailtavilla EU-lisäveroilla rahoitettava elvytyspaketti on vaarassa kohdentua äänestäjien kosiskeluun. EU:n mukaan rahaa pitäisi käyttää ainakin vihertävään teknologiaan ja digitalisaation kehittämiseen. EU:n vihertävän investoinnin kriteerit tekevät rahankäytöstä farssin.

<a href="https://www.ft.com/content/0ba23192-5f43-402d-8f26-6fce0ab669f3">Financial Timesin</a> vakiokolumnisti Wolfgang Münchau pelkää EU:n elvytysrahojen valuvan äänestäjiä miellyttäviin sirkushuveihin ja vähemmän tarpeellisiin investointeihin. Päättäjien on helpompi ohjata lahjarahat kansalaisten äänten kalasteluun.
Münchaun on vaikea uskoa, että elpymisrahat kohdennettaisiin investointeihin, jotka jäisivät ilman tukirahaa tekemättä. Varat ikään kuin uppoavat jäsenmaiden budjetteihin, joista ne voivat vapauttaa aiemmin käytetyt budjettivarat esimerkiksi digitalisaation kehittämiseen. Vapautettujen varojen käyttöä ei valvota, sillä budjettikurisäännöksestä on toistaiseksi luovuttu koronakriisin vuoksi.
– Varautukaa silmänkääntötemppuihin ja niiden jälkeen liioiteltuihin ylistyksiin paketin onnistumisesta, Münchau toppuuttelee.
Musta vihreäksi komission paletilla
EU:n tilintarkastajien mukaan komissio liioittelee ilmastonmuutoksen nimissä kaavailtuja laskelmia. EU haluaa, että 37 prosenttia rahoista ohjataan vihreään teknologiaan. Tavoite ei sinänsä ole huono, mutta täysin kelvoton laskentamekanismi maalaa melko mustatkin saasteinvestoinnit lähes puolivihreiksi.
EU jakaa viherinvestoinnit kolmeen kategoriaan: täysin vihertämätön luokka, 40-prosenttisesti vihreä luokka ja täysin vihreä luokka. Kompastuskivi tulee siitä, että raja-arvojen ylittävät investoinnit pyöristetään ylös seuraavaan raja-arvoon asti.
Eli 0,2-prosenttisesti vihreä investointi lasketaan 40-prosenttisesti vihreäksi investoinniksi.
Münchau muistuttaa, ettei floppaavan pilottijakson perään tehdä televisiosarjaa.
Liittovaltio demokratian kautta
Münchau on kertonut itse kannattavansa EU-liittovaltiota ja esimerkiksi euroalueelle yhteisiä velkakirjoja, eurobondeja. Hänen kritiikkinsä kohdistuukin EU:n tapaan junailla unionista pienin askelin liittovaltiota.
Hän muistuttaa, että valuuttaliitto ja itsenäisten jäsenvaltioiden yhdessä koordinoitu politiikka on rajallista. Jäsenmaiden päättäjät vastaavat oman maansa äänestäjille eikä EU:lle.
Hän kirjoittaa, ettei poliittista liittovaltiota voida suhmuroida.
– Jos päätellään, ettei liittovaltio ole käyttökelpoinen tai toivottava päämäärä, olisi viisainta ottaa askel taakse, hän kirjoittaa viitaten EU:n hivuttamalla toteutettuun integraatioon.

Poliittinen paine ajamassa EU:n elvytysrahat sirkushuveihin

Karlsruhessa sijatseva Saksan perustuslakituomioistuin kaatoi saavikaupalla jäävettä niin EU-tuomioistuimen kuin EKP:n niskaan. Kyseessä on EKP:n loputtomalta tuntunut velkakirjojen osto-ohjelma ja vuosikaupalla toteutettu negatiivisten korkojen rahapolitiikka. EKP:n toimia on vuosien varrella kommentoitu runsaasti.

Vuoden 2012 keväällä euroalue oli repeämässä omaan mahdottomuuteensa. EKP:n silloinen pääjohtaja Mario Draghi ymmärsi yhteisvaluutan ajautuvan kohti loppuaan ja hän lausui kuuluisat sanansa whatever it takes &#8211; luvaten keskuspankin tekevänsä kaikkensa välttääkseen euron kaatumisen.
EKP:n toimintaa on säännelty EU:n lainsäädännöllä. Suursijoittajat olivat perillä näistä säännöistä. Euromaiden välisen valuuttakurssierojen puuttuessa he joutuivat myymään epäedullisten valuuttakurssien euromaiden velkakirjoja konkurssiuhkia peläten. Tämä johti velkakriisiin.
Euromaiden konkurssiuhka perustuu siihen, etteivät euromaat voi omin päin luoda euroja velkojensa maksuun. Eurovaluutta toimii tässä mielessä kuin ulkomaan valuutta. Esimerkiksi Argentiinan konkurssiuhka johtuu dollarimääräisten velkojen takaisinmaksuvaikeuksista.
<h4>Elvytysohjelma ei auta</h4>
Yhdysvallat aloitti oman arvopaperien ostonsa eli elvytyksen melko nopeasti finanssikriisin myötä. Financial Timesin Wolfgang Münchau <a href="https://www.ft.com/content/1570802a-ce66-11e4-900c-00144feab7de#ixzz3VBYsQH8L">kirjoitti vuonna 2015</a>, ettei kyseinen elvytys oikeastaan piristänyt inflaatiota. Inflaation pitäminen hieman alle kahdessa prosentissa on EKP:n yksi kahdesta tehtävävästä.
Tämän havainnon myötä arvopaperien ostoilla ei ole virkaa EKP:n toiminnassa. Perusteettomien ostojen jälkeen inflaatio ei ole piristynyt EKP:n tavoitteeseen. EKP on siten perusteetta ostanut yli 2 000 miljardin euron edestä velkakirjoja euromaiden &#8221;yhteiseen taseeseen&#8221;.
Münchau huomauttaa lisäksi, että velkakirjojen imuroinnilla ja reaalitalouden kasvulla ei ole likimainkaan suoraa yhteyttä. Talouskasvua muodostuu kasvavan kysynnän ja kasvavan ostovoiman myötä.
EKP todennäköisesti halusi painaa euromaiden lainakorot alas, jotta rahoitusvaikeuksiin ajautuneet euromaat eivät lentäisi eurokerhosta ulos. Rahoituskustannuksista huolehtiminen on kunkin euromaan tehtävä ja se toteutetaan maltillisella talouspolitiikalla.
Korkotason painaminen ajoi euromaiden pankit ja eläkevakuutusyhtiöt tuottovaikeuksiin.
<h4>EKP laiminlöi tehtäväänsä</h4>
EKP:n toinen tehtävä on hoitaa alueensa pankkien rahoitusolojen sujuvuus. Jos yhdestä sen vaikutusvallan alaisen pankin talletukset siirretään toiseen pankkiin, EKP turvaa pankin maksuvalmiuden.
Matthew C. Klein <a href="https://ftalphaville.ft.com/2017/11/09/2195680/the-euro-is-not-a-punishment-system/">kirjoitti vuonna 2017</a> euroalueen muodostavan vaaran euromaiden demokratioille. Italian pääministeri Silvio Berlusconin erottua EKP rauhoitti Italian vellovan pankkien paniikin.
Tätä voi toki tulkita kahdella tavalla: joko EKP kiristi Italiaan haluamansa johtajan tai Berlusconin erottua EKP havahtui ongelmaan ja tarttui toimeen.
Jälkimmäisen kohdalla EKP ei ole ollut tehtäviensä tasalla. Kiristysvaihtoehto on kolkompi. Silloin äänestäjien tahto mitätöidään. Se sotii myös EU:n lakeja vastaan.
<h4>EU:n valikoivaa lainvalvontaa</h4>
Klein huomautti kirjoituksessaan myös Puolan ja Unkarin rahoitusasemasta. Kun se on kunnossa, ei EKP:lla ole valtaa näihin maihin, vaikka maiden pankit operoivatkin omien valuuttojensa lisäksi myös euroilla.
Berlusconin lähdön myötä näillä mailla tuskin on hinkuakaan euromaaksi. Unkarin keskuspankin johtaja György Matolcsy <a href="https://www.ft.com/content/35b27568-f734-11e9-bbe1-4db3476c5ff0">kirjoittikin viime vuoden lopulla</a>, että euro tulisi myöntää virheeksi.
Ironista kyllä EU-tuomioistuin on hanakasti puuttunut Puolan ja Unkarin asioihin samalla, kun se on katsonut läpi sormiensa EKP:n kyseenalaisia toimia. Karlsruhesta julistettu linjaus hyökkäsi EU-tuomioistuimen ja EKP:n luovia sääntötulkintoja vastaan. Joku on sentään tehtäviensä tasalla.
<h4>Hätääntyneet puolustuskannalle</h4>
Karlsruhen päätös on historiallinen, koska se uhmaa suoraan vuosien ajan toteutettua haitallista ja jumalallisin valtuuksin saatua toimintaa. EKP:n rahapolitiikka ei ole onnistunut luomaan otollista kasvuympäristöä taloudelle. Keskuspankin toiminta on riitauttanut pohjoiset ja eteläiset euromaat.
Italian pääministeri Giuseppe Conte <a href="https://uk.reuters.com/article/uk-health-coronavirus-italy-prime-minist/no-constitutional-court-can-decide-what-ecb-does-says-italys-pm-idUKKBN22I0JV">purki turhautumistaan</a> väärällä kritiikillä. Conte kertoi, ettei se ole Saksan perustuslakituomareiden tehtävä kertoa mitä EKP saa ja ei saa tehdä.
Karlsruhe ei komentanut EKP:ta toimimaan tietyllä tavalla. Tuomarien linjausten mukaan Saksa ei osallistu omalta osaltaan näihin toimiin kolmen kuukauden jälkeen, jos EKP ei onnistu perustelemaan toimiaan.
Samaan virhearvioon lankesi myös europarlamentaarikko Guy Verhofstadt. Hän julisti niin ikään, ettei jäsenmaiden perustuslakia valvovat tuomarit saa määrätä sitä, mitä Euroopassa saa tehdä. Hänen mukaansa se johtaa lopun alkuun.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
(2) If every Constitutional Court of every member state starts giving its own interpretation of what Europe can and cannot do, it&#39;s the beginning of the end. The EU’s constitutional watchdog is the European Court of Justice and that’s the way it should remain!
&mdash; Guy Verhofstadt (@guyverhofstadt) <a href="https://twitter.com/guyverhofstadt/status/1257657867932483584?ref_src=twsrc%5Etfw">May 5, 2020</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
<h4>Lakeja voidaan muuttaa</h4>
Kiukuttelua hedelmällisempi lähestymistapa on yksinkertaisesti se, että EU-lakeja muutetaan paremmin toimiviksi. Lakeja on useasti jouduttu historian kirjoissa uudistamaan. Hyvän lain vahvuus perustuu nimenomaan siihen, ettei se jättäisi milloinkaan varaa tulkinnalle, ja että se on järkevä.
Tutkimusjärjestö Positive Money Europen johtaja Stanislas Jourdan totesikin suoraan, että Karlsruhen linjauksen jälkeen EKP ei voi enää tulkita EU-lakeja <a href="https://www.politico.eu/article/german-court-lays-down-eu-law/">omalla luovalla tavallaan</a>.
EU-lakikirjan avaaminen ja hyväksyttäminen on toki työlästä ja aikaa vaativaa puuhaa. Esimerkiksi koronakriisi vaatii nopeaa reagointia.
Akuutin kriisin edessäkään lakia ei voida laiminlyödä hetken mielijohteesta. Laista voidaan poiketa, mutta se vaatisi demokraattisen oikeutuksen, kuten filosofian tohtori Jens van ‘t Klooster perusteli <a href="https://onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1111/misp.12094">vuoden 2018 seikkaperäisessä kirjoituksessaan</a>.
EU-tuomareita tai EKP:n johtoa ei valita demokraattisesti äänestämällä. Demokraattisen oikeutuksen voi hankkia myös erillisellä äänestyksellä. EKP:n yli 2 000 miljardin arvopaperiostot olisi voitu alistaa euromaiden kansalaisten hyväksynnän taakse kansanäänestyksellä.

Jättiläiset törmäyskurssilla – onko EU:n ”luova laintulkinta” tulossa tiensä päähän Saksan EKP-linjauksen vuoksi?

Eurooppalaisten päättäjien epäilemättä suurin murhe on populistipuolueiden voittomarssi läpi Euroopan. Kansalaiset äänestävät vihaisina populisteja huomattuaan elintasonsa jämähtäneen paikalleen. Pieni- ja keskituloisten elämä on jatkuvaa taloudellista taistelua.

Financial Timesin vakiokolumnisti Wolfgang Münchau pohtii <a href="https://www.ft.com/content/6b834848-6daf-11e9-a9a5-351eeaef6d84">kirjoituksessaan</a> eurooppalaisten päättäjien tarvitsevan uuden strategian. Euromaiden tulisi tarkastaa uudelleen Maastrichtin sopimuksen talouskurisäännöt. Nämä säännöt ja EU:n politiikka johtavat yhdessä suhdanteita voimistavaan tilaan. Laskukausina se merkitsee siten yhä kivuliaampia lamoja.
Hän muistuttaa siitä, miten Italiassa kävi kun EU-myönteinen Mario Monti nimitettiin pääministeriksi. Hän sai puserrettua maan budjettivajeen alle kolmeen prosenttiin. Hinta oli kova. Lähellä poliittista keskustaa olleet suurpuolueet ovat kutistuneet rajusti.
Saksan perustuslain velkajarru tuottaa ongelmia
Münchau kertoo ihmetelleensä, miksi muut euromaat eivät älähtäneet lainkaan, kun Saksassa puserrettiin kymmen vuotta sitten perustuslakiin tiukkaan talouden pitoon tähdännyt velkajarrulaki.
Tämä onnistui, kun suuri koalitio oli vielä riittävän suuri saadakseen kahden kolmasosan enemmistön Saksan valtiopäivillä.
Nyt tämän lain kumoaminen on likimain mahdotonta, koska puoluekenttä on pirstaloituneempi.
Tätä nykyä lain vaikutuksia ymmärretään paremmin. Jopa saksalaisekonomistit ovat myöntäneet lain tuovan ongelmia. Saksan budjettialijäämien laittomuus merkitsee suhdanteiden tasaamisen olevan likimain mahdotonta. Samalla se syö muiden euromaiden mahdollisuuksia saada kirjanpitojaan kuntoon kehittämällä vientiä Saksaan.
Syntipukeiksi Venäjä ja Facebook
Münchaun mielestä eurooppalaisten päättäjien tulisi ennen kaikkea miettiä talouspolitiikkansa kokonaan uudelleen. Jos he ovat hampaat irvessä valmiita häviämään koitoksen populisteille, niin heidän tulee jatkaa Venäjän ja Facebookin syyttelyä epätoivottujen vaalitulosten jälkeen.
Päättäjät voivat myös kieltää yhteisvaluutta-alueen tarvitsevan radikaaleja uudistuksia, joiden avulla euroalue toimisi paremmin.
Tietenkin he voivat myös noudattaa talouskurisopimusta pilkulleen.

Europäättäjien talouspolitiikka ruokkii populistipuolueita

Financial Timesin vakiokolumnisti Wolfgang Münchau <a href="https://www.ft.com/content/c776690e-6806-11e9-a79d-04f350474d62">arvioi</a> euroalueen tarvitsevan perusteelliset uudistukset seuraavan talouskriisin iskiessä. Hänen mielestään Saksan ja muiden yhteisvastuuta vastustavien maiden on annettava periksi.

Münchau kirjoittaa, että aiempi vakava taloushäiriö talttui vain Euroopan keskuspankin pääjohtaja Mario Draghin kahdella toimella. Kesällä 2012 Draghi lupasi tehdä mitä vain säilyttääkseen euroalueen, kolme vuotta myöhemmin hän aloitti euroalueen arvopaperiostot.
EKP:n paukut käytetty?
Münchaun mielestä seuraava taantuma kurittaa euroaluetta ennen pitkää. Tuolloin europäättäjien on yksinkertaisesti uudistettava euroaluetta reippaasti kohti yhteisvastuuta.
Hänen mukaansa nyt puolivaloilla toteutettu pankkiunioni ei riitä pysäyttämään seuraavaa kriisiä. Siihen eivät pysty Euroopan vakausmekanismi tai pienimuotoinen euroalueen vakausbudjetti.
EKP:lta hän ei usko löytyvän paukkuja taltuttamaan uusia talouskriisejä. EKP:n pääjohtaja on vaihtumassa, eikä näköpiirissä ole Draghin kaltaista seuraajaa. Toiseksi lainaostoissa on rajansa ja kolmanneksi EKP:n pankkien lyhytaikaiset korot ovat nousukaudellakin olleet pakkasella. Korkotason alentaminenkaan ei siksi kelpaa avuksi taistelussa taantumaa vastaan.
EKP haluaa tietysti <a href="https://uk.reuters.com/article/us-eurozone-ecb-lane/ecb-still-has-ammunition-left-to-fight-recession-lane-idUKKCN1S62DA">vakuuttaa</a> kaikille, että sillä on keinonsa taantumien varalle.
Eurobondeja tai rinnakkaisvaluuttoja
Münchaun mielestä euroalueelle tarvitaan ilman muuta yhteinen eurobondi, eli koko euroalueen laajuinen joukkovelkakirja. Ilman tällaista täyttä yhteisvastuuta euroalue on altis talouskriiseille.
Hän miettii esimerkinomaisesti Italian varsin lohdutonta tilannetta koko maan 20-vuotisen eurohistorian aikana. Italialla on jättimäärin velkaa, maan budjettitasapaino on toistuvasti pakkasella ja maan pankkien taseissa aivan liiaksi tuottamattomia luottoja.
Münchaun mielestä Italia tarvitsee velkasaneerauksen. Saneerauksen tiellä on kuitenkin tukku esteitä. Euromaiden hallitukset ja pankit eivät ole tikissä vastaanottamaan rajua velkaleikkausta. Saneeraus voisi törmätä myös laillisuusesteisiin.
Yhteisvastuun vastatuulen kestäessä Münchau arvelee, että todennäköisemmin Italia ottaa käyttöönsä rinnakkaisvaluutan saaden &#8221;harmaan euroeron&#8221;. Italia olisi siten sekä euromaa että euroalueen ulkopuolinen maa.

Münchau FT:ssä: Seuraavassa talouskriisissä euroaluetta on uudistettava

Ensi kevään eurovaaleissa kansallismielisillä puolueilla on melkoisella varmuudella tiedossa järisyttävä vaalivoitto. Europarlamentin rakenteen vuoksi parlamenttiryhmien välinen yhteistyö on välttämätöntä. Vaalien jälkeen ryhmien koot muuttuvat mitä ilmeisimmin niin radikaalisti, että kansallismielisten meppien ääniä ei kaikissa kysymyksissä voidakaan jättää huoletta huomiotta. Kansallismielisten puolueiden tulee vain vetää yhtä köyttä.

Unkarin pääministeri Viktor Orbán on kieltäytynyt vastaanottamasta Eurooppaan pyrkineitä turvapaikanhakijoita. Italian sisäministeri Matteo Salvini puolestaan vaatii, että kaikkien EU-maiden on osallistuttava turvapaikanhakijoiden majoittamiseen. Salvini on myös maansa varapääministeri, ja käytännössä kansainvälinen media pitää häntä todellisena pääministerinä.
Herroilla on päinvastaiset linjaukset. Voisi siis olettaa heidän vaativan toista osapuolta perääntymään vaatimuksissaan. He kuitenkin tapasivat <a href="https://edition.cnn.com/2018/09/01/europe/orban-salvini-european-elections-analysis-intl/index.html">hyvässä hengessä</a>. Orbán kertoi tapaamisen jälkeen Unkarin osoittaneen, että EU:ssa voidaan huolehtia maarajoista. Hänen mielestään Italia osoittaa huolehtivansa unionin vesirajojen pitävyydestä.
EU:n maahanmuuttopolitiikka ristitulessa
Orbánin ja Salvinin lämminhenkisen tapaamisen tavoitteet ovatkin pidemmän maalin päässä, Financial Timesin vakiokolumnisti Wolfgang Münchau <a href="https://www.ft.com/content/643d0eea-ad23-11e8-89a1-e5de165fa619">kirjoittaa</a>. Ministerikaksikolla näyttäisi olevan yhteinen päämäärä: osoittaa EU:n yhteisen maahanmuuttopolitiikan epäonnistuneen.
Monella eurooppalaisella puolueella on halu saada maahanmuuttopolitiikka takaisin kansalliselle tasolle. Näitä puolueita on kolmessa eri ryhmässä.
EPP:hen kuuluu Orbánin luotsaama Fidesz-puolue. Vaikka jotkut EPP:n mepit haluaisivat potkia Fideszin ulos tiukan kansallismielisen linjan vuoksi, niin ensi eurovaalien jälkeen Fidesz pitänee paikkamääränsä. Moni ryhmän puolue sen sijaan kutistunee viime vaaleista.
Salvinin Liitto kuuluu ENF-ryhmään. Tämän lisäksi europarlamentin kolmanneksi suurin ryhmä ECR kritisoi EU:n maahanmuuttopolitiikaa. Perussuomalaiset kuuluvat tähän ryhmään.
Jotkut puolueet kertovat olevansa EU-myönteisiä, toiset taas EU-kriittisiä tai suoranaisesti EU-vastaisia. Yhteistyö ei siten onnistune kaikilla rintamilla. Salvinin ja Orbánin tapaaminen osoittaa, että eräänlaisella varjoryhmällä EU:n maahanmuuttopolitiikka on muutettavissa.

Kansallismieliset puolueet yhdistämässä viestiään eurovaaleja varten

Italian hallitus on odotetusti saanut luottamuksen Italian parlamentin ylähuoneelta, senaatilta. Hallitus joutuu vielä luottamusäänestykseen parlamentin alahuoneessa. Siellä hallituspuolueilla on senaattia suurempi enemmistö, joten hallituksen arvellaan nauttivan alahuoneen luottamusta. Italian hallitus ja sen radikaali ohjelma eivät aiheuta euron loppua. Sen lopusta pitää huolen euroalueen kankeiksi osoittautuneet säännöt. <a href="https://www.ft.com/content/40f01aec-65af-11e8-a39d-4df188287fff">Tätä mieltä</a> on talouslehti Financial Timesin euromyönteinen kolumnisti Wolfgang Münchau.

Münchau kirjoittaa hämmentyneensä Italian eurojäsenyyskeskusteluista. Italialaisilla on hyvin mustavalkoinen näkemys asiasta. Münchau itse kertoo lukeutuvansa euromyönteiseen osaan &#8211; ainakin niin kauan kuin on heiveröinenkin toive saada euroalueen sääntöihin muutoksia.
Kumileimasimet aiheuttivat eurovastaisuuden
Münchau on siitä harvinainen kolumnisti, ettei hän kaihda suomia hänen kanssaan samaa mieltä olevien metodeja. Hän kirjoittaa, että aiempien teknokraattipääministerien ehdoitta allekirjoittaneet vyönkiristykset nostivat tyytymättömien italialaisten äänestämät populistit valtaan.
Euromyönteiset pitivät likimain aksioomana vyönkiristyksen mantraa lääkkeenä kaikille vaikeuksiin joutuneille euromaille vuosikymmenen alussa. Münchaun mukaan teknokratian hyväksymät vyönkiristykset eivät olleet italialaisten intressilistan kärjessä.
Münchau ei myöskään kannata nykyisen hallituksen törmäyskurssia Brysselin tai Frankfurtin kanssa. Uuden pääministeri Giuseppe Conten tulisi hyödyntää ensimmäisenä Ranskan presidentti Emmanuel Macronin euroalueen muuttamista kohti liittovaltiota ja suurempaa yhteisvastuuta.
Muutokseton euroalue vetelee viimeisiään
Münchaun mukaan Conten pääviesti eurooppalaisille johtajille tulisi olla, että jos euroaluetta ei nyt uudisteta, se tukehtuu ennen pitkää omaan mahdottomuuteensa. Italia ei ole yksin syypää nykyisiin vaikeuksiin. Saksan massiivinen kauppataseen ylijäämä kielii siitä, ettei kaikilla valuutta-alueen mailla ole mahdollisuuksia menestyä tällaisen hirmutekijän kanssa omin nokkinensa.
Hänen mielestään jokaisella maalla tulisi olla varasuunnitelma euroalueen hajoamisen varalle. Sellaisia suunnitelmia ei vain tulisi lehytellä ympäriinsä.
Münchau lähettää terveisensä kaikille euromyönteisille ihmisille. Näiden ei tulisi luottaa sokeasti euroon, vaan pyrkiä tekemään yhteisvaluutasta kestävä. Se merkinnee pitkiä askelia kohti yhteisvastuuta ja liittovaltiota.

Münchau FT:ssa: Ei Italian hallitus euroa kaada, sen tekee alueen uudistusten puute

Toimivan talouden ja finanssieliitin edut ovat nykyisessä talousjärjestelmässämme ristiriidassa, <a href="https://www.ft.com/content/72f96588-c38b-11e6-81c2-f57d90f6741a">kirjoittaa</a> talouslehti Financial Timesin vakiokolumnisti Wolfgang Münchau. Hänen mukaansa olisi parempi, että talousmalli uudistettaisiin nykyisten vallanpitäjien toimesta. Muutoin muutokset tulevat populistipuolueiden myötä.

Münchau kirjoittaa länsimaisen talousjärjestelmän pohjautuvan muutamaan asiaan. Ensinnäkin keskuspankkien tehtävänä on pitää inflaatio tiukassa talutushihnassa. Toiseksi valtioiden finanssipolitiikkaa ei tulisi käyttää hienosäätöön, vaan sen vaikutusten tulisi tähdätä muutaman vuoden päähän. Kolmanneksi, niin raha- kuin finanssipolitiikalla ei ole juuri merkitystä hyvin pitkällä tähtäimellä.
Tällä ohjeistuksella on kuitenkin päädytty toistuviin finanssikriiseihin, tuotannon pysyvään romahdukseen, sitkeisiin talousepätasapainoihin, inflaatiotavoitteiden karkaamiseen ja nollatason korkoihin.
Münchau ei kuitenkaan usko, että painavasta todistusmateriaalista huolimatta nykypäättäjät eivät ota lusikoita kauniisiin kouriinsa ja muuta järjestelmäämme toimivaksi.
&nbsp;
Münchaun mukaan vuodesta toiseen laaditut ylioptimistiset talousennusteet ja talousanemian jatkuminen ovat kääntäneet kansalaisia yhä kriittisemmäksi. Se on kasvattanut vaihtoehtoisten populistipuolueiden suosiota.
Hän arveleekin poliittisten riskien jatkavan kasvuaan.
Münchaun ohella myös suomalainen eurokriittinen ajatushautomo EuroThinkTank kyseenalaistaa nykymallin mallimme perustuen juuri empiiriseen näyttöön.
&#8211; Euron kannattajat tuppaavat leimaamaan eurokriitikot populisteiksi, ajatushautomo EuroThinkTank <a href="http://eurothinktank.fi/?p=209">kirjoittaa</a>.
Muutos 19.12.2016 klo 23:29 Korjattu sitatteja.

Wolfgang Münchau

Münchau: Euroopan integraatio epäonnistui – toiveajattelusta on syytä luopua

Münchau: Angela Merkel on aikamme yliarvostetuin poliitikko

Saksan vihreät saattoivat haaveilla jopa liittokansleriudesta pari kuukautta sitten – nyt puolue vajoaa kannatuskyselyissä

Saksan suurimman puolueen tuoreetta puheenjohtaa kutsutaan Hiilimieheksi, joka on kallellaan Kiinaan ja Venäjään – minkälainen mies on kyseessä, ja tuleeko hänestä lliittokansleri?

EU:n ja Kiinan välinen investointisopimus täyttää liikemiesten toiveet – ilmasto- ja ihmisoikeusaktivistit sekä pk-yritysten duunarit voivat unohtua

Vesitetty oikeusvaltiomekanismi laimennee entisestään

Euroopan talous ja moraali jakaantumassa taas kahtia

Poliittinen paine ajamassa EU:n elvytysrahat sirkushuveihin

Jättiläiset törmäyskurssilla – onko EU:n ”luova laintulkinta” tulossa tiensä päähän Saksan EKP-linjauksen vuoksi?

Europäättäjien talouspolitiikka ruokkii populistipuolueita

Münchau FT:ssä: Seuraavassa talouskriisissä euroaluetta on uudistettava

Kansallismieliset puolueet yhdistämässä viestiään eurovaaleja varten

Münchau FT:ssa: Ei Italian hallitus euroa kaada, sen tekee alueen uudistusten puute

Talouslehden terveiset länsimaisille päättäjille: ”Uudistakaa talousmallinne tai populistit tekevät sen”

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025